18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille 2012-2015 hyväksyttiin vuonna 2011 rahoituspäätösten yhteydessä. Tämän suunnitelman päivittämiseksi käynnistettiin vuoden 2012 keväällä Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelman laadinta. Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelma valmistui loppuvuodesta 2012. Suunnitelman yleisosion laatimisesta vastasi Ramboll Oy ja kalaosiosta Jyväskylän yliopiston tutkimuskeskus Ambiotica. Suunnitelmassa käytiin läpi vaihtoehtoiset kunnostusmenetelmät ja annettiin suosituksia kunnostuksessa käytettävistä menetelmistä ja tarvittavista lisätutkimuksista. Hoito- ja kunnostussuunnitelmatyön laadinta tehtiin kuullen laajasti yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoja. Hiidenveden vesistön tilan parantaminen edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista kunnostustyötä vuosikymmenten ajan. Tämä Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille 2013-2015 on laadittu em. hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta ottaen huomioon hankkeen käytössä olevat resurssit. Hankesuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joihin kunnostushankkeen käytössä olevat resurssit suunnataan. Hankesuunnitelman pohjalta laaditaan vielä yksityiskohtaisemmat vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja budjetit. Hankesuunnitelman on hyväksynyt hankkeen rahoittajien edustajista koottu ohjausryhmä. Hanketta rahoittavat vuosina 2012-2015 Vihti, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Loppi, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä, Hiidenveden kalastusalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2 VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Hiidenveden kunnostuksessa pitkän tähtäimen tavoitteena (visiona) on, että: Hiidenveden vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa ja leväkukintojen vähenemisen myötä vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Tavoitetilan saavuttamiseksi asetetaan seuraavat strategiset päämäärät: 1) PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA - rahoittajat ja muut toimijat sitoutuvat kunnostustyöhön pitkäjänteisesti - lisärahoitusta ja -resursseja sekä uusia toimintamalleja saadaan yhteistyöhankkeiden kautta
2 2) ULKOISEN KUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PA- RANTAMINEN - kiintoaine- ja ravinnekuormitus vähenevät Hiidenvedellä ja sen valuma-alueella - vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat 3) AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ - hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti - alueen toimijat ja alan asiantuntijat saadaan mukaan kunnostustyöhön 4) AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA - alueen omat asiantuntijat koordinoivat toimia ammattimaisesti - erityisosaamista hankitaan osin ostopalveluina ja kehittämisyhteistyötä tehdään muiden alan toimijoiden kanssa 5) SEURANNASTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN - saadaan kunnostuksen tarvitsemat lähtötiedot - vaikuttavuuden arviointi ohjaa ja suuntaa kunnostustyötä 3 TOIMENPITEET KAUDELLA 2013-2015 3.1 PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA Hiidenveden vesistön ja valuma-alueen koko sekä kuormituksen vähentämisen tarve on valtava suhteutettuna hankkeen käytössä nykyisin oleviin resursseihin. Kunnostustoiminnan jatkuessa vuosikymmeniä on tärkeää saada rahoittajat sitoutumaan pitkäjänteiseen toimintaan ja löytää uusia rahoittajia/rahoituslähteitä. Hankkeen nykyinen rahoituskausi päättyy vuoden 2015 lopulla ja esitykset kunnostuksen jatkamisesta tulee tehdä rahoittajille vuoden 2014 loppuun mennessä. Hanke hakeutuu aktiivisesti yhteistyöhön muiden hankkeiden kanssa saadakseen Hiidenveden alueelle