Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016 Anne Kejonen Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 20/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Kejonen Aluehallintovirastojen julkaisuja 20/2017 ISSN: 2343-3132 (verkkojulkaisu) ISBN: 978-952-5885-35-4 (verkkojulkaisu) Joensuu 2017
KUVAILULEHTI Tekijät terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Kejonen yhteistyössä terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kanssa Julkaisuaika 2017 Julkaisun nimi Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016 Tiivistelmä Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm: perustuslaki, laki ehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi, alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, rahapelilaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki sekä päihdehuoltolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) ja aluehallintovirastot kartoittivat ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiltä vuoden 2016 lopussa kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita, eli sitä missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, moniammatillinen työryhmä sekä miten ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty osaksi kuntien suunnitelmia. Tässä raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Itä-Suomen kuntien rakenteita näiden neljän mittarin osalta marras-joulukuussa 2016. Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ehdotuksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta tehdä näkyväksi kehittämisen mahdollisuuksia eri alueilla. Tämän raportin antamaa tietoa toivotaan käsiteltävän kunnissa. Erityisesti raportissa esitettyjä suosituksia on hyvä peilata oman kunnan ehkäisevän päihdetyön nykytilaan ja laatia siltä pohjalta kehittämistoimia. Yhteenvetona ehkäisevän päihdetyön rakenteista Itä-Suomessa: Joko kunnallinen tai seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi alueen 39 kunnasta. Osa vastaajista (10) ilmoitti, että yhdyshenkilöä ei ole virallisesti nimitetty. Yhdyshenkilökattavuus on 85 prosenttia alueen kunnista kun lasketaan yhteen sekä virallisesti nimitetyt sekä ne joissa yhdyshenkilö löytyy ilman nimitystä. Maakuntien välillä ei ollut tässä eroavaisuutta. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työkuvaa tai työhön käytettävää aikaa ei yleensä ole määritelty. Yhdyshenkilötilanne on heikentynyt vuodesta 2013, jolloin 98 prosentissa alueen kuntia löytyi yhdyshenkilö. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty tai toimielin on valtuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle joko kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle 48 prosentissa alueen kunnista (22 kuntaa). Vastaava toimielin tai sen valtuuttama toimeenpaneva työryhmä oli nimetty Etelä-Savossa useammin (64 %) kuin Pohjois-Karjalassa (46 %) tai Pohjois-Savossa (37 %). Huomionarvoista on se, että 32 prosenttia Pohjois-Savon vastaajista (6 kuntaa) ei tiennyt, onko kunnassa nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin. Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva työryhmä, joka kattoi kaikki ikäryhmät, löytyi 33 alueen kunnassa (72 %). Pohjois-Karjalassa 62 prosenttia kunnista ilmoitti, että heillä on kyseinen ryhmä ja Pohjois-Savossa ryhmä löytyi 68 prosentissa ja Etelä-Savossa 86 prosentista kuntia. Osassa kaikkien maakuntien vastauksia ilmoitettiin, että työryhmä oli seudullinen tai maakunnallinen. Kuluvan valtuustokauden (2013 2016) aikana kunnista 91 prosenttia ilmoittaa laatineensa tai päivittäneensä joko päihdesuunnitelman, yhdistetyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman tai jonkin muun suunnitelman, joka kattaa kaikki ikäryhmät ja jotka pitää sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. Tarkastellessa tarkemmin kuntien hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia, ehkäisevä päihdetyö löytyi osasta ainoastaan mainintana, ei niinkään konkreettisina toimintana. Kaikkien kolmen maakunnan alueella ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat heikentyneet vuodesta 2013. Maakunnista vahvimmat arvioidut ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat tarkastelu- ajankohtana Etelä-Savon alueen kunnissa. Yleisesti ottaen eniten kehitettävää ehkäisevän päihdetyön rakenteissa Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vaikuttaa olevan Pohjois-Karjalan alueen kunnissa. Asiasanat ehkäisevä päihdetyö, ehkäisevän päihdetyön suositukset, Itä-Suomi ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5885-35-4 Kokonaissivumäärä 38 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Paino -
Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa... 6 3. Kyselyn toteuttaminen ja arvioinnin periaatteet... 7 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa... 9 4.1 Etelä-Savon maakunta 10 4.2 Pohjois-Karjalan maakunta 15 4.3 Pohjois-Savon maakunta 18 4.4 Yhteenveto ja johtopäätökset arvioinnista 23 5. Suositukset kunnille ehkäisevään päihdetyöhön... 26 6. Lopuksi... 29 7. Lähteet... 31 Liite 1. Laki ehkäisevä päihdetyön järjestämisestä (523/2015)... 33 Liite 2. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt kartalla... 35 Liite 3. Ehkäisevän päihdetyön toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä kartalla... 36 Liite 4. Ehkäisevän päihdetyön monialainen yhteistyöryhmä kartalla... 37 Liite 5. Ehkäisevä päihdetyö sisällytetty johonkin kunnan toimintasuunnitelmaan kartalla... 38
1. Johdanto Raittiustyölaki ja -asetus uudistettiin joulukuussa 2015, kun Suomeen saatiin laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015). Uudella lailla haluttiin puhaltaa uutta henkeä ja tuoda uudenlaista otetta ennen kaikkea kuntien ehkäisevään päihdetyöhön. Ennen lakia Suomessa oltiin tilanteessa, jossa kuntien välillä oli suuria eroja siinä, missä määrin ja miten ehkäisevää päihdetyötä toteutettiin. Tätä kautta kuntalaiset olivat eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Lain mukaan ehkäisevässä päihdetyössä työtä kohdennetaan alkoholipitoisiin aineisiin, huumausaineisiin sekä päihtymiseen käytettäviin lääkkeisiin ja muihin aineisiin, mutta myös tupakkatuotteisiin ja rahapelaamiseen. Ehkäisevä päihdetyö on nyt määritelty laissa toiminnaksi, joka vähentää päihteiden käyttöä ja käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Laki korostaa myös, että työssä tulisi huomioida haitat muille kuin päihteiden käyttäjälle itselleen. Päihteet, tupakka- ja muut nikotiinituotteet ja rahapelaaminen kuormittavat käyttäjien terveyttä, taloutta ja sosiaalista elämää, mutta myös heidän läheisiään, yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Pelkästään julkiselle sektorille kohdistuva taloudellinen kuormitus näiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden ja toimintojen vuoksi lähentelee kahta miljardia euroa, eikä kyseinen summa pidä sisällään vielä haitallisesta rahapelaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tiedon niin päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja niistä aiheutuvista haitoista kuin tieteellisestä näytöstä ja hyvistä käytännöistä tulisi olla kuntien ja alueiden työn perustana. Työn tulisi olla myös osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain toimeenpanon tueksi julkaistiin Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma (STM 2015), jossa määritellään tavoitteet ja painopisteet yhdessä tehtävälle työlle. Kansalliset tavoitteet on annettu koskien eri aineita ja toimintoja, mutta myös koskien eri painopisteitä. Kyseiset tavoitteet on sovitettavissa myös kunta- ja aluetasolle. Ehkäisevän päihdetyön tilaa on kartoitettu kyselyin aiemmin vuosina 2001, 2011 ja 2013 (Warpenius 2002; Strand ym. 2011; Markkula ym. 2014). Edellisessä vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä havaittiin, että raittiustyölain (4 ) mukainen monijäseninen toimielin tai ns. moniammatillinen päihdetyöryhmä toimi 65 prosentissa kuntia joka kunta- tai seututasolla. Kunnista kahdessa kolmasosassa (63 %) oli joko kunnallinen tai seudullinen päihde tai yhdistetty mielenterveys ja päihdestrategia. Suurimmassa osassa (89 %) kuntia toimi nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. (Markkula ym. 2014.) Itä-Suomen alueella vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi 98 prosentista (46/47) itäsuomalaisista kunnista. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työkuvaa tai työhön käytettävää aikaa ei yleensä ollut tuolloinkaan määritelty. Moniammatilliset työryhmät toimivat 66 prosentissa (31/47) itäsuomalaisista kunnista. Osassa kuntia työryhmä oli usean kunnan yhteinen. Kaikissa kunnissa työryhmää ei ole virallisesti nimitetty vaan se toimi epävirallisena tiiminä. Päihdestrategia ja yhdistetty päihde- ja mielenterveysstrategia oli laadittu 47 prosentissa (22/47) ja strategia on valmistumassa 11 prosentissa (5/47) Itä-Suomen kunnissa. Puolestaan 42 %:ssa (20/47) alueen kunnista ei ollut päivitettyä päihde- tai yhdistettyä päihdestrategiaa. (Itä-Suomen aluehallintovirasto, 2013.) 5
Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2016 -kysely tukee Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevassa laissa (523/2015) määriteltyjen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja aluehallintovirastojen tehtävien toteuttamista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain ja Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (STM 2015) toimeenpanon arvioinnissa sekä kansallisessa ehkäisevän päihdetyön kehittämis- ja ohjaustyössä THL:ssa. Lisäksi kysely tuottaa alueille tietoa kuntien ehkäisevän päihdetyön vahvuuksista ja kehittämiskohteista aluehallintovirastojen ehkäisevän päihdetyön kuntaohjaustyön tueksi. 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa Käytännössä kunnat ovat koordinoineet ehkäisevää päihdetyötä monin eri tavoin. Aiemmissa tutkimuksissa ja suosituksissa on tunnistettu muutamia tekijöitä, joita voidaan pitää keskeisinä kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteina: 1) lain mukainen nimetty toimielin, jonka tehtäviin ehkäisevä päihdetyö on määritelty 2) monialainen työryhmä, joka toteuttaa käytännössä ehkäisevää päihdetyötä 3) ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta käytännössä vastaava taho (esim. ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö tai koordinaattori) 4) ehkäisevän päihdetyön sisältävä ja sitä ohjaava strategia tai toimintasuunnitelma, kuten hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tai erillinen päihdesuunnitelma (ks. Markkula ym. 2014). Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevassa laissa (523/2015, 4 ) säädetään, että kunnassa tulisi olla nimettynä toimielin, jonka vastuulle laissa erikseen määritellyt ehkäisevän päihdetyön tehtävät kuuluvat (ks. liite 1). Käytännössä lain tarkoittama toimielin määritellään kuntalaissa (410/2015, 30 ) ja se voi olla kunnanhallitus, valtuusto, lautakunta, valiokunta tai toimikunta. Toimielimeksi katsotaan lain mukaan myös näiden neljän ensiksi mainitun alainen jaosto. Kunta voi itsenäisesti päättää minkä toimielimen tehtäväksi se antaa ehkäisevän päihdetyön. Käytännössä toimielin ei välttämättä hoida itse ehkäisevän päihdetyön tehtäviä, vaan johtaa, seuraa ja arvioi niiden toteutumista. Tällöin se on saattanut valtuuttaa laissa mainitut tehtävät jollekin kunnalliselle tai seudulliselle monialaiselle työryhmälle. Tällaisia työryhmiä voivat olla esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, päihdetyöryhmä, päihdetyöryhmä, ehkäisevän päihdetyön ryhmä tai jokin vastaava. Kunnissa ja seuduilla voi myös toimia tällaisia ryhmiä, mutta ne eivät ole ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen tehtävään erikseen valtuuttamia. Tällöin niiden mahdollisuudet viedä ehkäisevän päihdetyön toimet osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua tai viestiä päättäjille tekemästään työstä ja kunnan päihdeoloista voivat olla heikommat. Monialaisen työryhmän avulla voidaan toteuttaa lain velvoitetta (523/2015, 5 ), jonka mukaan kunnan tulisi huolehtia, että eri hallinnonalojen sekä poliisin, alkoholihallinnon, tupakkavalvonnan ja järjestöjen ja seurakuntien ehkäisevää päihdetyötä koskevat toimet sovitetaan yhteen. Ehkäisevän päihdetyön paikallista koordinaatiota tukee myös vastuuhenkilön nimittäminen kunnan keskushallintoon sekä koordinaatiosta käytännössä vastaavan tahon, kuten yhdyshenkilön tai koordinaattorin nimittäminen (Warpenius 2002). Vastuuhenkilö muun muassa varmistaa, että ehkäisevän päihdetyön asiat näkyvät osana poliittista päätöksentekoa ja toimielin tulee asetettua. Yhdyshenkilö tai koordinaattori puolestaan toimii aihealueen asiantuntijana tuntien aiheeseen liittyvät keskeiset lait, linjaukset ja kriteerit sekä menetelmät, työkalut ja aineistot. Lisäksi verkostotyön 6 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
käynnistäminen ja koordinointi sekä yhdessä sovittujen toimien edistäminen kuuluvat yhdyshenkilön päätehtäviin. (STM 2015.) Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12 ) mukaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä toteutettuja toimenpiteitä tulee seurata ja niistä tulee raportoida vuosittain valtuustolle. Lisäksi valtuustolle tulee laatia kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (523/2015, 5 ) mukaan ehkäisevä päihdetyö kuuluu osaksi kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sitä koskevaa suunnittelua ja raportointia. Näin ollen päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa tulisi arvioida ja ottaa huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset myös päihdehaittoihin. Vastaavasti ehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdeoloista raportoidaan valtuustolle vuosittain sekä nämä asiat sisällytetään laajaan hyvinvointikertomukseen. Tämä tarkoittaa, että kunnassa valitut keskeiset päihdetilannetta kuvaavat mittarit ja tavoitteet, toimet ja varatut resurssit sekä vastuunjako kuvataan hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomusta voidaan täydentää erillisellä pidemmän tähtäimen päihde- tai yhdistetyllä päihdesuunnitelmalla tai hyvinvointisuunnitelmalla, joka pitää sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. Tällöin näistä erillisistä suunnitelmista on hyvä nostaa aina joitakin tavoitteita ja toimia osaksi, ja varmistaa näin päihdeasioiden osalta eri suunnitelmien yhteensopivuus. Olennaista on myös, että suunnitelmissa hyödynnetään kansallista ohjelmatyötä sekä toimivaksi ja hyviksi todettuja keinoja niin kysynnän kuin saatavuudenkin sääntelyn puolelta. Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa tulisi arvioida ja ottaa huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset myös päihdehaittoihin. Huomioitavaa on, että yksistään tässä raportissa arvioidut rakenteet eivät vielä takaa laadukasta ehkäisevää päihdetyötä. Raportissa kuvattujen ja arvioitujen perusrakenteiden lisäksi tarvitaan motivoituneita ja innostuneita toimijoita kunnan eri hallinnonaloilta, järjestöistä, seurakunnista sekä eri viranomaistoimijoiden joukosta, kuten alkoholilupahallinnosta, tupakkavalvonnasta ja poliisista, jotka kukin osana toimenkuvaansa toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä sekä päihde-, tupakka- ja rahapelihaittoja ehkäisevää ja vähentävää työtä. Raportin luvussa 5 on kuvattu laadukkaan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus sekä ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman suositukset kunnille. Luku 6 puolestaan kuvaa ehkäisevän päihdetyön yhteyttä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä soteja maakuntauudistuksen jälkeen tarvittavaa yhteistyötä. 3. Kyselyn toteuttaminen ja arvioinnin periaatteet THL ja aluehallintovirastot kartoittivat loka-joulukuussa 2016 Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2016 - kyselyllä ehkäisevän päihdetyön tilaa ja rakenteita kunnissa. Kaikkiin Suomen kuntien ehkäisevästä päihdetyöstä vastaaville yhdyshenkilöille tai koordinaattoreille lähettiin linkki webropol-kyselyyn. Mikäli kunnassa ei ollut ko. toimijaa nimettynä, lähetettiin kysely kunnan kirjaamon kautta ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavalle tai ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaattorille, mikäli kunnan ehkäisevän päihdetyön koordinaatio hoidettiin kunnassa seututasolla. Kunnista selvitettiin muun muassa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön olemassaoloa ja resursseja, ehkäisevän päihdetyön johtamista ja yhteistyötä, ehkäisevän päihdetyön suunnittelua ja seurantaa, ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain ja toimintaohjelman toimeenpanoa sekä saatavuuden sääntelyn toimien toteuttamista osana kunnan ehkäisevää päihdetyötä. (Ks. lisää kyselystä THL:n verkkosivuilta: www.thl.fi/ehkaisevapaihdetyo > Suunnittelu, seuranta ja arviointi > Ehkäisevän päihdetyön tilanne). Kyselyn sulkeutumisen jälkeen, aluehallintovirasto lähetti sähköpostia erikseen alueensa vastaamattomien kuntien (6) yhdyshenkilöille tai sosiaalijohtajille ja pyysi täsmentämään neljän avainkysymyksen osalta kunnan ehkäisevän päihdetyön rakenteiden tilannetta. Tarkentavat kysymykset tehtiin yhdyshenkilötilanteesta, ehkäisevän päihdetyön vastaavasta toimielimestä, ehkäisevän päihdetyön toimeenpanevasta työryhmästä sekä ehkäisevän päihdetyön sisältymisestä 7
