Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Puolimatkassa Väliraportointia toimintavuosilta 2013-2014 Aluksi Suomen Raha-automaattiyhdistys (RAY) on myöntänyt 185 000 vuosittaisen toimintaavustuksen Verkottaja - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua 2013-2016 -projektille valtakunnalliseen päihde- ja mielenterveystyön verkostoitumiseen ja vertaistuen sekä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen käyttötarkoitukseen (Ci). Tämä Verkottaja-hankkeen kuvaus kahden ensimmäisen vuodesta 2013-2014 toiminnasta pohjautuu RAY:lle toimitettuun tulos- ja vaikutusselvitys (TVS) väliraporttiin sekä hankkeen Arviointisuunnitelman mukaisesti koottuun dokumentaatioon. Verkottaja-hankkeen lähtökohtana on edistää, A-klinikkasäätiön periaatteen mukaisesti, kaikkein huono-osaisimpien päihde- ja moniongelmaisten asiakasryhmien palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon auttamisjärjestelmässä. Verkottajan erityisroolina on edistää ja jalostaa jo aikaisemmissa kehittämishankkeissa (mm. Huuko ja MieliHuuko) käynnistyneitä päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden yhteistyön, verkostoitumisen ja osaamisen kehittämisen prosesseja. Julkisen ja kolmannen sektorin päihde- ja mielenterveyspalveluiden sektori- ja mielipiderajat ylittävän toimijayhteistyön rikastamiseksi Verkottaja on asettanut tavoitteekseen myös vertaistukija kokemusasiantuntijatoiminnan edistämisen osana asiakkaiden osallisuuden vahvistamista palvelu- ja auttamisjärjestelmässä. Yhtäältä on tehty näkyväksi kansalaistoiminnan ja vapaan vertaistuen toipujien ja kuntoutujien toiminnan merkitystä omassa viiteryhmässään toisten vertaisten kanssa (A-killat, AA, mielenterveysyhdistykset jmv.) ja toisaalta on vahvistettu lakisääteisten palveluiden ja järjestelmän välimaastoon sijoittuvaa kokemusasiantuntijatoimintaa (yhteiskehittäminen) Verkottaja-hankkeen kaikissa ydinprosesseissa.
Toiminnan organisointi ja arviointi Verkottaja-hanke on toteutettu yhdellä hankerahoituksella, vaikka sen osaprosesseja hallinnoi ensimmäisen toimintavuoden 2013 ajan A-klinikkasäätiön kaksi eri toimintayksikköä. Kehittämisyksikössä työskennellyt projektikoordinaattori ja osa-aikaiset suunnittelijat kehittivät päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden yhteistyötä ja osaamista kun viestintäyksikössä työskennelleen koordinaattorin, web-suunnittelijan ja osa-aikaisen kokemusasiantuntijan perustehtävänä oli kehittää päihde-erityisen KokeNet kokemusneuvojapalvelua. Käytännön työtä suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä hanketoiminta-alueisiin keskittyneiden tiimien toimesta (koulutus ja osaamisen kehittäminen, kokemusneuvontatoiminta, viestintä ja web-suunnittelu sekä hankearviointi). Vuoden 2014 alusta toiminta siirrettiin kokonaisuudessaan kehittämisyksikön hallinnoimaksi käytännön toiminnan toteutuessa edelleen kahden koordinaattorin ja suunnittelu- ja seurantatiimien ohjauksessa. Kokonaishenkilötyövuodet olivat 2013 yhteensä 2,83 ( 6 eri henkilöä) ja 2014 yhteensä 3,75 ( 7 eri henkilöä). Hankkeen päämäärään ja tavoitteisiin perustuvaa toimintaa on havainnoitu ja suunnattu ja arviointitietoa koottu toiminnan alussa valmistetun Arviointisuunnitelman mukaisesti. Työskentely on edennyt prosessiarvioinnin ja toimintatutkimuksellisen ajatuksen rakenteella jatkuvan dokumentoinnin, reflektion, uudelleen suunnittelun (korjausliikkeet) sykleissä. Tulos- ja vaikutusseuranta (TVS) tieto ja palaute on koottu kaikissa toiminnoissa, kehittämis- ja koulutustilaisuuksissa, yhteistyötapaamisissa, kehittämistyöryhmissä ja verkostoissa tilaisuudesta vastaavan toimesta. Tapahtumien ja prosessien päätyttyä em. koottu tieto on siirretty sähköiseen webropol-koontilomakkeeseen (koostetaan kalenterivuosittain, TVS ja täydentävät tiedot ja raportoidaan rahoittajalle ja toimintakertomukseen). Toimintaan osallistuvilta ja yhteistyötaholta arviointitiedon koonti ja hyödyntäminen Tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuvilta web-esitietolomakkeilla ilmoittautumisten yhteydessä manuaalisesti tapahtumissa koontilomakkeelle järjestämisestä vastaavan toimesta tai kierrättämällä lomaketta osallistujilla jälkipalautelomakkeilla (mm. web-koulutuspalaute) toimintaan osallistuneiden fokuskeskusteluina arviointisuunnitelman mukaisilla tutkimuskysymyksillä toimintaprosessien (kehittämis- ja valmennusprosessit) ja työskentelyn toiminta- tai arviointikauden päättyessä arviointidokumenteilla ja keskusteluilla (muistiot) työntekijöiden (työsopimussuhteessa) arviointityöpajoissa (4 kk välein), hanketiimien ja asiantuntijaryhmien toiminnassa (muistiot) ja päätöskokouksissa (työkaudet) asiakaskyselyillä kun toiminnan laatu ja muoto on sen mahdollistanut (esim. aluekehittämisprosessi)
Toimintaan osallistuvilta ja yhteistyökumppaneilta kerätty arviointi- ja palautetieto on hyödynnetty arviointisuunnitelman mukaisesti toiminnan tulosten ja vaikutusten ja laadun varmistamisessa sekä toiminnan hyvien tulosten vahvistamisessa sekä tarvittaessa uudelleensuuntaamisessa. Toiminnasta ja siinä näkyväksi tullut tieto ja päätelmät on tiedotettu jatkuvasti yhteistyö- ja asiantuntijatatahoille, päättäjille ja kansalaisille kotisivujen, säätiön ja kumppanien tiedotuskanavien ja muiden soveltuvien medioiden kautta. Tiedotuksen samoin kuin organisaatiolle ja rahoittajalle tehtävän raportoinnin keksisinä sisältöinä ovat hanketyössä kiteytyvät käytännön toimijayhteistyön ja jaetun asiantuntijatoiminnan innovaatiot, lupaavat kehittämistulokset ja mallitukset. Toiminnasta koottuja määrällisiä osoittimia Raportissa (tulos- ja vaikutusselvitys/ray) arvioitiin, että vuodelle 2013 asetetut tavoitteet saavutettiin kokonaan sekä 2014 osin myös ylitettiin neljässä ydinprosessissa: 1) toimijayhteistyön kehittämien, 2) alueellisten osaamisen yhteiskehittämisprosessien järjestäminen, 3) KokeNet- kokemusneuvojapalvelut ja verkoston rakentaminen ja 4) tieto- ja viestintäpalvelun tuottaminen. Määrällisiä osoittimia (indikaattorit) olivat: järjestetyt koulutus- ja seminaaritilaisuudet 2013 22 tilaisuutta 376 osallistujaa 225 eri henkilöä 2014 57 tilaisuutta 1490 osallistujaa 455 eri henkilöä järjestetyt tapahtumat, pois lukien koulutukset ja seminaarit 2013 17 tapahtumaa 2014 20 tapahtumaa osallistujat ikäryhmittäin Osallistujat 2013 2014 Kohderyhminä (TVS luokitus): Ikäryhmittäin Naisia Miehiä Naisia Miehiä 18-29 vuotiaat 25 12 71 38 30-62 vuotiaat 127 49 168 99 63-79 vuotiaat 8 4 79 palkansaajat, työttömät, eläkeläiset, yhdistysten työntekijät, opettajat ja tutkijat, kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät, seurakuntien työntekijät, päätöksentekijät ja viranomaiset sähköiset palvelut Käyttäjät 2013 2014 Yksittäiset Kokonaismäärä Yksittäiset Kokonaismäärä Verkkosivut 2512 12153 4826 23230 KokeNet-verkkoneuvonta - - 68 (4 kk) 79 (4 kk) www.huuko.fi 11410 - - tiedotus jaetut esitteet ja kirjallinen materiaali mediaosumat Facebook -profiilit 2013 1000 kpl 3 2014 6000 kpl 7 500 (tykkäykset 31.12.2014)
Toimijayhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen Projektin tarkoituksena on edistää päihdetyön ja mielenterveysalan järjestöjen verkostoitumista yhteisien, laajempien ja monipuolisempien toimintakokonaisuuksien mahdollistamiseksi, kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksia tukevaan työhön. (Hankerahoitusperustelu). Ensimmäisen toimintavuoden aikana työntekijät päivittivät jo aiemmin muodostetut toimijaverkostoja, avainhenkilö- ja aiesopimuskontakteja sekä tekivät uusia yhteistyöavauksia valtakunnallisiin sekä alueellisiin toimijoihin. Aiesopimukset konkretisoitiin yhteisiksi projekteiksi. Verkottaja kehitti päihde- ja mielenterveystyön erilaisten toimijayhteistyö- ja vaikuttamistoimintaa. Verkottaja-hanke organisoi omat 2013 monitoimijaverkostot (Aluetyöryhmä) Tampereella ja Lahdessa, alueilla asuvien osa-aikaisten hankesuunnittelijoiden toimesta. Toimijayhteistyön edistämisen tavoitteet ja osatavoitteet arvioitiin saavutetun 2013-2014 kokonaan, Hankevetoisten verkostojen (Tampere ja Lahti) vetovastuu siirrettiin asteittain alueellisilla toimijatahoille itselle vuoden 2014 päättyessä. Yhteistyötahojen palautteen mukaan järjestölähtöinen toimijayhteistyö, verkostoitumisen ja monipuolisten yhteistoimintakokonaisuuksien organisointi edistivät mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjaamaa kehittämis- ja vaikuttamistoimintaa sekä vahvisti kokemusasiantuntijatoiminnan roolia ja merkitystä ammatillisen työn täydentäjänä. Verkottaja-hankkeen järjestämät päihde- ja mielenterveystyön toimijafoorumit ja yhteistyöverkostot kokosivat kattavasti eri sektoreita ja toimijatahoja valtakunnallisesti ja paikallisesti. Verkottajan organisoimat foorumit Verkottajan valtakunnallisten Verkottaja Rajapinnalla päivät 16.-17.10.2014 Balder -salissa Helsingissä. Päivät olivat jatkomoa Huuko-kehittämishankkeiden (2001-2012) Huukopäivät - foorumeille, joiden perinteenä oli kutsuttu vuosittain ammatillisia ja vertaistoimijoita yli sektori- ja mielipide-ja asiantuntijuusrajojen dialogiin vuorovaikutuksellisessa, yhteistoiminnallisessa, luovassa ja energisoivassa mielentilassa ja fyysisessä tilassa. Rajapinnalla päivien yläteemana oli yhteisen työskentelyn ja jaetun asiantuntijuuden kehittäminen päihde-ja mielenterveystyön auttamispalveluissa. Tarkoituksena oli, että yhteistoiminnallisessa ja luovassa ilmapiirissä hyvin erilaiset ihmisten, erilaiset ajatukset saavat äänen ja kasvot. Pyrkimyksenä oli tietoisesti välttää turhaa virallisuutta ja järjestelmälähtöistä "liturgisuutta" ja "viisastelua", hieman jopa "karnevalistisilla" menetelmillä.
Valmisteluprosessi käynnistettiin jo keväällä kokoamalla esitietojen ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden, vertaistyöntekijöiden, yhteisöjen, ryhmien ja verkostojen, hankkeiden jne. ajatuksista ja toiveista foorumin sisällön suhteen, joiden mukaiseksi ohjelma lopulta muokkaantui. Päivät kokosivat 158 osallistujaa, 79 toimijatahoa päihde- ja mielenterveysalan keskeisistä järjestöistä, kehittämishankkeista sekä julkisten palveluiden, kolmannen sektorin ja vertaisja kokemustoimijaa foorumimaiseen, yhteistoiminnalliseen ja luovaan vuoropuheluun. Alueellinen Vertais- ja kokemustoimijoiden VERKOT-foorumi järjestettiin Helsingissä Helsingin kaupungin SOSV:n kanssa sekä Tampereella (2013) Tampereen Ammatillisessa kurssikeskuksessa (TAKK) ja yhdessä paikallisten vertais- ja kokemusasiantuntijaverkostojen kanssa järjestettynä. Työskentelevät foorumit kokosivat n. 50 eri osallistujaa yli 20 vertaistuki- ja kokemusasiantuntijataholta. Yhteistyökumppaneiden mukaan foorumit ovat edistäneet yhteisen ymmärryksen kehittymistä, erityisesti dialogisuudessaan. Niitä on kuvattiin erilaisiksi ja oman näköisiksi ja sikälikin tarpeellisiksi moniin muihin ja keskenään samantyylisiin toimintafoorumeihin verrattuna. Rajapinnalla päivien osallistujapalautteen mukaan (palauteprosentti n. 50% so. 90/181), joista 27% odotukset ylittyivät ja 40% vähintäänkin toteutuivat. Ei odotetulla, mutta myönteisesti toisella tavalla toteutuivat 13% odotukset ja 16% odotukset eivät toteutuneet. Päivien sisältöä (12 teemakokonaisuutta) piti loistavana/hyvänä 62%, tyydyttävänä 16%, huonona 13% ja 9% ei osannut arvioida sisältöä näillä kriteereillä. Päivin arvioitiin edistäneen lisäksi toimijayhteistyötä (ja osaamista) 73% mukaan suuresti, 34% mukaan hieman ja 12% mielestä ei lainkaan. Yhteistyötahojen mielestä vuorovaikutuksessa osallistujatahojen kesken kehittyi ja toisaalta toteutui kunkin autonomisuus ja toisaalta heidän välilleen kehittyi luottamukseen perustuvia siteitä ja epämuodollistakin vuoropuhelua ja kanssakäymistä. Yhteistyötä on ilmentänyt yhteinen ideointi, innostus ja kokemuksista oppiminen mm. työpajatyöskentely. Verkottajan yhteistyöverkostot MiepäOsaa verkosto kokoontui Verkottaja-hankkeen ja Mielenterveyden keskusliiton organisoimana mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen kehittämisen verkostojen verkostona kaksi-kolme keväisin ja syksyisin 2013 ja 2014 vuorotellen molempien järjestöjen vuorotellen emännöimänä/isännöimänä aktiivisesti erilaisten kumppanijärjestöjen ja oppilaitosten verkostoihin sekä tilaisuuksiin ja foorumien suunnitteluun, tukemiseen ja toteuttamiseen. Kehittäjiä eri tahoilta kutsuttiin säännöllisesti mukaan runsaat 20.