lisärahoitusta tai -tutkimusta. Hanke myös itse valmistelee tarvittaessa aktiivisesti rahoitushakuja. Verkostojen kautta kerätään myös tietoa uusimmista keinoista vesistöjen kunnostamiseksi. Edelliseltä hankekaudelta 2008-2011 odottamaan jäänyt Vanjärven kunnostus toteutetaan tällä hankekaudella valtion varoin sääolosuhteiden salliessa. Vuosina 2013-2015 Hiidenveden kunnostushanke on hankkinut lisärahoitusta mm. seuraavilla hankkeilla: - Gisbloom EU-Life -hanke 40 000 (2011-2013) - Järvi Hoi -hanke vuosina 150.000 (2012-2014) Vuosien 2013-2015 aikana pyritään löytämään uusia rahoituslähteitä Hiidenvedellä tarvittavien tutkimusten ja toimenpiteiden rahoittamiseksi. Lisärahoituksen saamisen hankerahoituksella edellyttää aina jonkinasteista omarahoitusosuutta. 2
3 3.2 ULKOINEN KUORMITUS VÄHENTÄMINEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLI- SUUKSIEN PARANTAMINEN 3.2.1 Ulkoinen kuormitus Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelman mukaisesti hanke suuntaa resurssinsa aluksi ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Itse vesistössä suoritettavien kunnostustoimien aika on, kun kriittistä kuormitusta saadaan alennettua noin puoleen nykyisestä. Hoito- ja kunnostussuunnitelman mukaisesti ulkoista kuormitusta vähennetään vuosina 2013-2015 ensisijaisesti seuraavin keinoin: - maatalouden muodostaessa merkittävimmän osan alueen ulkoisesta kuormituksesta, merkittävä osa hankkeen resursseista käytetään maatalouden neuvontaan ja sitä kautta erilaisten maatalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteiden edistämiseen ja toteuttamiseen - kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vähennetään kosteikkojen rakentamisen avulla - haja- asutuksen jätevesineuvontaa annetaan kiinteistöjen aiheuttaman hajakuormituksen vähentämiseksi Muita ulkoisen kuormituksen vähentämiskeinoja käytetään resurssien puitteissa. 3.2.2 Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan mm. pienimuotoisten vesikasvien niittojen avulla. Paikallisesti vesikasvillisuutta voidaan poistaa virkistyskäytön, kuten uimisen ja veneilyn parantamiseksi. Järvellä tehtävä kasvillisuuskartoitus toimii niittojen suunnittelun pohjana. Kohteiden toteutuksessa huomioidaan mahdollisten petokalakantojen vahvistaminen kutualueita kunnostamalla. Laajoja niittoja ei suositella toteutettavaksi. 3.3 AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ Hanke toimii mahdollisimman aktiivisesti avoimessa vuorovaikutussuhteessa kunnostuksesta kiinnostuneiden asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Paikallisia toimijoita on kutsuttu mukaan hankkeen yhteistyöverkostoon, jonka kautta tiedotetaan hankkeen suunnitelmista, toimista ja tapahtumista sekä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia. Hankkeessa on erikseen ammatillinen asiantuntijaverkosto, missä ovat edustettuina asiantuntijat mm. valtionhallinnosta ja yliopistolta. Asiantuntijaverkosto toimii hankkeen tukena ja osallistuu mm. suunniteltavien toimien kommentointiin. Hankkeen keskeisiä viestinnän välineitä ovat sidosryhmäyhteistyön lisäksi hankkeen Internet-sivut (www.hiidenvesi.fi) ja tiedotteet, Hiisi-hahmo, Facebook -sivut, esiintyminen seminaareissa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä hankkeen yleisötilaisuudet ja -tapahtumat. Erillisten tapahtumatiedotteiden lisäksi laaditaan säännöllisesti sähköpostitiedote, Hiidenveden uutisposti, jossa kerrotaan hankkeen ajankohtaisia kuulumisia. Tiedotuksen sähköpostilistoja päivitetään jatkuvasti. 3
