Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10120/1/16 REV 1 CODEC 869 POLGEN 58 INST 263 AG 9 PE 72 INF 109 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpano Avoimuuden parantaminen Toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä korostetaan toimielinten sitoumusta varmistaa, että lainsäädäntöprosessin avoimuutta lisätään. Sopimuksessa on useita määräyksiä, jotka voivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Valtuuskunnille toimitetaan oheisena 24. kesäkuuta 2016 kokoontuvaa yleisten asioiden neuvostoa varten puheenjohtajavaltion ilmoitus toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanosta avoimuuden osalta. Pysyvien edustajien komiteaa pyydetään suosittelemaan, että neuvosto hyväksyisi edellä mainitussa ilmoituksessa ehdotetun lähestymistavan. 10120/1/16 REV 1 sas/rir/akv 1 DRI FI
LIITE PUHEENJOHTAJAVALTION ILMOITUS Avoimuuden parantaminen Toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä (jäljempänä 'toimielinten välinen sopimus') korostetaan toimielinten sitoumusta varmistaa, että lainsäädäntöprosessin avoimuutta lisätään. Sopimuksessa on useita määräyksiä, jotka voivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Lainsäädäntöprosessi voidaan saattaa avoimemmaksi ja ymmärrettävämmäksi tiedottamalla aktiivisemmin prosessin eri vaiheista ja sen tuloksista. Lainsäädäntöprosessin jäljitettävyys tarjoaa kansalaisille tai kansalaisryhmille mahdollisuuden ymmärtää prosessia paremmin. Yhteiset ilmoitukset lainsäädäntöneuvotteluiden onnistuneista tuloksista voivat olla seuraava askel kohti aktiivisempaa viestintää. Nämä kaikki ovat keskeisiä osatekijöitä, joita on syytä tarkastella vakavasti. Toimielinten välisessä sopimuksessa esitetään ainakin kolme mahdollista tapaa saavuttaa konkreettisia parannuksia: yhteinen tietokanta lainsäädäntöasioiden käsittelytilanteesta, delegoitujen säädösten yhteinen rekisteri, kolmikantamenettelyn avoimuuden parantaminen (johon tulisi pyrkiä haittaamatta menettelyn tehokkuutta). Puheenjohtajavaltio ehdottaa, että neuvosto käyttäisi tämän tilaisuuden hyväkseen ja noudattaisi seuraavaa lähestymistapaa muun muassa kahden muun toimielimen kanssa käytäviä tulevia keskusteluja silmällä pitäen. 10120/1/16 REV 1 sas/rir/akv 2
1. Yhteinen tietokanta lainsäädäntöasioiden käsittelytilanteesta 39 kohta: Lainsäädäntöprosessin eri vaiheiden seurannan helpottamiseksi toimielimet kartoittavat 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä siihen tarkoitettujen foorumien ja välineiden jatkokehittämistapoja, tarkoituksena perustaa tätä varten erityinen yhteinen tietokanta lainsäädäntöasioiden käsittelytilanteen seurantaa varten. Ensimmäinen vaihe yhteisen tietokannan perustamisessa on nykyisten välineiden tekninen arviointi. Kolmen toimielimen asiaankuuluvat yksiköt ovat jo aloittaneet tätä asiaa koskevat toimet. Vaikka kyseinen arviointi on luonteeltaan pääosin tekninen, se edellyttää selkeää näkemystä siitä, mikä lopullinen tavoite olisi. Kyseinen määräys toimielinten välisessä sopimuksessa on tältä osin melko yleisluonteinen. Neuvoston tulisi sen vuoksi antaa työskentelyä koskevaa poliittista ohjausta sen varmistamiseksi, että avoimuuden parantamista koskeva tavoite todella saavutetaan. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska juuri neuvosto ehdotti tietokantaa toimielinten välistä sopimusta koskevissa neuvotteluissa, joissa korostettiin jäljitettävyysnäkökulmaa sekä vaatimusta käyttäjäystävällisyydestä. Työskentely olisi siten käynnistettävä noudattaen seuraavia suuntaviivoja: Lainsäädäntöasioiden tietokannan tavoitteena tulisi olla prosessin selkeyttäminen ja tosiasiallisen käsittelyvaiheen ilmoittaminen sen sijaan, että se olisi pelkkä luettelo asiakirjoista, jolloin käyttäjän olisi hankalaa sijoittaa ne prosessin eri vaiheisiin (tämän kuitenkaan rajoittamatta kunkin toimielimen omia sääntöjä ja toimintapolitiikkaa asiakirjojen julkistamisen osalta). Tämän vuoksi toimenpiteet eivät saisi rajoittua vain SEUT 294 artiklan mukaisiin virallisiin toimenpiteisiin. Niissä pitäisi sen sijaan ottaa huomioon käytännön lainsäädäntöprosessi (esim. tavallinen lainsäätämisjärjestys, toimeksiannon saaminen parlamentissa ja neuvostossa tai kolmikantaneuvotteluvaihe). Lainsäädäntöasioiden yleisesittelyn tulisi olla käyttäjäystävällistä, visuaalisesti kiinnostavaa ja tietojen pitäisi löytyä helposti erityisesti niitä käyttäjiä ajatellen, joilla on vähemmän tietoa EU:sta ja tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä. 10120/1/16 REV 1 sas/rir/akv 3
2. Delegoitujen säädösten yhteinen rekisteri 29 kohta: Toimielimet sitoutuvat perustamaan viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä tiiviissä yhteistyössä yhteisen delegoitujen säädösten erityisrekisterin, josta saa tietoa jäsennellysti ja käyttäjäystävällisessä muodossa, jotta lisätään avoimuutta, helpotetaan suunnittelua ja mahdollistetaan delegoidun säädöksen kaikkien eri vaiheiden seuranta. Delegoituja säädöksiä koskevassa yhteisymmärrysasiakirjassa 1 määrätään avoimuutta koskevana lisävaatimuksena, että rekisteri korvaisi asiointiosoitteet, joita käytetään kaikkien delegoituja säädöksiä koskevien asiakirjojen toimittamiseen ja vastaanottoon. Sisäiset tekniset valmistelut käynnistettiin neuvostossa ennen toimielinten välisen sopimuksen hyväksymistä, ja neuvoston pääsihteeristön, parlamentin ja komission yksiköiden välisiä teknisiä keskusteluja käydään parhaillaan. Rekisterillä on kaksi tehtävää: se parantaa delegoitujen säädösten avoimuutta ja toimii käytännön välineenä toimielinten välisessä viestinnässä. Näin ollen se kattaa tietyn delegoidun säädöksen koko elinkaaren suunnittelusta voimaantuloon saakka ja antaa käsityksen kaikkien siihen liittyvien asiakirjojen määräajoista. Lisäksi käyttäjille olisi jäljitettävyyden vuoksi tarjottava mahdollisuus tunnistaa kaikki samaan perussäädökseen liittyvät delegoidut säädökset (jo hyväksytyt tai valmisteilla olevat). Vaikka tarkoituksena olisi pyrkiä mahdollisimman suureen avoimuuteen yleisöä kohtaan, tämän yhdennetyn lähestymistavan mukaisessa käytännön työssä voisi olla syytä tutkia mahdollisuutta erottaa julkinen ja luottamuksellinen alue toisistaan. Luottamuksellinen alue olisi kuitenkin rajoitettava vain toimielinten operatiivisiin tarpeisiin. 1 Toimielinten välisen sopimuksen liite II A, kohta II.12. 10120/1/16 REV 1 sas/rir/akv 4
