RTS 17:15 RT 91-XXXXX KH 06-xx Infra x-x LIIKENNEMERKIT JA OPASTEET KIINTEISTÖN ULKOALUEILLA OHJEET xxxkuu 2017 1 (X) korvaa RT 98-11154 KH 87-00546 Infra 52-710132 Tässä ohjeessa esitetään ohjeita liikennemerkkien ja opasteiden sijoittamisesta ja käytöstä kiinteistöjen ajoneuvoilla liikennöitävillä alueilla sekä jalankulkualueilla. Ohjeet on tarkoitettu rakennusten suunnittelijoille, liikennesuunnittelijoille ja kiinteistön omistajille ja haltijoille. SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1.1 Määritelmiä 1.2 Liikennemerkkien värit ja tunnukset 2 OPASTEIDEN LUETTAVUUS JA HAVAITTAVUUS 2.1 Valaistus 3 LIIKENNEMERKKIEN JA OPASTEIDEN KÄYTTÖ 3.1 Liikenteen ohjaus ja liikennemerkit tontilla 3.1.1 Pysäköinnin ohjauksessa käytettävät merkit ja opasteet 3.1.2 Ajoneuvoliikennettä rajoittavat merkit ja lisäkilvet 3.1.3 Muut liikenteen ohjaukseen käytettävät laitteet ja rakenteet 3.2 Opastus ja opasteet tontilla 3.2.1 Pelastustiekartta 3.2.2 Aluekartta 3.2.3 Suuntaopaste 3.2.4 Sisäänkäynnin opaste 3.2.5 Päällysteeseen tehtävät ohjausmerkinnät 4 LIIKENNEMERKKIEN JA OPASTEIDEN SIJOITTAMINEN JA KIINNITTÄMINEN 4.1 Liikennemerkkien sijoittaminen 4.2 Opasteiden sijoittaminen 4.3 Kiinnittäminen 5 KATUKILVET JA OSOITENUMEROT 6 LIIKENNEMERKKIEN JA OPASTEIDEN RAKENNE JA TEKNISET RATKAISUT 6.1 Opasteiden rakenne 6.2 Päällysteeseen tehtävät merkinnät 7 KIRJALLISUUTTA
ohjeet 2 1 YLEISTÄ 1.1 Määritelmiä Liikenteen ohjauslaitteita ovat liikennemerkit, liikennevalot tai muut liikenteen ohjaamiseksi tarkoitetut laitteet tai tiemerkinnät (tieliikennelaki 2 ). Liikennemerkki on liikenteen ohjauslaite, jolla on tieliikenneasetuksessa määritelty nimen ja kuvan sekä mahdollisen selityksen mukainen merkitys. Opaste-sana on tässä yhteydessä yleisnimitys opastustaululle, kilvelle tai laitteelle, joka ei ole aina liikennemerkki. Opasteita käytetään kiinteistöjen toimintojen ohjaukseen ja merkitsemiseen. Liikennevalot ovat liikenteen ohjauslaitteita, joilla liikennettä ohjataan kiinteää tai vilkkuvaa valoa näyttävin liikenneopastimin. Opastimissa käytettävistä valoista ja niiden merkityksestä on säädetty tieliikenneasetuksessa. Muita liikenteen ohjauslaitteita ovat sulku- ja varoituslaitteet sekä muut liikenne- ja viestintäministeriön tai Liikenneviraston erityistä tarvetta varten vahvistamat laitteet. Liikenteen ohjauslaitteella annettua ohjetta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä. Jos liikennettä ohjataan liikennevaloin, valoopastetta on noudatettava muulla ohjauslaitteella annetusta ohjeesta huolimatta. Kiinteistöjen pelastustiet, Pelastuslaki 379/2011, 11. Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella (1384/2003 pelastustien merkitsemisestä) annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä. Tiemerkintä on maalaamalla tai muulla menetelmällä tien pintaan tehty merkintä, jota käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen. 1.2 Liikennemerkkien värit ja tunnukset Liikennemerkeissä värien ja tunnusten käytön tulee olla yhtenäinen ymmärrettävyyden kannalta. Liikenne- ja opastusmerkeistä sekä lisäkilvistä on säädetty tieliikenneasetuksessa. Tielle asetettavissa sulkulaitteissa käytetään puna-keltaraidoitusta. Tienkäyttäjien varoittamiseksi voidaan sulkulaitteissa käyttää vilkkuvaa keltaista valoa tai, jos tie on kokonaan suljettu, kiinteää punaista valoa. Ajoradan ulko- tai yläpuolella olevissa kiinteissä esteissä ja varoituslaitteissa käytetään keltamusta-raidoitusta. 2 OPASTEIDEN LUETTAVUUS JA HAVAITTAVUUS Kaikkien kohteessa käytettävien opasteiden tulee olla yhteneväisiä, jotta opasteet on helppo havaita. Opasteen väri valitaan niin, että opaste erottuu selvästi taustastaan ja että kirjaimet tai symbolit erottuvat opasteen pohjaväristä. Tärkeää on, että taustan ja kirjainten sekä symbolien välinen tummuuskontrasti on hyvä, koska ulkotiloissa valaistustaso vaihtelee. Vaaleiden värien tai valkoisen kanssa käytetään tummia värejä tai mustaa. Mustan ja valkoisen yhdistelmä on helpoimmin luettavissa. Liikennemerkeissä käytettävät väriyhdistelmät eivät ole yleisopasteissa suositeltavia, jotta siitä aiheudu sekaannusta. Väriyhdistelmiä punainen ja vihreä, oranssi ja ruskea sekä sininen ja vihreä ei pidä käyttää. Opasteissa tulee käyttää lyhyitä yksinkertaisia sanoja, jotka on helppo lukea, hahmottaa ja tunnistaa. Alkukirjaimet ja lyhyet sanat tulee esittää isoilla kirjaimilla (versaali). Pitkät sanat on helpompi hahmottaa, jos teksti kirjoitetaan pienillä kirjaimilla (gemena). Suositeltava kirjasintyyppi on Arial, Helvetica Medium tai vastaava. Opasteita on helpompi ymmärtää, kun tekstin ohella käytetään kuvasymboleita. Symbolien tulee olla mahdollisimman helppotajuisia ja yleisesti tunnettuja. Kiinteistön liikennöitävillä alueilla tekstikoon valintaan käytetään kaavaa 250 x tekstin koko (korkeus) on lukuetäisyys, jolta teksti ajatellaan luettavaksi, kuva 1. 250 200 150 100 50 15 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 Kuva 1. Opasteissa käytettävän tekstin koko lukuetäisyyden mukaan. Ylempi viiva on raideliikenteen Euroopan rautatievirasto PRM YTE:n soveltamisoppaan PRM TSI (Technical specifications for interoperability relating to accessibility of the Union s rail system for persons with disabilities and persons with reduced mobility) mukainen suositus.
