Tuko Logistics Osuuskunta. Vastuullisuusraportti 2016

Tuko Logistics Osuuskunta Vastuullisuusraportti 2016

Sisältö TIETOA VASTUULLISUUSRAPORTISTA 2 VAHVAA VASTUULLISUUTTA LIIKETOIMINNAN MYLLERRYKSESSÄ 3 ORGANISAATION KUVAUS 4 Tuotteet ja palvelut 4 Hallintorakenne 5 ARVOT JA LIIKETOIMINTAPERIAATTEET 6 Tukon arvot 6 Hyvä hallintotapa 6 Jäsenyydet ja edustus järjestöissä ja edunvalvonnassa 6 VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN 7 Tukon toimitusketju ja vastuullisuusvaikutukset 8 Sidosryhmävuorovaikutus 9 Tunnistetut olennaiset näkökohdat 10 Vastuullisuusohjelma 10 Vastuullisuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet 11 VASTUULLINEN HANKINTAKETJU 12 Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet 13 Hyvien kauppatapojen mukaiset periaatteet 15 Tuoteturvallisuus ja laatu 15 Elintarviketurvallisuus ja laatu 15 Omien merkkien ja oman maahantuonnin toimittaja- ja tuotevalinta 16 Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys 16 Kuluttajapalautteet 17 ASIAKKAIDEN JA YHTEISÖN PARHAAKSI 18 Asiakastyytyväisyys 19 Taloudellisen lisäarvon tuottaminen 19 Tukon verojalanjälki 20 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI 21 Henkilöstön kuvaus 22 Palkitseminen 23 Henkilöstön etuudet 23 Tukon henkilöstötyytyväisyys 23 Koulutus ja kehittyminen 24 Työterveys ja turvallisuus 24 Valitusmekanismit 26 YMPÄRISTÖN HUOMIOINTI TOIMINNASSA 27 Tukon ympäristötavoitteet 28 Hankinta- ja jakelukuljetukset 29 Tukon kasvihuonekaasupäästöt 30 Sähkö- ja lämpöenergian käyttö 31 Jätehallinta ja materiaalien käyttö 31 RAPORTOINTIPERIAATTEET 33 Raportin kuvaus 33 Laskentarajat 33 Sisältövertailu 34 Tietoa vastuullisuusraportista Tuko Logistics Osuuskunta raportoi yritysvastuustaan vuosittain. Tällä raportilla kerrotaan vuoden 2016 keskeisistä tapahtumista. Keskitymme olennaisiksi tunnistettuihin vastuullisuusnäkökohtiin ja niiden mukaisiin tunnuslukuihin. Joiltakin osin kerromme myös tapahtumia tammi-maaliskuulta 2017. Raportoimme vastuullisuudesta kalenterivuosittain, edellinen vastuullisuusraportti vuodelta 2015 ilmestyi huhtikuussa 2016. Tämä vastuullisuusraportti on toteutettu Global Reporting Initiative (GRI) G4 -ohjeiston mukaisesti pääsääntöisesti noudattaen sen perustasoa (core). Raportin tarkemmat laskentarajat sekä GRI-sisältövertailu löytyvät raportin lopusta. 2

Vahvaa vastuullisuutta liiketoiminnan myllerryksessä ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Vuonna 2016 jatkoimme uudistetun yritysvastuun strategian toteuttamista tavoitteenamme edistää kestävää kehitystä. Ohjelmamme keskeisinä tavoitteina ovat visiomme Olemme luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri mukaisesti: Vastuullinen hankintaketju, asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi, henkilöstön hyvinvointi ja ympäristön huomiointi toiminnassa. Vuosi 2016 oli hyvin poikkeuksellinen Tukon toiminnassa. Tukon asiakas Suomen Lähikauppa Oy siirtyi Ruokakeskon omistukseen ja tämä käynnisti volyymin asteittaisen poistuman Tukolta. Volyymin poistumaan vastattiin voimakkaalla kulusopeutuksella. Yhtiö toteutti koko henkilöstöä koskeneen YT-prosessin sekä useita toiminnan tehostamishankkeita kaikissa toiminnoissa. Yhtiön tulevaisuutta synkisti syksyllä suurimman omistajan Wihuri Oy:n ilmoitus rakentaa oma logistiikkakeskus vuoden 2018 loppuun mennessä ja keskittää sinne kaikki toimintonsa Tukolta. Lisäksi yhtiön toimitusjohtaja Petteri Pelkonen irtisanoutui loppuvuonna ja yhtiön toimitusjohtajana aloitti Juha Viskari 1.1.2017. Monista muutoksista johtuen emme päässeet kaikkiin tavoitteisiin suunnitellusti. Muutamia poimintoja keskeisistä toimenpiteistä vuodelta 2016: Jatkoimme BSCI-uudistusprojektia, jonka tavoitteena on koko hankintaketjun kattava sitoutuminen tuotantoja työolojen parantamiseen. Kotimaisten ja ulkomaisten tavarantoimittajien sitouttaminen on nyt osa normaalia neuvotteluprosessia. Lisäksi käynnistimme palvelutoimittajien sitouttamisen BSCI-toimeenpanoehtoihin. Ne allekirjoittamalla tavaran- ja palvelutoimittaja sitoutuu omassa toiminnassaan noudattamaan samoja periaatteita ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia oman vaikutuspiirinsä puitteissa. Kesäkuussa 2016 Tukolle tehdyssä elintarvikevarastolaitoksen Oiva-tarkastuksessa saimme arvosanaksi Oivallinen jakelukeskuksemme toiminta on vaatimusten mukaista. Energiatehokkuussopimuksen mukaiset energian säästötoimet jatkuivat. Koko energiatehokkuussopimuskauden 2008-2016 aikana saavutimme energiatehostustoimenpiteillämme asetetut tavoitteet selvästi. Liityimme mukaan myös uudelle energiatehokkuussopimuskaudelle 2017-2025 tavoitteenamme 10,5 %:n energiansäästö. Jätehallinnan osalta saavutimme ensimmäisen kerran hyötykäyttöasteen 100 %. Kaikki jätteemme uudelleen käytettiin, kierrätettiin materiaalina tai hyödynnettiin energiana. Loppuvuonna 2016 toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimus edellisvuotta suppeammassa muodossa. Kokonaisarvosana säilyi edelleen hyvällä tasolla. Keskeisiksi tavoitteiksi nostettiin toimitus- ja toimintavarmuuden ylläpitäminen. Lisäksi Tukon vastuullisen toiminnan koettiin olevan edelleen erinomaisella tasolla. Työturvallisuusasioiden positiivinen kehitys jatkui edelleen. Tapaturmataajuutemme oli reilusti alle valtakunnallisen keskiarvon. Sen sijaan sairaspoissaolot nousivat hieman. Tätä selittävät monet vuoden aikana läpikäydyt muutokset YT-neuvotteluineen. Työhyvinvointiohjelmamme viimeinen vuosi käynnistyi tarjoten lukuisia mahdollisuuksia henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen. Tulokset näkyivät mm. tilanteeseen nähden hyvissä henkilöstökyselyn tuloksissa. Yhtiön kehittämisessä on soveltuvin osin jatkettu strategiakauden 2013-2016 ohjelmaa, jonka teemoina olivat Taitoa!, Tietoa!, Tehoa! ja Tarjontaa! Lisäteemaksi nousi keväällä Tulevaisuutta!, jossa koordinoitiin sopeutustoimia, Lähikaupan poistumaa sekä uuden volyymin hankintaa. Toimintavuotta leimanneen kuluttajakysynnän alavireisyyden ja Suomen Lähikaupan aiheuttaman volyymipoistuman takia Tukon myynnin kehitys jäi huomattavasti alan kehityksestä. Yhtiö keskittyy suurten muutosten keskellä operatiivisen toiminnan turvaamiseen panostamalla toimitus- ja toimintavarmuuteen. Operatiivisen toiminnan kannattavuuden uskotaan laskevan, mutta yhtiön raportoima ulkoinen tulos tullee pysymään suhteellisesti edellisvuoden tasolla. Lopuksi haluamme kiittää henkilöstöämme menneestä vuodesta. Panostimme yhdessä tekemiseen ja operatiivisten asioiden sujuvuuden varmistamiseen ja selvisimme vuodesta olosuhteisiin nähden mallikkaasti. Kiitämme myös jäseniämme ja asiakkaitamme hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä. Juha Viskari toimitusjohtaja Päivi Huhtala vastuullisuuspäällikkö 3

Organisaation kuvaus Tuko Logistics Osuuskunta (jäljempänä myös Tuko) on jäsentensä päivittäistavarakaupan strateginen toimitusketjupartneri, joka kokoaa asiakkaidensa volyymit ja ostovoiman sekä hyödyntää jäsenkunnan yhteisen synergian. Tukon kaikki toiminnot sijaitsevat Keravalla hyvien liikenneyhteyksien varrella ja optimaalisesti Suomen pt-kaupan logistisessa keskipisteessä. Lisäksi Tuko hyödyntää yhteistyökumppaneidensa koko maan kattavaa terminaali- ja jakeluverkostoa. Tuko Logisticsilla on kolme kotimaista osakkuusyhtiötä: pakasteiden hankinta-, varastointi- ja jakeluyhtiö Finnfrost Oy (Tuko Logisticsin omistusosuus 50 %), muovisten kuljetusja esillepanolaatikoiden vuokrausyhtiö Transbox Oy (10 %) ja juomapakkausten talteenotto- sekä kierrätysyhtiö PALPA - Suomen Palautuspakkaus Oy (12,5 %). Tuotteet ja palvelut - Pikatukut - HoReCa - Suurkeittiöt HERKKU-OSASTOT Pika-/toimitustukut Asiakkaitamme ja omistajiamme ovat Wihuri Oy (omistusosuus 67,2 %), Stockmann Oyj (16,4 %) ja Heinon Tukku Oy (16,4 %). Palvelemme päivittäin noin 200 vähittäiskauppaa ja noin 5000 suurkuluttaja-asiakasta kotimaan markkinoilla, jonka lisäksi tuemme jäsentemme toimintaa Baltiassa. Aiemmin osuuskuntamme jäsenenä ollut Suomen Lähikauppa erosi jäsenyydestä lokakuussa 2016. Taustalla on yrityskauppa, jossa Suomen Lähikauppa siirtyi Kesko Oyj:n omistukseen huhtikuussa 2016. Tuko on jatkanut tavaran- ja palvelutoimituksia K-Market Oy:n Siwa- ja Valintatalo-verkostolle vuoden 2016 ajan sekä alkuvuonna 2017. Yritysmuotomme on osuuskunta, joka sopii yhtiömuotona hyvin omistajiemme yhteiselle hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiölle. Tukon liikevaihto vuonna 2016 oli 589 miljoonaa euroa ja omaa henkilöstöä oli vuoden 2016 lopussa noin 300 henkilöä. Päivittäistavarahankinnan hoidamme tehokkaasti ostamalla tuotteet noin 1300 tavarantoimittajalta, joista yli puolet ovat kotimaisia. Tehokas logistiikkamme kerää ja jakelee viikkotasolla keskimäärin 3 miljoonaa kiloa tuotteita asiakkaillemme. Tuotevalikoimaamme kuuluu noin 25 000 tuotetta, muun muassa teollisia elintarvikkeita, tuoretuotteita, pakasteita, käyttötavaroita, tupakkatuotteita sekä hedelmiä ja vihanneksia. Pakasteiden hankinnoista, varastoinnista ja jakelusta huolehtii osakkuusyhtiömme Finnfrost Oy. Tarjoamme asiakkaillemme myös omia tuotemerkkejämme, joita ovat laadukas ja monipuolinen Eldorado, edullinen First Price sekä Tukon kahvimerkit. Omien tuotemerkkien valikoimissa on noin 300 tuotetta. Omien merkkien osalta 43 % (2015: 46 %) volyymistä tulee kotimaisilta toimittajilta. Muita Tukon omia ja oman maahantuonnin tuotemerkkejä ovat mm. Banderos texmex-tuotteet, Powerking-energiajuomat sekä Smart-eläintenruoat. Teemme ostoyhteistyötä pohjoismaisen United Nordicin (josta Tuko Logisticsin omistusosuus 25 %) ja eurooppalaisen yhteisosto-organisaatio EMD:n (3,5 %) kanssa. Tuko tarjoaa jäsenilleen laajasti erilaisia hankinta-, logistiikka- ja muita palveluja. Näistä suuri osa on kaikille tarjottavia yhteisiä palveluja. Lisäksi Tuko tuottaa jäsenilleen jäsenkohtaisia räätälöityjä palveluja. HANKINTA Hankintapalvelut Omat merkit Asiakkaiden omat tuotteet Tuotelaatu- ja vastuullisuuspalvelut Tuotetietopalvelut LOGISTIIKKA Hankintalogistiikka Varastopalvelut Jakelupalvelut Asiakaspalvelukeskus Tukon palveluvalikoima MUUT Pakasteet Volyymisuunnittelupalvelut Jakelun kierrätyspoolit Projektipalvelut Raportointi Edunvalvonta 4

