Alueellinen hyvinvointikertomus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen strategisen johtamisen työvälineenä Työpaja 3: Keskeiset lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurannan indikaattorit Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1
Laki: Maakuntien tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Maakuntalaki 6 Maakunnan tehtävät 2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille; Kuntien hyvinvointikertomustyön ja ennakkoarvioinnin tuki Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen Järjestämislaki 8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnassa Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tietoverkossa. Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. 31.5.2017 2
Mikä on alueellinen hyvinvointikertomus lasten & nuorten hv:n kannalta? Hyvinvointikertomus on maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen strategisen johtamisen työkalu ja yhteistyön väline kuntien ja maakuntien välillä. Alueellinen hyvinvointikertomus voi esimerkiksi koota kuntien vahvuudet ja huolenaiheet lasten ja nuorten kannalta täydentää alueen näkökulmasta vahvuuksia ja huolenaiheita, esimerkiksi alueellisista ja väestöryhmittäisistä eroista eri lapsiryhmissä asettaa ja kohdentaa lasten hyvinvointiin kohdistuvia tavoitteita, resursseja ja alueellista monitoimijaista toimintaa välittää tietoa valtionhallintoon (huolet, raportoinnit, ohjelmien koonnit) 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 3
Kunnat tekee jo, miksi maakunnankin pitää? Kuntien hyvinvointikertomus kuvaa kunnan tunnistamia hyvinvoinnin tekijöitä ja kunnan tahtotilaa näiden hyvinvoinnin tekijöiden suhteen. Alueellinen hyvinvointikertomus vastaavasti kuvaa kuntia suurempia kokonaisuuksia ja alueellisten toimijoiden tahtotilaa. Esimerkki: Alue-eroista (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014) Esimerkki: Alue-erot (Varsinais-Suomen alueellinen hyvinvointikertomus 2015) 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 4
Tiedon löytämisen jälkeen se pitää ymmärtää ja arvottaa Indikaattoreita ei vielä ole / on jo vähäisessä käytössä, mutta: Ei riitä, että tietoa on, sitä pitää ymmärtää: 1. Huono esimerkki Kunta X: Kertomusosassa todetaan, että eriarvoistuminen lisääntynyt, ei ole varaa liikuntavarusteisiin (Liikkuva koulu-hanke) Suunnitelmaosan painopisteenä 4/4: Liikunta- ja harrastepaikkoja pidetään kunnossa Toimenpide-ehdotuksina Kuvataan liikuntapaikkojen ja varusteisiin käytettävä rahamäärä. Yleensä viitoitusta vapaa-ajanpaikkoihin parannetaan. 2. Huono esimerkki Kunta Y: Kertomusosassa todetaan, yläkoululaisten ja amm. koululaisten liikunnan harrastaminen vähentynyt, lukiolaisten lisääntynyt (kouluterveyskysely) Suunnitelmaosan painopisteenä 3/4: Kaikenikäisten liikunnan edistäminen Toimenpide-ehdotuksina Sisällytetään johtamiseen ja henkilöstön osaamista lisätään Lisätään terveysliikunnan viestintää, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 5
Millaisia kertomusten pitäisi olla? Alueellisten hyvinvointikertomusten tärkeys on tunnistettu jo ennen lakiehdotusta ja kertomuksia on jo tehty lähes kaikilla alueilla. Periaatteita ja näitä havainnollistavia esimerkkejä siitä, millainen alueellinen hyvinvointikertomus voisi esimerkiksi olla. Varmista monialaisuus (yhteistyö) Kokoa kuntien keskeiset näkemykset (tieto) Kuvaa alueen näkemys hyvinvoinnista Älä tyydy keskiarvoihin jos hajontaa on näkyvissä! Kuvaa aluetason tavoiteasettelu (tavoite) Esitä alueellisia toimia, jotka tukevat kuntia ja maakuntia, taustatekijöihin vaikutetaan muilla aloilla (toiminta) Kuntien hyvinvointikertomusten arviointi - laadulliset indikaattorit www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/johtaminen/tyokaluja/hyvinvointikertomus/alueellinenhyvinvointikertomus 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 6
Kertomus pitää olla monialaisesti koottu Mukana on lapsi/nuoriso -asiantuntijuuden lisäksi muita alueellisia toimijoita, jotka toimillaan vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen sekä niiden jakautumiseen Hyvinvointi ei synny erikoispalveluissa, vaan perheissä, kouluissa, harrastuksissa, kavereiden kanssa ja pyöräteillä. Hyvinvoinnin ja terveyden taustalla on myös kulttuuria, osallisuutta, ympäristöä. Näiden toimijoiden asiantuntijuus tulisi olla mukana kertomustyössä. Esimerkki: Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin, kuten väestön elinoloihin, kunnan ja alueen hyvinvointipolitiikkaan ja palvelujärjestelmän toimivuuteen. Kertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa ja voimavaroja suhteessa näihin tarpeisiin. Hyvinvointikertomus kuvaa nykyistä hyvinvointitilannetta ja siihen johtanutta kehitystä aikasarjana. Tietoja verrataan alueellisesti ja valtakunnallisesti. (Kainuun maakuntakuntayhtymän hyvinvointikertomus_luonnos 291111) 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 7