kunnan eri suunnitelmiin. Vielä tammikuussa 2017 kahden kunnan osalta tehtiin lopullinen tarkistus ehkäisevän päihdetyön rakenteista soittamalla sosiaalijohtajille. Kahden kunnan yhdyshenkilöltä tuli sähköpostite vastaus, että he eivät pysty vastaamaan kyselyyn ja heidän mielestään kyseisiä ehkäisevän päihdetyön rakenteita kunnassa ei ole. Näiden kahden kunnan kohdalta tarkastettiin, näkyykö ehkäisevä päihdetyö hyvinvointikertomuksissa ja siltä pohjalta tehtiin kyselyyn merkinnät ehkäisevän päihdetyön rakenteista. Yksi kunta ei vastannut lainkaan kyselyyn eikä lähetettyihin lisäselvityspyyntöihin. Kyseisen kunnan osalta oli jo tiedossa ehkäisevän päihdetyön rakenteiden puuttuminen kokonaan jo aiempien vuosien selvitysten perusteella, joten merkinnät tämän kunnan kohdalla tehtiin puuttuvista rakenteista. Analysoinnin jälkeen tulokset lähetettiin tarkastettavaksi kuntiin. Yksi kunta halusi vielä tarkentaa vastaustaan ja kaksi kuntaa muuttaa vastaustaan. Nämä korjaukset on tehty raporttiin ja näin on saatu kirjattua kaikkien alueen kuntien tilanne sekä raporttiin ja maakuntakohtaisiin taulukoihin. Valtakunnalliset tulokset kyselyn osalta raportoidaan THL:n keväällä 2017 ilmestyvässä erillisjulkaisussa. Tässä raportissa kuvataan Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien osalta ehkäisevän päihdetyön keskeisimpien rakenteiden tilanne, eli löytyykö kunnista: a) nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, b1) nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä, b2) ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä, c) ajantasainen toimintasuunnitelma, johon ehkäisevä päihdetyö sisältyy. Kyselyn tuloksiin pohjatuvan arvioinnin tulokset on esitetty kunnittain liikennevalomallilla, jossa kukin vastannut kunta saa vihreän, keltaisen tai punaisen merkinnän sen mukaan löytyykö kunnasta kyseinen rakenne. Harmaata väriä käytettiin, jos kunta ei osannut sanoa, löytyykö heiltä kyseinen rakenne. Arvioinnin kriteerit on kuvattu rakenteittain (a c) oheisessa taulukossa (1): 8 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Taulukko 1. Arviointiasetelma Vihreä: Keltainen: Punainen: a. Kunnassa on nimetty kunnallinen / seudullinen yhdyshenkilö b1. Kunnassa on nimetty vastaava toimielin TAI kunnassa tai seudulla toimii toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä b2. Kunnassa tai seudulla toimii toimeenpaneva monialainen työryhmä c. Kunnassa on ajantasainen kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma a. Kunnassa toimii kunnallinen / seudullinen yhdyshenkilö, muttei nimettynä b1. - b2. Kunnassa tai seudulla toimii toimeenpaneva monialainen työryhmä, joka kattaa vain osan ikäryhmistä c. Kunnassa on valmisteilla kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma tai se kattaa vain osan ikäryhmistä a. Kunnassa ei ole nimetty, eikä toimi kunnallista / seudullista yhdyshenkilöä b1. Kunnassa ei ole nimetty vastaavaa toimielintä b2. Kunnassa tai seudulla ei toimi toimeenpanevaa monialaista työryhmää c. Kunnassa ei ole kunnallista tai seudullista toimintasuunnitelmaa Harmaa: a. b1. Ei osaa sanoa b2. Ei osaa sanoa c. Ei osaa sanoa 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on kaikkiaan kolme maakuntaa, joissa on yhteensä 45 kuntaa. Vuonna 2016 kuntia oli 46. Vuoden 2017 alusta Juankosken kaupunki yhdistyi Kuopion kaupunkiin. Tässä raportissa Juankosken tiedot esitetään vielä omanaan. Toimialueen kunnista 74 prosenttia on pieniä, alle 10 000 asukkaan kuntia. Alueen päihdetilanne eri indikaattoreiden osalta katsottuna on melko samansuuntainen kuin keskimäärin Suomessa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kouluterveyskyselyn 2015 mukaan Itä-Suomen alueella tupakoivia 8.-9. luokkalaisia on väestöstä hieman alle 2 prosenttia enemmän (10,5 %) kuin koko maassa (8.9 %). Sotkanetin päihdeavainindikaattoritiedon mukaan Itä-Suomessa on jonkin verran enemmän päihtyneiden säilöönottoja sekä poliisin tietoon tulleita rattijuopumustapauksia kuin keskimäärin Suomessa. Peruspalveluiden arvioinnissa (2015) tarkasteltiin nuorten humalajuomista vuonna 2013 toteutetun THL:n Kouluterveyskyselyn perusteella. Tulosten mukaan humalahakuinen juominen oli yleisempää ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuin lukio-opiskelijoiden keskuudessa. Erot Itä- Suomen maakuntien välillä olivat pienet ja koko maan keskimääräisiin lukuihin verrattuna 9
samankaltaiset. Humalahakuinen juominen on vähentynyt lukio-opiskelijoiden osalta 2000-luvun alun nousukehityksen jälkeen. Itä-Suomen AVI-alueen kehitys nuorten juomisen suhteen myötäilee koko maan kehitystä. (Peruspalveluiden arviointi 2015.) Alueellisen terveys- ja hyvinvointi tutkimuksen (ATH) mukaan kaikissa alueen kolmessa maakunnassa alkoholia liikaa käyttävien ja humalahakuisesti alkoholia käyttävien osuus on hieman pienempi kuin keskimäärin Suomessa. Päivittäin tupakoivien osuus on puolestaan hieman suurempi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja kuin keskimäärin Suomessa. Etelä-Savossa jäädän päivittäistupakoinnissa hieman alle maan keskiarvon. Kannabista viimeisen vuoden aikana käyttäneiden osuus on hieman pienempi kuin keskimäärin Suomessa. (Kaikkonen ym. 2015. ) 4.1 Etelä-Savon maakunta Etelä-Savon maakunnassa on 14 kuntaa, joissa kaikkiaan on 149 166 asukasta (Tilastokeskus, 31.10.2016). Kaupunkeja Etelä-Savossa on kolme: Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen osalta on ollut viime vuosina paljon muutoksia koko maakunnan alueella. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote, tuottaa Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Kangasniemen, Hirvensalmen, Puumalan ja Juvan sosiaali- ja terveyspalvelut ja lisäksi Joroisten ja Pieksämäen erikoissairaanhoidonpalvelut. Rantasalmen kunta järjestää lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä Suomen Terveystalo Oy:n kanssa ja Sulkava Attendo Oy:n kanssa. Etelä-Savon maakuntaan kuuluva Heinävesi kuuluu Pohjois-Karjalan Siun Soteen, joka järjestää koko Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Sosteri, järjestää Savonlinnan ja Enonkosken kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Rantasalmen kunnan erikoissairaanhoidon palvelut. Pieksämäen kaupunki tuottaa itse omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa, lukuun ottamatta erikoissairaanhoidonpalveluita, jotka tuottaa Essote. Joroisten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhteistyössä Varkauden kaupungin kanssa ja erikoissairaanhoidonpalvelut tuottaa Essote. 10 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Taulukko 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Etelä-Savon maakunnassa joulukuussa 2016. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja tai toimielimen valtuuttama työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma Enonkoski Heinävesi ( /Lähes/ Ei) Lähes Ei virallisesti nimetty ( /Lähes / Ei/ EOS) ( /Lähes / Ei/ EOS) ( /Lähes / Ei/ EOS) Ei Ei Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomu sta ja suunnitelmaa Päihdetyöryhmä Päihdetyöryhmä Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma Hirvensalmi Ei Ei Mikkelin seudun ehkäisevän päihdetyön työryhmä 2016 loppuun Joroinen Juva Lähes Ei virallisesti nimetty Toimielimen valtuuttama päihdetyöryhmä Päihdetiimi Toimielimen valtuuttama päihdetyöryhmä Ei Päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja suunnitelmaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osana ja 11
Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Lähes Ei virallisesti nimetty (perusturva) EOS Ei Perusturvalautakunta Pertunmaan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyö n työryhmä Hyvinvointityöryh mä, kunnan hyvinvointiryhmä ja Mikkelin seudun ehkäisevän päihdetyön työryhmä 2016 loppuun Mikkelin seudun ehkäisevän päihdetyöryhmä Mikkelin seudun ehkäisevän päihdetyön työryhmä ja terveydenedistämisen työryhmä sekä kunnan johtoryhmä Mikkelin seudun ehkäisevän päihdetyön työryhmä ja terveydenedistämisen työryhmä sekä kunnan johtoryhmä Lähes Viisari työryhmä (nuoret) Puumala Ei Ei Ei -suunnitelmaa Ehkäisevä päihdetyö osana ja -suunnitelmaa Ehkäisevä päihdetyö osana ja -suunnitelmaa ja valtuustostrategiaa Ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomu sta ja - suunnitelmaa Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja suunnitelmaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 12 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Rantasalmi Savonlinna Sulkava Yhteensä 9 Lähes (On yhdyshenkilö, mutta ei nimetty virallisesti) 3 Ei 2 Kunnanhallitus Toimielimen valtuuttama päihdetyöryhmä Peruspalvelulauta kunta 9 Ei 4 EOS 1 Seudullinen ehkäisevän päihdetyön ryhmä 2016 loppuun Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä Toimielimen valtuuttama päihdetyöryhmä ja seudullinen päihdetyöverkosto Toimielimen valtuuttama Miepäryhmä 12 Lähes 1 Ei 1 Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja suunnitelmaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Päihdesuunnitelma, seudullinen yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomu sta ja - suunnitelmaa Yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa ja - suunnitelmaa 12 Ei 2 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi 86 prosentista Etelä-Savon kuntia. Näistä kolmessa kunnassa (21 %) nimitystä ei ollut virallisesti tehty kyselyn toteuttamisen hetkellä. Tilanne on jo parantunut yhden kunnan osalta, sillä vuoden 2017 alusta Mikkelissä on aloittanut ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. 13
Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja tai toimielimen valtuuttama työryhmä löytyi 64 prosentista Etelä-Savon kuntia. Yhden kunnan vastaaja ei tiennyt, onko heidän kunnassa ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin. Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä löytyi suurimmasta osasta eli 86 prosentista alueen kuntia. Yhden kunnan työryhmä arvioitiin lähes vastauksena ja liikennevaloissa keltaisena, koska työryhmä ei käsittänyt kaikkien ikäryhmien ehkäisevää päihdetyötä vaan ainoastaan nuoriin. Etelä-Savon hyvään tulokseen työryhmien osalta vaikutti varmasti se, että Mikkelin seudulla toimi ehkäisevän päihdetyön seudullinen työryhmä vuoden 2016 loppuun asti. 86 prosentista kuntia ehkäisevä päihdetyö sisältyi johonkin kunnan suunnitelmiin, pääasiassa hyvinvointisuunnitelmaan. Heikoimmat ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Savossa olivat Enonkoskella, Hirvensalmella ja Puumalassa ja nämä kunnat tarvitsevat tukea ehkäisevän päihdetyön vankistamiseksi ja työn kehittämiseksi. Huomion arvoista oli myös se, että niissä kahdessa kunnassa, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut oli ulkoistettu, ehkäisevän päihdetyön rakenteet olivat vahvemmat kuin keskimäärin muissa alueen kunnissa, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut toteutettiin omana tuotantona. Vuoden 2017 alusta tilanne työryhmien osalta on heikentynyt seudullisen ehkäisevän päihdetyöryhmän toimintakauden päättyessä ja tämän suhteen alueen yhdyshenkilöiden osalta onkin esitetty toiveita Essoten suuntaan, että se ottaisi vastuuta alueellisesta ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista ja työryhmätoiminnasta. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Savon maakunnassa (n=14) Lähes Ei Ei osaa sanoa Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma 12 2 Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä 12 1 1 Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä 9 4 1 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 9 3 2 Kuvio 1. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Savon maakunnassa (n=14). 14 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
4.2 Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Karjalan maakunta muodostuu kaikkiaan 13 kunnasta, joissa on 164 350 asukasta (31.10.2016). Kaupunkeja alueella on viisi: Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Alueella aloitti 1.1.2017 Siun Sote kuntayhtymä, johon Pohjois-Karjalan kaikki 13 kuntaa ja Heinävesi kuuluvat. Siun Sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ympäristöterveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut alueellaan. Tohmajärvi ja Rääkkylä ovat jo aikaisemmin tehneet ostopalvelusopimuksen sosiaali- ja terveyspalveluista Attendo Oyn kanssa. Kyseinen ostopalvelusopimus siirtyi Siun Sote kuntayhtymälle vuoden 2017 alusta. Tässä kyselyssä Heinävesi raportoidaan vielä Etelä-Savon maakunnan yhteydessä, koska itse maakuntavaihdos tapahtuu vuoden 2019 alusta. Taulukko 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Pohjois-Karjalan maakunnassa joulukuussa 2016. Kunta Ilomantsi Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö (/Lähes/ Ei) Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja tai toimielimen valtuuttama työryhmä ( /Lähes / Ei/ EOS) Perusturvalautakunta Joensuu Ei Sosiaali-ja terveyslautakunta Juuka Lähes Ei virallisesti nimetty Toimielimen valtuuttama päihdetyöryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä ( /Lähes / Ei/ EOS) Maakunnallinen päihdetyöryhmä EOS Toimielimen valtuuttama päihdetyöryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma ( /Lähes / Ei/ EOS) Yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa 15
Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Lähes Ei virallisesti nimetty Lähes Ei virallisesti nimetty Perusturvalautakunta Ei Ei Ei Ei Ei kunnan omaa, vaan maakunnallinen päihdetyöryhmä Ei kunnan omaa, vaan maakunnallinen päihdetyöryhmä Hyvinvointiryhmä Ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Ei Ei Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa EOS EOS Ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Ei Ei Mielenterveyspäihderyhmä Rääkkylä 16 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Tohmajärvi (nuoriso- ja liikuntatoimi) Ehkäisevän päihdetyön ohjausryhmä Kunnanhallitus Ehkäisevän päihdetyön ohjausryhmä Moniammatillinen päihdetyöryhmä Päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Valtimo Ei Ei Ei Yhdistetty mielenterveyspäihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Yhteensä 8 Lähes (On yhdyshenkilö, mutta ei nimetty virallisesti) 3 Ei 2 6 Ei 6 EOS 1 8 Ei 3 EOS 2 12 Ei 1 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi 85 prosentista Pohjois-Karjalan kuntia. Näistä kolmessa kunnassa (23 %) nimitystä ei ollut virallisesti tehty. Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä löytyi ainoastaan 46 prosentista Pohjois-Karjalan kuntia. Voidaan siis todeta, että yli puolet alueen kunnista rikkoo selkeästi ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain viidettä pykälää. Lain 5 :ssä todetaan, että kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Kunnan oma ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä löytyi 38 prosentista (5) Pohjois-Karjalan kuntia. Alueella toimii myös Itä-Suomen osaamiskeskuksen koordinoima maakunnallinen päihdetyöryhmä. Osa kunnista ilmoitti tämän työryhmän toimeenpanevaksi ehkäisevän päihdetyön työryhmäksi, joten tältä pohjalta työryhmä kattavuus oli 62 %. Lähes kaikissa kunnissa (92 %) ehkäisevä päihdetyö sisältyi johonkin kunnan suunnitelmiin, pääasiassa hyvinvointisuunnitelmaan. Nurmeksen, Outokummun, Polvijärven ja Valtimon ehkäisevän päihdetyön rakenteiden voidaan todeta olevan melko heikot ja nämä kunnat tarvitsevat tukea ja toimia ehkäisevän päihdetyön rakenteiden kehittämiseksi. Myös Joensuun kaupungin ehkäisevän päihdetyön tilanne huolestuttaa. Muista Itä- Suomen alueen keskuskaupungeista poiketen, Joensuun kaupungista ei löydy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöä tai työtä koordinoivaa henkilöä eikä ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevaa ryhmää. Näin suuressa kaupungissa on väistämättä tarve henkilölle, joka koordinoi alueella tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Vaarana ilman toiminnan koordinaatiota on se, että voidaan tehdä päällekkäistä toimintaa, kun ei tiedetä toisista toimijoista ja puolestaan keskeisiä ehkäisevän päihdetyön 17
toimia jää huomioimatta, koska kukaan ei koordinoi asiaa. Huomionarvoista oli myös se, että sosiaalija terveyspalveluiden ulkoistaminen kahdessa alueen kunnassa näytti mahdollistavan vahvat ehkäisevän päihdetyön rakenteet kyseisiin kuntiin. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Karjalan maakunnassa (n=13) Lähes Ei Ei osaa sanoa Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma 12 1 Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä 8 3 2 Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä 6 6 1 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 8 3 2 Kuvio 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Karjalan maakunnassa (n=13). 4.3 Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Savo on 1.1.2017 alkaen 18 kunnan ja 247 952 asukkaan maakunta (31.10.2016). Vuonna 2016 kuntia oli 19. Juankoski ja Kuopio tekivät kuntaliitoksen vuoden 2017 alusta. Tässä raportissa Juankosken tiedot ilmoitetaan vielä itsenäisenä. Alueella on Kuopion lisäksi Iisalmen, (Juankoski 2016 loppuun), Kiuruveden, Suonenjoen ja Varkauden kaupungit ja 13 kuntaa. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on useita erilaisia malleja alueella. Kysteri, joka on perusterveydenhuollon liikelaitos, tuottaa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelut alueen kahdeksassa kunnassa. Liikelaitokseen kuuluvat Leppävirta, Juankoski, Kaavi, Rautavaara, Pielavesi, Keitele, Tervo ja Vesanto. Ylä-Savon Sote tuottaa Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuopio tuottaa oman kuntansa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Tuusniemen terveyspalvelut. Suonenjoen ja Rautalammin terveyspalvelut tuottaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä. Lapinlahti, Siilinjärvi ja Varkaus tuottavat omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri huolehtii koko Pohjois-Savon alueen asukkaiden erikoissairaanhoidosta ja lähes miljoonan itä- ja keskisuomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. 18 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Taulukko 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Pohjois-Savon maakunnassa joulukuussa 2016. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja tai toimielimen valtuuttama työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma ( /Lähes / Ei) ( /Lähes / Ei/ EOS) ( /Lähes / Ei/ EOS) Iisalmi Ei EOS Lähes Ei kunnan omaa vaan seudullinen, lähes yksinomaan EPT-viikon suunnitteluun keskittyvä työryhmä Juankoski Kaavi Keitele (nuoriso- ja liikuntatoimi) Seudullinen Ei Perusturva lautakunta Seudullinen ehkäisevän päihdetyön työryhmä Päihdetyöryhmä ja kolmen kunnan yhteinen työryhmä Päihdetyöryhmä Kiuruvesi Ei EOS Päihdetyötä tekevien tahojen epävirallinen yhteistyöryhmä Ei ( /Lähes / Ei/ EOS) Seudullinen yhdistetty päihdesuunnitelma ja sekä ehkäisevä päihdetyö osa seudullista ja -suunnitelmaa Päihdesuunnitelma Ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Seudullinen yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Seudullinen yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa seudullista ja -suunnitelmaa 19
Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi (hyvinvoinnin edistämisen palvelualue) (sivistys) Seudullinen ja kunnan oma Seudullinen Lähes Ei virallisesti nimetty (nuoriso- ja liikuntatoimi) Lähes Ei virallisesti nimetty (nuoriso- ja liikuntatoimi) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Päihdetyöryhmä, useita ryhmiä Pakka-tarjonta ja kysyntäryhmät, Selvät Sävelet (epttyöryhmä) Päihdetyöryhmä ja muut pienemmät työryhmät Yhdistetty päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa seudullista ja suunnitelmaa sekä turvallisuussuunnitelmaa Yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Ei Ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Nuorten ja lasten yhteistyöryhmä EOS Ei Toimielimen valtuuttama moniammatillinen yhteistyöryhmä ja seudullinen päihdetyöryhmä Lähes Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Mielenterveyspäihdestrategia työryhmä Seudullinen yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa kunnallista ja -suunnitelmaa Yhdistetty päihdesuunnitelma ja hyvinvointisuunnitelma Mielenterveyspäihdestrategia Ei Ei Yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa kunnallista 20 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto (nuoriso- ja liikuntatoimi) Lähes Ei virallisesti nimetty (nuoriso- ja liikuntatoimi) Seudullinen Lähes Ei virallisesti nimetty (nuoriso- ja liikuntatoimi) Seudullinen ja -suunnitelmaa EOS Yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa kunnallista ja -suunnitelmaa Ei Ei Lähes Ehkäisevä päihdetyö osaksi valmisteilla olevaa kunnan Ei Seudullinen Kunnallinen sekä seudullinen yhdistetty päihdesuunnitelma, ehkäisevä päihdetyö osa valmisteilla olevaa ja -suunnitelmaa EOS EOS Ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Päihdetyöryhmä Nilakan kuntien yhteinen moniammatillinen työryhmä Seudullinen Nilakan kuntien yhteinen moniammatillinen työryhmä Päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa ja -suunnitelmaa Seudullinen yhdistetty päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa valmisteilla olevaa seudullista ja -suunnitelmaa Vieremä Ei EOS Yhdistetty seudullinen 21
Yhteensä 12 Lähes (On yhdyshenkilö, mutta ei nimetty virallisesti) 4 Ei 3 7 Ei 6 EOS 6 Seudullinen sote alueen yhteinen työryhmä 13 Lähes 2 Ei 3 EOS 1 päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa seudullista ja -suunnitelmaa 18 Lähes 1 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi 84 prosentista Pohjois-Savon kuntia. Näistä neljässä kunnassa nimitystä ei ollut virallisesti tehty. Lisäksi neljä kuntaa ilmoitti, että heillä on seudullinen yhdyshenkilö. Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja tai toimielimen valtuuttama työryhmä löytyi ainoastaan 37 prosentista Pohjois-Savon kuntia. Kuusi (32 %) kyselyyn vastanneista totesi, että he eivät tiedä, onko kunnassa kyseinen toimielin. Voidaan siis todeta, että suuri osa alueen kunnista rikkoo selkeästi ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevaa lakia. Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä löytyi 68 prosentista alueen kuntia. Näistä osa oli seudullisia ryhmiä. Osa vastaajista ilmoitti ryhmäksi ehkäisevän päihdetyöviikon suunnitteluryhmän tai lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän. Nämä vastaukset huomioitiin lähes vastauksina ja annettiin liikennevalomallissa keltainen väri, koska eivät pitäneet sisällään kaikkia ikäryhmiä. 95 prosentista kuntia ehkäisevä päihdetyö sisältyi johonkin kunnan suunnitelmiin, pääasiassa hyvinvointisuunnitelmaan. Iisalmen, Kiuruveden, Rautalammin, Rautavaaran, Suonenjoen ja Tuusniemen ehkäisevän päihdetyön rakenteet voidaan todeta heikoiksi selvitysajankohtana ja nämä kunnat tarvitsevat erityistä tukea ja toimia ehkäisevän päihdetyön rakenteiden kehittämiseksi. Myös usean muun kunnan osalta on parannettavaa erityisesti ehkäisevän päihdetyöstä vastaavan toimielimen nimittämisen osalta. Jo itse kysely on saanut aikaan pientä parannusta, sillä esimerkiksi Suonenjoella on yhdyshenkilö nimitetty virallisesti sekä sosiaalilautakunta on se toimielin, joka vastaa ehkäisevästä päihdetyöstä. 22 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Savo maakunnassa (n=19) Lähes Ei Ei osaa sanoa Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma 18 1 Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä 13 2 3 1 Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä 7 6 6 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 12 4 3 Kuvio 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Savon maakunnassa (n=19). 4.4 Yhteenveto ja johtopäätökset arvioinnista Joko kunnallinen tai seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi alueen 39 kunnasta, joten yhdyshenkilökattavuus on 85 prosenttia, näistä 22 prosentissa ei henkilöä ollut virallisesti nimetty ja yhdellä alueella oli seudullinen neljän kunnan yhteinen yhdyshenkilö. Maakuntakohtaisia eroja ei ollut löydettävissä. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työkuvaa tai työhön käytettävää aikaa ei yleensä ollut määritelty. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt sijoittuivat pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon alalle. Myös sivistys-, ja nuoriso- ja liikuntatoimen hallinnonalalta löytyi yhdyshenkilöitä. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty tai toimielin on valtuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle joko kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle 48 prosentissa alueen kunnista (22 kuntaa). Vastaava toimielin tai sen valtuuttama toimeenpaneva työryhmä oli nimetty Etelä-Savossa useammin (64 %) kuin Pohjois-Karjalassa (46 %) tai Pohjois-Savossa (37 %). Huomionarvoista on se, että 32 prosenttia Pohjois-Savon vastaajista (6 kuntaa) ja 15 prosenttia Pohjois-Karjalan vastaajista (2 kuntaa) ei tiennyt, onko kunnassa nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin. Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva työryhmä löytyi 33 kunnassa (72 %). Pohjois-Karjalassa 62 prosenttia kunnista ilmoitti, että heillä on kyseinen ryhmä ja Pohjois-Savossa ryhmä löytyi 68 prosentissa ja Etelä-Savossa 86 prosentista kuntia. Osassa kaikkien maakuntien vastauksia ilmoitettiin, että työryhmä oli seudullinen. Työryhmien osalta tilanne on heikentynyt kyselyn jälkeen Etelä-Savossa, sillä seudullinen ehkäisevän päihdetyön työryhmä oli nimitetty ainoastaan 2016 vuoden loppuun. Kuluvan valtuustokauden (2013 2016) aikana kunnista 91 prosenttia ilmoittaa laatineensa tai päivittäneensä joko päihdesuunnitelman, yhdistetyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, 23
hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman tai jonkin muun suunnitelman, joka kattaa kaikki ikäryhmät ja jotka pitää sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. Tarkastellessa tarkemmin kuntien hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia, ehkäisevä päihdetyö löytyi osasta ainoastaan mainintana, ei niinkään konkreettisina toimina. Maakunnista vahvimmat arvioidut ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat Etelä-Savon maakunnassa. Yleisesti ottaen eniten kehitettävää ehkäisevässä päihdetyössä Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vaikuttaisi olevan Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että aiempiin vuosiin verrattuna ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat selkeästi heikentyneet kaikissa kolmessa alueen maakunnassa. Muutoksiin on voinut vaikuttaa meneillään olevat sote-uudistukset. Kaikkein huolestuttavinta kyselyn tuloksissa on se, että ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty tai toimielin on valtuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle joko kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle ainoastaan 46 prosentissa alueen kunnista. Tältä pohjalta voidaan todeta, että yli puolet alueen kunnista rikkoo lainsäädäntöä. Kyselyssä vastaajat olivat usein tuoneet esille suurimpina ehkäisevän päihdetyön haasteina resurssit sekä koordinaation puutteen kunnan ehkäisevässä päihdetyössä. Vastaajia huoletti se, että sote- ja maakuntauudistusten myötä ehkäisevä päihdetyö pirstaloituu entisestää. Vastaajat toivoivat jo toimintansa aloittaneilta sote kuntayhtymiltä tukea kunnille ja toimia alueelliseen ehkäisevään päihdetyöhön. Jo itse kysely on saanut aikaan pientä parannusta kunnissa. Muutamissa kunnissa on kyselyn jälkeen yhdyshenkilö nimitetty virallisesti, määritelty toimielin, joka vastaa ehkäisevästä päihdetyöstä sekä esimerkiksi Mikkelissä ehkäisevään päihdetyöhön on vakinaistettu kokopäiväinen ehkäisevän resurssi. Huomioitavaa on, että yksistään tässä raportissa arvioidut rakenteet eivät vielä takaa laadukasta ehkäisevää päihdetyötä, vaan raportissa kuvattujen ja arvioitujen rakenteiden lisäksi tarvitaan motivoituneita ja innostuneita toimijoita kunnan eri hallinnonaloilta, järjestöistä, seurakunnista sekä eri viranomaistoimijoiden joukosta, kuten alkoholilupahallinnosta, tupakkavalvonnasta ja poliisista, jotka kukin osana toimenkuvaansa toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä sekä päihde-, tupakka- ja rahapelihaittoja ehkäisevää ja vähentävää työtä. Lisäksi olennaista on, että tehtyä työtä ja kunnan päihdeoloja seurataan suunnitelmallisesti sekä työssä hyödynnetään tutkittua ja seurantatietoa sekä monipuolisesti toimivaksi ja hyviksi todettuja keinoja niin kysynnän kuin saatavuudenkin sääntelyn puolelta. Ensiarvoisen tärkeää on tässä vaiheessa nimetä kunnissa se toimielin, jonka vastuulle ehkäisevän päihdetyö kuuluu sekä määritellä vastuut toiminnasta. Tärkeää on myös nimetä henkilö, joka vastaa ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista. Laadukas ehkäisevä päihdetyö työ perustuu tietoon, taitoon ja vastuulliseen toimintaan ja yhteistyö on keskeistä tässä työssä. Ehkäisevä päihdetyö on tulevaisuudessakin kunnan perustehtävää, joka tarvitsee onnistuakseen rakenteet ja resurssit. Maakuntauudistuksen myötä maakunnat antavat tukea ja ohjausta kuntien ehkäisevään päihdetyöhön. 