ohjeet 3 Lähietäisyydeltä luettavan tekstin korkeudeksi suositellaan 15 mm opasteessa, jonka välittömään läheisyyteen voidaan päästä 25...40 mm sijaintia tai suuntaa osoittavissa opasteissa, joita luetaan muutaman metrin päästä 70...100 mm opasteissa, joita luetaan yleensä yli 3 metrin päästä. Opasteet tulee sijoittaa niin, että niitä voidaan lukea esteettä myös lähietäisyydeltä. 2.1 Valaistus Opasteet voidaan valaista ulkoa tai sisältä, jos ympäristön valaistusolosuhteet ja opasteiden sijainti sekä taustan valaistus edellyttävät sitä. Valaistuksen on oltava häikäisemätön ja lisäksi tulee huolehtia siitä, että valo jakautuu tasaisesti opasteen koko alueelle. Valaistus suunnataan opasteeseen ylhäältä päin. Sisältä päin valaistuissa opasteissa ja dynaamisissa digitaalinäytöissä pohjan tulee olla tumma, jotta opasteet eivät häikäise. 3 LIIKENNEMERKKIEN JA OPASTEIDEN KÄYTTÖ Liikenteen ohjauksessa ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuilla alueilla käytetään tieliikennelainsäädännön mukaisia liikennemerkkejä. Liikennemerkkien lisäksi kiinteistöjen alueilla käytetään mm. kiinteistön osoitenumeroita nimi- ja osoitetauluja jalankulku- ja polkupyöräliikenteen opasteita huolto- ja tavaraliikenteen opasteita pelastustien merkkejä ja opasteita käyttöopasteita opastauluja jalankulkuopasteita pysäköintilaitoksissa lisäksi sisäänajokilpiä ja opasteita liikenne- ja kulkutieopasteita poistumisopasteita sekä jalankulkijoille että ajoneuvoille 3.1 Liikenteen ohjaus ja liikennemerkit tontilla Kiinteistön liikenteen ohjauksessa yleisimmin esiintyvät tilanteet liittyvät pysäköinnin järjestelyyn ja liikenteen rajoittamiseen. Pysäköinnistä yksityiselle alueelle säädetään Tieliikennelain 28 :ssä Erityiset pysäköintikiellot: Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla. Liikennemerkkien numerot viittaavat tieliikenneasetukseen. 3.1.1 Pysäköinnin ohjauksessa käytettävät merkit ja opasteet Pysäköintipaikka merkitään merkillä 521 (pysäköintipaikka). Paikan tai paikkojen käyttörajoitukset ilmaistaan lisäkilvellä. Liikkumisesteisille varatut autopaikat merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla (ISA-tunnus), RT 98-11235 Pysäköintialueet ja kuva 3. Päällystetyillä alueilla ajoneuvojen pysäköintipaikat merkitään yhtenäisellä valkoisella viivalla. Pysäköinnin kieltämiseen kiinteistön alueella suositellaan käytettäväksi merkkiä 373 (pysäköintikieltoalue). Merkkiä käytetään yleensäkin alueella, jolla on yhtenäinen pysäköintikielto tai -rajoitus. Merkkiä voidaan käyttää myös kääntöpaikalla tai muulla pienellä alueella. Tällöin selvennetään tarvittaessa merkin vaikutusaluetta tekstillisellä lisäkilvellä, esimerkiksi Kääntöpaikka. Merkki sijoitetaan pysäköintikieltoalueen rajalle alueelle johtavan tien oikeaan reunaan. Pysäköintikieltoalueella olevat alueellisesta kiellosta poikkeavat pysäköintijärjestelyt osoitetaan yleensä käyttäen merkkiä 521 (pysäköintipaikka) ja erottamalla pysäköintipaikat tiemerkinnöin. Merkin käyttöä tulee välttää alueella, jolla on runsaasti aluerajoituksesta poikkeavia pysäköintikieltoja, -rajoituksia tai -ohjeita. Pysäköintikieltoalueen päättyminen merkitään merkin 373 (pysäköintikieltoalue) toisella puolella merkillä 374 (pysäköintikieltoalue päättyy). Tontilta kadulle tultaessa päättymistä ei yleensä tarvitse osoittaa, koska tontin rajoitukset eivät ole voimassa katualueella. Huoltoajo sallittu Yksityisalue Yksityisalue Alueella kunnallinen pysäköinninvalvonta Kommunal parkeringsövervakning i området 2 h Saattoliikenne 8-20 10 min valvonnasta tehty sopimus kunnan kanssa Kuva 2. Esimerkkejä liikennemerkkien ja lisäkilpien yhdistämisestä. Samassa tolpassa saa olla enintään kaksi liikennemerkkiä lisäkilpineen. Lisäkilvet ovat kieltomerkkien yhteydessä pohjaväriltään keltaisia ja ohjemerkkien yhteydessä sinisiä. Lisäkilvissä käytetään tekstin lisäksi symboleita.
