Järvien kuntakohtainen kunnostussuunnittelu ja vesistöhankkeiden arvottaminen uudella monikriteerimenetelmällä Anne-Marie Hagman 1
Kuntakohtainen kunnostussuunnittelu Uudenmaan ympäristökeskus ja TE-keskus: järvien kunnostustarvekysely vuonna 2005 -> n. 90 kunnostustarpeessa olevaa järveä. Valtion ja kuntien mahdollisuus osallistua kunnostushankkeiden rahoitukseen hyvin rajallista. Erittäin tärkeää saada asetettua kunnostettavat järvet tärkeysjärjestykseen. Lisäksi on hyvä saada oikea käsitys alueen järvien kunnostustarpeen kokonaistilanteesta. 2
Taustaa: Vuonna 2001 Uudenmaan ympäristökeskus kyseli kuntien halukkuutta kuntakohtaiseen kunnostussuunnitteluun -> Nummi-Pusulan ja Mäntsälän kunnat Syksyllä 2006 kuntakohtaisen järvikunnostusohjelman markkinointia jatkettiin -> Karjaa, Siuntio ja Inkoo. Kevät 2007 markkinointia jatkettiin edelleen -> uusia kuntia tulossa mukaan 3
Tavoitteet: Saada haarukoitua isostakin joukosta järvet, joille tarvittaessa laaditaan kunnostussuunnitelmat. Selvittää tietyn alueen järvien tila ja kunnostustarve. Priorisoida kunnostettavat järvet, jolloin niukkien resurssien ohjaaminen tärkeisiin kohteisiin helpottuu. Saada käynnistettyä järvien kunnostushankkeita suunnitelmallisesti ja siten, että jokaiselle kunnostettavalle järvelle saataisiin oma vastuuryhmä. Tukea ja ohjata jo toiminnassa olevia järvien hoitoryhmiä (osakaskuntia ja yhdistyksiä). 4
Toteutustavat: Sovitaan kuntakohtaisesti: esim. kunnan järvien perustilan selvittäminen Kunnostustarve: järven tila ja käyttö. Monikriteerimenetelmä: Menetelmässä priorisoidaan järvet kunnostustarpeensa mukaisesti arvopuuanalyysillä (Web-HIPRE). kunnostussuunnitelmat 5
Esimerkkinä Mäntsälä: Uudenmaan ympäristökeskus kyseli muutama vuosi sitten kuntien halukkuutta tehdä alueellaan kuntakohtaista kunnostussuunnittelua. Mäntsälän kunta ilmoitti olevansa tällaiseen hankkeeseen halukas. Yleissuunnittelu käynnistettiin vuonna 2005. Työssä kartoitettiin järvien nykytila ja kunnostustarpeet. 6
Kyselytutkimus asukkaille järvien käytöstä SYKE, UUS ja Mäntsälän kunta: uusi toimintamalli = Kunnostushankkeiden priorisointi Viimeinen vaihe, Web-HIPRE mallin käyttö kunnostustarpeen arvioinnissa 7
Monikriteerimenetelmä kunnostushankkeiden arviointiin ja priorisointiin: TAVOITTEET Luoda yhtenäiset arviointikriteerit ja menettelytavat kunnostusaloitteiden arviointiin luoda systemaattinen ja objektiivinen lähestymistapa kunnostuskohteiden vertailuun ja priorisointiin 1. Minimikriteerit (esim. aktiivisuus, käyttö/tila) 2. Taustatietojen riittävyys (veden laatu, kuormitus, aktiivisuus yms.) 3. Hankkeen toteutettavuus (yksityiskohtaiset tiedot) 4. Web-Hipre tarkastelu 8
9
VAIHE 1. MINIMIKRITEERIT: Taulukko 1. Hankehakemuksen alustavassa arvioinnissa käytettäviä minimikriteerejä Kriteeri Kuvaus Kyllä Käyttö Onko vesistöllä suurta merkitystä virkistyskäytölle? * Uimarannat Onko uimarantaa ja/tai yleisessä käytössä olevaa rantaviivaa? * Käyttäjämäärä Onko järven virkistyskäyttäjien määrä satoja henkilöitä? * Ranta-asutus Onko järven rannalla vähintään 30-50 asuinkiinteistöä? * Saavutettavuus Onko järvi taajaman läheisyydessä? * Luontoarvot, maisema ja Onko hankkeella positiivisia vaikutuksia valtakunnallisesti tärkeän lintuveden, suojelukohteen tai kasvillisuus maiseman kannalta? * Kalastus Onko järvi merkittävä kalastuskohde, ja onko siinä hyvät yleiset kalastusmahdollisuudet? Ei Tila Onko järvessä esiintynyt vedenlaatuongelmia tai tila heikentynyt viime vuosina? Veden laatu/ Ulkoinen kuormitus Onko järvessä havaittu leväkukintoja tai vedenlaatuongelmia, onko tila heikentynyt? Onko