9. HEDELMÄPUUT Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus Valo Hinta Vyöhyke Kotimaisten hedelmäpuiden hedelmät ovat arvonsa ansainneet. Nämä yleensä kokonaan ilman torjunta-aineita tuotetut hedelmät voi syödä kokonaisina kuorineen - näin saadaan hyödynnetyksi kuoressa ja heti sen alla olevat flavonoidit, joita suomalaisissa omenoissa on runsaasti. Muistettava on myös hedelmäpuiden koristearvo. Kirsikan ja omenan kukinta on alkukesän ilonaihe, melko pienikokoisina ja selkeämuotoisina ne sopivat pieneenkin pihaan ja ilahtuvat lähirakennusten antamasta suojasta. Jopa rivitalopihaan ja parvekkeelle on nykyisin kääpiö- ja pilaripuiden ansiosta upeita vaihtoehtoja. Luumupuut Mahdollisuus luumujen kasvatukseen on Suomessa parantunut viime vuosina huomattavasti uuden tulemisen kokeneiden maatiaislajikkeiden myötä. Lajikkeet eroavat kasvutavaltaan huomattavan paljon toisistaan. Hedelmien väri vaihtelee keltaisesta punaiseen ja siniseen, myös mallon väri ja mehevyys vaihtelevat. Pölytyksen suhteen lajikkeet jakautuvat itsepölytteisiin ja pölytystä tarvitseviin (keltaluumut), joskin myös itsepölytteisillä lajikkeilla ristipölytys parantaa satoa - kahden eri lajikkeen hankinta onkin siten hyödyllistä. Lämmöstä pitävät luumupuut viihtyvät varmimmin puutarhan aurinkoisessa ja suojaisessa kolkassa. Erityisen hyvin ne menestyvät, jos paikka on läpäisevä hietamaa etelä-lounaisrinteessä. Kuivuutta luumu sietää yllättävän hyvin. Kuivimmilla paikoilla maapohjaa voi kuitenkin parantaa mullalla, savimaahan voi lisätä hiekkaa. Talvehtimista ja satoa edesauttaa maltillinen lannoitus; kalkituksesta on silti huolehdittava säännöllisesti. Taimet istutetaan elokuussa tai keväällä ja taimivälisksi jätetään ainakin 4 metriä. Satoa luumut alkavat tuottaa 4-5 vuoden kuluttua. Prunus domestica 'Garmonia' LUUMUPUU GARMONIA Venäläinen keskikokoinen sininen hyvänmakuinen. Prunus domestica Jubileum, suojaisa PUNALUUMU JUBILEUM, suojaisa Uusi ruotsalainen lajike, jonka viljely on kovasti lisääntymässä. Hedelmät erittäin suuria, tumman violetin punaisia, herkullisia, kypsyvät syyskuun puolivälin jälkeen. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Hyvä viljelylajike. Prunus domestica 'Kuntala' LUUMU KUNTALA Prunus domestica 'Kuokkala', FinE, suojaisa Tulee nuorena satoikään ja kypsyy aikaisin. Hedelmä on pienehkö, punertava, makea. Hillittykasvuinen, itsepölyttävä. LUUMU KUOKKALA, suojaisa Hedelmä keskikokoinen, violetinpunainen, mehukas ja hyvänmakuinen ja säilyy varastossa 2-3 viikkoa. Puu kasvaa hillitysti, eivätkä oksat repeile herkästi. Itsepölytteinen. Prunus domestica 'Laatokan Helmi' KELTALUUMU LAATOKAN HELMI, suojaisa Tekee hedelmiä jo hyvin nuorena. Itsepölytteinen, runsaampi sato pölyttäjän avulla. Hyvä syöntiluumu ja sopii monipuolisesti myös talouskäyttöön. Säilyy pitkään. Kapea pikkupuu. Hyvä valinta pienelle pihalle. Kukkii toukokuussa valkoisin kukin. Erinomainen talvenkestävyys. Leikkaa tarvittaessa varovasti syyskesällä. Prunus domestica 'Opal' PUNALUUMU OPAL, suojaisa Hedelmät sinivioletin värisiä, keskisuuria, maukkaita, kypsyvät elo-syyskuussa. Lajike on satoisa, itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Ruotsalainen jaloste. Hyvä viljelylajike. (IV)
Luumupuut Prunus domestica Parikkalan tummaluumu LUUMU PARIKKALAN TUMMALUUMU, suojaisa Kaakkois-Suomessa kauan viljelty ja hyvin menestynyt luumulajike. Hedelmät keskisuuria, tummanpunaisia. Maku aromikas, luumu paksukuorinen. Kypsyy syötäväksi elokuussa. Itsepölytteinen. Ruotsalainen jaloste. Hyvä viljelylajike. Prunus domestica Reine Claude KELTALUUMU REINE CLAUDE, suojaisa Hedelmät kookkaita keltaisia herkkuluumuja. Itsepölyttävä. Vanha ranskalainen lajike. Prunus domestica 'Siivosen Keltaluumu' LUUMU SIIVOSEN KELTALUUMU, suojaisa Makeat ja mehevät keltaiset hedelmät. Kiinteä ja miedonmakuinen, sopii hyvin niin talous- kuin pöytähedelmäksikin. Hedelmät kypsyvät syyskuun lopulla. Tarvitsee toisen lajikkeen pölyttäjäksi. Prunus domestica 'Sinikka', FinE LUUMU SINIKKA, suojaisa Jo nuorena satoikäinen. Hedelmä tummansininen, makeahko ja aromaattinen eikä varise tai halkeile herkästi. Puu on itsepölytteinen ja hillittykasvuinen, ja se kasvattaa vain niukasti juurivesoja. (IV) Prunus domestica Vaarin siniluumu, FinE Suomi 39,00 SINILUUMU VAARIN SINILUUMU, suojaisa Hedelmä pienehkö, pyöreän