24 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen eri maakunnissa osa-alueittain Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähes Ei Ei osaa sanoa Kuvio 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen eri maakunnissa osa-alueittain. 25
5. Suositukset kunnille ehkäisevään päihdetyöhön Alkoholi, tupakka- ja nikotiinituotteet, huumausaineet, lääkkeet väärinkäytettynä ja rahapelaaminen aiheuttavat moninaisia haittoja niin käyttäjälle itselleen kuin syntyville lapsille, lapsiperheille, sosiaalisille suhteille, työnantajalle, lähiyhteisöille ja yhteiskunnalle. Haitat olisivat kuitenkin ehkäistävissä, ja hyväksi havaittuja keinoja siihen on tarjolla. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain toimeenpanon tueksi valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma (STM 2015). Niin lain kuin toimintaohjelmankin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kunnissa ja alueilla tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Toimintaohjelma lähtee siitä, että ehkäisevä päihdetyö voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos työtä tehdään seuraavien painopisteiden mukaisesti: ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi riskikäyttö ja haitat tunnistetaan ja tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista. Paras tulos niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla voidaan saavuttaa, kun toimitaan kunkin edellä mainitun painopisteen saralla samanaikaisesti. Kyse on useasta samansuuntaisesta toimesta, jotka yhdessä muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Painopisteillä kohti kokonaisvaltaista toimivaa ehkäisevää päihdetyötä Laita ehkäisevän päihdetyön rakenteet kuntoon. Ehkäisevä päihdetyö tarvitsee onnistuakseen johtamista, toimintaa ohjaavan strategian sekä sille osoitetut riittävät resurssit. (Soikkeli & Warsell 2013.) Laki määrittelee selkeästi kunnan vastuun ehkäisevässä päihdetyössä (523/2015, 5 ). Vastuu säilyy myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. On tärkeää, että kunnassa tiedetään, kuka johtaa ehkäisevää päihdetyötä ja kenelle kuuluu ensisijainen vastuu sen järjestämisestä kunnassa. Johto viime kädessä vastaa toiminnan suunnittelusta ja sen toteuttamisesta. Ilman selkeää johtamis- ja vastuujärjestelmää ehkäisevän päihdetyön valtuutus on häilyvä ja työn laatu kärsii. (Alkoholiohjelma 2012.) Toimielimen tehtävät on eritelty laissa (523/2015, 5 ). Toimielimen kuuluu muun muassa esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan eri hallinnonaloilla sekä huolehtia siitä, että kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain ja tupakkalain noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen toimien kanssa. Olennaista on, että eri hallinnonalojen kesken on selkeä työnjako sekä seuranta- ja raportointivastuut. (STM 2015.) Laki edellyttää, että ehkäisevän päihdetyön suunnittelu ja raportointi kunnassa nivoutuu osaksi kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ehkäisevän päihdetyön tulisi siis näkyä hyvinvointikertomuksen tilannekuvauksessa, tavoitteissa, toimissa ja resursoinnissa paikallisiin olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. (EPT-laki 523/2015, 5 ; Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 11 12 ). 26 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Kunnan johto ja luottamushenkilöt vastaavat siis paikallisyhteisöissä tehtävästä päihdetyöstä huolehtimalla kunnan ehkäisevän päihdetyön tavoitteista, seurannasta, vastuuttamisesta, resursseista ja monialaisen yhteistyön rakenteista. Näitä seikkoja myös ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ovat pitäneet tärkeinä onnistumisen edellytyksinä (Strand 2011). Toimielimen lisäksi ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota tukee keskushallinnossa toimiva vastuuhenkilö, joka huolehtii muun muassa ehkäisevän päihdetyön toimielimen nimittämisestä sekä yhdyshenkilö tai koordinaattori, jolle asiantuntijana kuuluu muun muassa verkostotyön koordinointi sekä toimien edistäminen. Mikäli kuntaan nimetty yhdyshenkilö toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla, viimeistään nyt kunnassa on harkittava miten kyseinen tehtävä hoidetaan jatkossa. Suositeltavaa on sopia tehtävän siirtämisestä keskushallintoon hyvinvointikoordinaattorin työpariksi (tai pienemmissä kunnissa osaksi tämän tehtävänkuvaa) tai jonkun muun hallinnonalan alaisuuteen. Viesti haitoista tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi. Tavoitteena on, että väestön ja yksilöiden tietoisuus alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden, huumausaineiden ja rahapelaamisen haitoista ja riskeistä sekä niiden ehkäisemisen keinoista lisääntyy. Ellei tietoa näistä asioista ole, on yksilön vaikea tehdä terveyttä edistäviä valintoja arjessaan. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että myös haavoittuvimmille väestöryhmille, joilla esimerkiksi alkoholin riskikäyttö on yleisempää, tietoa on tarjolla kohdennetusti. (STM 2015.) On huomioitava, että valistus yksinään ei takaa vaikuttavuutta, mutta sillä voidaan tukea muita keinoja (Babor 2010). Väestöviestinnässä tavoitteena onkin tukea valistuksella kulttuurista muutosta ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen herättämällä ajattelemaan omaa toimintaansa (STM 2015). Viestintä tukee sosiaali- ja terveyspoliittista päätöksentekoa päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kunnassa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luottamushenkilöiden tulisi kuulla yhteenveto kunnan päihdeoloista vuosittain, jotta he pystyvät huomioimaan sen päätöksenteossa. (STM 2015.) Kunnassa toimielimen tulee lain mukaan huolehtia päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta sekä siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle (523/2015, 5 ). Huolehdi riskikäytön ja haittojen varhaisesta tunnistamisesta ja tuesta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä soveltuen muissa palveluissa tunnistetaan alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumausaineiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyvät riskit riittävän varhaisessa vaiheessa. Palveluissa tulisi olla sovittuna miten systemaattisesti toteutetaan miniinterventiota eli lyhytneuvontaa alkoholin riskikäytön, huumausaineiden käytön ja haitallisen rahapelaamisen vähentämiseksi, ja tarjotaan tupakkavieroitusta kaikille tupakoitsijoille. Tehostamisen mahdollisuuksia edelleen on niin perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, aikuissosiaalityössä (ks. Renko 2016; THL 2016), päivystyksessä kuin kotipalveluissakin. (Ks. myös THL:n Alkoholi, tupakka ja riippuvuus -aihesivut: www.thl.fi/puheeksiotto.) Tehostamisen tueksi kuhunkin palveluun tulisi luoda oma prosessikuvauksensa, joka huomioisi tarvittaessa myös sujuvan hoitoonohjauksen sekä tulosten kirjaamisen potilastietojärjestelmiin tehdyn työn ja asiakkaan tilanteen seuraamiseksi. Prosessia pohdittaessa olisi hyvä vahvistaa tekijöitä, joilla mini-intervention toteuttaminen helpottuu ammattilaisten työssä (esim. päihdeasioista vastaavan ammattilaisen konsultaatio- ja tukimahdollisuus ammattilaisille). Asiakkaan kokonaistilanne tulisi huomioida niin, että esimerkiksi päihteiden käytön seulonnan yhteydessä, tutkitaan myös mahdollinen masennusoireilu, jotta asiakkaan todelliset tarpeet tulevat tunnistettua. Vastaavasti muita varhaisen avun menetelmiä käyttäjille ja heidän läheisilleen tulisi olla tarjolla, kuten myös etsivää työtä palvelujen ulkopuolelle jääneiden löytämiseksi. (STM 2015.) Toteuta paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä. Tavoitteena on tuoda paikalliseen ehkäisevään päihdetyöhön uutta saatavuuden vähentämisen näkökulmaa ja sitä kautta uusia toimijoita, kuten valvontaviranomaisia sekä paikallisia yrittäjiä 27
