Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi
Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan korvaamalla Phillips-käyrästä työttömyys Okunin lain mukaan : π = π + 5 Y തY തY + s. Perusinflaatio ja tarjontashokit vaikuttavat tässä mallissa inflaatioon muutoksensa verran ja suuntaisesti (ceteris paribus), koska π = s = 1. π π b) Jos vaaka-akselilla on tuotantokuilu, AS-käyrä ei muutu, koska tuotantokuilu kuvaa poikkeamaa potentiaalisesta tuotannosta riippumatta potentiaalisen tuotannon arvosta. Jos vaaka-akselilla on tuotanto Y, sulkujen auki kertomisella saadaan π = π + 5 Y 5 + s, jolloin tuotantokuilun muutos തY vaikuttaa AS-käyrän kulmakertoimeen: Y π = 5 തY
c) AS-käyrä ei muutu jos vaaka-akselilla on tuotantokuilu. Jos vaaka-akselilla on tuotanto, niin potentiaalisen tuotannon kasvu pienentää kulmakerrointa (a) ja päinvastoin (b) ja vakiotermi ei muutu. Mitä korkeampi potentiaalinen tuotanto, sitä matalampi inflaatio annetulla tuotannon tasolla. d) Kun tarjontapuolta parannetaan esim. parantamalla työn tuottavuutta (teknologia, rakennepolitiikka jne.) niin potentiaalinen tuotanto kasvaa. Tämän myötä tuotannon kasvun inflaatiovaikutukset pienenevät c- kohdan havaintojen mukaan (ceteris paribus). Vaikutukset tuotannolle ilmeiset. Matalampi inflaatio tasaa myös työllisyyden muutoksia.
2. Jos tarjontashokit dominoivat talouden vaihteluita, millainen on havaittava yhteys inflaation ja tuotantokuilun välillä? Entä jos kysyntäshokit dominoivat vaihteluita? Kummassa tilanteessa voidaan havaita Phillips-käyrä?
Tehtävä 2 Viereisessä kuvaajassa AS-AD malli. Talous on pisteessä A jos s on tasapainossa. Jos taloudessa tapahtuu negatiivinen tarjontashokki, s kasvaa ja ASkäyrä siirtyy ylös ja talous päätyy pisteeseen B. Jos s pienenee, päädytään pisteeseen C. Jos tarjontashokit dominoivat taloutta, tuotantokuilun ja inflaation välillä on negatiivinen yhteys (toisen kasvu pienentää toista). Jos taas AD-käyrää siirretään kun AS-käyrä on vakaa, eri kysyntäshokkien johtavat positiiviseen yhteys tuotantokuilulla ja inflaatiolla on. Phillips-käyrän mukaan inflaatio on matalampi korkean työttömyyden oloissa. Okunin lain avulla saadaan että työttömyys on korkeampaa tuotantokuilun ollessa negatiivinen, mistä nähdään, että Phillips-käyrässä tuotantokuilulla ja inflaatiolla on positiivinen yhteys. Tämä näkyy myös AS-käyrän yhtälöstä. Tällöin Phillipskäyrä on havaittavissa taloudessa, jossa kysyntäshokit dominoivat (AS-käyrä vakaa). AS: π = π + 5 Y തY തY + s
3. Käytä AS-AD-mallia ja Taylorin sääntöä ja tutki mitkä ovat lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset siitä, että keskuspankki pudottaa inflaatiotavoitettaan pysyvästi. Oletetaan kelluva valuuttakurssi.