Organisaation kuvaus Hallintorakenne Toimitusjohtaja Tuko Logistics Osuuskunnan toimintaa ohjaavat lainsäädännön ohella osuuskunnan säännöt ja jäsensopimus. Osuuskunnan kokous. Osuuskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous, joka mm. vahvistaa osuuskuntalain mukaisesti tuloslaskelman ja taseen, myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä valitsee hallituksen jäsenet, varajäsenet ja tilintarkastajan. Hankinta Johdon assistentti/ viestintä Teolliset elintarvikkeet Non Food Hevi Teolliset tuoretuotteet ja pakasteet Tupakkatuotteet Omat merkit ja tuonti Hankinnan tukipalvelut Hankinnan kehitys Myymälä- ja varastotäydennyspalvelut Logistiikka Varastopalvelut Terminaalipalvelut Kuljetuspalvelut Logistiikan kehitys Hallitus. Hallitus vastaa osuuskunnan hallinnosta ja muista lakisääteisistä tehtävistä. Hallitus vahvistaa mm. osuuskunnan strategian, budjetin ja käsittelee suurimmat investoinnit. Tukon hallitukseen kuuluu neljä varsinaista ja neljä varajäsentä. Naisia heistä on 25 % ja yli 50-vuotiaita 75 %. Kaikki hallituksen jäsenet edustavat omistajatahoja eivätkä kuulu yhtiön toimivaan johtoon. He edustavat päivittäistavaratoimialan vankkaa kokemusta ja osaamista. Osa hallituksen jäsenistä toimii myös tiiviissä operatiivisessa yhteistyössä yhtiön kanssa. Hallitukselle ei makseta palkkioita. Hallitus käsittelee vastuullisuusasioita ja riskejä vuosittain ja vastuullisuuden keskeiset tapahtumat on kirjattu hallituksen toimintakertomukseen. Johtoryhmä. Tukon johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan avustaminen ja yhtiön toiminnan sekä kehittämisen johtaminen ja koordinointi. Talous & hallinto Ulkoinen laskenta Sisäinen laskenta Rahoitus Kiinteistö Tukon organisaatiorakenne ICT ja ltk kehitys ICT-infrapalvelut Sovelluspalvelut Service Desk Liiketoiminnan kehitys Johtoryhmään kuuluu toimitusjohtajan lisäksi viisi jäsentä: hankinta-, logistiikka-, talous- ja ICT-johtaja sekä henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja. Johtoryhmän jäsenistä vuonna 2016 yksi oli nainen ja yli 50-vuotiaita oli 67 %. Vastuullisuuspäällikkö raportoi toimitusjohtajalle, joka johtoryhmässä vastaa vastuullisuusasioista kokonaisuutena. Muut johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuullisuusasioista omien vastuualueidensa osalta. Henkilöstö- ja lakiasiat HRD ja rekrytointi Työsuhde- ja palkkapalvelut Lakiasiat Johtoryhmän tehtävänä on: Vastuullisuus Asiakas- ja kuluttajapalvelu Tuotelaatu- ja turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen vastuu hankinnoissa Työturvallisuus Prosessilaatu 1. varmistaa Tukon jatkuva menestyminen 2. asettaa ja seurata toiminnan tavoitteita 3. johtaa, kehittää ja motivoida Tuko-tiimiä 4. edistää yhteistyötä yli rajojen 5. varmistaa toiminnan lainmukaisuus ja vastuullisuus 5

Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Tukon arvot Toimimme vastuullisesti on yksi Tukon neljästä perusarvosta. Vastuullisuus näkyy myös muissa arvoissa, joita ovat Toimimme tuloksellisesti ja olemme aikaansaavia, Luotamme ja olemme luottamuksen arvoisia sekä Kehitämme ja kehitymme asiakkaiden parhaaksi. Nämä yhdessä muodostavat pelisäännöt, jotka ohjaavat henkilöstöä ja Tukon toimintaa organisaationa. Tilintarkastaja Sisäinen tarkastaja Omistajat Osuuskunnan kokouksessa Hallitus Toimitusjohtaja symiä ja vuoden 2016 alussa voimaan astuneita Kestävän kehityksen tavoitteita. Agenda 2030 -toimintaohjelmaan kuuluu 17 päätavoitetta, joilla ohjataan kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka tavoitteena poistaa köyhyys, suojella planeettaamme sekä varmistaa jokaisen hyvinvointi. Jäsenyydet ja edustus järjestöissä ja edunvalvonnassa Hyvä hallintotapa Hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan hallintojärjestelmää, jolla toimintaa johdetaan, valvotaan ja toiminnan organisointia tuetaan. Hallintojärjestelmä käsittää suhteet omistajiin ja muihin sidosryhmiin. Hyvän hallintotavan periaatteina ovat: omistajien oikeuksien suojeleminen ja tasapuolinen kohtelu organisaation taloudellisten tietojen oikea-aikainen ja tarkka raportointi organisaation johtoelinten ohjaus- ja valvontatehtävät sekä tilivelvollisuus Hyvä hallintotapa sisältää tilintarkastuksen, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen, riskien hallinnan, lakien ja määräysten noudattamisen valvonnan sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen asianmukaisen järjestämisen. Viereisessä kaaviossa kuvataan Tuko Logistics Osuuskunnan hallintorakennetta nimitys- ja raportointisuhteineen. Ulkoiset sitoumuksemme ja lakisääteiset vaatimukset ohjaavat Ulkoinen toimintaympäristö: Lait, asetukset, jne. Nimittää Raportoi Sisäinen toimintaympäristö: Jäsensopimus, osuuskunnan säännöt, politiikat, ohjeistukset ja arvot Tuko Logistics Osuuskunnan hyvän hallintotavan rakenne. osaltaan työtä ja päätöksentekoa. Tuko on sitoutunut noudattamaan mm. seuraavia ulkoisia säännöksiä ja sopimuksia: Kaupan alan työehtosopimus Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuden hallintastandardit (ISO ja OHSAS) BSCI Code of Conduct (Business Social Compliance Initiative) PTY Päivittäistavarakaupan hankinnan eettiset normit (kannanotto 1/2016) Hyvän kauppatavan periaatteet (EU-tason aloite) Kaupan alan energiatehokkuussopimus Tuko on sitoutunut edistämään YK:n yleiskokouksen hyväk- Tuko on jäsenenä noin 20 eri järjestössä, yhdistyksessä tai liitossa, mm. Kaupan Liitossa, BSCI-organisaatiossa sekä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK). Tukon edustajia on mukana myös Päivittäistavarayhdistyksen (PTY) työryhmissä. Vuonna 2016 liityimme myös yritysvastuuverkosto FIBSin jäseneksi. Lisäksi Tuko on huoltovarmuuskriittisenä yrityksenä mukana Huoltovarmuuskeskuksen elintarvikesektorin Kauppa- ja jakelupoolissa. Päivittäistavaratukkuliikkeet ry GS1 Finland Elintarviketeollisuusliitto Yleinen Teollisuusliitto Teknokemian yhdistys ry Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Päivittäistavarakauppa PTY ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Kaupan Liitto BSCI Huoltovarmuuskeskus Maa- ja metsätalousministeriö Tullihallitus Suomen Pakkausyhdistys Suomen Pakkauskierrätys Suomen laatuyhdistys ry RINKI Oy Suomen Tukkukauppiaiden liitto Suomen Kuluttajakuitu ry FIBS 6

Vastuullisuuden johtaminen Vastuullisuustyömme pohjautuu Tukon yhteisiin arvoihin, visioon ja strategiaan. Näihin perustuu myös yrityksemme politiikat, mm. laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuspolitiikka, hankintojen eettiset periaatteet ja henkilöstön muut toimintaohjeet. Vastuullisuustyömme kattaa koko arvoketjun tuotteen alkuperämaasta tuotteen käyttäjään saakka. Näkökulmina koko ketjussa ovat taloudellinen, ympäristö- sekä sosiaalinen vastuu. Näitä edistämme vuonna 2015 käynnistetyllä vastuullisuusohjelmalla. Tukolla yritysvastuuasioita koordinoi toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva vastuullisuus-yksikkö. Tukon johto päättää yritysvastuun keskeisistä periaatteista ja linjauksista ja seuraa myös niiden toteutumista. Keskeiset vastuullisuuskysymykset käsitellään vastuullisuuden ohjausryhmässä, jossa on mukana vastuullisuusasiantuntijoiden lisäksi ylimmän johdon edustajia eri toiminnoista. Vastuullisuus-yksikkö koordinoi johdon linjaamien vastuullisuustavoitteiden toteuttamista sekä johtamisjärjestelmän mukaisia laadun, ympäristön ja työturvallisuuden hallinnan tehtäviä yhteistyössä linjaorganisaation ja prosessien omistajien kanssa. Yksiköissä toimintaa kehitetään itsenäisesti yhteisesti sovittujen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Vastuullisuuden tavoitteet on myös kytketty Tukon palkitsemisjärjestelmiin. Vastuullisuuden yhteistyöryhmässä (YTR), on mukana osuuskunnan jäsenten edustajia johdosta ja asiantuntijaorganisaatioista. Sen tavoitteena on ylläpitää jatkuvaa vuorovaikutusta vastuullisuusasioissa Tukon ja osuuskunnan jäsenten välillä. Vastuullisuuden YTR kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa. Tukon johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 laatu- ja ympäristöstandardien sekä OHSAS 18001:2007 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän mukaisesti. Sertifioinnit kattavat Keravan jakelukeskuksessa kaupan, logistiikan ja siihen liittyvien toimitus-, tuotehallinta- ja asiakassuhdepalvelujen alueet. Johtamisjärjestelmien mukaisesti Tukolla on ympäristö- ja työterveyden ja -turvallisuuden ohjelma. 7