Verkottajan Asiantuntijatiimi toimi eri järjestö- ja toimijatahojen kehittäjien reflektio- ja suunnitteluverkostona, johon kutsuttiin on osallistui 14 päihde- ja mielenterveystoiminnan ansioitunutta asiantuntijaa ja järjestökehittäjää. Tiimi yhdistettiin syksyllä 2014 MiepäOsaa verkostoon. Osallistujatahojen mukaan Verkottajan yhteistyöverkostoissa on yksiköiden vuoropuhelun ja yhdessä ajattelemisen kautta vahvistunut toimijatahojen väliset asia- ja toimintasidokset, eri tahojen lupaavien käytäntöjen välittäminen ja sekä yhteinen ongelmanratkonta. Toimijat ovat onnistuneet kehittämään uusia vaihtoehtoja ja toteuttamaan uudenlaisia ratkaisuja yhdessä, kokeillen ja kokemuksia vaihtaen. Samalla tapaamiset ovat lisänneet muunlaisia yhteistyökontakteja sekä yhteistyötapaamisia hankkeen organisoiman verkostoitumisen reunoilla. Yhteistyötahojen mielestä verkostokehittämisessä on toteutunut yhteiskuntavastuullinen kumppanuus, jossa jokainen on voinut halutessaan olla keskiössä tai reunalla. Tahtotilat yhdistyneet, innovatiivisuus ja tulosten nopeampi leviäminen, energia, osallisuus. Palautteen mukaan vuorovaikutuksessa on opittu uudenlaista, verkostomaista kehittämisotetta, jota kuvaa keskusteleva viipyily omien ratkaisujen esittämisessä ja yhteisten johtopäätösten lukkoon lyömisessä. Aiesopimuskumppanit ja yhteistyön sisältö A-kiltojen Liitto Mielenterveysomaisten keskusliitto FinnFami, Uusimaa/OPA Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) Muotialan toimintakeskus, Puisto Kuntoutussäätiö Suomen Mielenterveysseura (SMS) Stop Huumeille SOVATEK YAD Youth Against Drugs (K-Uusimaa, Tampere) (I- Uusimaa ja K-Uusimaa, Tampere, Kouvola) MiepäOsaa- ja KokeNet yhteistyö MiepäOsaa, Koulutuksen järjestäminen Mielenterveysmessut (2013-2014) (Tampere), KokeNet yhteistyö (K-Uusimaa, I-Uusimaa). Asiantuntijatiimi ja MiepäOsaa-verkostoyhteistyö, Mielenterveysmessujen (2013) toteutus MiepäOsaa-verkostoyhteistyö Mielipäivät (2013) Koulutuksen järjestäminen (K-Uusimaa/ Verne), VERKOT-foorum- ja VETYverkostoyhteistyö Koulutussuunnitteluyhteistyö, Alueprosessi (Jyväskylä) Koulutuksen järjestäminen, Alueprosessi (Tampere), VERKOT-foorumi (Tre) järjestämisyhteistyö
Verkottajan organisoimat toimijaverkosto ja toiminnalliset yhteistyötahot Verkottajan Tampereen alueen toimijaverkosto (AT) Verkottajan Lahden aluetyöverkosto VERKOT-foorumi Yhteistyö oppilaitosten kanssa Laurea (Hyvinkää ja Porvoo) Point Collage Tampereen Yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen Ammatillinen koulutuskeskus (TAKK) TAMK Tredu Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry/ Kansalaistoiminnan keskus Puisto, Tampereen kaupunki (mielenterveys- ja päihdepalvelut, perusterveydenhuolto), PSHP, YAD, Tampereen A-kilta, Tampereen A-klinikkatoimi/Nervi, Kris Tampere, Sopimusvuori ry/oy, TAKK, TAMK, TREDU, Pioni, Tampereen Yliopiston tutkijaryhmä Lahden A- ja K-klinikka, Lahden kaupungin perusterveyden-huollon päihde- ja mielenterveyspalvelut ja Mukkulan TA, Etelä-Suomen kosmetologi-koulu, Lahden seurakuntayhtymä, Lahden kuntouttava työtoiminta, Koulutuskeskus Salpaus, Suomen Lumme ry, Lahden kaupungin liikuntapalvelut, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö, Huumeidenkäyttäjien tartuntatautien ehkäisy ja haittojen vähentäminen hanke, Täsmälääke-hanke 20 päihde- sekä mielenterveystyön kokemus- ja vertaistoimijatahoa Helsingissä ja Tampereella 2013 Muu asiantuntijayhteistyö, aluetapaamiset Koulutussisällön tuottaminen Tutkimusyhteistyö kokemusasiantuntijuusilmiöstä ja ammattilaiset kokevat kokemusasiantuntijuuden merkityksestä sekä mahdollisuuksista hyvinvointipalveluissa. Tutkimusaineistona Tampereen yhteisvalmennusprosessiin osallistuneet (lisäksi Porvoon ja Espoon valmennukseen osallistuneiden verrokkihaastattelut) Koulutuksen järjestäminen, VETRKOfoorumi, Tampereen alueprosessi Tampereen alueprosessi Tutkimusyhteistyö/ YAMK opinnäytetyö: Kokemuksia ryhmän ohjaamisesta ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyönä. Tampereen alueprosessi.
Kumppanuusverkoston ja yhteistyötoimijat niissä a-paja verkosto MiepäOsaa-verkosto (yhteistyössä MTKL) Verne-verkosto EKO-verkosto Muut asiantuntijajärjestöt ja -tahot sekä yhteistyön sisältö Kuntoutussäätiön ja Järvenpää srk-opiston kanssa organisoitu toimijaverkosto, n.40 eri tahojen osallistujaa (KUUMA-alue) toimijatahot ja kuntatoimijat MTKL:n kanssa organisoitava verkostojen verkosto /toimijayhteistyö järjestöjen ja tahojen osaamisen kehittäjien kanssa: MTKL, Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrian yhdistys), THL/Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkosto, Sokra-hanke, Päihdeopetuksen ja koulutuksen verkosto, TAKK), Mielen avain-hanke, Kuntoutussäätiö, KokeNet, A-kiltojen Liitto, E-Suomen KASTE, Espoon kaupunki Mielenterveys- ja päihdetyö, FinnFami, Uusimaa, Kalliolan Setlementti Palvelunohjausverkosto (PO). KokoA ry, Kuntoutussäätiö, A-kilta, Keski-Uudenmaan Järjestöverkosto, StopHuumeille/ Fattaluuta-koulutusmalli pilotointi. Espoon alueen kokemusasiantuntijatoimijat KokoA, Espoon yhteiskehittämisvalmennusryhmä (kts. Espoon aluevalmennus). A-klinikkasäätiön yksiköt: Tampereen A- klinikka ja koulutusyksikkö, Järvenpään sosiaalisairaala, ja Lahden A-klinikka EKSOTE (Lappeenranta) Emppu Espoon Aikuissosiaalityö Espoon Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Etelä-Karjalan Mielen Avain Itä-Uudenmaan Sosaalipsykiatrinen yhdistys Kouvolan kaupungin sote Klubitalo (Helsinki, Porvoo) Koulutuksen järjestäminen, Alueprosessi (I- Uusimaa, K-Uusimaa, Tampere, Lahti) (Kouvola-Lappeenranta). Alueprosessi (Espoo) Järjestämisyhteistyö Koulutuksen järjestäminen, Alueprosessit (Espoo) (Espoo) (Kouvola, Lappeenranta) MiepäOsaa-verkosto, MPNet, Alueprosessit (I-Uusimaa) Koulutuksen järjestäminen, Alueprosessit (Kouvola, Lappeenranta) MiepäOsaa-verkosto, MPNet, Alueprosessit (I-Uusimaa)
HUS/HYKS:n Espoon psykiatrian alue, Jorvi Kokemuksesta Voimaa KokoA (Koulutetut kokemusasiantuntijat ry) Loviisan A.klinikka Mielen Avain-hanke Porvoon aikuissosiaalityö Sosiaalitaito Oy (Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Työskentelytaho ja erilaiset yhteistyökytkennät (Espoo) (I-Uusimaa) (Espoo, Tampere, Kouvola, I-Uusimaa), KokeNet-yhtetistyö (I-Uusimaa) MiepäOsaa, Koulutuksen järjestäminen, Alueprosessit (Kouvola, Lappeenranta, I-Uusimaa) (I-Uusimaa) (K-Uusimaa) EHYT MPNet-verkosto FinnFami, Uusimaa, Omaistoiminnan neuvottelukunta (OMT) Palveluohjausverkosto (SPO) Päihdeopetuksen ja koulutuksen verkosto SOSTE THL, Innokylä THL:n päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkosto THL Sokra-hanke VETY-verkosto Järjestäjäyhteistyö: Päihdepäivät, KokeNetyhteistyö Perustajajäsenenä 32 järjestön kanssa Mielenterveys- ja päihdetyön toimijaverkosto Jäsenenä toimijayhteistyöverkostossa Jäsenenä yhteistyöverkostossa Verkostointiyhteistyö, Koulutuksen järjestäminen (Päihdeopetuksen päivät) ja verkostoijana (MiepäOsaa-verkosto) Järjestäjäyhteistyö: Päihde- ja mielenterveyspäivät 2013, Osallistuminen verkoston täydennyskouluksiin ja foorumeihin Innokylä-sivustojen hyödyntäminen, osallistuminen Innomarkkinoille jne. Toiminta verkostossa ja osallistuminen Päihde- ja mielenterveystyön kehittämispäiviin (Kokkola, Oulu, Jyväskylä) MiepäOsaa-verkoston organisointiyhteistyö/ puheenjohtajuus Osallistuminen pääkaupunkiseudun huumeita käyttävien vertaistukiverkoston tapaamisiin ja foorumeihin, KokeNet yhteistyö, (Huuko3 perustajajäsenenä)