soikea, pohjaväriltään tummansininen, vahakerroksen peittämä. Maku makea, malto kypsänä tummanruskea. Kypsyy elo-syyskuussa. Suomalainen, Keski-Suomesta löydetty lajike. Runsas sato jo nuorena. Itsepölytteinen. Prunus domestica 'Victoria' LUUMU VICTORIA Prunus domestica 'Vilmitar', suojaisa Hedelmä suuri ja keskikokoinen., pohjaväriltään keltainen, peiteväri täplikäs punainen. Maku makea, vähähappoinen. Malto mehukas, kiinteä. Tuore- ja talouskäyttöön. Runsas sato jo nuorena. Puu pienikokoinen. Itsepölyttyvä. Ristipölytys suositeltavaa. PUNALUUMU VILMITAR, suojaisa Virolainen jaloste. Luumut suuria, aprikoosinvärisiä, punertavia. Maku raikkaan makea, pehmeä ja mehukas. Kypsyy syyskuun alussa. Puu suurikasvuinen ja satoisa, herkkuluumu. Tarvitsee pölyttäjän. (III) Prunus domestica subsp. insititia Voitto Suomi 39,00 KELTAKRIIKUNA VOITTO, suojaisa Aromikas ja maukas varhain kypsyvä kriikunalajike. Hyvä talvenkestävyys. Kullankeltaiset, voimakkaan luumuaromiset hedelmät. Osittain itsepölytteinen, hyötyy ristipölytyksestä. Prunus domestica 'Yleinen Keltaluumu' LUUMU YLEINEN KELTALUUMU, suojaisa Vanha kotimainen kanta, jonka jaksottainen sato kypsyy myöhään. Hedelmä kookas, keltainen, makea ja mehevä. Puu kasvaa hitaasti ja jää yleensä pieneksi. Ristipölytteinen. Prunus domestica 'Zaretsnaja Rannaja' LUUMUPUU ZARETSNAJA RANNAJA, suojaisa Sato alkaa 4-5 vuotiaana. Tarvitsee pölyttäjän. Hedelmä hyvin suurikokoinen, tummanvioletinpunainen, pyöreä. Malto tummankeltaista, hienorakeista, marmeladimaista. Hyvin herkullinen maku. Kivi irtoaa helposti. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Voimakaskasvuinen. (IV) (IV) (III)
Kirsikkapuut Kirsikkapuita on kasvatettu Suomessa jo pari sataa vuotta, mutta meillä menestyvät yleisesti vain hapankirsikat. Parhaimmillaan kirsikoiden maku on kuivan ja lämpimän kesän jälkeen; marjat kysyvät elokuun aikana. Etekin kukkiessaan kirsikkapuu on puutarhan upea katseenvangitsija ja kohtuukokoisena se on myös helppo sijoittaa keskeiselle, rakennusten suojaamalle paikalle; taimet on kuitenkin suojattava verkoilla myyrien ja jänisten varalta. Puu kasvaa yleensä 3-5 metrin korkuiseksi, joskin pensaskirsikkalajikkeet jäävät yleensä kahden metrin korkuisiksi. Kasvupaikan tulee olla lämmin eikä kovin hallanarka, sillä kukinnan aikainen halla estää helposti sadon kehittymisen. Kasvualustan on oltava kevyt, multava ja hyvin kalkittu. Kirsikka sietää kuiviakin kasvupaikkoja omenaa paremmin. Hapankirsikat jaetaan tavallisesti morelleihin ja amarelleihin eli kuulasmarjoihin sekä lisäksi mataliin pensaskirsikoihin. Morellit ovat tummia sekä päältä että sisältä ja niiden maku on melko hapan. Amarellien makeammat marjat ovat vaaleahkoja mutta miedonmakuisia ja mehu lähes väritöntä. Pensaskirsikat kasvavat noin kahden metrin korkuisiksi ja niihin kuuluu sekä morelleja että amarelleja. Makeakirsikat Kasvupaikan tulee olla lämmin eikä kovin hallanarka, sillä kukinnan aikainen halla estää helposti sadon kehittymisen. Kasvualustan on oltava kevyt, multava ja hyvin kalkittu. Kirsikka sietää kuiviakin kasvupaikkoja omenaa paremmin. Prunus avium Arthur (Kristiina) MAKEAKIRSIKKA ARTHUR/KRISTIINA, lämmin, lämmin Hedelmä tummanpunainen, suurehko ja laadukas. Malto oikein imelä ja aromikas. Imeläkirsikkalajike Virosta. Kivi irtonainen. Puu keskivoimakkaan kasvun omaava, pysty. Terve. Talvenkestävyys imeläkirsikaksi on erittäin hyvä. Suositeltava lajike. Prunus avium 'Leningradin Musta' MAKEAKIRSIKKA LENINGRADIN MUSTA Erittäin hyvänmakuiset, syvän tummanpunaiset, lähes mustat marjat. Tuottaa satoa 4-5 vuoden kuluttua istutuksesta. Itsepölyttävä, mutta sato runsaampi kun toinen lajike pölyttämässä. Prunus avium 'Meelika' MAKEAKIRSIKKA MEELIKA, lämmin Itsepölyttyvä kanadalainen tummanpunamarjainen ja makea kirsikka Prunus avium Piret MAKEAKIRSIKKA PIRET, lämmin Maukkaat, pienet, mehukkaat tummanpunaiset marjat, hyviä pölyttäjiä esim. Meelika ja Leningradin Musta. Virolainen lajike. Talven- ja taudinkestävä. Prunus avium 'Viljandin keltainen' MAKEAKIRSIKKA VILJANDIN KELTAINEN, lämmin Marjat keskikokoisia, punakeltaisia ja makeita. I-? Prunus avium 'Vytenu Geltonoji' MAKEAKIRSIKKA VYTENU GELTONOJI, lämmin Keltamarjainen makeakirsikka. Hedelmät maukkaita, kypsyvät heinäkuussa. Keltainen hedelmä ei kiinnosta rastaslintuja. Tarvitsee pölyttäjän.