Vastuullisuuden johtaminen Tukon toimitusketju ja vastuullisuusvaikutukset Tukolla on suoria ja epäsuoria vastuullisuusvaikutuksia sen koko arvoketjussa. Vaikutukset voivat olla joko taloudellisia tai näkyä vaikutuksina ihmisiin tai ympäristöön.tukon yritysvastuun tavoitteena on hallita näitä arvoketjun moninaisia vaikutuksia, kuten ihmisoikeus- ja sosiaalisen vastuun kysymyksiä riskimaahankinnassa tai kuljetusten ja jakelukeskuksen ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä. Tukon toimitusketjua sekä Tukon vaikutuksia sen eri osissa kuvataan alla olevassa kuvassa lisää. Toimitusketjun osa ja sitä kuvaava tunnusluku Tukon hankinnat 750 kotimaista 580 ulkomaista toimittajaa Tuonti- ja kotimaan hankintakuljetukset 72.000 hankintakuljetustonnia 34 yhteistyökumppania Tukon Keravan toiminnot Henkilöstö n. 400, josta viidennes alihankkijoilta Jakelukuljetukset 185.000 toimitettua tonnia 20 yhteistyökumppania Jäsenet ja jäsenten asiakkaat Kolmella omistaja-asiakkaalla yhteensä n. 200 myymälää ja 5000 sk-toimituspistettä Jäsenet Asiakkaat Taloudellinen vaikutus Maksut toimittajille Maksut yhteistyökumppaneille Henkilöstön palkat Maksut valtiolle (verot ja veroluonteiset maksut) Maksut yhteistyökumppaneille Tukon synergiahyödyt jäsenilleen Kilpailukyky Sosiaalinen vaikutus Työllistäminen Ihmisoikeuskysymykset Työturvallisuus Työllistäminen Työturvallisuus Työllistäminen Työterveys- ja turvallisuus Työhyvinvointi Omavalvonta Työllistäminen Työturvallisuus Vastuulliset hankinta- ja logistiikkapalvelut Omavalvonta Tuoteturvallisuus Ympäristövaikutus Hankinnan ympäristövaikutukset (raaka-aineet, vesi, jätteet) Kuljetusten ympäristövaikutukset (polttoaine, melu ja muut päästöt) Energiankulutus Jätteet Veden käyttö Päästöt Kuljetusten ympäristövaikutukset (polttoaine, melu ja muut päästöt) Pakkausjäte Pakkausjäte Epäsuora vaikutus Epäsuora vaikutus Suora vaikutus Epäsuora vaikutus Epäsuora vaikutus 8

Vastuullisuuden johtaminen Sidosryhmävuorovaikutus Toimintamme vaikuttaa moniin sidosryhmiin lähellä ja kaukana. Ylläpidämme tärkeimpiin sidosryhmiimme säännöllistä vuoropuhelua voidaksemme tunnistaa Tukoon kohdistuvia, liiketoiminnan kannalta keskeisiä odotuksia ja tarpeita - ja vastata niihin. Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat, henkilöstö, tavaran- ja palvelutoimittajat sekä kuluttajat. Näiden lisäksi käymme säännöllistä vuoropuhelua monien muiden sidosryhmien, kuten edunvalvonnan, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja lähinaapuruston kanssa. Kirjaamme kaikki hankintaketjuun, työturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät yhteydenotot ja käsittelemme ne sovittujen toimintamallien mukaisesti. Tarvittaessa ryhdymme välittömiin toimenpiteisin epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi. Palautteet myös osaltaan ohjaavat vastuullisuustyötämme eteenpäin. Viereen on koottu keskeisten sidosryhmien esille nostamia asioita ja Tukon toimenpiteitä. Muut keskeiset aiheet sidosryhmävuorovaikutuksessa Sidosryhmä Osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat Henkilöstö Kuluttajat Tavaran- ja palvelutoimittajat Vuonna 2016 sidosryhmien esille nostamat kysymykset ja huolenaiheet liittyivät pääsääntöisesti tuotelaatuun (mm. saatavuuskyselyjä), sosiaalisen vastuun kysymyksiin hankintaketjussa (kuten kahvien vastuullisuussertifioinnit) sekä Vuoropuhelu ja palautteen keruu Asiakastyytyväisyyskyselyt vuosittain jäsenten tukiorganisaatioille ja toimitusasiakkaille. Asiakaspalvelukeskuksen päivittäinen yhteys asiakkaisiin ja palautteisiin vastaaminen. Lisäksi: Osuuskunnan kokous, hallituksen kokoukset, Vastuullisuuden YTR, erilaiset prosessinohjaus- ja projektityöryhmät sekä kahdenväliset keskustelut jäsenten kanssa Henkilöstökysely koko omalle henkilöstölle. Sisäinen asiakastyytyväisyyskysely, jolla mitataan toimihenkilöiden tyytyväisyyttä tukitoimintojen palveluihin. Henkilöstö- ja työsuojelutoimikunnat. Kehityskeskustelut koko omalle henkilöstölle. Lisäksi: osastopalaverit, kehityspalaverit, johdon infotilaisuudet sekä muut palautteet ja aloitteet. Kuluttajien odotuksia kootaan saaduista kuluttajayhteydenotoista sekä erilaisista kyselyistä ja tutkimuksista. Asiakaspalvelu vastaanottaa ja käsittelee kuluttajapalautteet. Suomi Tänään -tutkimus kaupan omista merkeistä (Taloustutkimus). Säännölliset tapaamiset, joissa kerätään ja saadaan palautetta. Vuosittainen kolmannen osapuolen tavarantoimittajatyytyväisyystutkimus (2016 n=71 tavarantoimittajaa). BSCI-yhteistyössä riskimaissa toimivien tavarantoimittajien koulutukset ja auditoinnit. ympäristökysymyksiin, joihin liittyen saimme palautteita jakelukeskuksemme lähialueen asukkailta. Niihin vastattiin mm. tiukentamalla jakelukeskuksen pysäköintisääntöjä. Tärkeimpien sidosryhmien kanssa yhteydenpitomallit ovat jo vakiintuneita ja palautetta kerätään säännöllisesti. Saatu Sidosryhmän odotukset Tukolle ja niihin vastaaminen Kustannustehokas toiminta. Yhteisten toimintojen synergioiden lunastus. Toimittaja- ja tuoteriskien hallinta koko hankintaketju huomioiden. Asiantuntijuuden jakaminen sekä avoin ja säännöllinen vuoropuhelu jäsenten kesken. Asiakaspalvelukeskuksessa käyttöön otettu uusi CRM-järjestelmä mahdollistaa tehokkaat prosessit palvelupyyntöjen käsittelyyn ja vastaamiseen. Vastuullisuusodotuksiin vastataan vastuullisuusohjelmassa, jossa painopisteenä hankintaketju ja läheiset yhteistyösuhteet. Arvoperustainen työskentely. Osaamisen varmistaminen. Työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtiminen. Ajantasainen ja riittävä tiedottaminen sekä kannustava palkitseminen. Kyselyjen pohjalta tehdään toimenpidesuunnitelmat. Vuoden 2017 tavoitteissa on sisäisen ja ulkoisen palvelun kehittäminen, ajankohtaisviestintä sekä vuorovaikutuksen lisääminen. Kehityskeskusteluissa on keskusteltu Tukon muutoksista ja sovittu toimenpiteistä henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Lisäksi keskustellaan osaamisesta ja koulutustarpeista. Luotettavat ja turvalliset tuotteet. Hankintaketjun vastuullisuus, tuotteiden alkuperän läpinäkyvyys. Vastuullinen hankintaketju on vastuullisuusohjelmamme painopiste. Saadut kuluttajapalautteet käsitellään tapauskohtaisesti asiantuntijoiden kanssa ja huomioidaan myös tuotekehityksessä. Suomi Tänään -tutkimuksessa 1/2017 Eldoradon hintamielikuva oli keskimääräistä paremmalla tasolla, sen sijaan uutuuksien määrä ja laatu olivat laskeneet edellisvuosista. Osaaminen, luotettavuus ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet. Tuko nojaa toimitusketjussaan vahvasti yhteistyökumppanien tuotteisiin ja palveluihin. Tukolle on tärkeää toimia luotettavien ja omassa toiminnassaan vastuullisten tavarantoimittajien kanssa. Tämän merkitys kasvaa, kun on kyse pitkistä ja toisaalta maantieteellisesti kauas ulottuvista raaka-aineketjuista. Kaikessa yhteistyössä Tukolle on tärkeää toimia Hyvän kauppatavan periaatteiden mukaisesti. palaute analysoidaan ja palautteen pohjalta Tukon yksiköt tekevät toimenpidesuunnitelmat, jotka Tukon johtoryhmä vahvistaa. Ne käsitellään myös hallituksessa, jäsentapaamisissa ja henkilöstöpalavereissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan osastoittain, johtoryhmässä ja laatujärjestelmän mukaisten johdon katselmusten yhteydessä. 9

Vastuullisuuden johtaminen Tunnistetut olennaiset näkökohdat VASTUULLISUUSTEEMAMME LOPPUTULEMA VISIO TAVOITTEET Tukon toiminnan olennaiset, sidosryhmien vastuullisuusnäkemyksiin ja odotuksiin perustuvat vastuullisuusnäkökohdat päivitettiin viimeksi vuonna 2014. Selvityksen taustaksi oli koottu laaja listaus odotuksia sidosryhmittäin. Näiden lisäksi huomioitiin kansainväliset standardit ja globaalit megatrendit, joista koottiin lista keskeisimmistä tunnistetuista yritysvastuukysymyksistä. Näistä muodostettuja näkökohtia arvioitiin asiantuntijatyöpajassa kolmen eri ulottuvuuden kautta, joita olivat merkitys sidosryhmille, merkitys liiketoiminnalle sekä vaikutus arvoketjussa. Myös Tukon johtoryhmä käsitteli ja hyväksyi olennaisuusmäärittelyn, ottaen priorisoinnissa huomioon sidosryhmäselvityksen tulosten lisäksi Tukon strategian ja vastuullisuuden linjaukset. Vuoden 2017 alussa johtoryhmä arvioi nykytilanteeseen peilaten vastuullisuusohjelman teemoja, ja aiemmin olennaiseksi näkökohdaksi tunnistettu työllistäminen yhteisössä päätettiin jättää pois. Vastuullinen hankintaketju 1. Elintarviketurvallisuus ja laatu 2. Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys 3. Hyvät kauppatavat 4. Sosiaalinen vastuu toiminnassa Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi 5. Lisäarvon tuottaminen jäsenille 6. Suora taloudellinen lisäarvo jäsenille ja yhteisölle Henkilöstön hyvinvointi 7. Työterveys ja turvallisuus 8. Hyvä työnantajuus 9. Henkilöstön osaaminen 10. Tasavertaiset mahdollisuudet Ympäristön huomiointi toiminnassa 11. Jätteiden hyötykäyttö 12. Energia- ja materiaalitehokkuus 13. Kuljetusten ympäristötehokkuus Hankintaketjussamme huomioidaan eettisyys, turvallisuus sekä sosiaalinen vastuu Toimintaamme ohjaa asiakkaidemme ja yhteisön etu Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö varmistavat menestyksemme Hallitsemme ympäristövaikutuksiamme arvoketjussa on toimitusketjunsa luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri Vastuullisuus näkyy tuote- ja palvelutarjoomassamme Tiivis sidosryhmäyhteistyö kautta arvoketjun ja sitä tukeva vastuullisuusviestintä Käytössämme ovat monipuoliset ja asiantuntevat resurssit verkostoja hyödyntäen Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa toiminnan kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden Standardit ja sitoumukset ohjaavat liiketoimintaa Vastuullisuusohjelma Tukon vastuullisuusohjelma ulottuu vuoteen 2020 ja sen visiona on, että Tuko on toimitusketjunsa luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri. Vuoden 2015 alussa käynnistyneen vastuullisuusohjelman perustana ovat vastuullisuusnäkökohdista muodostetut teemakokonaisuudet. Perinteiset vastuullisuuden osa-alueet taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu näkyvät seuraavien neljän vastuullisuusteeman kautta: Vastuullisella hankintaketjulla tarkoitetaan vastuullisia toimintatapoja koko tilaus-toimitusketjussa. Edellytämme tätä myös yhteistyökumppaneiltamme. Meille on tärkeää tarjota asiakkaillemme hyvälaatuisia, turvallisia tuotteita ja palveluja. Omissa merkeissä ja omassa maahantuonnissa parannamme jatkuvasti koko hankintaketjumme vastuullisuutta, brändituotteissa keskitymme omaan osuuteemme arvoketjussa. Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi tarkoittaa, että kannamme taloudellisen vastuumme kaikille sidosryhmillemme. Asiakkaiden kannattava toiminta on menestyksemme edellytys. Olemme kilpailukykyisiä ja kustannustehokkaita. Tunnistamme myös roolimme osana yhteiskuntaa ja lähiyhteisöä. Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta sekä työturvallisuudesta. Vahvistamme arvojemme mukaista toimintaa. Ympäristön huomiointi toiminnassa näkyy siten, että vähennämme jatkuvasti oman toimintamme ympäristövaikutuksia toimimalla resurssitehokkaasti, eli säästävällä luonnonvarojen käytöllä, päästöjen minimoinnilla sekä energiatehokkuudella. 10