Tehtävä 3 Talous alkuun pisteessä A. Tavoiteinflaation pienentäminen kasvattaa Taylorin säännön tekijää (π തπ), mikä kasvattaa nimellistä korkotasoa i. Tästä johtuen pääomaa virtaa maahan, mikä johtaa valuutan yliarvostukseen. Tämä johtaa AD-käyrän siirtymiseen vasemmalle (AD -> AD ) viennin putoamisen johdosta. Talous siirtyy pisteeseen B. Lyhyellä aikavälillä siis tuotanto ja inflaatio laskevat. Pitkällä aikavälillä AS-käyrä (LAS) on pystysuora ja AD-käyrä vaakasuora (LAD, B&W s. 338-9) inflaation tavoitetasolla, koska keskuspankki pyrkii vakauttamaan inflaation tason tälle tasolle. Pitkällä aikavälillä tuotanto siis lähestyy tasoa തY ja inflaatio asettuu tavoitteeseensa -> talous pisteessä C. Keskipitkällä aikavälillä AS-käyrä sopeutuu matalamman inflaation oloihin, koska perusinflaatio AS-käyrän yhtälössä (ks. teht. 1&2) laskee asteittain odotusten sopeutuessa ja tämä siirtää AS-käyrää oikealle (AS -> AS ) niin kauan kunnes tuotantokuilu menee nollaan ja inflaatio asettuu tavoitetasolle. Talous B -> C. Taylorin sääntö (B&W s. 225): i = ҧ i + α(π തπ) + β( Y തY തY )
4. Taloudessa tapahtuu myönteinen tarjontashokki (esim. energian hinnan lasku). Tutki sen vaikutuksia AS-ADmallilla. Oletetaan, että halutaan käyttää tätä shokkia hyväksi jotta saataisiin aikaan inflaation pysyvän alenemisen. Millaisessa valuuttakurssijärjestelmässä tämä on mahdollista ja mitä politiikkakeinoa voidaan käyttää?
Tehtävä 4 Talous alkuun pisteessä A. Positiivinen tarjontashokki siirtää AS-käyrää oikealle (AS -> AS ) ja talous siirtyy pisteeseen B. Jotta inflaatiota saataisiin pysyvästi laskettua hyödyntämällä tämä tilanne, keskuspankin on kiristettävä rahapolitiikkaansa (alennettava tavoiteinflaatiota, LAD -> LAD ). Tällöin AD-käyrä siirtyy vasemmalle (AD -> AD ) asteittain kysynnän sopeutuessa korkeamman koron oloihin. Tämä menetelmä on mahdollinen vain kelluvien valuuttakurssien oloissa, koska kiinteiden valuuttakurssien oloissa kotimaisen inflaation on vastattava ulkomaista pitkällä aikavälillä eikä keskuspankilla ole mahdollisuutta muuttaa inflaatiotavoitettaan mielivaltaisesti.
5. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Iso-Britannia oli kultakannassa, ts. punnan arvo oli kiinnitetty kultaan. Sodan aikana kiinnitys purettiin. Sodan aikana ja sen jälkeen inflaatio oli nopeaa, vuodesta 1913 vuoteen 1920 hintataso yli kaksinkertaistui. Britanniassa käytiin kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö palata kultakantaan samalla arvolla kuin ennen sotaa. Mm. Keynes vastusti tätä, mutta valtiovarainministerinä ollut Winston Churchill tuki punnan kiinnitystä, joka tapahtui 1925. Analysoi kiinteiden valuuttakurssien AS-AD-mallilla, mitä valuuttakurssin kiinnittäminen merkitsi. Tilannetta voidaan ajatella revalvaationa.
Tehtävä 5 Iso-Britannian talous oli 1920-luvulla tasapainossa korkean inflaation oloissa pisteessä A. Kun vuonna 1925 I-B palasi kultakantaan sotaa edeltäneellä pariteetilla valuutta revalvoitiin suuresti (vähemmällä rahalla sai enemmän tuotteita -> valuutan arvo kasvoi). Valuutan vahvistumisesta aiheutuva vientishokki siirtää AD-käyrää vasemmalle (AD -> AD ), jolloin tuotanto ja inflaatio laskevat (piste B). AS-käyrä sopeutuu asteittain perusinflaation alenemiseen ja AS-käyrä siirtyy oikealle (AS -> AS ) ja talous siirtyy tämän seurauksena pisteeseen C. Kun aikaa kuluu, alentunut inflaatio vahvistaa maan kilpailukykyä, jolloin AD-käyrä siirtyy takaisin lähtöpisteeseensä (AD -> AD) ja siirrytään pisteeseen D. Pitkällä aikavälillä talous ohjautuu pitkän ajan tasapainoaan pistettä A kohti kun inflaatio kiihtyy ja tarjonta sopeutuu siihen. I-B ajautui tämän toimenpiteen seurauksena inflaation alenemiseen ja jopa deflaatioon. Mallin mukaan talouden tulisi palata tasapainoonsa, mutta näin ei ollut I-B:ssa tapahtunut vuoteen 1929 mennessä jolloin kultakanta romuttui.