ohjeet 4 Myös merkkiä 372 (pysäköinti kielletty) voidaan käyttää kiinteistön alueella. Sen vaikutusalueella pysäköinti voidaan sallia voimassaoloaikaa ja aikarajoitusta ilmaisevilla lisäkilvillä. Erityisesti merkkiä 372 tulee käyttää silloin, kun merkin vaikutusalueella halutaan sallia lyhytaikainen pysäköinti aikarajoitusta ilmaisevan lisäkilven avulla. Tämä siksi, että tieliikenneasetuksen mukaan kieltomerkin 373 (pysäköintikieltoalue) yhteydessä ei käytetä lisäkilpeä 854 (aikarajoitus). Saattoliikenteelle ei ole virallista merkintätapaa. Kuvassa 2 esitetään esimerkki saattoliikenteen pysähtymispaikan merkinnästä. liikkumisesteisten autopaikat osoittavat liikennemerkit autopaikan päällystemerkinnän koko 500 mm Kuva 4. Pelastustien merkki. 1,5 5,0 3,6 3,6 3,6 ajoväylä Kuva 3. Esteettömät autopaikat merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla pystyopasteessa ja paikan pinnassa. 3.1.2 Ajoneuvoliikennettä rajoittavat merkit ja lisäkilvet Kiinteistön moottoriajoneuvoliikennettä rajoitetaan asettamalla kiinteistölle johtavan tien liittymään merkki 312 (moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty), jonka alla on tarkoitukseen sopiva lisäkilpi, esimerkiksi Ei koske talon asukkaita, Ei koske kiinteistössä asioivia, Huoltoajo sallittu. Tieliikenneasetuksen mukaan liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jos liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta täytyy selventää. Jos liikenteen ohjaukseen ei ole tarkoitukseen sopivaa kuvallista ohjetta tai tunnusta, opastus esitetään tekstillä. Kieltomerkeissä lisäkilven pohjaväri on keltainen ja ohjemerkeissä sininen (lisäkilpi on päämerkin pohjavärin mukainen). Esimerkkejä liikennemerkkien ja lisäkilpien yhdistämisestä esitetään kuvassa 2. Huoltoajo sallittu -lisäkilvellä liikennemerkin alapuolella sallitaan liikennemerkin merkityksestä poiketen huoltoajo. Huoltoajoa on tieliikenneasetuksen 21 mukaan: 1. kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä ajo silloin, kun se on välttämätöntä; 2. jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää; 3. sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut; 4. lasten kuljetus, kun yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi; 5. asiakkaan noutaminen ja tuominen taksilla; tai 6. ajoneuvon kuljettaminen, kun kuljettaja on liikuntavammainen. Kuva 5. Lisäkilvellä ja symbolilla voidaan selventää pysäköintikieltoa. Pelastustie eli ajoyhteys, jota hälytysajoneuvot voivat käyttää hätätilanteessa, merkitään Pelastustie-kilvellä aluepelastuslaitoksen antamien ohjeiden mukaan. Kilven pohjaväri on keltainen ja teksti musta. Pelastuslain mukaan pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja. Pelastustien merkki esitetään kuvassa 4. Tieliikennelaki kieltää pysäköinnin yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa. Kiinteistön alue merkitään pysäköintikielto- ja yksityisalueeksi kuvan 2 osoittamalla tavalla. Pysäköinti on kielletty merkittyjen paikkojen ulkopuolella. Kiinteistön omistaja tai haltija voi pyytää poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvonnan virka-apua tieliikennelain tai pysäköinninvalvontaa koskevan lain perusteella. Esimerkkejä asuinkiinteistön liikennemerkeistä ja opasteista, kuva 14. 3.1.3 Muut liikenteen ohjaukseen käytettävät laitteet ja rakenteet Liikenteen ohjaukseen käytettäviä muita laitteita ja rakenteita ovat esimerkiksi nopeushidastimet, ajoradan kavennukset ja töyssyt merkintöineen portit, tolpat ja puomilaitteet sekä vastaavat liikenteen ohjaukseen tarkoitetut sulkulaitteet sallittua ajoneuvon korkeutta ja leveyttä ilmaisevat rajoittimet. kanavoinnit, korokkeet ja saarekkeet.
ohjeet 5 Tolpat ovat taittuvia tai hydraulisia Kuva 6. Liikenteen ohjauslaitteita ja rakenteita. Liikennetilojen rajauksessa on suositeltavaa käyttää erilaisia päällystemateriaaleja tai istutuksia näkemäalueet huomioiden. Kuva 7. Liikenneympäristössä käytettäviä ohjauslaitteita ja rakenteita.