Kertomuksen pitää koota kuntien lapsiymmärrys Alueellinen hyvinvointikertomus kokoaa merkittävimmät paikallisesti esiinnousevat teemat. Kertomus ei toista yksityiskohtaisesti kaikkia kuntien tunnistamia asioita, vaan yleistää monialaisella alueellisella asiantuntemuksella oleellisimman kuntien tunnistamasta nykytilasta. Esimerkki: Lyhyt yhteenveto (osa) (Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus 2013) "Hyvinvoiva ja terve väestö : Pohjois-Karjala pähkinänkuoressa Osa-alueen indikaattoreilla kuvataan kuntien strategista hyvinvointijohtamista, ikäryhmittäin väestön hyvinvoinnin edellytyksiä ja hyvinvoinnin ilmenemistä. Palvelujen eli hyvinvointiin vaikuttamisen osuus on tässä osiossa pieni. Lapsiperheiden ja aikuisten taloudellinen toimeentulo on eräs haaste. Lapsiperheköyhyys on maan korkeimmalla tasolla, lapsiperheissä asutaan ahtaasti ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on suuri. Nuorisotyöttömyys on keskimääräistä tasoa. Koulutuspaikkoja nuorille on sen sijaan erittäin hyvin." 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 8
Alue täydentää kuvaa omalla näkemyksellä Alueellinen kertomus ei ole yksin koonta yksittäisten kuntien kertomuksista eikä aluetason tilastollinen kuvaus. Sähköisen hyvinvointikertomuksen alueindikaattorit voivat olla pohja, mutta alueellinen kertomus ei ole sama kuin Sotkanetin maakuntataso. Täydennä kuntien antamaa kuvaa alueellisella tiedolla, esim. alueellisten barometrien tulokset, lasten, nuorten, työntekijöiden kokemustieto Esimerkki: Sosiaalitoimen sosiaalisen raportoinnin malli rakenteellisen sosiaalityön työkaluna, esimerkkinä Helsingin sosiaalinen raportointi Sosiaalisen raportoinnin tehtävänä on tuoda esiin tietoa asiakkaista, heidän tarpeistaan ja esimerkiksi palvelujen toimivuudesta, toimia heidän äänenään. perhepalvelut osastolla nuorten palveluissa, sosiaalisessa ja taloudellisessa tuessa ja lastensuojelun avohuollossa Työntekijät kävivät läpi asiakkaiden tilanteet ja analysoivat sitä, millaisiin sosiaalisiin ja rakenteellisiin ilmiöihin avuntarve liittyi ja kirjoittivat sen pohjalta yhteenvedon 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 9
Kertomus ei tyydy keskiarvoihin (jos tietoa on olemassa) Monet väestöryhmätarkastelut eivät ole mahdollisia paikallisella tasolla, sillä ryhmät ovat hyvin pieniä. Aluetasolla tarkastelu on mahdollista. Väestöryhmät voivat olla etnisiä-, kulttuuri- tai kieliryhmiä. Merkittävä väestöryhmittäinen tarkastelu kannattaa tehdä sosioekonomisen aseman mukaan. Esimerkki: Alueelliset indikaatorit (Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke (ESTER)): Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta/ Hyvinvointikompassista mm: Lasten pienituloisuusaste Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kokee terveydentilansa keskitasoiseksi tai huonoksi (%), 8-9lk, lukio, ammattikoulu (kouluterveyskysely) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus (kouluterveyskysely) Tupakoi päivittäin (%) (kouluterveyskysely) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) (kouluterveyskysely) Lisäksi: ATH, Maamu TEA viisari (www.thl.fi/fi/web/terveydenedistaminen/johtaminen/tyokaluja/hyvinvointikertomus/a lueellinen-hyvinvointikertomus#monialaisuus) 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 10
Kertomuksessa asetetaan maakunnallisia tavoitteita Monialaisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhdennetään alueen muut, eri alojen strategiset tavoitteet. Eri alojen strategiatyöskentely tukee hyvinvoinnin ja terveyden tavoitteiden asettelua. Esimerkki: Perimmäisenä strategian tavoitteena on lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia. (Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015) 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 11
Esimerkki: Valittujen painopisteiden toteuttaminen edellyttää eri toimijoiden systemaattista yhteistyötä. (Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012) 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 12
Kertomuksessa esitetään alueellisia, monialaisia, toimia Esimerkki: Tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteys. Varsinais-Suomen alueellinen hyvinvointikertomus 2014) 30.5.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 13