4 3.4 AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA Hiidenveden kunnostushankkeen toiminta edellyttää kunnostustoiminnan koordinointia rahoittajien päätösten mukaisesti. Koordinaattorin toimintaan kuuluvat mm. ohjausryhmän työskentelyn koordinointi, rahoittajien kanssa käytävät keskustelut, neuvottelut ja rahoitushaut, yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö ja muu tiedottaminen, hankkeen raportoinnit, ostopalveluiden kilpailuttaminen ja hankinnat, tilattujen töiden valvonta, toiminta yhteistyöhankkeiden kanssa sekä hankkeen talousseuranta. Pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi on tärkeää, että hankkeen käytössä on omia ammattilaisia, jotka työskentelevät pitkäjänteisesti ja motivoituneina Hiidenveden hyväksi sekä tuntevat Hiidenveden kunnostuksen ja vesistön historian. Hankkeen vuosittaiset toimenpiteet toteutetaan rahoittajien tekemin päätöksin joko koordinaattorin omana toimintana tai ostopalveluina. Ostopalveluissa tärkeää on kunnostushankkeessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Yhteistyöhankkeissa ja verkostoissa toimimalla hanke takaa sen, että kunnostushankkeen käytössä on viimeisin tietämys ja keinot kunnostustyön mahdollisimman tehokkaaksi toteuttamiseksi. 3.5 SEURANNASTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN Hiidenveden kunnostushanke on tukeutunut aiemmin pitkälti Hiidenveden yhteistarkkailusta saataviin vedenlaatutietoihin sekä mahdollisiin muiden hankkeiden ja yliopiston tutkimuksiin. Hankkeella ei ole toistaiseksi ollut omaa vedenlaadun seurantaohjelmaa. Hiidenveden ravintoverkon rakennetta on selvitetty mm. sulkasääskitutkimusten sekä koekalastusten avulla. Veden laadun muutosten seurannan lisäksi myös kunnostustoimenpiteiden suunnittelu edellyttää riittävää tietoa Hiidenvedestä. Hoito- ja kunnostussuunnitelmassa on todettu, että Hiidenvedestä ei ole kaikilta osin riittävästi tietoa kunnostustyön toimenpiteiden valinnalle. Kunnostushankkeen tarvitsemien lähtötietojen saamiseksi ja kunnostustoimien vaikutusten seuraamiseksi kunnostushankkeelle tehdään erillinen seurantaohjelma, joka huomioi sekä Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa esitetyt pitkän tähtäimen tavoitetasot ja muut seurantatarpeet suhteutettuna hankkeen resursseihin. Hankkeessa selvitetään lisäksi mahdollisuuksia hankerahoituksen saamiseksi seurannan kehittämiseen. 4 HALLINTO JA TALOUS Hiidenveden kunnostus 2012 2015-hanketta hallinnoidaan yhteistyösopimuksen mukaisesti Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Koordinaattori huolehtii hankkeen tarvitsemien resurssien hankinnasta ohjausryhmän päätösten mukaisesti. Hankkeessa työskentelee yhdistyksen toiminnanjohtajan lisäksi vähintään yksi kokopäiväinen työntekijä ja tarvittaessa muuta koko- tai osaaikaista henkilöstöä. Ostopalveluina voidaan hankkia kulloinkin tarvittavaa asiantuntijatyötä. 4
5 Hankkeessa ylintä päätösvaltaa käyttää rahoittajien edustajista koostuva ohjausryhmä, jossa tehdään päätökset hankkeen laajemmista linjauksista, hyväksytään toimintasuunnitelmat sekä varojen käyttö. BUDJETTI 2012-2015 RAHOITTAJAT 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ Vihti 140 356 144 567 148 904 153 371 587 198 Lohja 78 792 81 156 83 590 86 098 329 636 Karkkila 11 654 12 004 12 364 12 735 48 757 Nummi-Pusula 4 814 4 958 5 107 5 260 20 139 Loppi 5 000 5 000 5 000 5 000 20 000 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 11 654 12 004 12 364 12 735 48 757 LUVY 4 307 4 436 4 569 4 706 18 018 Hiidenveden kalastusalue 1 520 1 566 1 613 1 661 6 360 Uusien yhteistyöhankkeiden arvioidut tulot 30 000 50 000 50 000 50 000 180 000 YHTEENSÄ 288 097 315 691 323 511 331 566 1 258 865 5 JATKOTOIMET Hankesuunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana uusien rahoituspäätösten pohjaksi. Tarkempi toimenpidesuunnitelma laaditaan vuosittain. Hoito- ja kunnostussuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan ja kuormitustiedot arvioidaan samalla uudelleen. 5