P/N m 10 20 30 40 50 100 RT 91-XXXXX KH 06-xx Infra x-x ohjeet 6 3.2 Opastus ja opasteet tontilla 3.2.1 Pelastustiekartta Pelastustiekarttaan merkitään rakennukset, porrastunnisteet, nostopaikka-alue, väestönsuojan sijainti ja pelastustie. Olet tässä -merkintä esitetään pelastustiekartassa. Useamman rakennuksen ryhmässä opastaulu sijoitetaan tontin ajoliittymän läheisyyteen pelastuslaitoksen toimien helpottamiseksi. 3.2.2 Aluekartta Suuremmissa kohteissa, kuten esimerkiksi sairaala-alueilla, asennetaan pääkulkureitin varrelle aluekartta, josta ilmenee kohteen nimi, osoite, alueen kaikki rakennukset, sisäänkäynnit ja keskeiset toiminnot. Kohteessa, jossa on useita sisääntuloreittejä, jokaisen pääreitin varrelle asennetaan aluekartta. Mikäli kaikki alueen kulkureitit ja sisäänkäynnit eivät ole esteettömiä, esteettömät reitit ja esteettömät sisäänkäynnit tulee merkitä karttaan. Esteettömän reitin hyvä merkintätapa on pisteviiva ja pyörätuolisymboli. Aluekartassa esitetään myös auto- ja pyöräpysäköintialueiden, esteettömien autopaikkojen, taksin ja julkisen liikenteen pysäkkien sijainnit. Infopiste tulee merkitä karttaan. Merkintöjen ja taustan välillä tulee olla hyvä tummuuskontrasti. Karttaan merkitään Olet tässä -piste ja karttapohja käännetään katselusuunnan mukaiseksi. Karttaan merkitään pohjoisnuoli. Kartassa käytetyt merkinnät selostetaan karttaselosteessa. Aluekartan tekstin ja symbolien koko suunnitellaan sen mukaan, onko sitä tarkoitettu tarkasteltavan kauempaa esimerkiksi autosta vai onko kartta tarkoitettu jalankulkijoille lähempää katsottavaksi. Aluekartta sijoitetaan 1000 1900 mm:n korkeudelle. Kartta tulee sijoittaa kulkureitin sivuun ja sen edustalla kulkupinnan tulee olla kova ja tasainen. Aluekartan tulee olla hyvin valaistu. Kuva 9 a. Aluekartta, joka on myös suuntaopasteena. MALMIN SAIRAALA MA LMS SJUKHUS TALVELANTIE 6 TALVELAVÄGEN 6 D 4 C 18 B X 2 13 A 4 6 2 A X 18 B C D SAIRAALA Päivystys Pääsisäänkäynti, neuvonta Kahvio Sisätautien poliklinikka Osastot 1 10 Röntgen, laboratorio Hallinto, koulutustilat Kotisairaala Muistohuone Huoltoajo Tekninen huolto RAKENNUS 18 Osastot 13 ja 14 Osasto 12 Muistipoliklinikka Fysio- ja toimintaterapia Apuvälinelainaamo Osastot 11 ja 15 3 5 11 KUNNANTIE KOMMUNVÄGEN MALMIN SAIRAALAKATU 9 8 2 TALVELANTIE TALVELAVÄGEN 19 TERVEYSASEMA Hammashoitola 10 19 OLET TÄSSÄ DU ÄR HÄR HELPPOKULKUINEN REITTI LÄTTFRAMKOMLIG VÄG MALMS SJUKHUSGATAN KIRKONKYLÄNTIE 1 KYRKOBYVÄGEN 4 11 Kuva 9 b. Asuinkiinteistön aluekartta pelastustiemerkinnöin. Kuva 9 c. Kiinteistön aluekarttaan merkitään pysäköintipaikat ja kulkureitit kaikille sisäänkäynneille. Esteetön reitti merkitään pisteviivalla. Esteettömällä reitillä ei saa olla tasoeroja eikä jyrkkiä luiskia. Malmin sairaala, Helsinki. Sairaalan ulko-opasteet, alueen karttaopaste. Arkkitehdit Mustonen Oy.
ohjeet 7 Pääovi, neuvonta Huvudingång, information 3.2.3 Suuntaopaste Suuntaopasteilla ohjataan alueen pääkohteisiin ja opastus tarkentuu kohdetta lähestyttäessä. Suuntaopasteissa käytetään samoja värejä, symboleja ja nimityksiä kuin aluekartassa. Suuntaopaste sijoitetaan kulkureitin välittömään läheisyyteen helposti havaittavasti kuitenkin niin, että se on suojassa esimerkiksi lumen auraukselta. Opasteet sijoitetaan reitin risteyskohtiin, joissa tehdään suunnan valinta. Pitkillä osuuksilla voidaan käyttää nuoliopastetta ohjaamaan reitillä jatkamisessa. Esteetön reitti opastetaan kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla ja etäisyyksien ilmoittaminen on tärkeää pitkillä osuuksilla. Hyvä valaistus on tärkeää. A X 18 19 4 11 Kotisairaala Hemsjukhus Muistohuone Minnesrum Rakennus 18 Byggnaden 18 Osastot 11 15 Avd. 11 15 Apuvälinelainaamo Hjälpmedelsutlåning Fysioterapia, terapiat Fysioterapi, terapier Muistipoliklinikka Minnespoliklinik Terveysasema Hälsostation Kuva 10. Suuntaopaste sijoitetaan kulkureitin välittömään läheisyyteen. Malmin sairaala, Helsinki. Sairaalan ulko-opasteet, alueen karttaopaste. Arkkitehdit Mustonen Oy. Kuva 11. Malmin sairaalan päivystyksen sisäänkäynnin opasteessa on esteettömän reitin opaste A-sisäänkäynnin luo. (Päivystyksen sijainti näkyy aluekartassa, kuva 8). Kuva 12. Suuntaopaste.
