1(10) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM

1(10) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM2016-00280 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM), Sirviö Tapani(UM), Bondestam Orian, Lehtinen Heikki 14.04.2016 Asia Maatalous- ja kalastuneuvosto 11.4.2016 Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 11.04.2016 Maatalous- ja kalastusneuvosto jatkoi keskustelua maatalousmarkkinoiden tilanteesta ja komission esittämistä tukitoimista. Lähes kaikki jäsenvaltiot käyttivät asiasta puheenvuoron. Jäsenmaat kaipasivat komissiolta vielä vahvempia toimia kriisin helpottamiseksi. Keskustelussa nousi esiin myös kohdennetun tuen tarve kotieläinsektorille. Valtiontuet puhuttivat myös ja joukko jäsenmaita pyysi edelleen de minimis -tuen enimmäismäärän nostamista. Komissaari esitteli neuvostolle asetusehdotuksen koskien rasvattoman maitojauheen ja voin varastoon oston kaksinkertaistamisesta. Komissio toivoo asetusehdotuksen ripeää käsittelyä, jotta tarjouskilpailumenettelyn ajanjakso pysyy lyhyenä. Muilta osin komissio ei esittänyt uusia toimenpiteitä. Neuvosto kuuli komission esittelyn myös Euroopan strategisten investointien rahaston tuomista mahdollisuuksista. Komission varapuheenjohtaja Katainen esitteli asian. Neuvostossa käytiin lyhyt keskustelu kalatalousalan tietojenkeruuta koskevasta asetuksesta. Komissio myös esitteli kalastuksen teknisiä toimenpiteitä koskevaa puiteasetusta. Neuvoston asialistalla oli useita muita asioita, joista 4 käsiteltiin markkinatilannetta koskevan asiakohdan yhteydessä. Joukko jäsenmaita Ranskan johdolla nosti esiin Mercosur-neuvotteluiden tilanteen ja herkät tuotteet neuvotteluissa. Lisäksi Saksa otti esiin ruokapetosten torjunnan ja Luxemburg kertoi maksajavirastojen johtajien konferenssista. Liettua kertoi elintarvikeketjun toimivuutta pohtineesta seminaarista. Seuraava neuvosto pidetään 17.5.2016. 1. Esityslistan hyväksyminen (7518/16) Esityslista hyväksyttiin asiakirjan 7518/16 mukaisesti. Muut kuin lainsäädäntöasiat

2(10) 2. A-kohtien luettelon hyväksyminen (7522/16) A-kohdat hyväksyttiin asiakirjan 7522/16 mukaisesti. Lainsäädäntökäsittelyt 3. A-kohtien luettelon hyväksyminen (7521/16) A-kohdat hyväksyttiin asiakirjan 7521/16 mukaisesti. KALASTUS 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta (uudelleen laadittu toisinto) (ensimmäinen käsittely) (10143/15 + ADD 1, 7662/16 + COR 1) - Tilannekatsaus Neuvostossa käytiin lyhyt keskustelu kalatalousalan tietojenkeruuta koskevasta asetuksesta. Komissio esitti vielä toiveita eräille muutoksille koskien COREPER:ssa saavutettua jäsenmaiden konsensusta. Muutamat jäsenmaat toivat esille yleisinä huomioinaan mm. kustannustehokkuuden, tietojen luottamuksellisuuden ja alueellisten yhteistyöryhmien keskeisen roolin. 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1343/2011 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (6993/16 + ADD 1, 7289/16 + COR 1) - Komissio esittelee Puheenjohtaja totesi keskustelun aluksi, että hän toivoo komission esittelyn aloittavan prosessin ehdotuksen käsittelylle neuvostossa. rakentavan Komissaari Vella aloitti toteamalla, että Itämeren kalakantojen monivuotista suunnitelmaa koskevasta ehdotuksesta on kolmikantaneuvotteluissa päästy tasapainoiseen ja oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Ratkaisu tukee yhteisen kalastuspolitiikan reformia ja komissaari piti sitä erittäin tervetulleena. Teknisiä kalastusmääräyksiä koskevan puiteasetuksen osalta komission tavoitteena on parempi sääntely, määräysten yksinkertaistaminen ja alueellisen lähestymistavan vahvistaminen. Tärkeää on varmistaa pienten kalojen ja herkkien merellisten elinympäristöjen suojeleminen sekä saaliskalojen purkamisvelvoitteen täytäntöönpano. Alueellistaminen mahdollistaa yleissääntöjen tarkentamisen ko. merialueelle sopiviksi. Jäsenvaltiot käyttivät ehdotusta pääasiassa tukevia puheenvuoroja. Monet jäsenvaltiot Suomi mukaan lukien kannattivat ehdotettua alueellistamismenettelyn laajaa soveltamista. Suomi kiitti