Kuulasmarjatyyppiset kirsikat Prunus cerasus Arttula ARTTULANKIRSIKKA, lämmin Hedelmä keskikoinen, lievähappoinen ja makeahko, amarellityyppinen. Sopii tuoremarjaksi. Osittain itsepölyttyvä, mutta hyötyy ristipölytyksestä. Sopivia pölyttäjiä mm. Huvimaja ja Fanal. Amarellityyppinen tuore- ja talouskirsikka. (IV) Prunus cerasus 'Huvimaja' KIRSIKKA HUVIMAJANKIRSIKKA, lämmin Amarellityyppinen 'Huvimaja' tulee satoikään jo 3-4-vuotiaana. Melko koottaat pitkulaiset hedelmät ovat voimakkaan punaisia ja makeahkoja. Se on itsepölytteinen mutta myös hyvä pölyttäjä. Prunus cerasus 'Pihtipudas', FinE KIRSIKKA RAUHALANKIRSIKKA Morellityyppiset kirsikat Rauhalan morelli' tulee jo nuorena satoikään. Hedelmät keskikokoisia ja makeahkoja. Pihtiputaalta ja Pälkäneeltä viljelyyn otettu FinE-lajike on itsepölytteinen. Puu tuleentuu aikaisin. Prunus cerasus 'Sikkola', FinE KIRSIKKA SIKKOLANKIRSIKKA Prunus cerasus 'Fanal' KIRSIKKA FANAL, lämmin Prunus cerasus 'Varjomorelli' KIRSIKKA VARJOMORELLI, lämmin Varjomorelli' on alkuaan ranskalainen lajike, jolla on runsas ja jo nuorena alkava sato. Hedelmät keskikokoisia, hapahkoja ja hienoaromisia eivätkä varise helposti. Itsepölytteinen. Pensaskirsikat, lämmin, lämmin Prunus cerasus 'Chokoladnaja' SUKLAAKIRSIKKA CHOKOLADNAJA, lämmin Aikainen, makea, kestävä, venäläinen, hyvin tummamarjainen pensaskirsikka. Jää pieneksi, monihaaraiseksi pensaaksi. Hedelmät kypsyvät aikaisin. Itsepölyttävä. (IV) Amarellityyppinen 'Sikkola' tulee nuorena satoikään; sato myös kypsyy varhain mutta on määrältään vaihteleva. Hedelmät pienehköjä, helakanpunaisia ja makeita. Puu erityisen talvenkestävä. Itsepölytteinen. Morelli 'Fanal' on Etelä-Suomessa runsassatoinen; sen hedelmät ovat tummanpunaisia ja mehukkaita. Lajike on itsepölytteinen mutta myös hyvä pölyttäjä. (V) (III) (V) Prunus cerasus 'Latvian Matala' PENSASKIRSIKKA LATVIAN MATALA Tuuhea pensasmainen. Marjat melko pieniä, maku kirpeän hapan. Itsepölytteinen., lämmin Prunus cerasus 'Nordia' PENSASKIRSIKKA NORDIA, lämmin Ruotsalainen, morellityyppinen. Matala, itsepölytteinen. Prunus Pohjolan Helmi (Schedraja) PENSASKIRSIKKA POHJOLAN HELMI, lämmin Korkeus noin 2 metriä. Marjat kiiltävät ja tummanpunaiset. Alkuperältään venäläinen, kestävä ja matalakasvuinen pensaskirsikka. Erittäin talvenkestävä. Itsepölytteinen hapankirsikka, toisen lajikkeen avulla takaat pölytyksen onnistumisen ja sato paranee. I-VI
Päärynät Päärynä kannattaa istuttaa puutarhassa kunniapaikalle, suojaisaan ja lämpimään kohtaan. Laji on vaativampi talvehtimisensa suhteen kuin kirsikat ja luumut. Päärynä muistuttaa omenapuuta sekä kasvutavaltaan että kukinnaltaan, mutta toistensa pölyttäjiksi niistä ei ole. Osa lajikkeista tuottaa satoa yksinkin, mutta pölytyksen varmistamiseksi kannattaa yleensä istuttaa kahta lajiketta. Kasvualustan tulee olla ravinteikasta ja multavaa. Märkyyttä taimi ei siedä, joten istutuskohtaan kannattaa muotoilla mullasta kohopenkki. Istutusväliksi tavallisilla taimilla jätetään 4-5 metriä. Päärynöitä leikataan kuten omenapuita, mutta niukemmin. Voimakkaasti kasvaneita versoja lyhennetään keväällä niin, että edeliskesän kasvusta poistetaan kolmasosa. Sairaat, vioittuneet ja kuivat oksat poistetaan terveeseen puuhun asti. Talveksi puut suojataan verkoilla ja rungonsuojilla. Pyrus communis 'nen Päärynä' PÄÄRYNÄ AUNEN PÄÄRYNÄ nen Päärynä' on lähtöisin Pälkäneeltä Hämeestä ja tulee jo varhain