ohjeet 8 3.2.4 Sisäänkäynnin opaste Sisäänkäynnin opasteesta on esitetty ohjekortissa RT 91-x Kiinteistön opasteet. 3.2.5 Päällysteeseen tehtävät ohjausmerkinnät Ulkotiloissa tunnusteltavana merkintänä käytetään esimerkiksi 2 tai 3 kiven noppakiviraitaa. Katetuilla tai lämmitetyillä ulkoalueilla, joilla lumen aurauksella ei ole pintaa kuluttavaa vaikutusta, on suositeltavaa käyttää kulkusuuntaa osoittavaa laatoitusta (ohjaavaa laattaa), jossa on pitkittäiset enintään 5 mm korkeat kohokuviot ja varoittaa esimerkiksi tasoeroista huomiolaatoilla, joissa on kohonastoja. Samaa varoittavana merkintänä käytettyä materiaalia ei voi käyttää koristeena väärinkäsitysten välttämiseksi. Ø 25 100 5 300...600 huomiolaatta huomiolaatat 600 ohjaavat laatat 5 Ø 25 100 600 ohjaava laatta Kuva 13. Päällysteessä käytettävät huomiolaatta ja ohjaava laatta. Lähteet: Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 1/8 Esteetön ympäristö. Suojatiet ja jalkakäytävät ja Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 2/8 Esteetön ympäristö. Kävelykadut ja aukiot.
ohjeet 9 4 LIIKENNEMERKKIEN JA OPASTEIDEN SIJOITTAMINEN JA KIINNITTÄMINEN 4.1 Liikennemerkkien sijoittaminen Liikennemerkki sijoitetaan yleensä kohtisuoraan siihen ajotai kulkusuuntaan nähden, josta se tarkoitetaan nähtäväksi. Ne eivät saa olla liikenteen näkemäesteinä. Liikennemerkkien sijoitusohjeita esitetään kuvassa 15. Sijoituksessa on otettava huomioon kunnossapitokaluston tilantarve. Kunnossapitokaluston mittoja on esitetty ohjekortissa RT 98-10914 Ajoneuvojen mittoja. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuilla alueilla yleistä ajoneuvojen suurinta sallittua korkeutta alempana olevat rakenteet tulee merkitä varoitusmerkinnöillä ja vapaan korkeuden mitalla (tieliikenneasetuksen mukainen lisäkilpi 822). Kiinteistön ulkopuolelle sijoitettavalle merkille tarvitaan tien tai kadun pitäjän lupa. Yksityiselle tontille sijoitettavat liikennemerkit eivät edellytä tienpitäjän tai kunnan suostumusta. Kiinteistön tontille liikennemerkit tulee sijoittaa siten, että niitä ei voi tulkita katuliikennettä koskeviksi. Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan liikennemerkin sijoittamisen kiinteistön alueelle tai kiinnitettäväksi rakennukseen (maankäyttö ja rakennuslaki 161 ja 163 ). Kuva 14. Esimerkki autotallin oveen kiinnitetystä liikennemerkistä (372 Pysäköinti kielletty), jolla kielletään pysäköinti tontin puolella autotallin oven edessä. Lain mukaista pysäköintikieltoa katualueella tonttiliittymän kohdalla voidaan selventää keltaista reunamerkintää käyttäen tien- tai kadunpitäjän luvalla. Liikennemerkin sijoitus jalankulku- ja pyöräilyväylän vieressä Moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu liikennemerkki Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille tarkoitettu liikennemerkki 2,2...3,2 Kunnossapitokaluston tilantarve on 2,7 m Seinän pintaan kiinnitetyn liikennemerkin sijoitus Kuva 15. Liikennemerkkien sijoitusohjeita kiinteistön kulkuväylien yhteydessä (m).
ohjeet 10 4 5 18 2 3 16 5 1 17 6 7 liike- ja toimistorakennus 19 9 11 10 12 1 8 13 15 5 14.. aluekartta 1 tekstillinen lisäkilpi Teollisuuskatu 1 HENKILÖKUNTA TAVARA- JA HUOLTOLIIKENNE Teollisuuskatu 1 ASIAKASPYSÄKÖINTI liikkumisesteisen autopaikka päällystemerkintä 11 12 esteettömän sisäänkäynnin opaste 13 14 15 16 17 18 19 Kuva 16. Esimerkki suunnitelmasta liike- ja toimistokiinteistössä käytettävistä liikennemerkeistä ja opasteista.