anniskelusta ja vähittäismyynnistä. Eri puolilla Suomea kuntien ehkäisevän päihdetyön menetelmäksi on omaksuttu alkuaan paikalliseen alkoholihaittojen vähentämiseen kehitetty Pakka-toimintamalli (Holmila ym. 2009), jota on sittemmin hyödynnetty myös tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyssä (Fors ym. 2013). Malli on hyvä esimerkki siitä, miten paikallisesti voidaan tehostaa lakisääteistä ikärajavalvontaa sekä päihtyneille myynnin ja anniskelun kiellon toteuttamista. Paikalliseen ehkäisevään päihdetyöhön saadaan toimintamallin mukaisella työllä uutta vaikuttavuutta, kun elinkeinoja valvontayhteistyö yhdistetään muuhun ehkäisevään päihdetyöhön. Alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuuteen liittyvää yhteistyötä tuetaan muun muassa vaikuttamalla yhteisötasolla nuorten ja heidän vanhempiensa asenteisiin ja toimintatapoihin korostamalla esimerkiksi alaikäisille alkoholin ja tupakkatuotteiden välittämisen ehkäisyä. Pakka-toimintamallia jo toteuttavissa kunnissa kannattaa tarkistaa, että työtä tehdään myös humalajuomisesta aiheutuvien häiriöiden ja väkivallan vähentämiseksi (STM 2015). Keskeinen osa Pakka-toimintamallissa tehtävää työtä on kuntalaisten osallistaminen ehkäisevään päihdetyöhön (ks. myös 523/2015, 5 ). Tämä voi tarkoittaa erilaisten neuvostojen ja -raatien, päihdeja asukasfoorumien, turvallisuuskävelyjen ja päihdetilannekyselyjen aktiivista hyödyntämistä, kun halutaan kuulla asukkaita päihdeasioista ja koetuista haitoista sekä osallistaa heitä kehittämistyöhön. Oppilaitosten oppilaita ja opiskelijoita voidaan osallistaa myös erilaisten toimien toteuttamiseen (esim. ostokokeet ja asiakasarvioinnit). Yksi hyvä mahdollisuus osallisuuden kehittämiseen on ottaa kunnassa käyttöön alkoholijuomien myyntiin ja anniskeluun liittyvien lupien myöntämiseen liittyvä paikallinen lausuntomalli, jossa kunta tuo esiin oman näkemyksensä anniskelupaikkojen ja vähittäismyyntipisteiden sijainnin sopivuudesta sähköisen lausuntojärjestelmän kautta (THL 2017). (Ks. lisää Pakka-toimintamallista: Fors ym. 2013; STM 2015, 51 56; THL: verkkopakka.) Panosta haittojen ehkäisyyn lähiyhteisöissä, eli varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja vapaa-ajan ympäristöissä. Eri toimintaympäristöissä tehtävän yhteisöllisen toiminnan tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteistä, tupakka- ja nikotiinituotteista ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja vaikuttamalla olosuhteisiin ja niihin yhteisön toimintatapoihin, jotka luovat puitteet yksilön valinnoille. Kyse on toimintakulttuurien muutoksesta. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan, että on sovittu ja kirjattu yhteinen käytäntö miten päihdeongelmia kotonaan kohtaavat lapset tunnistetaan varhain ja heitä tuetaan kasvussa ja kehityksessä. Yhteistyö lastenneuvoloiden ja tarpeen mukaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun sekä perhekeskusten kanssa on tässä olennaista, ja näin myös esimerkiksi tukea vanhemmuuteen tai hoitoa voidaan tarjota matalalla kynnyksellä. Oppilaitoksissa on tarpeen varmistaa ehkäisevän päihdetyön sisältöjen toteutuminen osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa (ks. esim. Hietanen-Peltola & Korpilahti 2015, 38 40; Haravuori ym. 2016). Oppilaita, opiskelijoita sekä huoltajia osallistamalla ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin voidaan saada uusia kohderyhmän huomioivia näkökulmia ja sisältöjä työhön. Oppilaitoksissa yhteisöllisten sekä hyvinvointi- ja terveyserojen ehkäisyyn suunnattujen menetelmien kehittämiseen kannattaa panostaa. Esimerkiksi oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastuksissa voidaan arvioida myös ehkäisevän päihdetyön toteutumista kokonaisuutena. Työpaikoilla päihdeohjelmat on aiheellista nostaa kehittämisen keskiöön sekä keskeiseksi johdon, työsuojelun, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyön välineeksi. Päihdeohjelman tulisi huomioida myös savuttomuustyö ja tupakoinnin lopettamisen tuki sekä rahapelihaittojen tunnistaminen ja ehkäisy 28 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
(ks. myös Savuton kunta ja työpaikka -toiminta). Työterveyshuollon panosta tulisi suunnata päihdehaittojen ehkäisyyn nostamalla asia esiin palvelusopimuksissa ja lisäämällä seulonnan ja miniintervention käyttöä myös tultaessa vastaanotolle sairauden vuoksi. Kunta työnantajana voi olla suunnannäyttäjä omalla päihdeohjelmallaan. Työnantajia ja työntekijöitä edustavat keskusjärjestöt uusivat vuonna 2015yhteisen suosituksensa, joka kannustaa kaikkia työpaikkoja päihdeongelmien ehkäisyyn sekä yhteiseen päihdeasioiden käsittelyyn ja hoitoonohjauksen toteuttamiseen (Akava ym. 2015). Vapaa-ajan yhteisöissä on mahdollisuuksia paitsi varhaisen tunnistamisen ja tuen tehostamiseen niin myös haittojen ehkäisyn ja päihteettömyyden tukemiseen, kun otetaan käyttöön tätä tukevia toimintakäytäntöjä kilpailutettaessa palveluita, sovittaessa järjestöavustusten kriteereistä tai tilojen ja tilaisuuksien sponsoroinnista tai pelisäännöistä. Olennaista on päästää kuntalaiset ja palveluiden käyttäjät ideoimaan myös päihteetöntä vapaa-ajan toimintaa erityisryhmät huomioiden. Liikunta- ja urheiluseuroissa olisi puolestaan aktiivisesti toimittava päihdehaittoja ehkäisten. Varmista ammattilaisten riittävä ehkäisevän päihdetyön osaaminen Kunnan ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen tehtäviin kuuluu lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä (523/2015, 5 ). Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa, että kunnassa huolehditaan eri sektorien ammatillisesta täydennyskoulutuksesta sekä kullekin alalle soveltuvien toimivien ehkäisevän päihdetyön menetelmien käyttöönotosta, järjestetään räätälöityjä koulutuksia ja työpajoja hyödyntäen saatavilla olevia materiaaleja. Ammattilaisten kouluttamisessa voidaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan ns. kouluttajakoulutusmallia, jolloin yksi koulutettu voi kouluttaa lisää ammattilaisia esimerkiksi työyhteisössään, mikä voi tehostaa ehkäisevän päihdetyön menetelmien levittämisestä. 6. Lopuksi Menestyksekäs hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei onnistu ilman ehkäisevää päihdetyötä Päihdehaittojen ehkäisyllä ja vähentämisellä on yhtymäpintoja terveyden, hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseen sekä tapaturmien ja väkivallan ehkäisyyn ja muuhun turvallisuustyöhön. Ehkäisevä päihdetyö liittyykin kunnassa osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtävää työtä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010; Kuntalaki 410/2015; EPT-laki 523/2015). Haittojen näkökulmasta alkoholi, tupakka, huumausaineet ja rahapelit kuormittavat kuntaa monin tavoin. Jos tarkastellaan näitä haittoja esimerkiksi alkoholin näkökulmasta, voidaan todeta, että vuosittain menetetään alkoholiperäisten tautien ja myrkytysten vuoksi yhteensä lähes 1 300 työikäistä (v. 2014). Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa myös merkittävästi maksakirroosin, aivoverenvuodon, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin sekä erityisesti ruoansulatuskanavan alueen ja naisten rintasyöpäriskiä. Lisäksi se on yhteydessä mielenterveyshäiriöiden, tapaturmien ja väkivallan kasvaneeseen riskiin. Runsas alkoholinkäyttö vähentää työhön osallistumista, lisää sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyden riskiä ja laskee tuottavuutta. Vanhempien runsas alkoholinkäyttö on puolestaan riski lapsen kehitykselle: ennen teini-ikää koetut vanhemman päihdeongelmat ovat yhteydessä lasten teini-iän (13 17-vuotiaiden) mielenterveysongelmiin ja haitalliseen päihteiden käyttöön. Vastaavia haittoja itselle ja muille on löydettävissä yhtä lailla tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumeiden käyttöön sekä rahapelaamiseenkin liittyen. Ehkäisevä päihdetyö on myös konkreettista työtä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. Pelkästään alkoholi ja tupakka selittävät puolet terveyden epätasa-arvosta, kun mittariksi otetaan väestöryhmien väliset erot kuolleisuudessa. Alkoholilla on ollut suuri vaikutus tuloryhmien välisen 29