3(10) puheenjohtajamaata ja komissiota Itämeren monivuotista suunnitelmaa koskevasta kolmikannan neuvottelutuloksesta. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätteeksi, että neuvosto aloittaa ehdotuksen tarkastelun. yksityiskohtaisen Muut kuin lainsäädäntöasiat MAATALOUS 6. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) - Komissio esittelee Komissiosta sekä komissaari Hogan että varapuheenjohtaja Katainen käyttivät puheenvuorot. Komissaari Hoganin mukaan ESIR ja maaseudun kehittämisrahasto voivat yhdessä edistää sektorin investointeja. Komission tavoitteena on kaksinkertaistaa rahoitusvälineiden käyttö. Kataisen mukaan ESIR rahoittaa yksityisiä ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteisiä hankkeita. Katainen viittasi myös viime neuvostossa Euroopan investointipankin varapuheenjohtaja Pim Von Ballekomin kanssa käytyihin keskusteluihin EIB:n tarjoamista rahoitusinstrumenteista. Kataisen mukaan investointiaste on myös maaseudun investoinneissa matala. Komission laskujen mukaan investointivaje on jopa 9 miljardia tämän sektorin osalta. Katainen kertoi ESIR:n tuomista mahdollisuuksista. Tähän mennessä on rahoitettu 52 projektia. Investointien arvo tähän mennessä on 79 miljardia euroa. 10 miljardia on takuita ja 52 miljardia on allokoitu eri projekteille. ESIR:stä voidaan rahoittaa niin PK-yrityksiä kuin suurempiakin yrityksiä. Projektien pitää olla taloudellisesti kannattavia. Projektit ovat olleet energiaprojekteja, resurssitehokkuusprojekteja ja kuusi projektia ovat olleet maataloussektorilta. Yhtenä esimerkkinä Katainen nosti esiin Äänekosken biotuotetehtaan. ESIR:stä on rahoitettu myös meijerialan investointeja Puolassa. Myös maatalousteknologia nähdään potentiaalisena investointikohteena. Katainen korosti, että ESIR voi toimia yhdessä maaseuturahaston kanssa ja pienempiä projekteja voidaan yhdistää suuremmiksi. Asiasta käyttivät puheenvuoron FI, CY, PL, DK, AT, GR ja UK. Maat näkivät ESIR:n tarjoavan mahdollisuuksia sektorille. FI korosti, että menettely rahoituksen saamiseksi ja pienempien projektien yhteenkokoamiseksi pitäisi olla yksinkertainen. AT kysyi miten toteutetaan käytännössä maaseuturahaston ja ESIR:n yhdistettävyys. GR korosti, että paikallisia pankkeja pitäisi ottaa paremmin mukaan. UK:n mukaan rahoituksen esteistä pitää pyrkiä poistamaan. UK nosti esimerkiksi hyvästä projektista Pohjois-Englannin Cumbriassa. PL esitti, että rahasto pitäisi jakaa kansallisiin kirjekuoriin, jotta kaikki maat pääsevät mukaan ohjelmaan. Katainen kiitti jäsenvaltioita puheenvuoroista. Hän mainitsi esimerkkinä myös Ranskassa toteutettavan energiatehokkuushankkeen, johon osallistuu 40 000 taloutta. Hanke on erinomainen esimerkki pienten hankkeiden kokoamisesta yhden suuremman hankkeen alle. Sama malli voisi toimia myös maaseudun investoinneissa. Katainen totesi, että ESIR kattaa riskit projekteissa, joten se houkuttelee yksityistä rahaa projekteihin. Komissio auttaa rahoituksen hyödyntämisessä. Tähän mennessä on perustettu nk. neuvontahautomoita (advisory hub) ja ne toimivat hyvin. Katainen korosti, että rahastossa ei ole kansallisia kirjekuoria vaan tarkoituksena on rahoittaa yksityisiä investointeja.