Vastuullisuuden johtaminen Vastuullisuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Vuonna 2016 tapahtuneiden muutosten johdosta uudelleen arvioimme Tukon vastuullisuusohjelman sisältöä. Päätimme keskittyä tunnistettujen olennaisten näkökohtien ylläpitoon ja keventää joitakin kehitystavoitteitamme. Vuoden 2017 tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa toimintavarmuus ja vastuullisuusohjelman mukainen eteneminen sidosryhmien odotuksista muodostettujen tavoitteiden mukaisesti. Muutoksista johtuen vuoden 2016 kehitystavoitteissa ollut vastuullisuuden raportointijärjestelmän uudistus keskeytettiin. Myöskään henkilöstön osaamiskoulutuksia ei pystytty järjestämään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Logistiikkatoiminnoissa vuoden 2017 tavoitteena on ylläpitää toimintavarmuus asiakkaiden edellyttämällä tasolla ja varmistaa tuoteturvallisuus sisäisillä toiminta- ja valvontamalleilla. Hankinnassa jatkamme oman toimintamme sopeuttamista BSCI-periaatteiden ja niiden toimeenpanoehtojen vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi edellytämme yhteistyökumppaneiltamme sitoutumista niihin. Koulutamme henkilöstöä vastuullisuuden eri osa-alueilla tarpeiden mukaan ja järjestämme myös kaikille yhteisiä infotilaisuuksia. Viereisessä taulukossa on kooste vuoden 2016 toteumista sekä tavoitteista vuodelle 2017. Ellei toisin ole mainittu, vuoden 2017 tavoitteena on toiminnan pitäminen saavutetulla tasolla. Vastuullisuusteema Tavoitteet ja näkökohdat Eteneminen vuonna 2016 ja tavoite 2017 Status Vastuullinen hankintaketju Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi Henkilöstön hyvinvointi Ympäristön huomiointi toiminnassa Elintarviketurvallisuus ja laatu Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys Hyvät kauppatavat Sosiaalinen vastuu toiminnassa Suora taloudellinen lisäarvo Asiakastyytyväisyys Työterveys ja -turvallisuus Hyvä työnantajuus Henkilöstön osaaminen Tasavertaiset mahdollisuudet Jätteiden hyötykäyttö Energia- ja materiaalitehokkuus Kuljetusten ympäristötehokkuus Uudistimme CRM-asiakaspalautejärjestelmän ja päivitimme tuotehyväksyntäprosessia. Oiva-toimintamallit vakiinnutettiin ja saimme Oiva-tarkastuksesta arvosanan Oivallinen. Omissa merkeissä tavoite 90% tuotteista eräseurannassa jäi saavuttamatta. Kala- ja kalastustuotteista 0% oli WWF:n kalaoppaan vältettävien listalla. Ei riitatilanteita. BSCI:n uudistetut periaatteet ovat osa omien merkkien ja brändien toimittajavalintaa, vuonna 2016 sitoutettiin myös epäsuorien ostojen kuten tarvikkeiden toimittajia ja palvelutoimittajia. Liiketoiminnan haasteista huolimatta ylläpidimme toiminnan kustannustehokkuuden. Em. lisäksi 2017 tavoitteena on toimitus- ja toimintavarmuuden ylläpitäminen. Asiakaskyselyssä 2016 asiakastyytyväisyys oli lähes edellisvuoden hyvällä tasolla. Hyvä taso on tavoitteena myös vuodelle 2017. Tapaturmataajuus oli 14,3 alittaen tavoitteen < 26 selvästi. Vuoden 2017 tavoite on < 23. Työhyvinvointiohjelman 2014-16 saatiin onnistuneesti päätökseen. 2016 sairaspoissaolot nousivat edellisvuodesta eikä tavoitteisiin päästy. Henkilöstökyselyssä koko henkilöstön tyytyväisyys oli tilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Vuoden 2017 tavoitteissa on henkilöstön tukeminen työssä jaksamisessa. Vuonna 2016 järjestettiin yksittäisiä koulutuksia, kuten esimieskoulutusta, tarpeen mukaan. Tavoitteen mukaisia vastuullisuuskoulutuksia ei tilanteesta johtuen järjestetty. Vuoden 2017 koulutusten tavoitteena on muutokseen sopeutuminen ja osalla henkilöstöä uusien tehtäväalueiden haltuunotto. Eteneminen tasa-arvosuunnitelman mukaan, ei poikkeamia. Jätteiden hyötykäyttöaste nousi ensimmäistä kertaa 100 %:iin, tavoitteena 2017 on vähintään 99 %. Biojätemääriä ei volyymien muuttuessa onnistuttu vähentämään. Vähennys on tavoitteena v. 2017. Energiankulutus nousi 3,4%, asetettua vähennystavoitetta ei saavutettu. Energiatehokkuussopimuskauden (2010-16) mukainen vähennystavoite saavutettiin. Hävikkiprojektissa uudistettiin kirjaamiskäytäntö, seuraavissa vaiheissa v. 2017 tavoitteena on hävikin tarkka seuranta, raportointi ja ennakointi. Tavoitteena ollut päästöjen vähentäminen toteutui, toteuma oli -15%, vähentäminen on tavoitteena myös vuonna 2017 siten että ylläpidetään saavutettu päästötaso suhteessa toimitettuihin tonneihin. Myös kuljetusten yöjakelun pilotti toteutui. 11

Vastuullinen hankintaketju 12

Vastuullinen hankintaketju Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet Vastuullisen hankinnan perustana ovat hankinnan eettiset periaatteet ja Tukon vastuullisuuslinjaukset. Näitä ovat FTA BSCI:n (Business Social Compliance Initiative) Code of Conduct -toimintaohjeet sekä United Nordicin omien merkkien ja oman tuonnin eettiset periaatteet (Quality Policy). Hankintaneuvotteluissa toimimme lisäksi Hyvän kauppatavan periaatteiden mukaisesti (EU:n komission sekä elintarvikeketjun EU-järjestöjen yhteiset periaatteet). Olemme olleet BSCI:n auditointijärjestelmän aktiivinen jäsen vuodesta 2007. Järjestöllä on yli 1900 jäsentä maailmanlaajuisesti. Auditointeja tehdään vuositasolla yli 20 000 kpl. Tuko on osallistunut järjestelmällisesti toimintaohjeen kehittämiseen ja uudistamiseen sekä käyttäjille tarkoitetun käsikirjan laatimiseen ja päivityksiin. Tukolla on ollut erinomainen mahdollisuus seurata ja olla mukana uuden toimintaohjeen kehittämisessä, sillä BSCIohjelman omistavan järjestön FTA:n (Foreign Trade Association) hallituksessa on jäsenenä tuotelaatupäällikkömme Pirjo Heiskanen. FTA on BSCI:n lisäksi aktiivinen kauppapoliittisissa kysymyksissä ja BEPI ympäristöön liittyvän järjestelmän kehittämisessä ja tunnetuksi tekemisessä. BSCI Code of Conductin toimintaperiaatteet ovat: Järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus Syrjintäkielto Oikeudenmukainen korvaus Kohtuulliset työajat Työterveys ja -turvallisuus Lapsityön kielto Nuorten työntekijöiden erityinen suojelu Epävakaiden työsuhteiden kielto Pakkotyön kielto Ympäristönsuojelu Eettinen liiketoiminta Olennainen näkökohta: Sosiaalinen vastuu toiminnassa Aikaisemmin olemme keskittyneet työolojen parantamiseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja muiden BSCIlinjausten jatkuvaan kehittämiseen lähinnä oma merkki -tuotteiden korkean riskin hankintalähteissä niin tuotteissa kuin raaka-aineissakin alueilla, joilla edellä mainitut riskit ovat olemassa ja todennettuja. Olemme tarkentaneet toimintamallejamme BSCI:n päivitetyn Code of Conductin mukaan. Tämä mahdollistaa entistä paremmin tarkastelun ja valvonnan myös kaikkialla muualla, mikäli toimittajiemme tai heidän raaka-ainetoimittajiensa tavassa toimia havaitaan puutteita tai väärinkäytöksiä. Tavoitteenamme on laajentaa BSCI-periaatteet kattamaan kaikkea hankintaamme. Työ on jatkunut koko vuoden 2016. Vuoden lopulla kotimaisista toimittajista noin 80 % oli sitoutunut periaatteisiin ja ulkomaisista noin neljännes. Omien merkkien ja oman maahantuonnin osuus myynnistä on vajaa kymmenesosa. Niiden toimittajia Tukolla on noin 250, joista noin viidennes on kotimaisia toimittajia. Arvosta laskettuna kaikista oma merkki -hankinnoista riskimaahankintaa on noin 14 %. Tyypillisiä tuotteita riskialueilta ovat kala-, hedelmä- ja vihannessäilykkeet, tee, kaakao ja kahvi sekä maataloustuotteet kuten tuoreet hedelmät ja kasvikset. Alkuperämaita tavallisimmin ovat Thaimaa, Turkki, Kiina, Intia ja useat Afrikan ja Etelä-Amerikan valtiot. Tuko on ollut aktiivisesti mukana Thaimaan siirtotyöntekijöiden työoloja ja ihmisoikeuksien loukkauksia korjaavassa projektissa, jossa BSCI on ollut koordinoijana. Finnwatch on julkaissut raportteja siirtotyöntekijöiden kohtelusta Thaimaassa vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2016 Thaimaassa järjestettiin koulutusta tavarantoimittajille ryhmissä ja erikseen räätälöitynä raporttien ja koulutusten löytämien epäkohtien parantamiseksi. Projekti jatkuu edelleen. Vuoden 2017 aikana järjestetään kohdistettuja seminaareja yritysten ylimmälle johdolle, henkilöstöjohdolle sekä tehtaiden raaka-aineiden hankintaosastolle. 13