satoikään. Hedelmä on pienehkö, makea ja hyväntuoksuinen, mutta kypsänä pehmeä eikä kestä säilytystä. Puu kasvaa hillitysti ja on itsepölytteinen. (III) Pyrus communis Elokuu ELOKUUNPÄÄRYNÄ (Koetarhan elokuu). Ilmeisesti ruotsalaista alkuperää (Tukholma 1850). Puu pystyoksainen ja myöhemmin kartiomainen. Hedelmä leveän päärynämäinen, keltaisenvihreä. Malto karkeahko, kypsänä pehmeää ja mehukasta, makeaa ja vain lievästi happoista, miellyttävää. Kypsyvät syyskuussa eivätkä säily kauaa. Ilmeisen talvenkestävä, koska menestynyt vielä IV-vyöhykkeen lämpimillä kasvupaikoilla. (III) Pyrus communis Jukka Mäkisen Päärynä PÄÄRYNÄ JUKKA MÄKISEN PÄÄRYNÄ Vihreä, mehukas ja makea hedelmä. Leveä ja kartiomainen. Sato kypsyy syyskuun puolivälissä. Pyrus communis Lada PÄÄRYNÄ LADA Lajike on erinomaisen talvenkestävä ja hyvin rupea kestävä. Hedelmät leveän päärynämäisiä Väritys pohjaltaan vaaleankeltainen, kirkas vaalea puna peittää hedelmän valopuolta. Malto kellertävää, mehukasta ja hienorakeista. Maku hyvä, makeanhappoinen ja lievästi arominen. Lajike talveentuu harvinaisen aikaisin. Ladan kukkanuput ovat kauniin vaaleanpunaisia. Pölyttäjä suositeltava. Aikainen kesälajike. Pyrus communis 'Luck' PÄÄRYNÄ LUCK Saksalainen lajike. Hedelmä pyöreähkö. Pohjaväri keltainen, jota peittää usein tiilenpunainen peiteväri. Malto on kovaa, karkeaa ja mehukasta. Maku, miellyttävän makea, miedohko, vailla karvautta. Siitepöly hyvin itävää. (III) Pyrus communis 'Lutsu' PÄÄRYNÄ LUTSU Hedelmät kookkaita, keltaisia, malloltaan mehukkaita, hienorakeisia, maultaan miellyttäviä, hapokkaan makeita. Sato kypsyy syyskuussa. Aikaissatoinen. (III) Pyrus communis 'Moskovskaja' PÄÄRYNÄ MOSKOVSKAJA Vanha venäläinen päärynälajike, hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen. Väri vihreä, kypsyessä kellastuva. Malto pehmeää ja mehukasta, maku makea ja päärynämäisen aromikas. Kypsyy syyskuun puolivälissä ja säilyy kolmisen viikkoa. (III) Pyrus communis 'Pepi' Normaalirunko PÄÄRYNÄ PEPI Hillitty runko Pepi on jo nuorena satoikään tuleva virolaislajike. Sato kypsyy elo-syyskuussa; hedelmä on vihertävänkeltainen ja mehukas. Itsepölytteinen.
Päärynät Pyrus communis 'Tohtorin Päärynä' PÄÄRYNÄ TOHTORIN PÄÄRYNÄ Hyvänmakuinen, imelä ja voimakasarominen, rakenteeltaan miellyttävän pehmeähkö hedelmä. Pienestä koostaan huolimatta lämpimän punertavakylkinen, keltainen hedelmä on ulkonäöltään houkutteleva. Kypsyy syyskuun alussa. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Kotipuutarha-lehden makutestivoittaja. Pyrus communis Tshizhovskaja PÄÄRYNÄ TSHIZHOVSKAJA Myöhäinen kesälajike, jonka hedelmät kypsyvät elokuun puolivälin jälkeen ja säilyvät kuukauden. Talvenkestävyys on erittäin hyvä ja ruvenkestävyys erinomainen. Hedelmät ovat alle keskikokoisia tai keskikokoisia, 100 120 g, pitkänpäärynänmuotoisia. Kuori on sileää, kuivaa, kiillotonta ja väriltään kellanvihreää. Malto on tiivistä, mehuisaa, pehmeää, happaman-imelää ja erittäin maukasta. Satoisuus on runsas, jokavuotinen ja tulee nuorena satoa tuottavaksi. Puu on keskikokoinen ja latvukseltaan kapea. Osittain itsepölytteinen. Pyrus communis Vasarine Sviestine PÄÄRYNÄ VASARINE SVIESTINE I-V Aikainen kesälajike Liettuasta. Hedelmät suurehkot, malto voimainen ja mehukas. Hennon punertava peiteväri vihertävänruskealla kuorella. Kypsinä eivät juuri säily. Säännöllissatoisa, melko kylmänkestävä. Ruvenkestävyys hyvä. Hyvä pölyttäjä.