valuma-alueella toteutettu tai suunnitteilla ulkoista kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä? Rantojen tila Onko järvessä vesikasvien aiheuttamaa umpeenkasvua? Ravintoketjussa havaitut Onko järven kalasto muuttunut vinoutuneeksi ja/tai uposkasvillisuuden peittämä ala kaventunut? muutokset Toteutettavuus Onko olemassa edellytyksiä hankkeen toteuttamiseksi? Paikallinen aktiivisuus Lupakysymykset Onko tehty tai sitouduttu aloittamaan omaehtoista seurantaa tai kunnostustoimintaa? Onko suunnitelluille toimenpiteille vesialueiden omistajien suostumus? Muut hankkeet Tukeeko hanke muiden toimintojen ja hankkeiden tavoitteita (VPD-kohde, vedenotto / tekopohjavesi, velvoitetyö, nimetty lintuvesi, suojelukohde tai kulttuurimaisema) X 10
Vaihe 2: Tietojen riittävyyden arvioinnissa muuttujina voidaan käyttää tietoja käyttäjämääristä, veden laadusta, ulkoisesta kuormituksesta ja paikallisesta aktiivisuudesta. Vaihe 3: Toteutettavuus: erittäin tärkeät, tärkeät ja melko tärkeät järvet Yksityiskohtainen tieto Muuttujina esim. ranta-asutus, etäisyys taajamasta, veden laatu, luontoarvot, kalasto, aktiivisuus, suunnittelun vaihe ja muut hankkeet. 11
Vaihe 4: Web-HIPRE-tarkastelu Web-HIPRE on internet-pohjainen päätöksenteon työkalu. Ohjelma on kehitetty TKK:ssa ja löytyy heidän sivuiltaan (www.hipre.hut.fi). HIPRE-ohjelmaa on käytetty Mäntsälän järvien kunnostustarpeen arvioimisessa. Tulokset indeksilukuja, eivät suoraan sovellettavissa Järvien keskinäinen järjestys EI ole sitova, VAAN SUUNTAA-ANTAVA Ryhmät tärkeämpiä 12
Esimerkki arvopuusta: tavoite kriteerit osakriteerit vaihtoehdot 13
Menetelmän testaus: Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan TE-keskuksen tekemän kunnostustarvekyselyn (vuonna 2005) järvet. Uudellamaalla priorisointimenetelmän avulla valikoitui kahdeksan järven joukkoon ne, joissa on jokin hanke meneillään. Näitä hankkeita on myös jo rahoitettu. 14
Mäntsälän järvien tilan arviointi Kokonaisfosfori Veden laatu Klorofylli-a Näkösyvyys ph>8 Happikadot Vesistön tila Kasvillisuus Umpeenkasvu Kalasto Klor-a/kok.P Leväkukinnat Voimakkuus Esiintymistiheys 15
16
Järvien tilan arviointi: 0,7 0,6 17 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 K ilpijärvi Sääksjärvi H unttijärvi Is ojärvi Sahaj ärvi Su ojärvi Iso-Vuotava S ulkava njärvi V enunjärvi Joutsjä rvi P it käjärvi Vähäjärv i A hvenlam pi Kerav anjärvi Mäntsälän järvien tila käytettyjen kriteerien perusteella. kalasto k asvillisuus veden laatu kasviplankton
Mäntsälän järvien käyttöpaine Nykykäyttö Uimarien määrä Ranta-asutus Matkailu Käyttöindeksin laskeminen Käyttöpaine Houkuttelevuus Vesistöjen läheisyys ja kunto Luontopolut, suojelu-alueet Pot.käyttö Saavutettavuus Asukasmäärä Uimarannan varustetaso Kirkonkylän paine Kyläkeskuksen paine Hajarakentaminen Käyttämättömät yhteisrannat 18
19
1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Keravanjärvi Hunttijärvi Sahajärvi Sääksjärvi Kilpijärvi Isojärvi Ahvenlampi Pitkäjärvi Suojärvi Sulkavanjärvi Vähäjärvi Iso-Vuotava Venunjärvi Joutsjärvi Mäntsälän järvien käyttöpaineen suuruus jaettuna nykyiseen ja potentiaaliseen käyttöön. pot.käyttö nykykäyttö 20
Omaehtoinen seuranta Suuri kunnostustarve Pieni kunnos tustarve Mäntsälän järvien kunnostustarve käytön ja tilan suhteen. Huomattava seurantahoitotarve ja 21
Suuren kunnostustarpeen omaavat järvet saadaan helposti selville. Järvikohtaiset tiedot voidaan tallentaa helposti päivitettävään muotoon valmiiseen tiedostoon. Menetelmää voidaan käyttää joustavasti eri alueilla sen mukaan, mitä tietoja kohteista on saatavilla. 22
Kiitos mielenkiinnosta! 23