7. Markkinatilanne (7611/16) - Komission tilannetiedotus 4(10) Puheenjohtajamaa totesi, että tämän asiakohdan tarkoituksena on päivittää tilanne markkinoiden tilanteesta ja kuulla komissiolta selvitys maaliskuun toimenpidepaketin toimeenpanosta. Puheenjohtaja totesi, että tässä kohdassa käsitellään myös valtuuskuntien pyynnöt b), c), d) ja e) muiksi asiakohdiksi. Näitä ovat Liettuan valtuuskunnan pyyntö maitomarkkinoiden kriisistä, Itävallan pyyntö sianlihan viennistä Venäjälle ja 2 Puolan valtuuskunnan pyyntöä liittyen hedelmä- ja vihannesalan poikkeuksellisiin toimiin ja tukihakemuksen viimeisen jättöpäivän siirtämiseen. Komissaari Hogan antoi tilannekatsauksen siitä mitä komissio on tehnyt maaliskuun neuvoston jälkeen. Hoganin mukaan komission esittämät toimet ovat johdonmukaisia suhteessa yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Hogan kertoi EU:n markkinatilanteesta. Maidontuotanto on kasvanut 5,6 %. Eniten kasvua on ollut Alankomaissa, Saksassa ja Irlannissa. Hinnat ovat edelleen laskeneet. Vienti on kasvanut myös noin 11 % tammikuussa. Myös sianlihan tuottajahinnat ovat pysyneet alhaisella tasolla. Pieniä viitteitä elpymisestä on havaittavissa. Vienti on kasvanu 23 %. Hedelmä- ja vihannessektorilla viileä sää on aiheuttanut siten, että tuotannon määrä on alhaisempi. Hinnat ovat vakaita. Komissaari kertoi neuvoston asetusehdotuksesta koskien rasvattoman maitojauheen ja voin varastoon oston kaksinkertaistamisesta. Komissio toivoo asetusehdotuksen ripeää käsittelyä, jotta tarjouskilpailumenettelyn ajanjakso pysyy lyhyenä. Komissaari kertoi myös, että delegoitu asetus koskien maidontuotannon vapaaehtoisesta rajoittamista on hyväksytty komiteassa. Rajoittaminen koskee myös osuuskuntia. Komissio on kannustanut viljelijöitä toimenpiteen käyttöön. Komission mukaan lihamarkkinoiden seurantakeskuksen asiantuntijahaku on alkanut. Ensimmäinen kokous on ennen kesätaukoa. Komissio pohtii myös hedelmä- ja vihannesalan poikkeuksellisten toimien jatkoa kesäkuun lopun jälkeiselle ajalle. Valtiontuista komissio tarjoaa kahta uutta toimenpidettä jo olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi. Toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa viljelijöiden maksuvalmiutta. Toimenpiteillä saisi rahoitusta tuotannon rajoittamiseen tai jäädyttämiseen tietylle tasolle. Komissaari vastasi Puolan pyyntöön jäsenvaltioiden mahdollisuudesta lykätä tukihakemuksien viimeistä jättöpäivää, että viime vuosi oli CAP:n toimeenpanovuosi ja siinä mielessä erilainen. Viivästys toi lisäpaineita viranomaisille ja tarvittiin lisäpoikkeuksia tukien ennakkomaksuille. Komissio kuitenkin pohtii tukien ennakkomaksujen aikaistamista ja korottamista tällekin vuodelle. Komissaari Andriukaitis on tehnyt paljon töitä SPS-esteiden purkamiseksi Venäjän viennistä. Komissio on myös kääntynyt WTO:n puoleen asiassa ja EU odottaa myönteistä päätöstä asiassa. EU suhtautuu avoimesti Venäjän kanssa käytäviin keskusteluihin. On tärkeää, että EU toimii yhtenä rintamana asiassa. Komissio ymmärtää, että maataloussektori kärsii vastapakotteista paljon. Lähes kaikki jäsenvaltiot käyttivät asiasta puheenvuoron. Jäsenmaat kaipasivat komissiolta vielä vahvempia toimia kriisin helpottamiseksi. Tuottajahinnat ovat painuneet joissain maissa alle tuotantokustannusten. Liettua, Puola ja Itävalta kertoivat esittämistään asiakohdista. Useat jäsenmaat, kuten LT, SK, EE, LV, FI, RO, BU, CZ ja HR nostivat puheenvuorossaan esiin kohdennetun tuen tarpeen kotieläinsektorille. Monen maan mielestä ei ole aikaa odottaa syksyyn päätösten kanssa. Muutama jäsenmaa, IE, SE, DK korostivat markkinaorientoitunutta lähestymistapaa. IE:n mukaan komission maaliskuussa esittämä paketti on tasapainoinen.