ohjeet 11 Kuva 17. Esimerkki asuinkiinteistön liikennemerkeistä. Mikäli pelastustiellä halutaan kieltää huoltoajo, tarvitaan myös moottoriajoneuvolla ajon kieltävä liikennemerkki (312) 4.2 Opasteiden sijoittaminen Opaste sijoitetaan yleensä kohtisuoraan siihen ajo- tai kulkusuuntaan nähden, josta se tarkoitetaan nähtäväksi. Opasteet eivät saa olla liikenteen näkemäesteinä. Opasteiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon valaisimet ja muut rakennusosat sekä lumi ja kasvillisuus. Näkövammaisten kannalta tulee turvata opasteiden lähelle pääseminen. Läheltä tarkasteltavat opasteet kiinnitetään keskikohdaltaan 1,4...1,6 metrin korkeudelle maasta. Korkeus on sopiva sekä näkö- että tuntoaistin avulla lukemiseen. Jalankulkualueella tällä korkeudella olevat opasteet kiinnitetään reunoistaan kaksipylväiseen kehysrakenteeseen. Opasteiden ja mainosten yleissuunnitelmassa kiinnitetään huomiota niiden sijoitteluun, kokoon ja kiinnitykseen. Opasteiden ja mainosten sijoittaminen on luvanvaraista, ja sitä valvotaan kaupunkikohtaisesti.
ohjeet 12 4.3 Kiinnittäminen Seinään kiinnityksessä käytetään tarkoitukseen suunniteltuja kiinnitystarvikkeita. Kiinnitys ei saa vahingoittaa seinää. Teräksisten kiinnitystarvikkeiden tulee olla kuumasinkittyjä. Kiinnitystarvikkeiden pintakäsittelyistä ja korroosionkestävyydestä on ohjeita ohjeessa RT 80-11115 Täydentävät ohut- ja muotolevyrakenteet, yleisiä ohjeita. Liikennemerkki- ja opastepylväät voidaan kiinnittää maahan betonijalustaan, juuriputkeen tai maa-ankkurilla. Liikennemerkkien ja opasteiden pystyttäminen tehdään ohjekortin RT 89-10640 Aluevarusteiden perustamistavat mukaan. Vapaa korkeus on vähintään 2,2 m törmäysvaaran estämiseksi. Läheltä tarkasteltavien opasteiden sijoituksessa on huomioitava opasteen lähelle pääsy, mutta jalusta ei saa aiheuttaa kompastumisvaaraa. Jos rakennus tai alue on suojeltu tai kulttuurihistoriallisesti arvokas, opasteiden kiinnittämisessä kiinteistöihin tulee ottaa suojelunäkökohdat huomioon. Opasteiden ja liikennemerkkien sijoittamisessa otetaan huomioon kaupunkikuvalliset seikat sekä rakennukset ja piha- ja liikenneympäristöt. Tämän vuoksi pihoilla käytetään yleensä pienikokoisia liikennemerkkejä, kuva 16. Liikennemerkkien ja opasteiden määrä on ympäristön kannalta suotavaa pitää mahdollisimman vähäisenä. Kuva 18. Esimerkki liikennemerkin seinään kiinnityksestä. Kuva 19. Liikennemerkkien koot on määritelty liikenne- ja viestintäministeriön päätöksessä liikenteen ohjauslaitteista. Kiinteistöjen alueilla voidaan käyttää pienikokoisia liikennemerkkejä.
ohjeet 13 5 KATUKILVET JA OSOITENUMEROT Osoitemerkinnästä säädetään Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 895/1999 84 :ssä: Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle. Kunta asettaa teiden ja katujen nimikilvet ylläpitämänsä osoitteiston mukaan. Kilvet voidaan sijoittaa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan myös kiinteistön alueelle. Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain. Yksityiskohtaiset ohjeet on Kuntaliiton julkaisussa Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus. Rakennuksen osoitenumerosta, katukilvestä ja kilven tekstityypistä päättää kunta. Osoitenumeron tekstityypistä ja kilven koosta päättää kunta tai kunnan rakennusvalvontaviranomainen, jonka ohjeen mukaan osoitenumero asennetaan. Rakennuksen osoitenumero tulee valaista, jos kunnassa niin on päätetty. Rakennuksen osoitenumero voidaan merkitä myös niminumerokilvellä, jossa samassa kilvessä on kadunnimi ja rakennuksen numero. Jos rakennuspaikalla on useita rakennuksia ja ne eivät ulotu katuun tai sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero kiinnitetään jokaiseen rakennukseen. Viranomaisen edellyttäessä sijoitetaan osoiteviitta tai opastetaulu näkyvään paikkaan kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmataloon asemakaava-alueella kiinnitetään osoitenumerot molempien katujen puolelle. Osoitenumeroinnin ja muiden tarpeellisten osoitemerkintöjen on oltava valmiit viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. Rakennuksen omistaja vastaa rakennuksen osoitenumeron ja porrashuoneen kirjaimen tai numeron kiinnittämisestä. Katuun rajoittuvan tai sen välittömään läheisyydessä olevan rakennuksen osoitenumero sijoitetaan seinään kadulle johtavan portin tai muun sisäänkäynnin kohdalle. Milloin rakennus ei ole kadun välittömässä läheisyydessä, osoitenumero sijoitetaan näkyvään paikkaan kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän noin 2,2 metrin korkeudelle maasta, tarvittaessa erilliseen pylvääseen. Jos sama osoite on jaettu, pienet kirjainosat esimerkiksi 2a ja 2b tulevat välittömästi numeroiden viereen. Kuvat 20 ja 21. 2 12 12b 123 150 mm 150 mm 200 mm 250 mm 250 mm Kuva 20. Rakennuksen numerokilven kokosuositukset. Tekstityyppinä käytetään Arial, Helvetica Medium tai vastaavia pienaakkosia, tekstin värinä mustaa. Kilven väri on valkoinen tai vaalean harmaa. 90 mm 90 mm Kuva 21. Rakennuksen kadunniminumero kokosuositukset. Kilpi kiinnitetään väärinkäsitysten välttämiseksi ensisijassa kyseisen kadun puolella rakennuksen seinään.
