Mervi Kontoniemi MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Perusharjoittelu Hoitotyö S252KA 12.5.2014 Anne Ulmanen 1 VUOROVAIKUTUS- JA ITSETUNTEMUSTAIDOISTA Työnohjauksesta Työnohjauksella tarkoitetaan työntekijän työhön liittyvää oppimista tukevaa prosessia. Siinä ohjattava voi tuoda esiin työhön liittyviä pulmatilanteita ja hakea niihin tukea. Työnohjaus voi parhaimmillaan olla tukemassa työntekijän vuorovaikutustaitojen ja ammatillisten valmiuksien kehittämistä sekä omaa henkilökohtaista kasvua. Työnohjauksen muotoja ovat yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyönohjaus. Työnohjaaja toimii ohjattavien tukihenkilönä ja valmentajana, luottamuksellisuutta toteuttaen. Yksilötyönohjauksessa on kyseessä työntekijän ja työnohjaajan välinen kanssakäyminen. Siinä voidaan peilata työntekijän omaa toimintaa suhteessa työhön ja siihen liittyviin asioihin, esim. työtoimintaan, vuorovaikutukseen toisten kanssa ja omien tavoitteiden saavuttamiseen. Ryhmä- ja yhteisötyönohjauksessa voidaan keskittyä esim. yhteisiin toimintatapoihin, tavoitteisiin ja näkemyksiin asioista. Ryhmässä voidaan myös saada tukea ja oppia toinen toisiltaan. Organisaation hyväksi työnohjauksella tavoitellaan henkilöstön sitoutumista ja motivoitumista, yleisen työilmapiirin ja henkisen hyvinvoinnin paranemista työyhteisöissä. Organisaation tavoitteita pyritään selkiyttämään ja toiminnan tuloksellisuutta ja sujuvuutta lisäämään. Henkilöstön katsotaan hyötyvän työnohjauksesta mm. ammatti-identiteetin ja työroolien selkiytymisellä. Työn mielekkyys ja hallinnan tunne paranee ammattitaidon lisääntyessä, stressinkäsittely ja jaksaminen helpottuvat. (Työterveyslaitos 2011) Työnohjaus voi toteutua siihen erikoistuneelta yritykseltä ostettuna palveluna. Aina työnohjaukseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada organisaation ulkopuolista tahoa. Koen, että mielenterveys- ja päihdetyössä työnohjaukselle on tarvetta usein, vähintäänkin viikoittain. Silloin työnohjauksen on toteuduttava työyhteisön sisällä.
2 Harjoittelujaksolla koin työnohjauksena ohjaajan kanssa käydyt henkilökohtaiset keskustelut, joita kävimmekin ahkeraan lyhyesti aina tilanne tilanteelta. Usein heti potilaskäynnin jälkeen toin esille huomioita, ajatuksia ja syntyneitä tuntemuksia. Kirjoitin henkilökohtaista päiväkirjaa, jota käytin tukena oppimisessa. Ryhmätyönohjauksena on tiistaisin pidettävä etäryhmäkokous ja perjantaisin palaveri joissa voi tuoda esille omassa työssä eteen tulleita pulmatilanteita. Mt-hoitajat toivat esille omia haastavana koettuja potilastapauksia ja saivat ryhmältä tukea ja neuvoja. Itsetuntemuksesta Harjoittelun aikana kiinnostus mielenterveystyötä kohtaan on lisääntynyt. Olen kiinnostunut oppimaan ja harjaantumaan alalla edelleen. Työelämässä sijoittuminen pohdituttaa, sinä tapauksessa että valitsen erikoistumiseksi mielenterveys- ja päihdetyön. Vaikka mielenterveys- ja päihdetyölle on tarvetta, tuntuvat supistukset uhkaavan työtä edelleen. Minulla on ymmärrystä siitä, että olen vielä melko tyhjä astia alalla, mutta toisaalta vastaanottavainen ja motivoitunut. Potilaiden vastaanoton koin aluksi pelottavana ja jännittävänä, mutta vähitellen niistä on tullut odotettuja ja kaivattujakin tilanteita. Potilasvastaanottotilanteissa olen huomioinut itselläni olevia käsittelytarpeita, esim. päihteidenkäyttö ja parisuhderistiriidat. Näitä olen tietoisesti työstänyt