5(10) LT, PL, SK pitivät kriisirahaston käyttöä viimeisenä vaihtoehtona. SK:n mielestä budjetin marginaaleista olisi ensin etsittävä rahoitusta. FI olisi valmis harkitsemaan kriisirahaston käyttöä, mikäli budjetin marginaaleista ei löydy tarpeeksi rahoitusta. HU ja SK eivät tukeneet kriisirahaston käyttöä. Lähes kaikki jäsenmaat tukivat komission esitystä neuvoston asetukseksi interventio-ostojen kaksinkertaistamisesta. Moni jäsenmaa, kuten LT, IE, ES, FR, BE ja AT toivoivat neuvoston pikaista käsittelyä neuvoston asetusehdotukselle. FR tosin totesi, että kaksinkertaistaminen ei vain auta vaan tuotantoa on myös rajoitettava. IT:n mukaan interventio-ostojen kaksinkertaistaminen ei ole paras keino. De minimis -tuen enimmäismäärän nostivat esiin LT, IE, FI, FR, MT, CZ ja IT. LT:n, LU:n ja EE:n mielestä komission ehdottamat valtiontukitoimet eivät ole tarpeeksi joustavia. EE muistutti, että valtiontuen toimenpiteet eivät saa mennä liian pitkälle, sillä kyse on kuitenkin yhteisestä politiikasta. CY muistutti, että kaikilla jäsenmailla ei ole samanlaisia resursseja. RO kaipasi pikemminkin eurooppalaista ratkaisua. SE:n mukaan valtiontuet vääristävät kilpailua. Puheenvuoroissa nousi esiin myös tuotannon vapaaehtoinen rajoittaminen. DE kertoi, että maan meijeriala selvittää asiaa. FR ja BE toivoivat lisää EU-tason rahallista kannustinta rajoittamiseen. DK:n mukaan tuotannon rajoittaminen ei ole ratkaisu. FI, HR ja SE nostivat esiin tukien ennakkomaksujen aikaistuksen ja korottamisen. Moni maa tuki Itävallan esittämää aob-kohtaa Venäjän SPS-vientikiellon alueellistamisesta. LT, DE ja FR korostivat, että EU:n on toimittava yhtenä rintamana Venäjän suuntaan. SK korosti kuinka tärkeää on purkaa Venäjän kaupan esteistä. Useat maat nostivat esiin viennin vauhdittamisen kolmansiin maihin. PL kertoi, että se toivoo hedelmä- ja vihannesalan poikkeuksellisille toimille jatkoa. SK, FR, HU, RO, BU, IT ja PT tukivat Puolaa. DE ei tukenut PL pyyntöä. PL nosti esille myös tukihakemusten jätön määräajan pidentämisen. Maan mukaan sillä ei ole vaikutusta valvontoihin. DE, FR, RO, BU, PT, IT, UK, AT ja ES tukivat PL:n tätä pyyntöä. HU ei tukenut Puolaa. PL nosti esiin myös mahdollisuuden muuttaa maaseudun kehittämisohjelmia, jotta maaseutuohjelmaan voitaisiin täysimääräisesti käyttää kriisissä. EE nosti esiin maaseutuohjelman rahoitusvälineet. PL nosti esiin myös NEC-direktiivin. FI nosti esille tuotantokustannukset ja lannoitetullit. DE nosti esille monet rahoituslähteet, joilla voitaisiin helpottaa kriisistä kärsiviä tiloja. DK:n mielestä ala kaipaa muutosta ja innovaatioita. UK:n mielestä rakenneuudistus on tärkeä. LV, BE ja ES nostivat esiin sianlihasektorin ahdingon. LV:n ja BE:n mielestä tammikuinen sianlihan yksityisen varastoinnin tuki (PSA) ei aiheuttanut toivottua vaikutusta. ES ja RO toivoivat, että PSA avataan uudelleen pian. DK:n mukaan PSA:n avaamisen ajankohta täytyy olla oikea. GR ja SI nostivat esille alkuperämerkintöjen laajentamisen. SI nosti esiin tuottajien aseman elintarvikeketjussa.