Vastuullinen hankintaketju Thaimaan lisäksi Tuko osallistui Vietnamissa toteutettuun jatkoprojektiin BSCI-järjestelmän implementoinnista tehtaiden toimintaan. Ensimmäinen osa ohjelmasta toteutettiin vuosina 2006-2008 ja nyt arvioitiin nykytilannetta. Tutkimuksessa oli mukana yksi Tukolle toimittanut elintarvikeyritys, Highland Dragon. Arvioinnin perusteella voitiin todeta, että tehtaalla oli tapahtunut kehitystä monilla eri osa-alueilla (mm. työturvallisuus ja hygieniaosaaminen). Kehittämisen alueina tunnistettiin vielä mm. johdon sitoutuminen. Finnwatch julkaisi syksyllä 2016 raportin Vain muruja kahvipöydältä, jossa se kuvailee ihmisoikeuksia ja niiden puuttumista tuottajamaissa, jotka useimmiten ovat ns. riskimaita ja joissa sosiaalisen vastuun epäkohdat ovat erityisesti alkutuotannossa. Tuko-kahvien osalta raportti totesi, että Tukolta puuttuvat vastuullisuuden tavoitteet kokonaan, sertifioidut tuotteet sekä alkutuotannon auditoinnit tai niiden vaatiminen PL-kahvin toimittajalta. Tuko ostaa kahvin Gustav Pauligilta. Yhteistyösopimus kattaa myös yhteistyön vastuullisuusasioissa. Paulig on antanut lupauksen, että kaikki sen hankkima raakakahvi on sertifioitua vuonna 2018 ja tämä koskee myös Tuko-kahveja. Kahvien toimittaja tekee laajaa vastuullisuustyötä, joka sisältää myös auditointeja viljelmillä. BSCI-auditointien piirissä on ollut vuoden 2016 aikana merkittävä osa tavarantoimittajista/tehtaista riskimaista, joissa valmistetaan Tukon oma merkki -tuotteita. Kahdella toimijoista on lisäksi SA8000 sertifiointi. Tavoitteemme on, että toimimme ainoastaan BSCI:n tai vastaavan vaatimustason täyttävien yritysten kanssa. Edellä mainittujen kolmannen osapuolen suorittamien sertifiointien ja auditointien lisäksi hyväksymme myös muita järjestelmiä ja aloitteita, kuten ETI (sosiaalinen vastuu), Rainforest Alliance (ympäristö/sosiaalinen vastuu), Reilu Kauppa (sosiaalinen/ympäristö), MSC (kalastus) sekä UTZ (ympäristö/sosiaalinen). Omien merkkien sosiaalinen vastuu 2014 2015 2016 riskimaahankinnoissa Riskimaaostot oma merkki -tuotteissa 10 12 14 (% arvosta) SA 8000 sertifioidut tavarantoimittajat (kpl) 2 2 2 BSCI-auditointiprosessissa olevat 20 16 17 tavarantoimittajat (kpl) Muissa auditointijärjestelmissä mukana olevat tavarantoimittajat (kpl) * 4 4 4 * Muita hyväksyttyjä auditointijärjestelmiä ovat mm. ETI, SEDEX, Rainforest Alliance, Reilu Kauppa ja UTZ BSCI:llä on käytössään valitusmekanismeja liittyen hankintaketjun sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Valitusmekanismeista ja niiden työvälineistä järjestetään koulutuksia BSCI:n jäsenille ja heidän tavarantoimittajilleen. 14

Vastuullinen hankintaketju Hyvien kauppatapojen mukaiset periaatteet Olennainen näkökohta: Hyvät kauppatavat Tuko on ollut vuodesta 2014 mukana EU-tason toimintamallissa hyvien kauppatapojen edistämiseksi. Toimintamallin taustalla on EU-komission huoli pienten elintarviketuottajien ja vähittäiskauppiaiden mahdollisuuksista toimia suurten ketjujen ja kauppakumppanien kanssa samoilla markkinoilla tilanteessa, jossa suuret toimijat valtaavat markkinaosuuksia. Rekisteröitymisen yhteydessä Tuko sitoutui noudattamaan omalta osaltaan seuraavia periaatteita: Kuluttajat: Sopimusosapuolten on aina otettava huomioon kuluttajien edut ja toimitusketjun yleinen kestävyys yritysten välisessä suhteessa. Sopimusosapuolten on varmistettava maksimaalinen teho ja voimavarojen optimointi tavaroiden jakelussa koko toimitusketjussa. Sopimusvapaus: Sopimusosapuolet ovat riippumattomia taloudellisia yksiköitä, jotka kunnioittavat toistensa oikeutta suunnitella oma strategiansa ja toimintalinjansa. Tämä kattaa mm. vapauden riippumattomaan päätöksentekoon sopimukseen osallistumisesta. Hyvän kauppatavan mukainen menettely: Sopimusosapuolten on meneteltävä toistensa kanssa vastuullisesti, hyvää liiketapaa noudattaen. Epäoikeutetun tai epäsuhtaisen riskin siirtäminen toiselle sopimusosapuolelle on kiellettyä. Käytännössä toimintamalli tarkoittaa mm. sopimusten kirjallista muotoa, ennakoitavuutta, joka estää mm. yksipuoliset sopimusmuutokset, sopimusten noudattamista, tietojenvaihdon huolellisuutta ja kilpailuolosuhteiden huomioimista sekä luottamuksellisuutta. Hyvien kauppatapojen tavoitteena on ko. periaatteiden jalkauttamisen lisäksi riitatapausten nopea ja joustava ratkaiseminen. Riitatapausten ratkaisemiseksi mallissa on luotu eriasteisia toimintamalleja. Rekisteröityessään yritykset sitoutuvat ratkaisemaan hyvien kauppatapojen periaatteisiin liittyvät riidat jollain yhteisesti sovitulla toimintamallilla. Riitatapausten käsittelyä varten perustettua kauppatapalautakuntaa on uudistettu ja se aloittaa toimintansa keväällä 2017. Uudistuksessa on madallettu kynnystä tuoda mahdollisia epäkohtia puolueettoman lautakunnan käsittelyyn. Tukoa koskevia riitoja ei ole ollut riitojenratkaisumenetelmissä vuonna 2016 (2015: 0). Tuoteturvallisuus ja laatu Olennainen näkökohta: Elintarviketurvallisuus ja laatu Tuotteiden turvallisuus ja laatu ovat erittäin laajalti valvottuja ja säädeltyjä vastuullisuuden alueita. Tehokkaalla ja kattavalla riskienhallinnalla koko hankintaketjussa on merkittävä rooli tuotteiden laadun ja turvallisuuden var- Tukon jakelukeskus Keravalla on elintarvikevarastolaitos. Omavalvontasuunnitelma toimii osana tuoteturvallisuuden riskienhallintaa ja se kattaa Tukolla elintarvikkeiden lisäksi muita tuoteryhmiä, kuten tupakka- ja alkoholituotteet, lemmikkieläinten rehut, käyttötarvikkeet sekä pesu- ja puhdistusaineet. Omavalvontasuunnitelman toimivuutta sekä riittävyyttä suhteessa lainsäädäntöön ja toiminnan laajuuteen valvotaan sisäisillä menettelyillä ja viranomaisten säännöllisillä tarkastuksilla. Kesäkuussa 2016 jakelukeskukseemme tehdyssä elintarvikevalvonnan OIVA-tarkastuksessa saimme arvosanaksi Oivallinen toiminta on vaatimusten mukaista. Tuoteturvallisuuden perusasiat käydään läpi työntekijöiden perehdytysvaiheessa ja tietoja päivitetään tarpeen mukaan erilaisilla koulutuksilla. Lisäksi olemme varmistaneet tuoteturvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä toimivien henkilöiden osaamisen erityisesti elintarvikehygieniaan liittyvissä asioissa kouluttamalla ja edellyttämällä hygieniapassiin vaadittavan osaamistestin suorittamista. Vuonna 2016 hygieniapassin osaamistestin suorittamismahdollisuutta tarjottiin aktiivisesti kaikille tukolaisille. Vuoden lopulla 33% tukolaisista oli suorittanut hygieniapassin. 15

Vastuullinen hankintaketju mistamisessa. Tässä tukena on toimiva ja riittävä omavalvonta. Tavoitteena on, että kaikki hankkimamme tuotteet ovat turvallisia ja lainsäädännön mukaisia aina loppukäyttäjälle asti. Kiinteä ja jatkuva yhteistyö tavarantoimittajiemme kanssa on osa tuotteiden laatu- ja turvallisuusvalvontaa sekä lopputuotteen että raaka-aineiden osalta. Omien merkkien ja oman maahantuonnin toimittaja- ja tuotevalinta Oma merkki -tuotteiden laatua ja turvallisuutta ohjaa vastuullisuus-yksikkö kiinteässä yhteistyössä hankinnan, tavarantoimittajien sekä viranomaisten ja yhteistyölaboratorioiden kanssa. Tuotteita valittaessa edellytämme toimittajalta voimassa olevaa laatusertifiointia (BRC, IFS FFSCC22000); maataloudessa tuontituotteilla on vaatimuksena GlobalGAP ja kotimaisilla toimijoilla alan hyvät tuotantomenetelmät -ohjeistus (Laatutarha). Olemme myös olleet mukana kotimaisille maataloustuotteille suunnatun kolmannen osapuolen auditointijärjestelmän kehittämisessä. Tavarantoimittajia auditoidaan tarpeen mukaan myös itse. Tuotelaadun ja turvallisuuden auditoinneissa painoarvo on tuotantotiloissa, -tavoissa ja -olosuhteissa ja laboratoriokäytännöissä sekä allergia- ja hygieniaosaamisessa. Sosiaalisen auditoinnin yhteydessä erityistä painoarvoa on ihmisoikeuksien kunnioittamisella, huolellisuusperiaatteella ja työoloilla muiden BSCI-vastuullisuuslinjausten lisäksi. Vuonna 2016 ei toteutettu tuoteturvallisuuden auditointeja. EU-alueella tehtiin sosiaalisen vastuun vuoropuhelukäyntejä kolmella tavarantoimittajalla yhteistyössä United Nordicin kanssa. Tuotteita arvioidaan myös tuotteen elinkaaren aikana. Tuotteilla on tavarantoimittajan spesifikaatio, josta selviävät niin ainesosat, allergeenit, ravintoarvot kuin tarvittavat varoituksetkin. Ehdolla olevat tuotteet testataan aistinvaraisesti ja tuoteriskejä sisältävät tuotteet testataan myös ulkopuolisessa laboratoriossa ennen hyväksyntää. Valikoimissa olevia ja sinne valittavia tuotteita seurataan ja testataan päiväysmerkintään asti. Mikäli jo markkinoilla olevassa tuotteessa löytyy poikkeamia, jotka tuoteturvallisuuden vuoksi aiheuttavat kuluttajalle terveysriskin, ne poistetaan markkinoilta viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2016 aikana oma merkki - ja oman tuonnin tuotteille tehtiin yhteensä 242 tutkimusta, joista 2/3 oli viranomaisten tekemiä ja 1/3 omavalvontaa. Tuotteiden analyyseissä käytämme EU-hyväksyttyjä laboratorioita ja hyödynnämme myös valmistajan tekemiä tai teettämiä testituloksia. Takaisinvetojen määrä nousi valikoimissa olevien brändituotteiden osalta vuonna 2016, jolloin niitä oli 40 (2015: 23). Suurin osa takaisinvedoista johtui laatuvirheistä ilman terveysriskiä tai perustuivat viranomaismääräykseen. Tukon omissa merkeissä ja omassa maahantuonnissa ei tehty yhtään takaisinvetoa myymälöistä eikä kuluttajilta. Olennainen näkökohta: Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys Tuotteita valittaessa oma merkki -tuotteiksi tai omaan maahantuontiin, tavarantoimittajilta pyydetään tarvittaessa selvitys myös tuotteiden raaka-aineiden alkuperistä ja taustoista, mikäli tuotteessa on useita komponentteja. Koska hankintaketjut ovat pitkiä, ei aina voida turvautua ainoastaan elintarviketurvallisuuden sääntöön yksi askel eteenpäin yksi taaksepäin, vaan hankintaketjua on tarkasteltava laajemmin. Eräseuranta. Eräseuranta on oleellinen osa takaisinvetojen onnistumisessa. Tavarantoimittajan on merkittävä tuotteilleen eräkoodi, joka on laadittu antamiemme ohjeiden pohjalta. Tämän koodin on seurattava tuotetta niin vähittäis-, myyntierä- kuin lavatasollakin. Eräkoodin pohjana on tuotteen päiväysmerkintä, joka varastoon saapumistietojen lisäksi mahdollistaa tuotteen seurannan koko hankintaketjussa aina myymälään ja kuluttajille asti. Mikäli markkinoilla olevissa tuotteissa löytyy poikkeamia, jotka aiheuttavat kuluttajalle 16