Alueelliset yhteiskehittämis- ja valmennusprosessit Ajankohtainen tehtävä päihde- ja mielenterveystyön auttamis- ja palvelujärjestelmässä on ammattihenkilöstön ja vertais- ja kokemustoimijoiden käytännön toiminnan yhteiskehittäminen. Se toteutuu etsimällä, löytämällä ja verkostoimalla kehittämishaluisia yhteistyö-kumppaneita kehittämään uusia ja parempia yhdessä toimimisen tapoja. Tämän edistäminen ja sillanrakentajana toimiminen sisältyy keskeisenä elementtinä huukokonseptiin, jonka puitteissa on jo aiemminkin rakennettu uusia yhteistyöverkostoja ja luotu uusia hyviä toimintatapoja. Rohkaisevia kokemuksia on saatu erityisesti toimijoiden jaetun kokemuksen ja osaamisen vahvistamisen sekä käytännön yhteistyön edistämisen yhteisistä prosesseista ja foorumeista. Myönteisiä kokemuksia on saatu myös verkkopalveluista ja muunlaisten sähköisten ympäristöjen hyödyntämisestä. (Hankerahoitusperustelu). Alueellisia/paikallisia toimijavalmennusprosesseja (ATO-perusmalli) suunniteltiin toteutettavaksi kohdennetulla 3-4 alueella. Kehittämis- ja valmennusprosessien pohjustettiin arvioimalla tarve- ja edellytyslähtöisesti kumppanijärjestöjen, -toimijaverkostojen sekä avainhenkilöiden kanssa mahdollisia kohdealueita käynnistettäville kehittämis- ja valmennusprosesseille. Prosessit rakennettiin ja kohdennettiin jo aikaisemmissa kehittämishankkeissa (MieliHuuko, MTKL, Kuntoutussäätiö, Mielen avain jne.) viritellyn tai toteutetun yhteistyöverkostojen pohjalle ( kopinottaminen ) päivitetyllä ja uudella, Verkottaja-hankkeen tavoitteita edistävällä sisällöllä. Työnjako ja vastuut sovittiin periaatteella, jonka mukaan Verkottaja huolehti ensisijaisesti sisällön tuottamisesta, dokumentoinnista ja arvioinnista kun puolestaan paikalliset yhteistyökumppanit ja organisaatiot huolehtivat työskentelyn muusta resurssoinnista (osallistujien työskentelyn mahdollistaminen, harjoittelu- ja käytäntöjen juurruttamisympäristöt, tilat ja kurssipalvelut jne.). Verkottaja organisoi itse 2013 monitoimija-alueverkostot Tampereella ja Lahdessa alueilla asuvien osa-aikaisten hankesuunnittelijoiden toimesta. Keskeisenä verkostoitumisen edistämisen muotona olivat Verkottajan tuottamat eri sektorien palveluta ja niiden henkilöstöä sekä vertais- ja kokemustoimijoita yhteistyöhön kytkevä yhteiskehittämis- ja valmennusprosessit ja mm. korvaushoidon psykososiaalisen kuntoutukset organisointipilotit ammattilais-vertaistoimijayhteistyönä. Paikallisesti muotoiltuja päihde- ja mielenterveyspalvelutoiminnan kehittämis- ja valmennusprosesseja toteutui 5 alueella, useampana teemallisena, taustaorganisaatioiden kanssa toteutettuna ja eri ryhmille kohdennettuna projektina. Uudenlaisen kokemusasiantuntijakulttuurin ja -toimijoiden mukaan kytkeytyminen sekä organisoitunut kumppanuus tuotti uudenlaisia palvelurakenteisiin juurruttavia yhteiskehittämiseen pilotteja ja prosesseja. Järjestetyt alueelliset yhteiskehittämis- ja valmennusprosessit
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja auttamistyön ammattihenkilöstön sekä vertais/kokemustoimijoiden "Asiakasryhmien ohjaamisen yhteiskehittämisvalmennusten perusmallina oli: 5-6 teemaseminaaripäivää (40-48t) kontaktiopetusta, etäopiskelua verkkooppimisympäristössä (20-24 t) sekä käytännön toimintaa juurruttava kehittämispilotti palveluiden taustaorganisaatioissa (20-28 t), lyhteensä 80-100 t (3-4 op). Sisällön tuottamis- ja koulutusvastuu sekä arviointi kaikissa prosesseissa oli hankkeen Koulutustiimillä (7 hlöä) ja paikalliset kumppanit ja taustayhteisöt huolehtivat osallistujien rekrytoinnista ja vastasivat työskentelyn resurssoinnista (osallistujat, tilat, käytännön harjoittelu): Porvoon aikuissosiaalityön ja Loviisan A-klinikan 6 työntekijän ja Kokemuksesta voimaa - hankkeen (Mielen avain) 10 koulutetun kokemusasiantuntijan yhteisvalmennus syyskuu 2013-tammikuu 2014. Keväällä 2014 lisäkoulutus (5 seminaaripäivää motivoivasta toimintatavasta sekä suhde- ja palvelunohjauslähtöisestä asiakastyöstä) valmennusryhmälle sekä yhteensä 97:lle Itä-Uudenmaan ammatilliselle ja kokemusasiantuntija- ja vertaistoimijalle 5 pv menetelmällinen täydennyskoulutus Porvoossa. Sisällön tuottamisessa yhteistyökumppanina Tampereen A-klinikan koulutusosasto, Omaiset Mielenterveystyön tukena (OPA II) sekä Kuntoutussäätiö. Espoon kaupungin aikuissosiaalityön ja Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön ja HYKS:n Espoon psykiatrisen alueen (Jorvi) 10 työntekijän ja 10 hakemuksilla valitun (ohjausryhmä) vertaisen ja kokemusasiantuntijan yhteisvalmennus syyskuu-joulukuu 2014. Avustavana kouluttajana ja yhteistyökonsulttina Aikuissosiaalityön ryhmätyön koordinaattori. Tampereen päihde- ja mielenterveystyön julkisen ja kolamannen sektorin palveluiden ja järjestön (Verkottajan alueverkoston (AT)) hakemuksilla valitun 12 hoitotyötekijän ja 14 kokemusasiantuntijan (mm. Muotialan koulutus) ja vertaistoipujan yhteisvalmennus syyskuu-tammikuu 2014. Toteutuksessa järjestäjäkumppanina Muotialan toimintakeskus, Tampereen kaupungin terveystoimi, Tampereen Ammatillinen koulutuskeskus (TAKK) ja A- klinikkatoimi. Prosessiin liittyi tutkimusyhteistyö (A-klinikkasäätiön tutkimuslupa) Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuurintutkimusyksikön sekä Tampereen AMK (Sairaanhoitaja mukana valmennuksessa, jonka tuloksena (YAMK) opinnäytetyö). Avustavina kouluttajina ja yhteiskehittämis- ja kokemusasiantuntijakonsultteina projektisuunnittelija/kehittäjä - kokemusasiantuntijatyöpari. Asiantuntijayhteistyö- ja järjestäjäkumppanuudet alueprosesseissa Keski-Uudenmaan (KUUMA-kunnat) alueprosessit. Toteutus Verkottaja-hankkeen ja Kuntoutussäätiön kumppanuustoimintana (aiesopimus): a-paja-verkosto ammattihenkilöstölle ja vertaistoimijalle (n. 40 osallistujaa/työpaja) syksystä 2013 alkaen 2 työpajaa keväisin ja syksyisin(40 os./paja). Kumppaneina myös 2014 myös Järvenpään Seurakuntaopisto, Järvenpään kaupunki ja Sosiaalitaito Oy.