Omenapuut Omenalajikkeiden runsaus saa vaikeiden valintojen eteen. Ensimmäinen valintaperuste sopivia lajikkeita omenatarhaan etsittäessä on talvenkestävyys, mutta myös taudinalttius. Hillittykasvuisille perusrungoille vartettujen puiden tulo on tasoittanut kasvuvoimassa ja satoontuloiässä aiemmin olleita lajikkeiden välisiä eroja. Lajikkeiden välillä on huomattavia eroja kasvun voimakkuudessa ja oksien paksuudessa. Hillittykasvuisia lajikkeita ovat mm. Pirja, Huvitus ja Konsta ja voimakaskasvuisia mm. Latvia, Sariola ja kaneliomenat. Omenapuu tarvitsee toisen lajikkeen siitepölyä tuottaakseen hedelmää, mutta lajikkeiden kyvyssä pölyttää muita on suuria eroja. Erityisen hyviä pölyttäjiä ovat Valkea Kuulas, Pirja, Punainen Kaneli, Grenman, Antonovka ja Dolgo. Yleensä riittää, että kotipuutarhaan istutetaan kolmea lajiketta. Varhaisilla kesäomenilla ja myöhäisillä talvilajikkeilla kukinta ajoittuu osin eri aikaan, mikä vähentää pölytykselle otollista aikaa. Aikaiset kesälajikkeet Pirja ja Huvitus kuitenkin pölyttävät hyvin talviomena Lobon. Myös monet marja- ja paratiisiomenapuut kelpaavat pölyttäjiksi. Kesälajikkeet kypsyvät elokuussa tai syyskuun alkupuolella. Eivät kestä pitkää varastointia. Tuorekäyttöön. Syyslajikkeet kypsyvät syyskuun aikana. Säilyvät hyvässä varastossa 2-3 kk. Poimintakypsiä syys-lokakuussa. Nautintakypsiä n. kuukauden varastoinnin jälkeen. Säilyvät varastossa 3-5 kk. Kesälajikkeet Malus communis Bergius OMENA BERGIUS Hedelmät keskikokoisia, keveitä, pitkänomaisia ja kauttaaltaan tummanpunaisia. Maku mieto miellyttävä. Sato kypsyy epätasaisesti. Ruotsalainen lajike 1900-luvun alkupuolelta. Malus communis 'Huvitus' OMENA HUVITUS Huvitus' on vanha suomalainen lajike, joka tuottaa jo nuorena runsaan ja säännöllisen, elokuun puolivälissä kypsyvän sadon. Hedelmä on pienehkö, osin tummanpunainen, makea ja mieto. Puu kasvaa hillitysti, ja oksakulmat ovat avoimet. Lajike on hyvä pölyttäjä. Malus domestica Lavia OMENA LAVIA Hedelmä keskikokoinen, lievästi litteänpyöreä, väriltään useimmiten kokonaan tumman kirkkaanpunainen. Malto hienorakeista, tiivistä ja mehevää, maku makeanhappoista, miellyttävää. Maatiaislajike 1880-luvulta. Puu hyvärakenteinen ja hyvin taudinkestävä. Sopii luomuviljelyyn. Malus domestica Maikki OMENA MAIKKI Melko aikainen kotimainen kesäomena ja herkkulajike: sato kypsyy elokuun lopussa. Hedelmä on keskikokoinen tai isohko, miellyttävän aromikas ja mietohappoinen. Malto on mehukas, valkoinen, kypsänä usein punaviiruinen. Ohutkuorinen omena on valitettavan arka muumiotaudille ja omenaruvelle. Sato on runsas ja puu tulee varhain satoikään. Hillittykasvuinen ja leveä puu tarvitsee pölyttäjän taajamien ulkopuolella, mutta itse se pölyttää hyvin muut lajikkeet paitsi Jaspi. Malus communis Pirja, FinE OMENA PIRJA Hyvin aikainen kotimainen kesäomena ja herkkulajike, joka kypsyy jo elokuun puolivälissä. Yksi kestävimmistä omenapuistamme. Hedelmä keskikokoinen tai pieni, kauniin punaviiruinen; miellyttävän mietoarominen ja hieno-rakeinen. Tuorekäyttöön sopiva hedelmä on syötävä lyhyen ajan kuluessa. Lajike kestää melko hyvin rupea ja muumiotautia, suositellaan luomuviljelyyn. Hillittykasvuinen puu tuottaa satoa runsaasti jo parin vuoden kuluttua istutuksesta. (IV) (V) I-VI