Vastuullinen hankintaketju terveys- tai turvallisuusriskin, ne poistetaan markkinoilta viranomaisohjeiden mukaisesti jäljittämällä kyseiset tuote-erät. Tuko on myös mukana Golli-palvelussa, joka on GS1:n tarjoama tilaus-toimitusketjun verkkopalvelu. Se mahdollistaa sähköisten toimitustietojen välitykset ja standardien mukaiset lavamerkinnät. Tämä osaltaan helpottaa vastaanottoprosessia ja tuottaa järjestelmiin valmiiksi asianmukaiset erä- ja päivämäärämerkinnät. Luonnon monimuotoisuus. Kalastustuotteiden osalta noudatamme WWF:n kalalinjauksia ja pyrimme tuotteisiin, jotka ovat jäljitettävissä kalastusalueiden ja pyyntitapojen mukaan sekä noudattavat suosituksen liikennevaloja. Tukon valikoimissa ei ole vältettävien listalle merkittyjä kala- ja kalastustuotteita. Tuotantoeläinten hyvinvointi. Tuotantoeläinten hyvinvointi on varmistettavien ja valvottavien asiakokonaisuuksien jou- kossa tuotteissa, jotka ovat joko eläinperäisiä tai sisältävät eläinperäisiä aineksia. Omassa tuonnissa ja omissa merkeissä näitä tuotteita on vähän ja niiden tavarantoimittajien kanssa on neuvoteltaessa tarkistettu, että lainsäädäntöä noudatetaan ja tuotanto-olosuhteet vastaavat sovittua. Kuluttajapalautteet Omien merkkien ja Tukon maahantuomien tuotteiden kuluttajapalautteet käsitellään asiakaspalvelukeskuksessamme, johon palautteet tulevat pääsääntöisesti www-sivujen palautelomakkeen kautta. Kuluttajapalautteiden määrä suhteutettuna myytyihin kappalemääriin laski edellisvuodesta. Vuonna 2016 saimme 681 palautetta (2015: 1280), joista 21 luokiteltiin vakavaksi tai erittäin vakavaksi (2015: 22). Noin 90 % yhteydenotoista oli tuotteen laatuun tai tuotepakkaukseen kohdistuvia palautteita, loput saatavuus- tai lisätietokyselyitä. Tyypillisin kuluttajapalaute koski tuotteelle epätyypillistä hajua, makua tai rakennetta (25 % palautteista). Mikäli kyseessä on vakava tai samaan tuotteeseen usein kohdistuva reklamaatio, käynnistetään tuotteen ja sen saapumiserän tarkempi tutkinta. Omien merkkien tuotevastuu 2014 2015 2016 Auditoidut tavarantoimittajat (kpl) 4 7 0 Tutkitut tuotenäytteet (kpl) 428 306 242 Kuluttajapalautteet (kpl) 1411 1280 681 Takaisinvedot kuluttajilta (kpl) 2 0 0 Vastuullisesti tuotetut oma merkki -tuotteet (mm. Luomu, Joutsenmerkki, Reilu Kauppa) 28 24 14 17

Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi 18

Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi Toimiminen asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi merkitsee Tukolla asiakaslähtöistä, kustannustehokasta toimintaa ja taloudellisesta vastuusta huolehtimista. Tällä tarkoitetaan sertifioitujen toimintajärjestelmien ja hyvän hallintotavan mukaisesti lainmukaista ja hyvää talouden hoitoa, jolla vastataan osuuskunnan jäsenien palvelu-, tehokkuus- ja tulosodotuksiin. Innovatiiviset ratkaisut ovat tärkeä osa kustannustehokasta toimintaamme. Taloushallinnon perustehtävänä on tukea liiketoiminnan päätöksentekoa luotettavilla ja reaaliaikaisilla taloudellisilla laskelmilla ja analyyseillä, sekä huolehtia yhtiön taloudenpidon velvoitteista. Periaatteenamme on turvata kaikille jäsenille samanaikaisesti, viipymättä ja tasapuolisesti riittävä ja oikea tieto osuuskunnan taloudellisesta suorituskyvystä. Asiakastyytyväisyys Olennainen näkökohta: Lisäarvon tuottaminen jäsenille asiakaspalvelumme kautta. Asiakastyytyväisyyttä mitataan myös vuosittain ulkoisten ja sisäisten asiakkuuksien näkökulmasta. Nämä mittaukset ovat keskeinen osa varmistettaessa asiakasodotuksiin vastaamista sekä tehtyjen toimenpiteiden onnistumisen arviointia. Vuoden 2016 lopulla toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely, jossa mitattiin asiakkaiden tyytyväisyyttä hankinnan ja logistiikan palveluihin sekä Tukoon yleisesti. Kysely oli edellisvuotta suppeampi, vastaajia oli 125 jäsenorganisaatiosta ja heidän asiakkaitaan. Kokonaisuutena asiakastyytyväisyytemme säilyi hyvällä tasolla vastausten painotetun keskiarvon ollessa 4,81 asteikolla 1-6 (2015: 4,84). Tukon tilanteeseen nähden tulos oli hyvä, palvelutaso oli onnistuttu pitämään riittävällä tasolla. Tukon arvojen mukaisen toiminnan koettiin vahvistuneen edellisvuodesta. Kehitysalueiksi nousivat hedelmä- ja vihanneshankinta sekä yleinen toimintavarmuus. Saadun palautteen perusteella on laadittu toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan yhdessä jäsenasiakkaiden kanssa. Taloudellisen lisäarvon tuottaminen Suomen Lähikaupan ostovolyymin pienentymisestä huolimatta Tukon vuosi 2016 oli edelleen taloudellisesti hyvin tasapainossa. Vaikka tuotot ja liikevaihto laskivat, kustannustehokkuus säilyi hyvänä ja yhtiön kiinteät kulut alittivat selkeästi budjetoidun tason. Vuonna 2016 jatkoimme talousprosessien kehittämistä ja automatisointia sekä otimme käyttöön M2 matka- ja kulunhallintajärjestelmän, jolla siirrettiin käsittelyt ja maksut kokonaisuudessaan sähköiseen muotoon. Kehitimme yhtiön johdon tulosraportointia sekä taloudellisen ennustamisen työvälineitä. Toimintolaskennalla tehtiin useita hankinnan ja logistiikan erillisanalyyseja ja yhtiön allokaatioperusteita uudistettiin. Lisäksi automatisoimme ja uudistimme yhtiön leasing-raportointia sekä kehitimme taloushallinnon robotiikkaa. Vuoden 2016 aikana jatkoimme myös hankinnan katehallintatyökalun hyödyntämistä ja kehittämistyötä. Lisäksi jatkettiin hävikin tehostamiseen liittyvää projektia, jonka tavoitteena on uudistaa hävikinhallinnan prosessi kokonaisuudessaan ja sitä kautta pienentää Tukon toimitusputkissa syntyvää hävikkiä. Tukon toiminnan peruslähtökohta on taloudellisen ja toiminnallisen lisäarvon tuottaminen jäsenille. Tukon yritysvastuutyö erityisesti hankintaketjun osalta on jäsenillemme tärkeä lisäarvotekijä. Keräämme säännöllisesti palautetta kaikilta tärkeimmiltä sidosryhmiltämme. Asiakaspalautetta saadaan säännöllisesti erilaisissa jäsentapaamisissa ja yhteistyöpalavereissa sekä Olennainen näkökohta: Suora taloudellinen lisäarvo 2014 2015 2016 Tuotot 761 514 744 379 594 364 Toimintakulut 729 685 711 559 566 268 Henkilöstökulut 28 317 27 587 23 966 Maksut omistajille ja rahoittajille 816 755 698 Maksut valtiolle (verot, tullimaksut, valmisteverot ja muut maksut) 28 995 28 562 22 447 Omavaraisuusaste (%) 17,1 19,1 26,0 19

Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi Tukon verojalanjälki Osana yhtiön taloudellista vastuuta Tuko Logistics Osuuskunta raportoi verojalanjälkensä nyt neljättä kertaa. Tukon verojalanjälki muodostuu välittömistä ja välillisistä veroista sekä muista veroluonteisista maksuista. Vuonna 2016 verojalanjälki yhteensä oli 285 milj. (2015: 353 milj. ). Suurimman yksittäisen veroryhmän muodostavat erilaiset valmisteverot. Valmisteverot muodostuvat pääosin alkoholi- ja sokeriveroista, virvoitusjuoma- ja juomapakkausveroista sekä tupakkaverosta, joiden osuus verojalanjäljestä vuonna 2016 oli 155 milj. (2015: 192 milj. ) ja suhteellinen osuus verojalanjäljestä 54,6 % (2015: 54,4 %). Vuonna 2016 Tukon kautta kulki verottajalle tilitettävää arvonlisäveroa 117 milj. (2015: 148 milj. ). Arvonlisäverot muodostivat 41,2 % (2015: 43 %) verojalanjäljestä. Kolmanneksi suurin osuus valtion verotuloihin syntyi työllistämisen kautta. Tuko tilitti valtiolle työntekijöiden palkkoihin liittyviä veroluonteisia maksuja (ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut, tyel-maksut ja työttömyysvakuutusmaksut) yhteensä 11,2 milj. (2015: 11,8 milj. ). Suhteellinen osuus oli 3,9 % (2015: 3,3 %) kaikista veroluonteisista eristä. Muut verot ja veroluonteiset maksut sisältäen mm. yhtiön maksaman tuloveron, sähköveron, tullimaksut ja vakuutusmaksuveron oli suuruusluokaltaan 0,9 milj. (2015: 0,9 milj. ). 54,6 % Tukon toiminnan kokonaisverojalanjälki 285 m 3,9 % 0,3 % 41,2 % Arvonlisävero 117 m Valmisteverot 155 m Palkkojen ennakonpidätys ja sotumaksut 11,2 m Muut: Tulovero, Yle-vero ym. yht 0,9 m 20