Palvelunohjaus- ja vertaisneuvojavalmennus (VERNA). 16 teemailtapäivän valmennus 20:lle alueen asiakas- ja potilasjärjestön aktiiville. Toteutus yhteistyössä A-kiltojen Liiton ja StopHuumeille/ Fattaluudan (aiesopimukset) sekä Keski-Uudenmaan yhdistysverkoston ja Kuntoutussäätiön kanssa. Sisällöntuottajina terveys-, sosiaali- ja aikuissosiaalityön palveluiden, vapaaehtoistoiminnan sekä KELA:n asiantuntijat. Ammattilaisarvioinnissa (asiakastyö ja johtaminen) korostettiin perustehtävän ja työn tarkoituksen kirkastumisen sekä auttamisen suhteellistumista ja selkiyttänyt hoidon rajallisuutta. Työntekijät kokivat yhteisen työskentelyn vaikuttaneen työssä jaksamisessa auttamistyön perusarvojen ja merkitysten elävöitymisen myötä. Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden palautteissa yhteiskehittäminen tuki ja vahvisti myös omaa toipumista ja kuntoutumista ja selkiytti suhdetta omiin kokemuksiin sekä tuki etenemistä muihin rooleihin, osallisuuksiin, toimintaan elämässä, vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminnan lisäksi (sijoittuminen, jatko-opiskelu, sosiaaliset suhteet jne.). Yhteiskehittämistyö teki näkyväksi myös perinteisen toiminnan heikkouksia: turhaa virallisuutta ja järjestelmälähtöisyyttä, hierarkkisuutta ja auktorisuutta, käytännön kehittämisessäkin ylhäältä alaspäin johdettua toimintatapaa. Jälkipalautepoimintoja valmennuksista, koulutuksista ja foorumeista Alueelliset yhteiskehittämisvalmennukset: Itä-Uusimaa, Espoo, Tampere, Keski-Uusimaa, palauteprosentti n. 70 (47/69): odotukset toteutuivat keskiarvoilla 80% kyllä, ei 10%, eos 10%; onnistuminen valmennuksen sisällössä ja materiaaleissa 3,4923 (asteikko 4=erittäin hyvä, 3=melko h, 2=ei kovin onnistunut, 1=ei lainkaan o, eos); koulutusmenetelmät ja -tapa 85% hyvä ja välttävä, tyydyttävä ja huono, kaikkia 5%; onnistuminen käytäntöön juurruttava (yhteiskehittämispilotit) ka. 3,697 (asteikko 4=erittäin hyvin, 3=melko h, 2=ei kovin h, 1=ei lainkaan h, eos); yhteiskehittämispilottien määrä yhteensä 26 kpl; toimijayhteistyön (päihde- ja mielenterveystyö sekä moniammatillinen ja ammattilaisvertais/kokemusyhteistyö) kehittymisen kannalta prosessi ka.3,648 (asteikko 4=erittäin tärkeä, 3=melko t, 2=ei kovin t, 1=ei lainkaan t, eos). Yhteiskehittämistyöt (juurruttavat aluevalmennukset) synnyttäneet 28 koulutettuja menetelmiä ja työtapaa soveltavaa asiakas/potilasryhmää. Yhteiset erityismenetelmien koulutukset/ryhmät (motivoiva toimintatapa, palvelunohjaus, kuntoutus), palautusprosentti n. 60 (71/119): odotukset toteutuivat yli odotusten 10%, täysin 50%, osittain/toisin 30%, ei juurikaan/lainkaan 2%, eos 8%.
Yhteiskehittämisen osaamisen valmennus tuotti eri lähtö- ja kokemustaustasta rekrytoitujen osallistujien palautteen mukaan monimuoto-oppimisprosessina yhteistä ymmärrystä siitä, miten kokemustieto ja ns. tutkittu tieto täydentävät toisiaan ja yhteinen koulutus lisäsivät ymmärrystä asiakkaan kohtaamisesta ja vastaavasti kokemusasiantuntijat kokivat saavansa nimiä ja täsmennystä ammatillisesta lähestymistavoista ja menetelmistä. Yhteistyötahot ja osallistujat arvioivat niiden rohkaisseen ja harjaannuttaneen valmennettuja kokeilemaan asiakas- ja potilastyössä uudenlaisia yhteistyö- ja toimintatapoja, joista pääosa vakiintui lupaaviksi käytännöiksi. Taustayhteisöt arvioivat yhteiskehittämisen rikastuttaneen perinteistä ammatillista, toimintakulttuuria. Palvelujen käyttäjien panos palvelun toteutuksessa ja vaikutuksen arvioimisessa lisääntyi selkeästi. Työntekijäarvioinnin mukaan myös tukea tarvitsevien pitkittyneet asiakkuudet ovat vähentyneet toimijoiden verkostoitumisen ja palvelunohjauksen kautta. Koulutus- ja valmennustapa yhteiskehittämisvalmennuksissa ja foorumeissa Verkottajan koulutus- ja valmennustavalle oli tyypillistä 1) ammattihenkilöstön sekä vertais- ja kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja valmentaminen yhdessä ja samoilla sisällöillä, 2) dialogin korostaminen asiakas- ja potilastyön menetelmäkeskeisyyden sijasta, 3) koulutussisällön tarkastelu käytännönlähtöisesti sekä sisältöjen samanaikainen juurruttaminen käytännön toiminnaksi sekä kokemusten reflektointi ja tutkiminen ja 4) luovien ja yhteistoiminnallisten koulutusmenetelmien suosiminen valmennustyöskentelyssä, huukokonseptin perinteen mukaisesti. Toimintatapana on kytkeytynyt myös A-klinikkasäätiön, jo häviävään, käytännönlähtöiseen ja yhteistoiminnalliseen kouluttamisperinteeseen. Konstruktiivisessa ymmärryksen, tiedon, osaamisen rakentamisentavassa on tuettu perinteisempää tiedollista vahvistamista, jossa siinäkin on kannustettu kouluttajia elävään havainnollistamiseen, tiedon syventämiseen ja uuden tiedon luomiseen yhteistoiminnallisilla menetelmillä pien- ja suurryhmäharjoituksilla, kuten porinat, learning cafe, open space, näyttelykävely kun yhtälailla luovilla tavoilla kuten visualisointi, tarinallisuutta, mielikuvatyöskentelyä, musiikki, sosiodraama ja erityisesti foorumeissa mm. tarinateatterin ja jopa klovnerian hyödyntäminen. Pyrkimyksenä on ollut luoda ilmapiiriltään ja vuorovaikutuksellisuudeltaan yhteistä todellisuutta tutkivaa tilaa, jossa erilaisetkin ajatukset ja mielipiteet voivat saada kasvot ja äänen tasa-arvoisina, monien totuuksien lähtökohdista. Keskeistä ei ole ollut työskentely- ja opiskelumenetelmä tai viitekehys vaan moniääninen dialogi. Verkottajan kouluttaja- ja työnohjaajaverkosto (aluevalmennuksissa ja foorumeissa) Ari Terävä (yleis- ja asiantuntijakouluttaja/a-klinikkasäätiö), Tanja Hirschovits-Gerz (asian-kouluttaja A-klinikkasäätiö/Tampere),
Outi Hietala (asiantuntijakouluttaja ja työnohjaaja), Sauli Suominen (asiantuntijakouluttaja ja konsultti), Jukka Oksanen (asiantuntijakouluttaja/ Tampere), Tiina Saarinen (asiantuntijakouluttaja/lahti), Markku Salo (asiantuntijakouluttaja), Mai Peltoniemi (asiantuntijakouluttaja), Mikael Söderström (asiantuntijakouluttaja, työnohjaaja/porvoo), Outi Saarela (työnohjaaja/sipoo), Kaijus Varjonen (konsultti/ Espoo), Anna-Stiina Saarinen (konsultti/tampere), Tiia Ruokosalo (konsultti), Hannu Ylönen (asiantuntijakouluttaja, konsultti/vantaa), Marja Vuorinen (asiantuntijakouluttaja/espoo), Ilmo Häkkinen (asiantuntijakouluttaja/vantaa), Petri Karoskoski (asiantuntijakouluttaja/tampere) ja Marika Johansson (asiantuntijakouluttaja/porvoo). Valmennusten toteutus pedagogisesti konstruktivistisilla, yhteistoiminnallisilla, vuorovaikutuksellisilla ja luovilla valmennusmenetelmillä koettiin osallistujien mielestä tarkoituksellisiksi, energisoiviksi ja motivoiviksi. Onnistumisen lähtökohtina olivat tutkitun tietämisen rinnalla osallistujien merkityslähtöisten toiveiden ja kokemusten sekä käytäntöön soveltamisen