Kesälajikkeet Malus communis Rupert OMENA RUPERT Malus domestica Tallinnan päärynäomena Kanadassa kehitetty venäläistä alkuperää olevan omenan siemenestä. Hedelmät kookkaita, vihertävän keltaisia, Valkean Kuulaan tyyppisiä. Malto valkeaa, mehukasta ja usein kuulakasta. Maku raikkaan viinihappoinen, makea ja miellyttävän mausteinen, Valkeaa Kuulasta parempi. Kypsyy elokuun lopulla ja säilyy n. kuukauden. Malus domestica Sokerimiron OMENA SOKERIMIRON Hedelmät ovat keskikokoisia tai sitä pienempiä, punaviiruisia, kantakuopan seutu vahvasti korkkiutunut. Maku puhtaan imelä, kuivilla paikoilla jopa imelänkarvas. Hyvin vanha venäläinen lajike, jota on viljelty Karjalan kannaksella jo 1800 luvun alussa. Myöhäissatoinen. Hyvä pölyttäjä. Malus domestica Sävstaholm OMENA SÄVSTAHOLM Hedelmät ovat keskikokoisia, keveitä. Pohjaväri vaaleankeltainen, peiteväriä runsaasti ruusun ja karmiininpunaisina juovina tai läiskinä. Maku makean viinihappoinen. Lajike syntynyt Ruotsissa siemenkylvöstä 1830-luvulla. Hyvä pölyttäjä. Vanhoja kartanolajikkeita. OMENA TALLINNAN PÄÄRYNÄOMENA Hedelmä keskikokoinen, vaaleankeltainen, peiteväri runsas ruskehtavan punainen. Malto tiivistä ja hyvin mehukasta, usein kuulakasta. Maku hieno, päärynän makua muistuttava. (Räävelin päärynäomena) Vanha Eestiläinen lajike 1700 luvulta, jota on Suomessa viljelty jo 100 vuotta. Korkea C-vitamiinipitoisuus. I-V (IV) Malus communis 'Valkeakuulas' OMENA VALKEAKUULAS Valkea Kuulas' on suosituimpia lajikkeita. Se alkaa tuottaa runsasta satoa jo nuorena, joskin kypsät hedelmät varisevat helposti. Hedelmä on suurehko, ohutkuorinen, kellertävä ja kypsyttyään läpikuultava, maku raikkaan rappoinen ja miellyttävä. Puu jää keskikokoiseksi. Latvus on tiheä, mutta oksat lähtevät hyvässä kulmassa. Hyvä pölyttäjä. Malus communis 'Vuokko' OMENA VUOKKO Vuokko' on kotimainen uutuus ja oiva vaihtoehto Valkea Kuulas -lajikkeelle. Sato kypsyy elokuun loppupuolella ja säilyy kuukauden. Hedelmä suurehko, oranssiilaikkuinen ja rapea, maku sokerisen hapokas ja miellyttävä. Puu kasvaa suureksi. (III)
Syyslajikkeet Malus communis Åmanas Ananas OMENA ÅMANAS ANANAS Hedelmä vaaleanpuna juovainen. Maku aromikas, hyvä talousomena. Aikainen syyslajike. Malus communis Punainen Melba Malus communis Heta OMENA HETA Hedelmä on kookas ja väriltään lähes täysin punainen. Malto on valkoista tai vähän punertavaa, hyvin mehukasta ja kiinteää. Maku miedon happoista, hyvin miellyttävää, sopii pöytähedelmäksi. Suomalainen uutuuslajike 90-luvun lopulta. Kypsyy syyskuussa ja säilyy n. 3 viikkoa. Puu kookas- ja leveäkasvuinen, mutta hyvärakenteinen. Ruvenkestävyys kohtalaisen hyvä, mutta muumiotautialttiutta saattaa esiintyä. Malus communis Jaspi OMENA JASPI Hedelmä kookas, lievästi litteänpyöreä tummanpunainen, kiiltäväpintainen. Maku miedosti happoinen, makea ja aromaattinen. Runsassatoinen. Saa sateisina kesinä omenarupea, ellei ruiskuteta. Malus communis Jätti-Melba OMENA JÄTTI-MELBA Hedelmä kookas, lähes kokonaan hehkuvan punainen. Malto valkeaa ja mehukasta. Maku raikas ja hienoarominen. Satoisuus hyvä ja tasainen. Sadekesinä saattaa esiintyä rupea. Malus communis 'Keltakaneli' OMENA KELTAKANELI Kanelilajikkeiden keltainen värimuunnos. Hedelmä keltainen, punaviiruinen, voimakkaan kanelimausteinen. Kestävä ja terve, myöhäissatoinen, hyvä pölyttäjä. Mainio luomulajike. Malus communis Make OMENA MAKE Omenat suuria, meheviä, makeita ja aromikkaita. Kellertävällä pohjalla punaviiruisuutta. Uusittu kanta, mutta ruven ja muumiotaudin alttiutta esiintyy. Malus domestica 'Pekka', FInE TARHAOMENAPUU PEKKA Hedelmä keskikokoinen, paksukuorinen. Omenan väri erikoinen: tummanpurppuranpunainen, miltei musta,. Myös mallossa on runsaasti punaväriä. Makea ja kaunis erikoisuus. Puu jää pienikokoiseksi, Malus communis Petteri OMENA PETTERI Hedelmä keskikokoinen, voimakkaan tummanpunainen, myös mallossa punaisuutta. Makeahko ja miedosti hienoarominen herkkulajike. Suomalainen uutuusjaloste. Hyvä- ja aikaissatoinen. OMENA PUNAINEN MELBA Hedelmä keskikokoinen suuri, persikalle tuoksuva. Maku erittäin hieno, makeahko ja mietohappoinen; malto valkoinen, pienirakeinen ja mehukas. Kypsyy syyskuun lopussa. Runsassatoinen. Myöhäinen syysomena sekä herkku- ja talousomena, joka sopii hyvin soseeksi ja mehuksi. Hyvä pölyttäjä, mutta helposti kolhiutuva omena on ruvenaltis. Parhaat pölyttäjät Dolgo, Heta, Pirja, Raike, Ranger, Rescue, Samo, Sävstaholm, Valkeakuulas ja Vuokko. I-V I-V(VI) (III)