ja tutkiskellut ajatuksiani ja asenteitani. Koen kehittyneeni ja pystyväni asettamaan omat tunteeni ja kokemukseni syrjään potilastilanteissa. Vuorovaikutustaidoista Harjoittelussa olen saanut tehdä itsenäisesti kotikäyntejä muutamien potilaiden luona. Käynnit ovat sujuneet hyvin ja potilaat ovat antaneet positiivista palautetta. Tiedostan, että minun ei ole tarpeen kertoa itsestäni asioita käynneillä siinä minulla on vielä kehittymistä. Vastaanotolla olen ollut enimmäkseen sivuroolissa. Muutaman potilaan kanssa olen käynyt keskustelua ja laatinut elämänkaarijanaa. Joidenkin potilaiden kanssa vuorovaikutus on vaivatonta ja keskustelu etenee kuin itsestään. Joidenkin potilaiden kanssa vuorovaikutuksen olen kokenut vaikeampana. Näistä asioista olemme
3 myös keskustelleet ohjaajani kanssa - hän on minua lohduttanut, että vuorovaikutuksessa harjaantuu kokemuksen kautta. Minun tulee harjoitella edelleen potilaan vuorovaikutuksen tukemista ja hoitosuhdetyöskentelyä. Eettisyydestä Mikkelin seudun psykososiaalisten palveluiden -käsikirjassa 2014 määritellään mielenterveys- ja päihdepalvelujen periaatteita ja arvoja seuraavasti: Tavoitteena mielenterveys- ja päihdepalveluja tuotettaessa ja kehitettäessä on järjestää helposti tavoitettavat, joustavat palvelut kuntalaisille. Mielenterveys- ja päihdetyötä tehtäessä kunnioitetaan asiakkaiden oikeutta omiin valintoihinsa ja itsemääräämisoikeutta. Ihmiset hyväksytään sellaisena kuin he ovat. Heidät kohdataan kunnioittaen ja lämmöllä. Tukena toimintaani ohjaamaan käytän Mielenterveys- ja Päihdehuoltolakia sekä ETENEN julkaisua mielenterveysetiikasta ja Sairaanhoitajan eettisiä ohjeita. Olen perehtynyt em. aineistoihin. Työssä erityisesti on noussut tärkeäksi potilaan yksilöllisyyden, ainutlaatuisuuden ja omanlaisensa arjen toteuttamisen tukeminen ja kunnioittaminen, luottamuksellisuus ja aito eläytyvä kohtaaminen. LÄHTEET: ETENE julkaisuja 25. Helsinki 2009. Mielenterveysetiikka sinulla ja minulla on moraalinen vastuu. Työterveyslaitos. Www-sivut: http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/johtaminen_ja_esimiestyo/tyonohjaus/sivut/default.aspx Päivitetty 14.10.2011. Luettu 13.5.2014
LIITE: 4 ETENE julkaisuja 25. Helsinki 2009. Mielenterveysetiikka sinulla ja minulla on moraalinen vastuu. Esipuhe ja hyvän mielenterveystyön periaatteet Esipuhe Mielen terveys on voimavara. Sen vaaliminen kuuluu meille jokaiselle. Yhteisöllisyys ja yksilön merkityksellisyys tukevat mielenterveyttä. Mielen- terveystyöstä on koottu paljon tietoa erilaisiin selvityksiin, tutkimuksiin ja raportteihin, mutta eettisesti on ongelmallista, ettei mielenterveyspalveluita ole kaikkialla maassamme edes tyydyttävästi järjestetty. Vaikka tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan, palvelut eivät toteudu perus- ja ihmisoikeuksien mukaisesti. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE raportti on laadittu kansalaisille, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä poliittisille luottamushenkilöille ja päättäjille. Raportilla pyritään turvaamaan mielenterveyspotilaiden ja -asiakkaiden sekä heidän omaistensa oikeuksia, edistämään heidän osallisuuttaan ja parantamaan heidän asemaansa yhteiskunnassa. Näin ETENE osallistuu keskusteluun mielenterveystyön arvoperustasta, palvelujen käyttäjien ihmisarvoisen elämän edellytyksistä, itsemääräämisoikeudesta sekä yhdenvertaisesta ja inhimillisestä