tutkiminen ulkopuolelta tulevien menetelmäteorioiden sijaan. Osallistujapalautteena koulutustapa koettiin erilaiseksi ja myönteisesti osallistujien aikaisempiin perus- ja täydennyskoulutuskokemuksiin verrattuna. Ammattihenkilöstön ja kokemusasiantuntija- ja vertaistoimijoiden (264) arvioinnissa keskeiseksi tulos- ja vaikutus-tekijäksi määriteltiin valmennustapa ja sen prosessinomaisuus, joka toteutettiin osallistujien merkityksiä ja kokemuksia hyödyntävillä, vuoropuhelullisilla ja yhteistoiminnallisilla menetelmillä. Osallistujien mielestä jaettua osaamista (asiantuntijuutta) valmennettiin mielekkäillä toimintatavoilla: motivoiva ja palveluohjauksellinen toimintatapa sekä ryhmien ohjaaminen työparityöskentelynä. Jälkipalautteen mukaan yhteisopiskelu lisäsi valmiuksia kehittää uudenlaisia jaetun osaamisen muotoja sekä yhdessä että omissa toimintakulttuureissaan. Osallistujien mielestä luottamukseen perustuva yhteistyö on mahdollistanut joustavuutta vaativissa asiakas/potilastyön pulmissa ja tehtävissä, mahdollistanut tehokasta toimintaratkaisuja ja auttamispalveluiden uudistumista.
KokeNet-neuvontapalveluja ja Kokemusneuvojaverkosto Keskeisenä kehittämistehtävänä projektissa on sähköisten verkkopalvelujen rakentaminen siten, että projektin kouluttamat kokemusasiantuntijat toteuttavat verkon kautta kansalaisille suunnattua vertaisneuvonta- ja -keskusteluauttamista. Projektin tukemat kokemusneuvojat voivat toimia sekä omissa vertaisverkostoissaan että alan ammattilaisten tukena. KokeNet-palvelulla projektilla ja sen yhteistyöllä muiden kokemusasiantuntijatahojen kanssa tuetaan myös laajemmin tapahtuvaa vertais- ja kokemusasiantuntijoiden osallistumista julkiseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön kansalaisyhteiskunnassa. (Hankerahoitusperustelu). KokeNet-neuvontapalvelun käynnistyi hankkeen henkilöstön erityispanostuksella syksyllä 2013. Samalla kun aloitettiin päihde-erityisten Kokemusneuvojaverkoston pilottiryhmän rekrytointi rakennettiin www.verkottajahanke.fi sivuston yhteyteen www.kokenet.fi verkkopalveluympäristö. Päihde- ja/tai mielenterveysongelmasta toipuneista ja kuntoutuneista sekä ongelmia kokeneiden omaisista valittiin hakemusten ja haastattelujen perusteella 10 hengen Kokemusneuvojaryhmä. Neuvojiksi valitut koulutettiin marraskuun 2013 aikana 15 päivän intensiivikoulutuksena (päihdetyön perusteet ja verkkopalvelu teemat) Verkottajan koulutustiimin ja säätiön verkkopalvelujen asiantuntijoiden toimesta kansalaisille tarkoitetun sähköisen KokeNet-verkkoneuvontapalvelun pilotointiryhmäksi, jonka asema virallistettiin A-klinikkasäätiön toimeksiantosopimuksilla. Nettipalvelu pilotoitiin ja arvioitiin Tampereen alueella (5-6/2014) sekä avattiin ja markkinoitiin valtakunnalliseksi palveluksi syksystä (9/2014). Neuvojien työskentelyä on tuettu ja osaamista päivitetty vuoden 2014 aikana järjestämällä 7 neuvojien työkokousta ja 7 ryhmätyönohjausta ulkopuolisen STOry (Suomen Työnohjaajat ry) virallistaman työnohjaajan sekä työparinaan kokemuskoulutettu (MielenAvain) työnohjaaja (KokoA). Kokemusneuvojille on tarjottu (resurssoitu) eri järjestäjätahojen täydennyskoulutuksia (8 kpl). KokeNet Kokemusnevojaverkoston rakentamiselle ja toiminnan käynnistymiselle asetetut tavoitteet saavutettiin, joskin prosessiarvioinnin tuotoksena tehtyjen johtopäätösten tuloksena alkuperäisiä suunnitelmia korjattiin vastaamaan, erityisesti kokemusasiantuntijatyön toimintaympäristössä tapahtuneen kehityksen ja monitoimija yhteistyön, uudistuneita vaatimuksia ja tehtäviä. Kokemusneuvonnan päämuotona on ollut sähköinen verkkoneuvontapalvelu, jonka kautta kysyjille (syksyn 2014 aikana keskiarvo 17 vastattua kysymystä/kk) on tarjottu ehkäisevää ja
korjaavaa kokemusasiantuntijaneuvontaa päihteiden käyttöön liittyvissä huolissa ja ongelmissa. Syksyn 2014 aikana myös viimeisteltiin ammattilaisten ja kokemustoimijoiden verkkokeskustelualue avattavaksi vuoden 2015 alusta. Syksyn 2014 aikana täysipainoisesti toiminut Kokenet-verkkopalvelu on tavoittanut erityisesti läheisen alkoholin suurkulutuksesta ja ongelmakäytöstä huolestuneet omaiset (2/3 kysyjistä). Neuvontapalvelun palautekyselyyn vastanneet käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun ja arvioineet poikkeuksetta saaneensa apua hakemaansa asiaan. Yhteistyötahojen mielestä KokeNet -palvelu on lisännyt ja laajentanut auttamispalveluiden työntekijöiden tuntemusta olemassa olevista palveluista ja lisännyt heidän valmiuksiaan hyödyntää niitä paremmin osana omaa perustehtäväänsä. Samalla kokemuslähtöinen verkkopalvelu on rikastanut ja laajentanut koko päihde- ja mielenterveystoimintaa ja asemaa yhteiskunnassa. Yhteistyötahopalautteen mukaan uudenlaista, matalan kynnyksen erityisasiantuntijatoimintaa verkkoympäristössä pidettiin tärkeänä. olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Päihde-erityisen Kokemusneuvojapalvelun organisointi, roolin ja aseman muotoutuminen, päihde- ja mielenterveystyön toimijoita verkostoivan kehittämishankkeen osana, on ollut vaativaa. Vasta toisena toimintavuotena KokeNet-neuvontapalvelu, yhteisrahoituksella toteutettavana Verkottajan osaprosessina, organisoitiin hallinnollisesti säätiön kehittämisyksikköön kun se ensimmäisen toimintavuoden ajan oli toiminut viestintäyksikön alaisuudessa. Myös vertais- ja kokemustoimija neuvontapalvelun kytkentä asiantuntijaorganisaation järjestölähtöisen palvelujen ja asiantuntijayhteistyön osaksi mm. kokemustiedon erityisyyden sovittaminen sähköisen neuvontapalvelutoiminnan sisällöksi ja edellytti hanketyöntekijöiltä huomattavaa ohjauksellista panostusta. Johtopäätöksiä ja ilmenneitä kehittämistarpeita Verkottajan kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana on päihde- ja mielenterveystyön mm. verkostoivissa yhteistyöhankkeissa kehittynyt useita lupaavia toimintakäytäntöjä, samoin myös koko ajan monipuolistuvassa sähköisten palvelujen yhdistävien toimintamallien kehittämistyössä. Hyvää työtä on tehty sekä päihde- ja mielenterveystyön ja palveluiden piirissä että tukea ja apua tarvitsevien hyväksi toimivissa järjestöissä, niiden verkostoissa ja ryhmissä. Verkottaja-hanke on toiminut aktiivisena osana tätä kehitysvirtausta ja saavuttanut rahoitusperusteina olevat tavoitteensa ja jopa ylittänyt odotukset, erityisesti alueellisissa yhteiskehittämisprosesseissa. Osa tavoitelluista asioista on myös näyttäytynyt odottamattomissa muodoissa tuloksina tai määrittynyt prosessissa uudella tavalla. Tämä on osoittanut toiminnan prosessimaisen arviointitavan ja sen tuottaman tiedon hyödyntämisen tarkoituksenmukaisuuden kun tarvittaessa on onnistuttu tekemällä toimintaa edistäviä ja uudelleen suuntaavia ratkaisuja.