Syyslajikkeet Malus communis 'Punakaneli' OMENA PUNAKANELI Punainen Kaneli' on vanha, alkuaan venäläinen lajike. Se tulee myöhään satoikään, mutta syönti- ja talousomenoina käytetty sato on sittemmin runsas ja säännöllinen. Hedelmä on keskikokoinen, osin punainen ja kanelin makuinen. Terveestä ja talvenkestävästä puusta tulee kookas, mutta nuorina oksat kasvavat jyrkästi ylöspäin. Jos oksia silloin leikataan ja taivutetaan, repeilyalttius vähenee ja satoikään tulo aikaistuu. (V) Malus communis Sandra OMENA SANDRA Hedelmä keskikokoinen tai suuri, lähes kokonaan hiukan viiruisen punan peittämä. Malto vihertävänvalkoista, karkeahkoa ja mehukasta. Maku on hyvin miellyttävä, sokerin ja happoisuuden suhde pöytäomenaksi erittäin hyvä. Kypsyy syyskuun puolivälissä ja säilyy n. 3 viikkoa. Uutuuslajike 90-luvun lopulta. Puu kookas ja leveähkö. Todella hieno pöytähedelmä. Malus domestica 'Sariola' OMENA SARIOLA Hedelmä keskikokoa pienempi, litteänpyöreä. Pohjaväri keltainen, peitevärinä juovittaista punaa. Malto kovaa ja tiivistä. Maku makean viinihappoinen, hienoarominen. Korkealaatuinen herkkuhedelmä. Tulee myöhään satoikään, mutta kääpiöpuuna sato alkaa jo aikaisin. Vaatii pölyttäjän. Puu kehittyy korkearakenteiseksi. Hyvä pakkasen ja taudinkestävyys. Sopii luomuviljelyyn. Eräs niistä vanhoista lajikkeista, jotka ovat tulossa takaisin kauppaviljelyyn. Malus communis Summerred OMENA SUMMERRED Hedelmä punainen, raikkaan happoinen ja erinomaisen hyvän makuinen, syysomenaksi hyvin säilyvä. Kanadalainen (vuodelta 1964) syyslajike, on saavuttanut suurta suosiota omenan ammattiviljelijäin ja kaupan alueella. Myös erinomainen lajike kotipuutarhoihin eteläisessä Suomessa. Ei ole esiintynyt rupiongelmia. Malus communis Syysjuovikas OMENA SYYSJUOVIKAS Hedelmä kookas, pohjaväri vihreänkeltainen, oranssinen peiteväri muodostaa kannasta silmään ulottuvia juovia. Hyvä talousomena. Puu hyvärakenteinen ja kestävä. Terveytensä puolesta sopii luomuviljelyyn. I-V (III) (V) Talvilajikkeet Malus communis Amorosa OMENA AMOROSA Tämä alun perin ruotsalainen herkkulajike poimitaan syyskuussa, mutta se on nautintakypsä lokakuussa ja parhaimmillaan vasta loka marraskuussa. Amorosa on Aroma-lajikkeen punakuorinen muunnos. Malus communis Antonovka OMENA ANTONOVKA Hedelmä on tavallisesti suuri, vahvan happoinen, hivenen aromikas; malto valkoinen ja tiivis. Yleensä erittäin satoisa puu voi tuottaa reilut 150 kg omenia! Talvi- ja talouslajike, jonka hedelmät poimitaan lokakuun alussa. Ne kypsyvät varastossa muutaman viikon ja säilyvät pari kuukautta. Puu tulee aikaisin satoikään ja se on melko voimakas-kasvuinen ja tanakkaoksainen. Hyvin rupea ja muumiotautia kestävä ukrainalainen lajike sopii luomuviljelyyn. Sitä on viljelty Suomessa 1850-luvulta lähtien. I-V
Talvilajikkeet Malus communis Juuso OMENA JASPI Hedelmä on keskikokoinen, hieman harjuinen, pohjaväriltään keltainen, mutta tummanpunainen peiteväri peittää lähes koko hedelmän. Malto on valkoista, karkeahkoa ja mehukasta. Maku sopivan happoinen, aromaattinen, muistuttaen päärynän aromia. Uutuuslajike 90-luvun lopulta. Puu hyvärakenteinen. Hedelmät kypsyvät lokakuussa ja säilyvät noin 3 kuukautta. Vastustuskykyinen rupea ja muumiotautia vastaan. Malus communis Konsta OMENA KONSTA Hedelmä kohtalaisen kookas, lähes kauttaaltaan punainen. Malto valkoista, kiinteää. Maku miellyttävän happoinen, täysin kypsänä lievästi arominen, kokonaisuutena miellyttävä. Kypsyy lokakuun puolivälissä ja säilyy pari kuukautta. Uutuuslajike 90-luvun lopulta. Vastustuskykyinen rupea ja muumiotautia vastaan. Malus communis Linnanpunainen OMENA LINNANPUNAINEN Hedelmä hyvin kookas, väriltään