3. Kolmikantamenettelyn avoimuuden parantaminen haittaamatta sen tehokkuutta 38 kohta: Toimielimet huolehtivat lainsäädäntömenettelyjen avoimuudesta asiaan liittyvän lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella, mukaan lukien kolmikantaneuvottelujen asianmukainen hoitaminen. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ensisijaisesti vastuussa käytännön järjestelyistä, joiden mukaisesti kolmikantaneuvottelut toimivat. Kolmikantamenettely on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi monimutkaisten toimielinten välisten neuvottelujen hoitamisessa, kun määräajat ovat suhteellisen lyhyitä. Silloin, kun ehdotettu lainsäädäntö vaikuttaa kansalaisten, yritysten tai organisaatioiden oikeuksiin, kolmikantakokoukset herättävät suurta mielenkiintoa yleisön taholla. Jotta vastattaisiin yleisön oikeutettuihin odotuksiin saada enemmän tietoja prosessista ilman, että prosessin tehokkuuteen ja joustavuuteen (yhteispäätösmenettelyyn sovellettavia käytännön menettelytapoja koskevan yhteisen julistuksen 2 mukaisesti) vaikutetaan epäedullisesti, voitaisiin tarkastella kahta menettelytapaa. Ensimmäinen tarkoittaisi (neuvoston) neuvotteluvaltuuksien avoimuuden lisäämistä. Toisessa pyrittäisiin parempaan ja ennakoivampaan viestintään kolmikantaneuvottelujen tuloksista. 2 EUVL C 145, 30.6.2007, s. 5 (7 kohta). 10120/1/16 REV 1 sas/rir/akv 5
Neuvoston neuvotteluvaltuudet Viestintä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen alalla on neuvostolle erityisen haasteellista sen vuoksi, että yleisön ja median mielenkiinto herää useammin neuvottelujen välivaiheissa (toimeksiantojen hyväksyminen ja onnistuneet kolmikantakokoukset, joissa puheenjohtajavaltio katsoo olevansa velvollinen käyttämään harkintaa) kuin virallisen hyväksymisen vaiheessa. Euroopan parlamentti sen sijaan tiedottaa jatkuvasti medialle lainsäädäntöprosessin kaikissa välivaiheissa sekä kolmikantaneuvottelujen päätökseen saattamisen jälkeen. Toimielinten viestintäkanavien ja sosiaalisen median väliset viestinnän rajat ovat nykyään epäselviä, koska sosiaalinen media ohittaa yhä useammin toimielinten kanavat yleisölle suunnatussa viestinnässä. Neuvoston etujen mukaista olisi, että lisättäisiin yleisölle tiedottamista välivaiheissa saavutetuista onnistuneista tuloksista, esimerkiksi neuvotteluvaltuutuksen hyväksymisestä, jonka julkistamiseen neuvosto voisi pyrkiä, ellei ole päteviä perusteita olla tekemättä niin, tai kun puheenjohtajavaltio pääsee yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa tai pysyvien edustajien komitea hyväksyy kolmikantaneuvottelujen tulokset. Tämä helpottaisi myös entisestään tietyn lainsäädäntöasian jäljitettävyyttä. Aktiivinen viestintä kolmikantakokousten tuloksista 38 kohta: Toimielimet parantavat viestintää yleisölle lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa ja erityisesti ilmoittavat yhdessä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen lainsäädäntöprosessin onnistuneista tuloksista päästyään yhteisymmärrykseen järjestämällä yhteisen lehdistötilaisuuden tai käyttämällä muita sopiviksi katsottuja keinoja. Yhteinen ilmoitus lainsäädäntömenettelyn onnistuneista tuloksista sisältyi jo edelliseen toimielinten väliseen sopimukseen, ja se toistetaan yhteispäätösmenettelyyn sovellettavista käytännön menettelytavoista annetussa yhteisessä julistuksessa 3. Tästä huolimatta yhteiset lehdistötiedotteet tai -tilaisuudet eivät ole yleisiä, mutta asiaa voitaisiin tutkia. Neuvosto voisi pyrkiä yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa siitä, että ainakin osa kolmikantakokousten tuloksia koskevasta tosiasiallisesta viestinnästä voitaisiin toteuttaa johdonmukaisemmin ja välittömästi viimeisten kolmikantakokousten jälkeen. Tällainen yhteinen ja siten johdonmukainen viestintä antaisi yleisölle tasapuolisemman kuvan neuvottelujen edistymisestä. 3 45 kohta. 10120/1/16 REV 1 sas/rir/akv 6