6(10) Komissio vastasi jäsenmaille. Komission mukaan viime syksyn 420 miljoonan tukipaketista on käytetty vasta osa. Kriisitoimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia. Viime syksyn paketissa painotettiin Venäjän sanktioiden vaikutuksia. Komissio vastasi de minimiksen nostamiseen, että komissio on tarkastellut rinnakkain sekä de minimis -tuen enimmäismäärän korottamista ja muita valtiontukitoimenpiteitä. Erona toimenpiteiden välillä on se, että muut valtiontukitoimenpiteet voidaan ottaa nopeammin käyttöön. Komission mukaan valtiontuella voidaan tukea tuotannon jäädyttämistä ja vähentämistä. Myös rakennemuutosten ja pelastuksen valtiontuki on käytettävissä suuntaviivojen mukaisesti. Hedelmä- ja vihannesalan poikkeuksellisten toimien osalta komissio uskoo löytävänsä ratkaisun. Komissaari totesi, että jos jäsenmaista moni tukee kriisirahaston käyttöä, niin sitä voidaan harkita. Maaseudun kehittämisohjelmia voi muuttaa useamman kerran vuodessa, mikäli kyse on rahoitusinstrumenttien lisäämisestä. PL:n pyyntöön tukihakemuksen jättömääräajan pidentämisestä komisaari vastasi, että määräajan lykkääminen vaikuttaisi myös siihen miten voitaisiin hyödyntää keltaisen kortin systeemiä. Komissaarin mukaan menekinedistämiseen kohdennetaan vielä 3,5 miljoonaa lisärahoitusta. Komissaarin mukaan komissaari Andriukaitis on tehnyt parhaansa Venäjän SPS-kieltojen purkamisessa. Puheenjohtaja veti keskustelun yhteen ja totesi, että neuvosto käsittelee komission esittelemän asetusehdotuksen kirjallisessa menettelyssä. 8. Muut asiat a) Elintarvikepetosten torjunta EU:ssa. (7576/16) - Saksan valtuuskunnan pyynnöstä Saksa esitteli asiakirjansa, jossa paneudutaan lisääntyneisiin elintarvikepetoksiin. Viime aikoina Europol ja Interpol ovat yhteistoimin julkistaneet tuloksia, joissa elintarvikepetoksia on 57 maassa ja joiden elintarvikemäärät ja nesteet ovat volyymiltään suuria. Saksa toivoi, että EU:n alueella asiaa koordinoitaisiin paremmin yhteisin toimin ja valvontoja lisättäisiin. Saksa tukee uutta luonnosasetusta, jolla toimittaisiin elintarvikepetoksia vastaan. Saksa sai tukea kahdeltatoista valtuuskunnalta pyynnölleen (RO, ES, HU, LT, IE, BE, SL, CZ, LU, UK, DK ja GR). Romania korosti menettelytavoista ja mekanismeista käytävää keskustelua ennen tulevaa poliittista päätöstä. Espanja kertoi, että sen valvontaviranomaiset olivat mukana Europol/Interpol tutkimuksissa ja iskuissa. EU:n kuluttajien luottamus hallituksiin täytyy säilyttää ja toimenpiteitä tiivistää. Unkari tuki Saksan asiakirjan linjauksia. Komission tulee tehdä pohjatyö. EU:n hunajatuotteiden merkinnöistä ja hunajapakkausten sisällöistä olisi tehtävä EU:n laajuiset tarkastukset, koska Unkarin mukaan näissä esiintyy vilppiä. Liettua pitää EU:n voimassa olevia mekanismeja sinänsä toimivina. Komission valvontaohjelmien tarkastelu olisi kuitenkin suoritettava vuosittain. Irlanti kertoi perustaneensa maan sisäisen task force tyyppisen organisaation elintarvikepetoksien seuraamista ja selvittämistä varten. Kyseessä on globaali haaste, jonka torjunnassa Saksan esille ottamat asiat ovat avuksi.