Henkilöstön hyvinvointi 21

Henkilöstön hyvinvointi Vastuullinen työnantajuus tarkoittaa Tukolla mm. henkilöstön hyvinvointia, osaamisen kehittämistä, kannustavaa palkitsemista, hyvää johtamista sekä osuuskunnan toimintaedellytysten turvaamista. Tukon toimintamallit on kuvattu ja ne perustuvat yhteisiin pelisääntöihin ja arvoihin. Yhteiset toimintamallit luovat hyvän ja kestävän perustan osuuskunnan toiminnalle. Työnantajana Tuko voi luottaa vastuunsa tuntevaan, yhteiseen hiileen puhaltavaan henkilöstöön, joka on sitoutunut palvelemaan asiakaskuntaamme luotettavasti ja asiantuntevasti. Vuonna 2016 henkilöstöhallinnossa toteutettiin supistettua henkilöstön hyvinvointiohjelmaa. Varastolla järjestettiin jalkaergonomiapäivät, jatkettiin Tules-ongelmista kärsivien tukolaisten Kroppa kunnossa -ohjelmaa, toteutettiin nuorten tukolaisten voimavararyhmä, jolla haettiin eväitä työelämässä jaksamiseen ja oman tulevaisuuden hahmottamiseen. Toimihenkilöille kohdistettu Mindfulness-ohjelma vietiin loppuun sekä jatkettiin Tukon konkariohjelmaa 57 vuotta täyttäneiden tukolaisten keskuudessa. Tukolaisille toimihenkilöille järjestettiin myös kerran kahdessa viikossa taukoliikuntaa. Henkilöstön kuvaus Olennaiset näkökohdat: Hyvä työnantajuus Tasavertaiset mahdollisuudet Keravan toimipisteessä työskentelee noin 750 henkilöä. Siellä tehdystä työstä tukolaiset tekivät 409 henkilötyövuotta (2015: 514). Omasta henkilöstöstä 259 henkilötyövuotta tehtiin varastolla ja 150 henkilötyövuotta toimihenkilötehtävissä. Ylempiä toimihenkilöitä lukuun ottamatta Tukon henkilöstöryhmät ovat työehtosopimusten piirissä. Tuko on Kaupan Liiton jäsenyritys. Ylempiä toimihenkilöitä oli 2016 keskimäärin 84 henkilöä. Myös ylempien toimihenkilöiden osalta Tuko noudattaa laajasti Kaupan alan työehtosopimusta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on varmistaa henkilöstön tasapuolinen kohtelu ikään, sukupuoleen ja etniseen taustaan liittyviin tekijöihin katsomatta. Tasaarvosuunnitelma palkkavertailuineen vahvistetaan vuosittain Tukon henkilöstötoimikunnassa ja käydään läpi johtoryhmässä. Henkilöstö (htv) 2014 2015 2016 Toimihenkilöt 177 173 150 Työntekijät 372 341 259 Tukon työntekijät yhteensä 549 514 409 Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet -16 Toimihlö Työntekijä Keski-ikä oli noin 43,6 v. 42,7 v. Työsuhteen pituus oli keskimäärin 13,6 v. 14,2 v. Vaihtuvuus oli 57,0 % 84,0 % Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,3 v. 63,3 v. Toimihenkilöryhmässä Tukon palveluksessa olevien naisten ja miesten kokonaismäärässä on vain pieniä eroja. Työntekijäpuolella miehiä henkilöstöstä on noin 79 % ja naisia noin 21 %. Työntekijäpuolella henkilöstön sukupuolijakaumaan vaikuttaa se, että kyse on keskiraskaasta varastotyöstä, johon hakeutuu naisia vähemmän kuin miehiä. Vuonna 2016 Tukolle ei palkattu yhtään uutta toimihenkilöä eikä varastotyöntekijää. Yt-neuvotteluissa irtisanottujen työsuhteita jatkettiin määräaikaisina 16 varastotyöntekijälle ja kahdelle toimihenkilölle. Tukon henkilökunnan työsuhteista 2016 94 % oli toistaiseksi voimassa olevia ja 94 % kokoaikaisia työsuhteita. 22

Henkilöstön hyvinvointi Palkitseminen Tuko noudattaa varastotyöntekijöihin ja tes-toimihenkilöihin Kaupan alan työehtosopimusta ja heille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkkauksessa ei ole sukupuoleen perustuvia eroja. Tukon ylempien toimihenkilöiden palkkataso määritellään ns. Hay-palkkausjärjestelmän kautta. Tukon palkkatasoa vertaillaan vuosittain Hay-palkkatutkimuksessa kaupan alan markkinapalkkoihin. Tämän avulla Tuko varmistaa osuuskunnan palkkatason kilpailukykyisyyden suhteessa alan markkinapalkkoihin. Tasa-arvosuunnitelman yhteydessä tehdään vuosittain naisten ja miesten välinen palkkavertailu. Naisten ja miesten palkkavertailun yhteydessä ei ole ilmennyt ns. selittämättömiä sukupuoleen tai muuhun vastaavaan syyhyn perustuvia palkkaeroja. Peruspalkan lisäksi koko Tukon henkilöstö on mukana joko suorite- tai kannusteohjelmissa. Varastotyöntekijöiden suoriteohjelmassa maksetaan työsuoritukseen perustuvaa palkanlisää sekä varaston äänikeräilyssä edellisen lisäksi ns. tuotantolisää. Toimihenkilöryhmille maksetaan yhtiö-, tiimi- sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin sidottua kannustinpalkkiota. Henkilöstön etuudet Tukolla on käytössä laajat henkilöstöetuudet. Samat etuudet tarjotaan sekä vakituiselle että määrä- tai osa-aikaiselle henkilöstölle. Tässä kuitenkin huomioidaan tehty työaika, esimerkiksi osa-aikaisen henkilöstön työterveyshuollon palvelut ovat käytettävissä sovittuina työssäolopäivinä. Tuemme henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista mm. tarjoamalla kuntosalin henkilökunnan käyttöön, järjestämällä taukojumppaa ja tarjoamalla työntekijöille laajan työhyvinvointiohjelman mukaiset palvelut. Tukon tiloissa toimii myös hieroja, jonka palveluita henkilökunta voi ostaa. Muita merkittäviä etuja ovat laaja työterveyshuolto, tuettu henkilöstöruokailu, työnantajan osittain kustantamat liikunta- ja kulttuurisetelit sekä henkilökunnan myymälä, joka on avoinna myös alihankinnan henkilöstölle. Tuko palkitsee henkilöstöä pitkästä palvelussuhteesta raha- ja korulahjoin. Vuosittain järjestetään myös palvelusvuosijuhla, jonne kutsutaan palvelusvuosijuhlijoita ja Tuko-opinnoista valmistuneita henkilöitä. Joulukuussa Tuko tarjoaa koko henkilöstölle sekä Tukon tiloissa työskenteleville alihankkijoille joululounaan. Lisäksi Tuko muistaa henkilöstöään joulupaketilla. Tukon henkilöstötyytyväisyys Tukon henkilöstötyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti henkilöstökyselyin. Vuoden 2016 henkilöstökyselyn vastausaktiivisuus oli 33 %. Vuosina 2010-2014 henkilöstökyselyn tulokset olivat nousujohteiset. Nousujohteisuus katkesi vuoden 2016 kyselyssä, jossa näkyy Tukon tulevaisuuden epävarmuus ja vuosina 2015 ja 2016 toteutetut yt-neuvottelut, joiden taustalla on Tukon jäsenyritysten heikentynyt markkinaosuus, Suomen Lähikauppa Oy:n osakekannan siirtyminen Ruokakesko Oyj:n omistukseen sekä Wihurin päätös rakentaa oma logistiikkakeskus. Toimihenkilöiden tyytyväisyys pysytteli keskiarvolla mitattuna vuoteen 2014 saakka hyvällä tasolla, vaihdellen vain vähän. Ajanjaksolla 2010-2014 toimihenkilöiden tyytyväisyys nousi vuoden 2010 keskiarvoluvusta 3,89 vuoden 2014 lukuun 4,11. Vuoden 2016 kyselyssä toimihenkilöiden omaa työtä koskevien vastausarvosanojen keskiarvo oli 3,82 ja töiden sujuminen osion vastausarvosanojen keskiarvo 3,93. Vuosina 2010-2014 varastotyöntekijöiden työtyytyväisyys otti suuria harppauksia. Keskiarvolla mitattuna tulokset kehittyivät vuosina 2010-2014 tyydyttävältä tasolta hyvälle tasolle (2010: 3,25 -> 2014: 3,89). Vuoden 2016 kyselyssä arvosanat laskivat merkittävästi ollen omaa työtä koskevassa osiossa keskiarvoltaan 3,49 ja töiden sujuminen osion keskiarvolta 3,46. 23

Henkilöstön hyvinvointi Koulutus ja kehittyminen Työterveys ja turvallisuus Olennainen näkökohta: Henkilöstön osaaminen Olennainen näkökohta: Työterveys ja turvallisuus Vuonna 2016 82 tukolaista osallistui yhteensä 146 eri koulutukseen. Koulutustunteja käytettiin kaikkiaan 2172, joka on n. 5,5 tuntia tukolaista kohti. Miehet käyttivät koulutukseen aikaa 1425 tuntia ja naiset 747 tuntia. Keskimäärin miehet osallistuivat koulutukseen 3,5 tuntia per tukolainen ja naiset noin 2 tuntia. Tuko-tasolla ei toteutettu vuoden 2016 aikana merkittäviä koulutusteemoja. Leanista kiinnostuneille varastotyöntekijöille koulutettiin Lean-filosofiaa puolenpäivän koulutustilaisuuksissa. Tukolaisilla oli myös mahdollisuus osallistua verkkopohjaiseen kielikoulutukseen ja defibrillaattori-koulutukseen. Uudet esimiehet kävivät Tukon esimiestyön peruskoulutuksen, PLA:n (Performance Leadership in Action). Muut koulutuksen liittyivät osastokohtaisiin ammattiosaamisiin sekä osastorajat ylittäviin infoihin. Koko Tukon oma henkilöstö on mukana vuosittain pidettävissä kehityskeskusteluissa. Toimihenkilöillä tämä toteutuu 100-prosenttisesti ja varastotyöntekijöillä kehityskeskustelujen toteutumisprosentti oli 94 (2015: 88). Koulutustunnit 2016 Keskimääräiset koulutustunnit/ hlö Naiset TH 549 5,2 Naiset TT 198 1,2 Miehet TH 687 6,5 Miehet TT 738 4,4 Tukon työterveyden ja -turvallisuuden (TTT) johtamisjärjestelmä on sertifioitu kansainvälisen OHSAS 18001:2007 standardin mukaisesti. TTT-asioiden johtamista ohjaa ylimmän johdon vahvistama työturvallisuuspolitiikka. Yhtiötason TTT-tavoitteet oli asetettu neljän vuoden kaudelle 2013-2016. Alkuvuonna 2017 johtoryhmä vahvisti samat päätavoitteet myös vuosille 2017-18. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittaisen raportoinnin sekä johtoryhmälle annettujen katsausten avulla. Osastokohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiötavoitteista. Osana johtamisjärjestelmää TTT-asioiden toteutumista arvioidaan myös vuosittain sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Päivittäisen johtamistavan kuvaus eri organisaatiotasojen vastuineen ja tehtävineen on kirjattu Tukon turvallisuusjohtamisen periaatteet -asiakirjaan. Myös kaikissa kehityshankkeissa huomioidaan työterveys ja -turvallisuusnäkökulma. Vuoden 2016 aikana Tukon toiminnassa koettiin isoja muutoksia, joilla oli vaikutusta myös työturvallisuusasioiden johtamiseen ja hallintaan. Tunnuslukujen valossa pystyimme jatkamaan pääosin positiivista kehitystä, mutta YT-neuvotteluilla oli selkeä vaikutus mm. sairaspoissaolojen kehitykseen. Sairauspoissaolot EK:n keskiarvotasolle Sairauspoissaoloja seuraamme erikseen työntekijöiden ja toimihenkilöiden osalta ja lisäksi raportoimme tapaturmapoissaolot omana osa-alueenaan. Molemmille osa-alueille on asetettu vuosittaiset prosentuaaliset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan kuukausittain HR-raportoinnin yhteydessä. Tavoitteet on asetettu EK:n laskentavan mukaisesti toimialakohtaisen vertailun helpottamiseksi. Vuodelle 2016 asetettuja sairaspoissaolotavoitteita ei saavutettu kummankaan henkilöstöryhmän osalta johtuen pääosin keväällä toteutetun YT-neuvottelun lopputuloksesta, joka näkyi välittömänä sairaspoissaolojen lisääntymisenä. Tapaturmapoissaolot laskivat työntekijöiden osalta tavoitteiden mukaisesti, mutta toimihenkilöiden osalta tavoitteesta jäätiin. Tämä johtuu osaltaan myös erittäin haasteellisesta 0 %:n tavoitteesta. Tavoite Toteuma Sairaspoissaolo-% TT 6,60 8,18 Sairaspoissaolo-% TH 2,05 2,57 Tapaturmapoissaolo-% TT < 0,30 0,24 Tapturmapoissaolo-% TH 0,00 0,03 24