Hanketoiminnassa ammatillista ja kokemusasiantuntemusta kehittävä monitoimijuus on vahvistunut erityisesti kehittämishankkeiden monitoimijayhteistyön ja yhteiskehittämispilottien kautta. Toiminta on edistänyt palvelujen asiakaslähtöistä laatua, yhteiskunnallisesti tärkeänä kansalaisten osallistumista lisäävänä toimintana, joka on tuottanut osavaikutusta myös laajempiin tavoitteisiin kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja ja vähentää kansalaisten syrjäytymistä. Monitoimijuuden yhteistyön ja jaetun osaamisen kehittämistoiminnan kokemuksista on kahden toimintavuoden aikana koottu tietoa sekä kohderyhmän, asiakkaiden, yhteistyötahojen että työntekijöiden näkökulmista. Tiedon pohjalta on voitu tehdä havaintoja ja niistä on tehtävissä tulevaa toimintaa suuntaavia johtopäätöksiä hanketyön loppujaksolle 2015-2016: Toimijayhteistyö haasteita Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana hanketoimintaympäristössä keskeisenä piirteenä on erityisesti päihde- sekä mielenterveystyön konteksteissa vahvistunut vertaistukitoiminnan sekä kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys erilaisissa ongelmissa tukea tarvitsevien elämässä, jota on vahvistanut palveluiden resurssien jatkuva heikentyminen. Samalla on toimijaverkoston yhteistyön edistämisen haasteena tullut näkyväksi edelleen monitoimijuuden ja sektori- ja asiantuntijuusrajoja ylittävän päihde- ja mielenterveystyön yhteiskehittämisen vähäisyys ja toiminnan sektorimaisuus. Taloudellinen lama sekä mm. sote-uudistusprosessin hitaus on näyttäytynyt julkisten palvelujen ja myös kolmannen sektorin palvelutoiminnan toimijoiden keskiuudessa jonkinlaisena varavaisuutena ja hitautena kehittämistyön käynnistämisessä. Palvelujen, ammatillisten ja vertaistoimijoiden sekä myös järjestöjen keskinäinen vuoropuhelun ja yhteistyö on ollut tarpeisiin ja mahdollisuuksiin nähden riittämättömänä. Samansuuntainen ilmapiiri ja hitaus on ollut haasteena myös jaetun osaamisen kehittämisen liittyvät päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien hoidon opetuksen ja koulutuksen liialliseen rakenteelliseen erillisyyteen sekä toisistaan sisällöllisesti ns. tutkimuksellisesti mallinnetun ja kokemustiedon vuoropuhelun ja yhteen kytkeytymisen vähäisyyteen. Konkreettisemmin yhteiseen työhön Toimijayhteistyöstä tehtävä havainto on ollut konkreettisuuden merkitys. Onnistumiset ovat olleet seurausta juuri erilaisten konkreettisten yhteistehtävien ja toimintojen löytämisestä sekä ammatillisen työn että vertaistoiminnan keskinäisessä tasossa (horisontaalinen) että jaetun asiantuntemuksen tasolla (diagonaalinen) eli tasa-arvoisesti ammatillisten asiantuntijatoiminnan ja kokemusasiantuntijatoiminnan kesken. Onnistumisten ytimenä on ollut kohtaamisen mahdollistaminen, erilaisista tausta taustoista huolimatta ja kohtaamisessa merkityslähtöinen yhteisten ja työnjaollisten tehtävien löytyminen.
Tulevalla toimintajaksossa on tarkoituksellista jatkaa yhtäältä päihde- ja mielenterveystyön perinteisiä sektori- ja toimintakulttuurirajat ylittävien tilaisuuksien ja foorumien järjestämistä. Tarvetta on rakentaa ja mahdollistaa edelleen erilaisia tiloja ja tilanteita, joissa alkaa tapahtua yhteistä, moniäänistä vuoropuhelua ja konkreettista suunnittelua uudenlaisista asiakas/potilasosallisuutta toteuttavista yhteistyörituaaleista, Verkottajalle ominaisilla (yhteistyökonsepti) yhteistoiminnallisilla, vuorovaikutuksellisilla ja myös luovilla tavoilla. Yhteiskehittämisen mallia jalostaen Alueellisen ja paikallisen monitoimijuuden edistämisessä on luotu ja kokeiltu päihde- ja mielenterveystyön ammattihenkilöstön ja kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnan yhteiskehittämisen mallia vuoden 2014 aikana. "Yhteiskehittämisen" malli on hyödyntänyt jo aikaisemmissa A-klinikkasäätiön verkostoivissa kehittämisprojekteissa kehitettyjä päihdetyön asiantuntijatoiminnan mallia sekä toimijayhteistyön huukokonseptia. Pilotointi on tapahtunut alueellisten kehittämis- ja valmennusprosessien yhteydessä työskentelytavan rakenteessa, joka on sisältänyt toimijatahojen ja osallistujien yhteisen ymmärryksen, jaetun ja moniäänisen asiantuntijuuden sekä uudenlaisten toimintakäytäntöjen kehittämisen, dokumentoinnin ja arvioinnin. Prosessien kautta on käynnistynyt tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen, jonka yhteydessä on tullut vahvasti esiin yhteistyötahojen toive tarpeesta jatkaa ko. prosesseja, niiden rajaamisesta ja uudelleen muotoilusta sekä hankkeen loppujakson ajan ja jatkossa hankerahoituksen päätyttyä. Päättäjäinterventioita ja rakenteellistamista Yhteiskehittämisen valmennusmallin rakenteeseen sisältynyt kehittämistuotosten käytäntöön juurruttaminen on vahvistanut asiakastyön laatua, innostanut ja voimaannuttanut toimijoita sekä lisännyt asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta palveluissa ja auttamiskulttuurissa. Kuitenkin yhteiskehittämisidea on jäänyt puolitiehen mm. kokemusasiantuntijuuden rakenteellistumisessa julkisten palveluiden käytäntöjen "välimaastoon" ammatillisen toiminnan täydentäjänä ja mahdollisuutena kehittää osallistavaa ja vaikuttavaa toimintakulttuuria ja ammattihenkilöstön työn merkityksen ja työssäjaksamisen lisääntymistä. Yhteisiin prosesseihin on kytkettävä lisää palveluiden johtajia, esimiehiä ja myös poliittisia päättäjiä, yleisten ja yleistä ymmärrystä ja suotuisaa ilmapiiriä vahvistavien foorumien lisäksi. Se edellyttää paitsi toiminnan tulosten vahvempaa näkyväksi tekemistä organisaatioiden ja palveluiden johtajatasolle ja hallinnolle, myös päättäjiä ja johtajia käytännöllistä mukaan kytkemistä monitoimija pohjaisiin jaetun osaamisen yhteiskehittämisprosesseihin ja valmennustyöskentelyyn.