kokonaiskuolleisuuseron muutokseen: alkoholisyyt selittävät kokonaiskuolleisuuden eron kasvun vuodesta 2000 vuoteen 2007 lähes kokonaan ja yli puolet eron kaventumisesta vuosien 2007 ja 2014 välillä (Mäkelä ym. 2017). Kyse ei ole vain käytetyn alkoholin määristä, vaan myös juomatavoista ja esimerkiksi väestön elinoloista (mt.). (Ks. lisää myös: Tarkiainen ym. 2017.) Jo nuorilla on nähtävissä polarisoitumista päihteiden käytössä. Nuorilla, joiden perheiden sosioekonominen asema on heikoin ja joilla on masennusta, alkoholin käyttö ja humalajuominen lisääntyivät selvästi sinä aikana, kun parempiosaisten perheiden nuorten alkoholin käyttö vähentyi. (Torikka ym. 2016.) Vaikka ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, vaatii se kuitenkin erityistä osaamista ja huomiota muun muassa siksi, että päihteet, tupakkatuotteet ja rahapelaaminen aiheuttavat edellä kuvattuja haittoja myös muille kuin käyttäjälle itselleen. Lisäksi monesta muusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueesta poiketen päihdehaittojen ehkäisyyn liittyy kysynnän vähentämisen ohella saatavuutta rajoittavaa alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelipolitiikkaa sekä elinkeinotoiminnan valvontaa. Myös tulevaisuudessa ehkäisevä päihdetyö kuuluu kunnille, yhdyspinnoista maakuntiin kannattaa sopia Kunnan kannattaa rohkeasti nostaa keskiöön ehkäisevä päihdetyö sekä päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Näin myös tulevaisuudessa, vaikka sote- ja maakuntauudistuksessa tarkoitus onkin siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnan järjestettäväksi. Kuntalainen viettää suurimman osan ajastaan ja arjestaan muualla kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä konkretisoi sitä, että ehkäisevässä päihdetyössä niin kuin laajemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olisi kiinnitettävä huomiota nimenomaan muualle kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kunnan rooli on tässä muussa yhteisöissä tehtävässä työssä aivan keskeinen. Tällöin kunnassa tiedetään kuka johtaa, koordinoi ja yhteen sovittaa ehkäisevää päihdetyötä, mitä kuuluu kenenkin vastuulle, mikä on päihdetilanne, miten kehittämiskohteisiin ja huoliin tartutaan sekä miten pidetään vahvuuksista huolta myös jatkossa. Näin voidaan varmistaa, että kunnassa asuu ja elää tulevaisuudessakin elinvoimaisia kuntalaisia. Kunta on juuri niin elinvoimainen kuin sen asukkaat. Hyvä ehkäisevä päihdetyö voi tästä näkökulmasta olla kunnan kilpailuvaltti. Kunnan lisäksi maakunnassa tehdään tulevaisuudessa ehkäisevää päihdetyötä, jolloin olennaista on pitää huolta sujuvasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim. varhainen tunnistaminen, mini-interventio ja tupakasta vieroitus). On myös suunniteltu, että aluehallintovirastojen ehkäisevän päihdetyön alueellinen ohjaus- ja kehittämistehtävä siirtyisi maakuntiin, ja että näin ollen maakunnat tukisivat asiantuntemuksellaan kuntien ehkäisevää päihdetyötä ja laajemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Alkoholilupahallinto ja tupakkavalvonta puolestaan tukevat kuntien saatavuuden sääntelyä tehokkaalla viranomaisvalvonnalla. Kun tuetaan syrjäytymisen ehkäisyä ja haavoittuvia väestöryhmiä, on tarpeen sovittaa yhteen työtä maakunnan ja kunnan välillä. Maakuntien valmistelutyössä kannattaa nämä eri näkökohdat huomioida ja varmistaa niiden näkyminen niin rakenteissa kuin sopimuksissakin. Osana maakuntauudistusta kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon niin kunnan kuin maakunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi. Tällöin puhutaan niin sanotusta kannustavasta HYTEkertoimesta, jonka päämääränä on varmistaa aktiivinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta myös sote-uudistuksen jälkeen. Myös ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä osoittimia on sisällytetty osaksi HYTE-kerrointa. (STM raportteja ja muistioita 2015:36). Ehkäisevän päihdetyön tiedetään olevan keskeinen keino lisätä kunnan ja maakunnan elinvoimaa ja hyvinvointia. Ja kuka meistä ei haluaisi asua hyvinvoivassa maakunnassa ja kunnassa? Tämä on hyvä alku kohti hyvinvoivaa ja 30 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
elinvoimaista kuntaa. Ja se on niin päättäjien, alan ammattilaisten, kansalaisten, järjestöjen kuin jokaisen kansalaisen yhteinen asia. 7. Lähteet Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos KiT, KT Kuntatyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Valtion työmarkkinalaitos VTML (2015). Päihdehaitat hallintaan! Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Alkoholilaki (1143/1994). Alkoholiohjelma (2012). Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, Opas kunnan ehkäisevään päihdetyöhön. 2010. Babor, Thomas F. (2010). Alcohol: no ordinary commodity, Research and Public policy. 2nd edition. OUP Oxford. Fors R, Heimala H, Holmila M, Ilvonen S, Kesänen M, Markkula J, Saunio A-L, Strand T, Tamminen I, Tenkanen T, Warpenius K (2013). Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy Käsikirja yhdessä toteutettavaan Pakka-toimintamalliin. THL, Kide 23/2013. Haravuori H; Muinonen E, Kanste O & Marttunen M (2016). Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa: Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. THL, Ohjaus 20/2016. Hietanen-Peltola M & Korpilahti U (toim.) (2015). Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. THL, Ohjaus 7/2015. Holmila M, Warpenius K, Warsell L, Kesänen M & Tamminen I (2009). Paikallinen alkoholipolitiikka. Pakka-hankkeen loppuraportti. THL, raportti 5/2009. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa. 2013. Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja nro 16. Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S (2016). Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2015. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath Kuntalaki (410/2015). Markkula J, Fors R, Hamilas M, Heimala H, Kejonen A, Kokkonen T & Tamminen I. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa 2013. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 15/2014. Mäkelä P, Martikainen P & Peltonen M (2017). Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja alkoholin käytössä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 4/2017. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi (523/2015). Peruspalveluiden arviointi. 2016. Renko E (2016). Alkoholin käytön mini-interventio aikuissosiaalityössä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 24/2016. 31
Soikkeli M & Warsell L (toim.) (2013). Laatutähteä kiertämässä. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirja. THL, Kide 21. Tampere. Sotkanet tietokanta. STM (2015). Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen. STM:n julkaisuja 2015:19. STM (2015). Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelu. Selvityshenkilöhanke. STM:n raportteja ja muistioita 2015:36. Strand, T. Ehkäisevä päihdetyö Suomessa 2011 - Missä menemme, minne haluamme? THL 2011 Raportti 37/2011. Tarkiainen L, Martikainen P, Peltonen R, Remes H (2017). Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Suomen lääkärilehti 2017;72(9):588-593c. Terveydenhuoltolaki (1326/2010). THL, Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet > Ehkäisevä päihdetyö > Ehkäisevän päihdetyön menetelmät > verkkopakka: www.thl.fi/pakka. THL, Sotkanet tietokanta. THL (2017). Paikallinen lausunto alkoholihallinnon ja ehkäisevän päihdetyön tukena. THL, Tiedä ja toimi -kortti 3/2017. THL (2016). Kysy ja neuvo. Alkoholin käytön mini-interventio aikuissosiaalityössä. THL, Tiedä ja toimi -kortti 10/2016. THL (2016). Pakka-toimintamalli Käynnistä ja varmista laatu. THL, Esite. Torikka A, Kaltiala-Heino R, Luukkala T & Rimpelä A (2016). Trends in Alcohol Use among Adolescents from 2000 to 2011: The Role of Socioeconomic Status and Depression. Alcohol and Alcoholism 2016, 1-8. Tupakkalaki (549/2016). Warpenius K. 2002. Kuka ottaisi vastuun?: Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston perustamisen arviointi. Raportteja / Stakes: 270. 32 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Liite 1. Laki ehkäisevä päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Julkinen valta huolehtii tämän lain mukaisesti alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 2 Tässä laissa tarkoitetaan: 1) päihteellä alkoholipitoisia aineita, huumausaineita sekä päihtymiseen käytettäviä lääkkeitä ja muita aineita; 2) ehkäisevällä päihdetyöllä toimintaa, jolla vähennetään päihteiden käyttöä ja päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Mitä tässä laissa säädetään päihteistä, koskee myös tupakkatuotteita ja rahapelaamista. 3 Ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Ehkäisevässä päihdetyössä tulee kiinnittää huomiota myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin. 4 Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa ehkäisevää päihdetyötä koko maassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. 5 Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Toimielimen tehtävänä on: 1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle; 33
3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä; 4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa; 5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (549/2016) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. (29.6.2016/553) Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 ja 12 :ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista. 6 Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla. 7 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Tällä lailla kumotaan raittiustyölaki (828/1982). HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen: 29.6.2016/553: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016. HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016 34 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Liite 2. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt kartalla 35
Liite 3. Ehkäisevän päihdetyön toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä kartalla 36 Itä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016