1 Salaojamattojen käyttökokemuksia Suomessa IGS-FIN teemapäivä 11.3.2013 Kaitos Oy Tomi Neva
Salaojamaton toimintatavat 2 Salaojitus Salaojamaton tehtävänä on kerätä nesteitä tai kaasuja ympäröivästä maamateriaalista. Salaojamaton tulee myös kyetä johtamaan pois kerääntyvä neste tai kaasu. Salaojamatossa tulee säilyä riittävän suuri huokostila kaikissa kuormitustilanteissa. Huokostilaan ei saa myöskään kerääntyä hienoainesta, etteivät kulkureitit tukkeudu.
Salaojamaton toimintatavat 3 Suojaaminen Salaojamaton tehtävänä on ottaa vastaan suojattavalle tuotteelle kohdistuvia rasituksia joko kokonaan tai osittain. Salaojamatto voi suojata esimerkiksi vedeneristettä mekaanisilta rasituksilta
Salaojamatojen käyttökohteet Suomessa 4 Rakennusten pystysalaojitus kellarit alikultutunnelit, tukimuurit kokemusta Suomessa yli 20 vuotta Rakennusten vaakasalaojitus parkkikannet pihakannet terassit, parvekkeet viherkatot Salaojamatto hoitaa kuivatuksen, mutta myös suojaa vedeneristystä mekaanisilta rasituksilta
Enkadrain - salaojamatto 5
Helsinki, Kannelmäen Prisma - parkkikansi 6
Helsinki, Musiikkitalon viherkatto 7
Salaojamatojen käyttökohteet Suomessa 8 Kaatopaikkojen pintarakenteen kuivatuskerros kokemusta Suomessa lähes kymmenen vuotta kohteita ympäri Suomea esimerkiksi Raasepori, Österby Kaatopaikkojen pintarakenteen kaasunkeräyskerros muutama kohde Suomessa Pori, Hangasso ja Jämsä, Särkänniemi Kaatopaikkojen pohjarakenteen kuivatuskerros satunnaisia teollisuuden kohteita Suomessa (suojakerros) InfraRYL: Tukkeumisriskien takia pohjarakenteessa ei ole suositeltavaa käyttää salaojamattoa yksinään, mutta se voi muodostaa osan rakenteesta. Luiskissa ja seinämäisissä rakenteissa salaojamatto voi jätteen laadusta riippuen toimia yksinäänkin.
Raasepori, Österby - pintarakenne 9
Raasepori, Österby - Fabrinet-salaojamatto 10
Pori, Hangassuo - pintarakenne 11
Pori, Hangassuo - kaasunkeräyskerros OK 12
Kaasunkeräyskerros unohtunut? 13
Tutkimuksia salaojamatosta Suomessa 14 Kaapinta hanke, Ruskon jätteenkäsittelyalue, Oulu Mittaustulokset 1.1.2010 31.12.2010 Peiterakenteen luiskan loivalla osalla, jossa luiskan kaltevuus on 1:20, pintakerroksen vesipitoisuus vaihtelee kevätaikaisen sulannan ja syksyn vesisateiden mukaisesti. Salaojamatto purkaa hyvin suotoveden ja pintakerros pysyy osittain kyllästyneenä maksimi kyllästysasteen ollessa vuoden 2010 aikana 56 75 %. Peiterakenteen luiskan jyrkemmällä osalla pintakerroksen vesipitoisuuden vaihtelu on vähäistä ja kesäaikainen vesipitoisuus on noin 10 %. Vesipitoisuus ei kasva pintakerroksessa kevät- eikä syysvalunnan aikana. Koska on todennäköistä, että osa sadannasta suotautuu pintakerroksen läpi, johtaa salaojamatto (GSE Fabrinet ST- E) veden hyvin pois rakenteesta. Muutoin kyllästysaste pintakerroksessa olisi huomattavasti korkeampi. Vesipitoisuus ei pääse kasvamaan eikä aiheuttamaan huokosvedenpainetta luiskassa. Pintakerroksen kyllästysasteen maksimi on ollut vuoden 2010 mittauksissa Sr < 60 %.
15 Olkaa kriittisiä älkää skeptisiä! Hankkikaa lisätietoa!
16 Lisätietoa: http://www.geosynthetic-institute.org/ http://www.bam.de http://www.landfilldesign.com/main.html http://www.kaitos.fi/ http://www.viapipe.fi/ http://www.gseworld.com/ http://www.naue.com/ http://www.colbond-geosynthetics.com