täysin punainen ja erittäin painava ja mehukas, ihanteellinen viiniomena. Kypsyy lokakuussa ja säilyy jouluun. Maku paranee säilytyksen aikana. Kotimainen, Lohjalta kotoisin oleva omenapuulajike. Ruvenkestävä, sopii luomuviljelyyn. Malus communis Lobo OMENA LOBO Hedelmä lähes täysin punainen. Malto kovaa, hienorakeista ja mehukasta. Maku happoinen, lievän imelä ja mausteinen. Hedelmät kypsyvät marraskuussa. Kanadalainen McIntosh-jälkeläinen. Suosituin kauppaomenalajikkeista. Ruvelle arka ja vaatii kemiallista ruventorjuntaa. Malus communis Rubinola OMENA RUBINOLA Hedelmissä on punainen peiteväri auringon puoleisissa osissa, pohjaväri on vaaleankeltainen. Malto on rapea ja mehukas. Maku on aromikas, happoisuutta sopivasti. Kuoreen muodostuu luonnollinen vahapinta. Rubinola sisältää erityisen paljon C- vitamiinia. Lajike on alkuperältään tsekkiläinen. Soveltuu luomuviljelyyn. (IV) I-? Malus communis Tobias OMENA TOBIAS Hedelmät suuria, kartiomaisia. Väri punainen tai voimakkaan punaviiruinen, myös malto on punertavaa. Maku on erittäin hieno, makea ja aromikas. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Suomalainen uutuusjaloste. Satoisuus hyvä ja säännöllinen. Malus communis Valtti (Wealthy) OMENA VALTTI (WEALTHY) Omenan koko vaihtelee, nuorten puiden suurista vanhojen puiden pieniin. Pohjaväri on vihreä, sitä peittaa joskus hyvinkin runsas loistavan punainen peiteväri. Malto valkeaa, mureaa ja mehevää. Maku viinihappoinen, kypsänä miellyttävä. Lajike on syntynyt Minnesotassa 1860 luvulla marjaomenan siemenestä. Sadoltaan Wealthy on ilmiömäisen hyvä. Parhaita mehuomenia eteläisiin vyöhykkeisiin. Malus communis 'Åkerö' OMENA ÅKERÖ Vanha ruotsalainen perusomena. Hedelmä yleensä keskikokoinen, muodoltaan lieriömäinen. Pohjaväri keltainen, peitevärin määrä vaihtelee, ollen tiilenpunainen. Malto kovaa ja kiinteää. Maku lievähappoinen, makea ja siinä tuntuu Åkerölle ominainen voimakas aromi. Puu tulee varsin myöhään satoikään. (III)
KIRSIKKALUUMUT Kirsikkaluumut eli myrobalaanit ovat eurooppalaisen ja aasialaisen luumun risteymiä. Ne tulevat satoikäisiksi aikaisemmin kuin muut luumut. Kirsikkaluumuja kasvatetaan samalla tavalla kuin muitakin luumuja. Ruusunpuna-valkoinen kukinta on hyvin näyttävä ja hedelmät aromaattisia. Kirsikkaluumut talvehtivat yleensä vyöhykkeillä, mutta niitä voi kokeilla myös vyöhykkeille II edullisille kasvupaikoille. Prunus cerasifera (myrobalana) Kometa KIRSIKKALUUMU KOMETA Keskikokoinen. Kometa on makea, itsepölyttinen kirsikkaluumu. Punertava sato kypsyy elokuun lopulla. Prunus cerasifera (myrobalana) Podarok St. Petersburg KIRSIKKALUUMU PODAROK ST. PETERSBURG Kasvukorkeus on 1,5-3 metriä. Podarok St. Petersburg-lajike on terve ja runsassatoinen kirsikkaluumu. Se kukkii aikaisin toukokuussa. Keltainen ja pienehkö hedelmä on mehukas ja hienoarominen. Lajike on itsepölytteinen. Prunus cerasifera Punainen Paroni KIRSIKKALUUMU PUNAINEN PARONI Korkeus 1,5-3 metriä. Lehdistö punertava kuten myös hedelmät, joiden väri syvenee syvän purppuranpunaisiksi kypsyessään. Kukkii hyvin aikaisin keväällä näyttävästi hennon vaaleanpunaisin kukin. Tarvitsee pölyttäjän. (III- IV) (III- IV) (III- IV) ERIKOISHEDELMÄPUUT Perhepuuksi sanotaan hedelmäpuuta, johon on vartettu useita lajikkeita; ideana on ristipölytyksen onnistuminen silloinkin, kun pihaan mahtuu vain yksi puu. Useita lajikeyhdistelmiä. Perheomenapuu Korkeus n. 2 metriä, leveys n. puoli metriä Perhepäärynäpuu 55,00 59,00 (V) Malus Punainen Helminauha PILARIOMENAPUU PUNAINEN HELMINAUHA Lähes oksaton omenapuu, omenat kasvavat suoraan rungosta. Pilarimaisuutta voidaan ylläpitää poistamalla vaakasuoraan lähtevät oksat. Talviomena tai myöhäinen syysomena. Hedelmät suurehkot, tummanpunaiset, vahapeitteiset. Erittäin satoisa ja ruvenkestävä. (IV)