7(10) Belgia kertoi uskovansa, että taloudellisesti karut ajat lisäävät elintarvikepetoksia. Siksi Saksan aloitteet ovat kannatettavia. Slovenia korosti välitöntä tiedonvaihtoa ja toimien koordinaatiota EU:n sisällä. Tšekin mukaan koordinoidut valvonnat ovat tie eteenpäin asiassa. Luxemburg piti tilannetta hälyttävänä, sen osoittavat Europol/Interpol iskuissa saadut tulokset. EU:n yhteistyön kehittämisellä ja poliisi- ja tulliviranomaisten kytkemisellä valvontaan voidaan vastata haasteisiin. UK on Irlannin tavoin perustanut kansallisen yksikön elintarvikepetosten seurantaa ja paljastamista varten. Yksikkö tekee kotimaista ja kansainvälistä työtä. Tanska piti ongelmaa yhä pahenevana, ja korosti EU:n yhteistyön tärkeyttä. Kreikka mainitsi, että kansainvälinen rikollisuus ei tunne rajoja ja siksi EU:n yhteistyö ja kansainvälinen yhteistyö asiassa tärkeää. Vastauspuheenvuorossaan komissaari Vella sanoi, että komission tavoitteena on olemassa olevan lainsäädännön aukkojen sulkeminen niin pian kuin mahdollista. Lisäksi komissio kannattaa EU:n viitekeskusta elintarvikkeiden aitouden tunnistamiseksi. b) Maitomarkkinoiden kriisi (7635/16) - Liettuan valtuuskunnan pyynnöstä Asiakohta käsiteltiin kohdan 7 yhteydessä. c) Venäjän federaation asettaman tuontikiellon johdosta hedelmä- ja vihannesalan tuottajille suunniteltu tukijärjestelmä: pyyntö jäsenmaan täytäntöönpanosääntöjen muuttamiseksi. (7606/16) - Puolan valtuuskunnan pyynnöstä. Asiakohta käsiteltiin kohdan 7 yhteydessä. d) Tukihakemusten jättämisen määräpäivän lykkääminen (7605/16) - Puolan valtuuskunnan pyynnöstä Asiakohta käsiteltiin kohdan 7 yhteydessä. e) Sianlihan vienti Venäjän federaatioon (7646/16) - Itävallan valtuuskunnan pyynnöstä Asiakohta käsiteltiin kohdan 7 yhteydessä. f) Neuvottelut Euroopan unionin ja Mercosurin välisestä assosiaatiosopimuksesta (7629/16) - Itävallan, Kyproksen, Viron, Ranskan, Kreikan, Unkarin, Irlannin, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Puolan, Romanian ja Slovenian valtuuskuntien pyynnöstä

8(10) Ranska esitteli valtuuskuntien esittämän asian. FR:n mielestä komission pitää pikaisesti tehdä vaikutusanalyysi kauppaneuvotteluista. Komission ei pidä antaa neuvotteluissa myönnytyksiä, varsinkaan herkissä tuotteissa. Ranskan mielestä herkistä tuotteista ei pitäisi keskustella tässä vaiheessa neuvotteluita. Puheenvuoron asiasta käyttivät asiakirjan allekirjoittaneet maat ja muutama muu maa. Heidän mielestään komissio etenee liian nopeasti asiassa. Lähes kaikki maat tukivat vaikutusanalyysin tekemistä. DE ja ES korostivat, että sopimus Mercosurin kanssa on tärkeä. Etelä-Amerikan kasvavat markkinat ovat tärkeitä EU:n viennille. DE:n mielestä maatalouden osalta on riskejä ja EU:n on puolustettava eurooppalaista ruuantuotannon mallia. ES:n mielestä sopimuksen on oltava kunnianhimoinen. PT:n mielestä neuvottelut on aloitettava, mutta on löydettävä tasapaino herkkien tuotteiden kanssa. IT oli myös huolestunut asiasta ja erityisesti herkistä tuotteista. IT:n mukaan sopimus uhkaa erityisesti Välimeren alueen tuotteita. Vaikutusanalyysi pitää tehdä. FI pyysi myös ajantasaista vaikutusanalyysiä komissiolta. Myös puheenjohtajamaa NL jakoi huolen ja korosti vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. HU huomautti, että EU:ssa maatalouspolitiikka on yhä markkinavetoisempaa, kun taas Mersosurissa on menty toiseen suuntaan. HU nosti esiin myös GMO-tuotteet. LU:n mielestä EU:n vapaakauppapolitiikan painopiste tulisi olla monenkeskisissä sopimuksissa. Komissaari Hogan kertoi jäsenmaille, että vienti Meksikon markkinoille on edistynyt. Espanja on onnistunut avaamaan viennin kinkulle