Säätöä valmennussisältöön ei muotoon Alueellisissa yhteiskehittämisprosesseissa tuotetut uudet toimintamallit ovat myös sisällöllisesti sijoittuneet liiaksi palvelujärjestelmän "ytimen" laidoille: esim. aikuissosiaalityön tukemien ja ammattilais-maallikko -työparien tuottamien harrasteryhmien ohjaukseksi, eikä palveluiden "virastokäytäntöihin" (ytimeen) rakentuvana. Valmennuksessa on jatkossa hyödynnettävä paremmin toimijoiden ja rakennettavan yhteistyön sisältötarpeista nousevia teemoja, jotka nyt ovat määrittyneet liiaksi yleisistä ja ilmeisistä teemoista: motivoivat, palvelunohjaukselliset ja ryhmätyön ohjaamisen menetelmät. Kouluttaja-arvioinnin ja osallistujapalautteen mukaan on perusteltua jatkaa ja kehittää sinänsä edelleen juuri "verkottajamaista" valmennustapaa, konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuvaa dialogista muotoa. Kohderyhmän laajentaminen ei edellytä toiminta- ja valmennusmallin korjaamista vaan sen vahvistamista oikeansuuntaisena ja -muotoisena edustaessaan myös säätiöläistä käytännöllistä ja asiakaslähtöistä osaamisen kehittämisen kouluttamiskulttuuria parhaimmillaan. Verkottajan KokeNet-neuvontapalvelu tekninen toteutus onnistui pääosin suunnitellusti. Neuvontapalvelu on saavuttanut täysipainoisen käynnistymisen jälkeen nopean käyttösuosion matalan kynnyksen päihteiden ongelmakäyttöä ja mielenterveysongelmia kohtaavien omaisiin ja läheisiin ehkäisevänä ja korjaavana toimintana. Toimintaympäristöstä, palveluilta ja kokemustoimijatahot ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä toiminnan käynnistymisestä. Palaute- ja arviointitieto (mm. eri osallistujatahojen fokuskeskustelu kahdesta ensimmäisestä toimintavuodesta) on nostanut esille keskeisinä tarpeita neuvontatoiminnan jatkamiseksi, edelleen kehittämiseksi sekä monipuolistamiseksi lähivuosina ja pidemmällä aikavälillä yhteisrahoituksen päätyttyä osana A-klinikkasäätiön sähköisiä palveluita. Keskeisenä isompana haasteena jatkokehittämiselle on, ettei kansalaisten keskuudessa lisääntyvien viestintäteknologioiden (kuten netti, sosiaalinen media, mobiili) mahdollisuuksia on hyödynnetty liian rajallisesti palvelu- ja auttamistoiminnan kehittämisessä. Havaintoja ja tehtäviä KokeNet-neuvontapalvelun kehittämiseksi Kokemusasiantuntijatoiminta laajentui ja vahvistui vuoden 2014 aikana päihde- ja mielenterveystyön toimintaympäristössä uudelle tasolle. Erityisesti kehitystä vauhditti huomattavat taloudelliset ja hanketyöntekijöiden satsaukset kokemusneuvojaryhmän työskentelyvalmiuksien kehittämiseen (mm. työnohjaus, neuvottelupäivät). Havaintotietona nettineuvonnan jatko-orientaation määrittelemisessä, joka vaikuttaa myös neuvojien lisärekrytointiin, täydennyskoulutustarpeisiin, palvelun markkinointiin jne. tärkeä havainto on vilkkaasti käynnistyneen neuvontapalvelun näkyväksi tullut kysyjien rakenne.
Alkuperäisen kohderyhmän arveltiin olevan alkoholia ongelmaisesti käyttävät itse. Arviointikeskustelussa (neuvojien ja eri toimintaan osallistuneiden tahojen fokuskeskustelu) pääteltiin, että kyse on alkoholiongelman prosessiluonteeseen liittyvä tosiasia, jonka mukaan omaiset ja läheiset huolestuvat toisen ihmisen (perheen jäsenen) alkoholin suurkulutuksesta ja ongelmakäytöstä ensimmäisenä. He ovat myös valmiita käyttämään verkkoneuvonnan tyyppistä matalan kynnyksen palvelua (jossa voi asioida myös anonyyminä) herkimmin. Päihdeongelmissa apua saavat taas kiinnittyvät taas laajempaan auttamisverkostoon ja vertaistukeen jo ns. harkintavaiheessa eivätkä yleensä tarvitse verkkoneuvontatyyppistä tukea enää tuossa muutos/motivaatiovaiheessa. Toinen uudelleen asemointia liittyy "kasvokkaisten" palvelujen (järjestötoiminta, valmennus, oppilaitokset, työelämä, A-klinikat, perusterveydenhuolto, media) organisointiin. Keväällä 2014 tehdyn kartoituksessa osoittautui, että pilottiryhmän jäsenet vaikuttavat varsin laajasti sekä vertaistoimijoina omissa viiteryhmissään, että myös kokemusasiantuntijoina palvelu- ja auttamisjärjestelmässä. KokeNet toiminta näyttäytyi vain yhdeksi muodoksi neuvojien aktiviteeteissa. Puolet kokemusneuvojaryhmästä kytkeytyi ja osallistui 2014 Verkottajan alueprossien ja toimijayhteistyön kautta jaetun asiantuntijatoiminnan kehittämiseen ja osallistui lisäksi A-klinikkasäätiön, A-kiltojen Liiton, Mielenterveyden keskusliiton ja erityisesti KokoA ry:n (koulutetut kokemusasiantuntijat) toiminaan. KokoA on ollut Verkottajan ja KokeNetin yhteistyökumppani toiminnan alusta saakka. KokoA on lähitulevaisuudessa kehittymässä merkittäväksi kokemusasiantuntijoiden valtakunnallisena etujärjestönä ja vaikuttajana, joka tuottaa entistä laajemmin konsultaatio- ja asiantuntijatoimintaa toimijaverkostossa ja ympäristössä. Lähes kaikki KokeNetkokemusneuvojat ovat myös järjestäytyneet KokoA:n jäseniksi ja toimivan yhdistyksen aktiiveina mm. 3 aluevastaavana. KokeNet-Kokemusneuvojaverkoston palveluvalikon uudelleen asemoinnissa kokemusasiantuntijatoimijoiden yhteistyö onkin alkavan toimintavuoden yksi keskeinen tehtävä. Kokemusneuvojien ja yhteistyötahojen mukaan laajemmin palvelun näkyväksi tekemistä kansalaisten ja palvelujen tietoisuuteen edellyttää, että palvelua kehitettävä, neuvonnan asiantuntijuutta ja neuvojaryhmää on laajentava, jotta se tavoittaa tarkoituksenmukaisimman kohderyhmänsä ja sen tarpeet. Tämä edellyttää paitsi kokemusneuvontapalvelun osaamisen vahvistamista, myös ammattilaisyhteistyön kehittämistä A-klinikkasäätiön sähköisten palveluiden tärkeänä osana ja päihdetyön asiantuntijajärjestön toiminnan laajentamiseksi kattamaan tasa-arvoisena myös kokemusasiantuntijatiedon. Projektikoordinaattori Ari Terävä 1.4.2015