ohjeet 14 6 LIIKENNEMERKKIEN JA OPASTEIDEN RAKENNE JA TEKNISET RATKAISUT Liikennemerkkien laatuvaatimukset on esitetty Liikenneviraston ohjeissa. Niissä esitetään merkkien materiaalit, heijastuvuus, lujuus ja muut tekniset vaatimukset. Muiden opasteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sovelletaan liikennemerkkejä koskevia vaatimuksia ja ohjeita käyttötilanteiden mukaan. 6.1 Opasteiden rakenne Materiaalien ja kiinnikkeiden valinnassa otetaan huomioon galvaanisen korroosion estäminen korroosionkestävyys uv-säteilyn kestävyys sään- ja kosteudenkestävyys, käytetään ulkokäyttöön soveltuvia materiaaleja huollettavuus ja puhdistettavuus ilkivallan kestävyys, myös kiinnikkeiden osalta graffitisuojaus ja suojalaminointi. Kuva 22. Liikennemerkkien ja opasteiden tolpat ovat yleensä kuumasinkittyjä. Tekstejä ja symboleita tehdään tarrakalvosta leikaten tulostuksella maalaamalla irtokirjaimilla metalli- ja muovikirjaimilla kaivertamalla Opasteissa on vältettävä kiiltäviä ja peiliheijastuksia aiheuttavia pintamateriaaleja. Jos opaste suojataan läpinäkyvällä levyllä, levyn on oltava heijastamaton. Tekstillä ja sen taustalla tulee olla keskenään selkeä tummuuskontrasti. Opasteiden rakenteiden suunnittelussa otetaan huomioon niiden muutettavuus. 6.2 Päällysteeseen tehtävät merkinnät Päällysteeseen tehtävät merkinnät (esimerkiksi autopaikka- ja suojatiemerkinnät, nuolet ja kaistamerkinnät) tehdään valkoisina maalaamalla tai kestomerkinnöillä (massat, nastat yms.). Mikäli vastakkaiset ajosuunnat erotetaan toisistaan sulkuviivalla, sulkuviiva on keltainen. Kuva 23. Asfalttipäällysteeseen päällystemerkinnät tehdään maalaamalla. 7 KIRJALLISUUTTA Lait ja asetukset E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2011. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK-21502, KH RakMK-10610, LVI RakMK-00464, SIT RakMK-620079, Infra RakMK-720002. 2009. 27 s.) Tämä korvataan Ympäristöministeriön asetuksella rakennusten paloturvallisuudesta, voimassa vuoden 2018 alusta. F1 Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta. Ympäristöministeriö, asunto-ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma (RT RakMK- 21255, KH RakMK-10407, LVI RakMK-00303, SIT RakMK-620012, Infra RakMK-720041). 2005. Tämä korvataan Valtioneuvoston asetuksella rakennuksen esteettömyydestä, voimassa vuoden 2018 alusta. Laki pysäköinninvalvonnasta 727/2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 369/2011. Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895/1999. Seurattu säädökseen 233/2016 asti (RT YM1-21691, KH YM-10752, LVI YM-00587, SIT YM-620120, Infra YM-720259). Maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 132/1999. Seurattu säädökseen 1151/2016 asti (RT YM1-21727, KH YM-10772, LVI YM-00605, SIT YM-620127, Infra YM-720272). Pelastuslaki. Suomen säädöskokoelma 379/2011 (RT SM-21506, KH SM-10614, LVI SM-00468, Infra SM-720029). Sisäasiainministeriön asetus pelastustien merkitsemisestä. Suomen säädöskokoelma 1384/2003 (RT SM-21553, KH SM-10647, Infra SM-720178). Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta 805/2005 (RT SM-21298, KH SM-10442, LVI SM-00327, SIT SM-620027). Tieliikenneasetus. Suomen säädöskokoelma 182/1982. Tieliikennelaki. Suomen säädöskokoelma 267/1981. Työturvallisuuslaki. Suomen säädöskokoelma 738/2002. Seurattu säädökseen 364/2013 asti (RT STM-21543, KH STM-10639, LVI STM-00493, Infra STM-720174). Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta. Suomen säädöskokoelma 407/2011. Seurattu säädökseen 203/2012 asti. (RT SM-21653, KH SM-10725, LVI SM-00569, SIT SM-620115, Infra SM-720240). Kauppa ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä. Suomen säädöskokoelma 313/1985. (RT TEM/KTM-21264, KH KTM-10416, LVI KTM-00309, Infra TEM-720084). Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista. Suomen säädöskokoelma 203/1982. ). Liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta. Suomen säädöskokoelma 220/1990. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista. Suomen säädöskokoelma 1012/2001.