kohtelusta. Toivomme, että tämä raportti jatkaa keskustelua hyvästä mielenterveystyöstä. Hoitoon pääsy on mielenterveyspotilaiden yleinen ongelma. Talouden taantumat ovat pahentaneet tilannetta, mutta psykiatrinen hoito on ollut pitkään monin paikoin alimitoitettua. Tämä on ristiriitainen tilanne, koska mielenterveyden ammattihenkilöitä meillä on eurooppalaisittain tarkastellen paljon. Mikä on vialla, kun mielen sairauteen apua hake- vaan suhtaudutaan eri tavalla kuin syöpää epäilevän hoidon tarpeeseen? Syksyllä (2009) oli hätkähdyttävää lukea uutinen, jossa kerrottiin erään alueen lasten mielenterveyspalvelujen hoitojonon määräaikaisesta sulkemisesta. Mielenterveyspotilaat ja heidän omaisensa kantavat huolta sairastuneen selviytymisestä hoitojakson jälkeen. Tarjoaako palvelujärjestelmä riittävästi voimavaroja mielenterveyspotilaan hoidon ja huollon varmistamiseen myös kuntoutumisessa? Ajankohtainen eettinen kysymys liittyy mielenterveyspotilaan tietosuojaan. Leimaako yhteiskunta tarpeettomasti ihmisiä, joilla on ollut mielenterveyden ongelmia jossain elämänsä vaiheessa? Julkista keskustelua ovat herättäneet myös lasten huostaanotot, koulu- ja perheväkivalta sekä näihin liittyen aselainuudistus, työelämän irtisanomiset ja lomautukset sekä vanhusten lisääntyvät mielenterveyden ongelmat. Raportti on muotoutunut ETENE:n käymien keskustelujen ja asian- tuntijoiden kuulemisten tuloksena. ETENE:n kesäseminaari 27.8.2009 (www.etene.org/dokumentit) käsitteli asiantuntijoiden alustusten pohjalta lasten ja nuorten mielenterveyttä. Tämä oli osa raportin valmistelua. Seminaarissa korostettiin lapsen oikeutta saada huolenpitoa ja tulla kohdatuksi omana itsenään, ei vain tulevana aikuisena. Raportin on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet dosentti Ritva Halila, psykologi Pirkko Lahti, kuntoutussuunnittelija Markku Lehto, oikeuspsykiatri Hanna Putkonen, hammaslääkäri Heikki Vuorela ja pääsihteeri Aira Pihlainen. Kiitämme kaikkia tämän raportin valmistumiseen vaikuttaneita ihmisiä ja tahoja.
5 Hyvä mielenterveystyö Eettisesti hyvässä mielenterveystyössä toteutuvat seuraavat periaatteet: Terveellinen ja turvallinen elinympäristö tukee kaikenikäisten mielenterveyttä. Mielenterveystyö auttaa kansalaisia selviytymään omassa elämässään, arjessaan ja yhteiskunnassa mahdollisimman itsenäisesti. Sujuva, tarkoituksenmukainen ja turvallinen mielenterveystyö on ihmisen kokonaishoitoa. Kansalainen saa tarvitsemansa yksilölliset, sairautensa ja oireidensa edellyttämät mielenterveyspalvelut nopeasti ja joustavasti. Luottamuksellinen, pysyvä ja jatkuva hoitosuhde takaa, että mielen- terveyden häiriöstä kärsivä ei joudu kantamaan sairauden aiheuttamaa leimaa toipuessaan eikä sen jälkeen, kun hän on kuntoutunut sairaudestaan. Ihmisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ovat mielen terveystyössä kaiken hoidon ja palvelun perusta. Rajoitus- toimia käytetään ainoastaan lain perusteella ja vasta viimeisenä keinona, jos muut hoitotoimenpiteet eivät ole auttaneet. Omaiset ja läheiset voivat osallistua hoitoon kykyjensä ja voima- varojensa mukaisesti potilaan salliessa. Hyvä työpaikka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden käyttää ammattitaitoaan ja kehittyä työssään. Hyvässä työpaikassa on ilo tehdä työtä. Mielenterveystyön asiantunteva ammattihenkilöstö antaa tarkoituksenmukaista ohjausta ja tietoa. Työolot tukevat työntekijöiden jaksamista.