ja sianlihalle. Ranska saanee myös myönteisen päätöksen toukokuussa, samoin kuin Saksa, Italia ja Puola. Komissaari lupasi olla yhteydessä kauppakomissaari Malmströmiin ja kehotti myös ministereitä olemana yhteydessä kauppapolitiikasta vastaaviin kollegoihin. Komissio on sitoutunut Mercosurprosessiin ja tarjouksen on oltava hyvä ja uskottava. Neuvottelutaktiikka ja -strategia ovat tärkeitä. Komissio lupasi kumuloituneiden vaikutusten analyysiin syyskuuksi. Pj korosti myös, että ministereiden kannattaa olla yhteydessä kauppakollegoihinsa. g) EU:n maksajavirastojen johtajien 38. kokous (Luxemburg, 11.-13. marraskuuta 2015) (7586/16) - Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia Luxemburg kertoi kokouksen annista. Kyseessä oli maksajavirastojen johtajien 38. kokous. Konferenssin tarkoituksena oli edistää hyviä käytäntöjä ja tietojenvaihtoa jäsenmaiden maksajavirastojen välillä. Johtajat olivat puhuneet myös CAP:n ensimmäisen toimeenpanovuoden kokemuksista. Kokouksen työryhmätyöskentelyn teemana oli täydentävien ehtojen yksinkertaistaminen. Puheenvuoron asiasta käyttivät DK, FI ja UK. Kaikki korostivat yksinkertaistamisen tarvetta. Tanskan mielestä ei tarvita lisää valvontoja vaan parempia valvontoja. DK korosti myös tarvetta jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon tarkastuskäynneistä. DK:n mukaan täydentävien ehtojen osalta pitäisi keskittyä pilari I:n yksinkertaistamiseen. FI mukaan täydentävien ehtojen kokonaisuutta pitäisi tarkastella ja komission arvioida järjestelmää jo tänä vuonna osana CAP:n yksinkertaistamista.

9(10) UK nosti esiin maaliskuun neuvostossa esittämänsä asian valvontojen yksinkertaistamisesta. Komissaari Hogan totesi, että komission tavoitteena on myös hallinnollisen taakan keventäminen. On hyvä, että jäsenmaat jakavat parhaita käytänteitä ja tietoa. Pj kertoi, että seuraava maksajavirastojen johtajien kokous pidetään Amsterdamissa 26.-27.5.2016. h) Elintarvikeketjun uudelleen pohdintaa käsittelevän poliittisen forumin tulokset (Kaunas, Liettua, 31. maaliskuuta 2016) (7654/16) - Liettuan valtuuskunnan tiedotusasia Liettua esitteli foorumilla käytyä keskustelua, jonka yksityiskohdat ovat asiakirjassa 7654/16. Asia on Liettuan mukaan monitahoinen ja keskustelussa foorumissa olivat esillä: - Elintarvikeketjun kestävyys, - Täytyy löytää ratkaisuja elintarvikeketjun parempaan tasapainoon sekä kansallisella että EU:n tasolla, - Innovaatioiden merkitys elintarvikeketjussa Vuoden 2016 toisella puolella pj-maana oleva Slovakia käytti puheenvuoron, jossa se kertoi että pjmaa järjestää asiasta Bratislaviassa EU:n konferenssin 30.6 1.7.2016. Konferenssiin osallistuu komissaari Phil Hoganin asettaman elintarvikeketjun säätelyä ja maatalouden rajapintaa pohtivan task forcen puheenjohtaja Claes Veerman sekä jäsenmaiden asiantuntijat, jotka Slovakia kutsuu paikalle. Komission puolesta komissaari Phil Hogan kiitti Liettuaa ja Slovakiaa sekä mainitsi, että UK ja Espanja ovat kehittäneet kansallista säätelyä elintarvikeketjuun. Lisäksi Hogan mainitsi, että edellä mainittu Claes Veerman osallistuu kesäkuun maatalousneuvostoon ja jäsenmailla on mahdollisuus keskustella hänen kanssaan. Suomen edustajat Vsi Jari Partanen LVM; Artjoki, Valonen, Bondestam, Lehtinen, Fallenius, MMM; Timonen VNK; Huusko-Lamponen, Sirviö UM Asiakirjat 7518/16, 7522/16, 7521/16, 10143/15 + ADD 1, 7662/16 + COR 1, (6993/16 + ADD 1, 7289/16 + COR 1, 7611/16, 7576/16, 7635/16, 7606/16, 7605/16, 7646/16, 7629/16, 7586/16, 7654/16 Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, jaosto kalastus (EU 17) MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM

10(10)