ohjeet 15 Standardit Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SFS 4424 Ulkoilun ja urheilun merkit. 1988. SFS-ISO 3864-1 Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Osa 1: Turvallisuusmerkkien ja turvallisuusmerkintöjen suunnitteluperiaatteet. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 2012. 40 s. SFS-ISO 3864-2 Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuuskilvet. Osa 2: Tuoteturvallisuusmerkintöjen suunnitteluperiaatteet. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 2009. 44 s. SFS-ISO 3864-3 Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Osa 3: Turvallisuusmerkeissä käytettävien kuvatunnusten suunnitteluperiaatteet. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 2012. 57 s. SFS-käsikirja 48-1 Esteettömyys. Osa 1: Johdanto ja periaatteet tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen suunnitteluun. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 2010. 422 s. ISO/IEC TR 19765:2007 Information technology - Survey of icons and symbols that provide access to functions and facilities to improve the use of information technology products by the elderly and persons with disabilities. International Organization for Standardization ISO. 2007. 28 s. Ohjeita Rakennustietosäätiö RTS sr, Rakennustieto Oy RT 09-10884 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. 2006. 24 s. RT 09-11022 Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteisistä. 2011. 12 s. RT 80-11115 Täydentävät ohut- ja muotolevyrakenteet, yleisiä ohjeita. 2013. 12 s. RT 89-10640 Aluevarusteiden perustamistavat. 1997. 4 s. RT 91-x, KH 06-x, Infra 51-x Kiinteistön opasteet. 2017. x s. RT 98-10914 Ajoneuvojen mittoja. 2008. 8 s. RT 98-10915 Ajoväylät, hitaasti liikennöitävät. 2008. 8 s. RT 98-10999 Kuormaustilat. 2010. 10 s. RT 98-10986 Pysäköintialueet. 2010. 8 s. RT 98-10987 Pysäköintilaitokset. 2010. 12s. KH 05-00347 Kiinteistön pelastussuunnitelman laadinta. Tilaajan ohje. 2004. 11 s. KH X4-40074 KKO:n päätös: yksityinen pysäköinninvalvonta laillista. 2010, tiedonjyväkortti, julkaistu 21.04.2010. 6 s. Liikenneviraston ohjeita Ajantasainen ohjeluettelo on Liikenneviraston internetpalvelussa, www.liikennevirasto.fi Liikennemerkkien rakenne ja pystytys. 2012. Liikenteen ohjaus. Liikennemerkkipiirustukset. Kansiot 1 ja 2. TIEH 2131908. 2009. Liikenteen ohjaus. Viitoitus. TIEL 2130006-96 Terminaaliviitoituksen periaatteet. TIEL 3200617. 2000. Sulku- ja varoituslaitteet. Laatuvaatimukset ja käyttö. Toteuttamisvaiheen ohjaus. Liikenneviraston ohjeita 39/2013. Liikenteen ohjauslaitteiden rakenne, asentaminen ja kunnossapito, Kuntaliitto. Tiemerkinnät. 2012. Tiemerkintöjen laatuvaatimukset. TIEH 2200014-08. 2008. Tiemerkintöjen toimintalinjat. TIEH 2000005-04. 2004. Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus. TIEH 2000006-03. 2003. Julkaisuja Esteettömän rakentamisen ohjeet (SuRaKu) > Ohjeita suunnitteluun. http://www.hel.fi/www/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/ Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 1/8 Esteetön ympäristö. Suojatiet ja jalkakäytävät. SuRaKu-projekti 2004/2008. Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 2/8 Esteetön ympäristö. Kävelykadut ja aukiot. SuRaKu-projekti 2004/2008. Kilvet ja opasteet, RHK:n opastusjärjestelmäohje. VR:n yritysilmekäsikirja Infopolis1-2 Cost 335. Railwaystation - design for all, Internetjulkaisuna, http://transportal.fi/hankkeet/heili/loppuraportti/sivut/ kirj/kaytettavyyskortit/kilvet.pdf Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus. Kuntaliitto. 2006. 63 s. Myös internet-julkaisuna. Liikennemerkkien käyttö kaduilla. Kuntaliitto. 2012. Ohje liikkumisesteisten autopaikkojen merkitsemisestä kansainvälisellä ISA-tunnuksella, http://www.esteettomyys.rakennustieto.fi/ vaatimukset/autopaikka_opaste_isa/autopaikat Visuaalinen ohje. Matkakeskus. Esteetön matkakeskus. Liikenne- ja viestintäministeriö. 2005. Internetjulkaisu. Kuvat Kuva 5, Henrik Karsten Kuva 9c ja 10. Malmin sairaala, Helsinki. Sairaalan ulko-opasteet, alueen karttaopaste. Copyright: Arkkitehdit Mustonen Oy 2013. Malmin sairaalan ulko-opasteiden arkkitehtisuunnittelu ja graafinen suunnittelu: Arkkitehdit Mustonen Oy, 2013. Tapani Mustonen, Niina Svartström, Maren Nielsen sekä Miina Blot (Suunnittelutoimisto Livadia) Kuva 9a ja 9b, Pauli Paavonen Kuva 11, Viljo Lukkarinen Kuva 12, Pauli Paavonen Kuvat 18, 19, 22 ja 23, Viljo Lukkarinen. Tämän ohjeen on laatinut Rakennustietosäätiö RTS sr:n toimikunta TK 370 Opasteet Henrik Karsten, tuotantopäällikkö Versaali Oy Niina Kilpelä, puheenjohtaja, yliarkkitehti ympäristöministeriö Marjo Kivi, johtava esteettömyysasiantuntija Avaava Oy Petri Lahtinen, toimitusjohtaja Kilpi-Koskinen Oy Viljo Lukkarinen, sihteeri Rakennustieto Oy Pauli Paavonen, myyntipäällikkö Finn-Opasteet Oy Hanna-Leena Rissanen, arkkitehti Helsingin kaupunki Pirjo Tujula, projektinjohtaja Helsingin kaupunki