Henkilöstön hyvinvointi Työtapaturmat alle toimialan keskiarvon Tavoitteen toteutumista mittaamme yleisesti käytössä olevan tunnusluvun, tapaturmataajuuden mukaan. Tunnuslukuumme lasketaan kaikki vähintään kolmen päivän poissaolojakson aiheuttaneet työpaikkatapaturmat, joita vertaamme teoreettiseen työaikaan kuukausittaisen työsuhteiden määrän pohjalta. visin työterveyshoitaja ja kolmena arkipäivänä viikossa työterveyslääkäri. Lisäksi Tukon toimipisteessä on mahdollista käyttää työfysioterapeutin palveluita. Työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto työskentelevät aktiivisesti yhdessä tukolaisten työkyvyn ylläpitämiseksi. Turvallisuuskäytännöt ja -kulttuuri osaksi päivittäistä toimintaa 30 25 20 24,6 18,6 Tapaturmataajuus jatkoi positiivista kehitystä ollen vuoden 2016 osalta 14,3. Tämä ylittää vuodelle 2016 asetetun tavoitteemme selkeästi. Tapaturmataajuus tunnuslukuna antaa hyvän pohjan verrata työturvallisuutemme tasoa toimialan yleiseen tasoon. Vuoden 2016 tulosten valossa olemme tapaturmien torjunnassa onnistuneet erinomaisesti tapaturmataajuuden ollessa lähes puolet pienempi kuin toimialalla keskimäärin. Työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen Työhyvinvointi on myös keskeinen osa Tukon TTT-politiikkaa tapaturmien ennaltaehkäisyn ja työterveydestä huolehtimisen ohella. Työhyvinvoinnille on määritetty oma seurattava tunnusluku, joka saadaan toinen vuosi toteutettavasta henkilöstökyselystä. Vuoden 2016 lopulla tehdyssä kyselyssä ei mitattu työhyvinvointia aiempien vuosien tapaan. Kyselyn yleistulos jäi työhyvinvoinnin tavoitteesta mutta oli tilanteeseen nähden kohtuullisen hyvä. Työhyvinvoinnin eteen tehdyistä muista konkreettisista toimenpiteistä kerrotaan raportin henkilöstöosiossa. Tuko tarjoaa työntekijöilleen laajaa työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon Tukon toimipisteessä työskentelee arkipäi- Ennakoivan työturvallisuustyön kehittymistä seuraamme alla olevan taulukon mukaisilla tunnusluvuilla. Tunnuslukujen avulla pyrimme varmistamaan, että sovitut päivittäiset käytännöt ja prosessit toteutuvat suunnitelluilla tavoilla. Tunnusluku Tavoite 2016 Toteuma 2016 Kirjattujen turvallisuushavaintojen lukumäärä > 150 kpl 384 kpl 1 Turvallisuuskierrosten toteuma 95 % 74 % 2 Riskienarviointien toteuma 100 % 78 % 3 Toimenpiteiden toteutus ajallaan 95 % 93 % 4 Tutkintojen suorittaminen ajallaan 95 % 90 % 5 1) Kirjaamiskäytäntöjen parantaminen ja esimiesten ohjeistuksen kehittäminen. 2) Siisteys- ja laatukierrosten toteuma parani edellisvuodesta, mutta määrä edelleen alhainen 3) Toiminnan muutoksista johtuen osa suunnitelluista riskiarvioinneista siirrettiin vuodelle 2017 4) Pääsyynä vastuuhenkilöiden kuittausten unohdukset, parani edellisvuodesta 5) Parani merkittävästi edellisvuoteen, vaikka tavoitetta ei täysin saavutettu 60 50 40 30 20 10 0 15 14,3 10 5 0 2014 2015 2016 Tapaturmataajuus (kpl/ milj. työtuntia) 9 11 29 22 9 12 17 19 13 2014 2015 2016 Alle 3 pv Väh 3 pv Työmatka Työtapaturmat 25

Henkilöstön hyvinvointi Kaikissa kehityshankkeissa huomioitu TTT-näkökulmat Työturvallisuus- ja -terveysnäkökulmien huomiointi on kiinteä osa projektien hallintamalliamme. Tämä näyttäytyy mm. projektisuunnitelmien dokumenttipohjissa, jotka ohjaavat tunnistamaan ja arvioimaan projektien riskit myös TTT-näkökulmista. Tavoitteen toteutumisesta vastaa aina projektien omistajat ja sen toteutumista seurataan vuosittaisissa johdon katselmuksissa. Kehityshankkeiden toteuttamisessa on TTT-näkökulmasta käytössä omia asiantuntijaresursseja sekä mahdollisuus hyödyntää ulkopuolista verkostoamme mm. erilaisten erityiskysymysten selvittämisessä. Muita toimenpiteitä vuonna 2016 Tavoiteohjelmamme puitteissa kehitämme työturvallisuutta ja - terveyttä toteuttamalla linjaorganisaatioiden toimesta jatkuvasti pieniä korjaus- ja kehitystoimenpiteitä. Näiden toimien käynnistäjinä toimivat mm. työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, työntekijöiden palautteet ja parannusehdotukset, turvallisuuskierrosten havainnot yms. Vuoden 2016 aikana tällaisia konkreettisia parannuksia olivat mm. seuraavat toimenpiteet: Lisäsimme kuormalavahyllyjen ns. tunnelisuojia työntekijöiden kanssa sovittuihin paikkoihin, mm. korkeille keräyspaikoille. Keräilyautomaation laatikointialueella parannettiin pölynpoistoa lisäämällä kohdennetusti pölynpoistolaitteita. Toimistotiloissa toteutimme sisäilman laatumittauksia toimihenkilöiltä tulleiden palautteiden pohjalta. Valitusmekanismit Työtapaturmien kirjaamisessa ja raportoinnissa noudatetut periaatteet Kaikki työpaikalla ja työmatkoilla sattuneet tapaturmat kirjataan THS-tietojärjestelmään (Tava Health & Safety). Samaan järjestelmään kirjataan myös kaikki työpaikalla sattuneet vaaratilanteet sekä muut turvallisuushavainnot. Tapahtumat luokitellaan niiden vakavuuden mukaan ja kaikki tapaturmat sekä vakavammat vaaratilanteet tutkitaan linjaesimiesten toimesta. Tutkinnan tavoitteena on löytää tapahtumien juurisyyt ja määrittää ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Viime vuonna työpaikkatapaturmia kirjattiin 25 kpl (2015: 41), työmatkatapaturmia 9 kpl (2015: 11) ja turvallisuushavaintoja yhteensä 384 kpl (2015: 392). Tutkintamenettelyyn sisältyy myös hyväksymiskäytäntö, jolla varmistetaan tutkinnassa löydettyjen juurisyiden oikeellisuus sekä sovittujen toimenpiteiden oikea kohdistaminen sekä aikataulujen realistisuus. Järjestelmä seuraa luokittelun, tutkinnan ja hyväksymisen toteutumisaikatauluja Tukon turvallisuusjohtamisen periaatteiden mukaisesti. Tukolla sattuneet tapaturmat raportoidaan kvartaaleittain johtoryhmän tuloskortille sekä laajemmassa vastuullisuusyksikön kuukausiraportissa linjaorganisaatioiden vastuuhenkilöille. Keskeisiä esille nousevia asioita käsitellään myös työsuojelu- ja henkilöstötoimikunnissa. Muut oman henkilöstön valitusmekanismit Tukolla on käytössä epäasialliseen kohteluun ja niiden käsittelyyn liittyvät ohjeistukset ja toimintamallit. Toimintaohjeiden vastaisesta toiminnasta voi ilmoittaa omalle esimiehelle, johdolle, työterveyshuollolle, työsuojeluvaltuutetuille tai henkilöstöhallinnon edustajille. Ilmoituksen voi tehdä myös viestillä aloitelaatikkoon. Myös henkilöstökyselyssä vastaajilla on mahdollista antaa kirjallista palautetta anonyymisti. Kaikki saadut palautteet käsitellään johtoryhmässä ja yksiköiden palavereissa. Viitaten G4-SO8 tunnuslukuun - Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä, Tukolla ei tapahtunut rikkomuksia vuonna 2016. 26

Ympäristön huomiointi toiminnassa 27

Ympäristön huomiointi toiminnassa ISO 14001 ympäristöjärjestelmä Tukon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2004 -standardin mukaisesti. Ympäristövaikutukset arvioidaan säännöllisesti ja ne ovat pohjana ympäristöpäämäärille ja -tavoitteille. Keskeiset tavoitteet on linjattu myös johdon hyväksymässä ympäristöpolitiikassa, joiden toteutumista johto seuraa säännöllisesti. Ympäristöjärjestelmää auditoidaan osana muita auditointeja ja katselmoidaan säännöllisesti. Ympäristötyötä koordinoi vastuullisuus-yksikkö yhteistyössä linjaorganisaation ja tukitoimintojen kanssa. Ympäristötavoitteet ja sen pohjalta muodostettu ympäristöohjelma kattaa Tukon strategiakauden 2013-16. Alkuvuonna 2017 johtoryhmä vahvisti samat tavoitteet myös vuosille 2017-18. Osastokohtaiset ympäristötavoitteet johdetaan yhtiötavoitteista ja kaikissa kehityshankkeissa huomioidaan ympäristönäkökulma. CO2-päästöjen vähentäminen Energiansäästö Tavoitteet 2016 toteuma 2013-2016 tavoitteen saavuttaminen 2017 tavoite -15 % Tavoite saavutettu. CO2-päästöjä vähennetty 21 % (vertailuvuosi 2012). +3,4 % 9 %:n energian käytön tehostuminen (vertailuvuosi 2010) Laskevat CO2-päästöt Energiankulutus -2 % Jaksolla 2017-20 7 %:n energian käytön tehostuminen (vertailuvuosi 2014). Jätteiden hyötykäyttöaste% Hyötykäyttöaste 100 Hyötykäyttöaste > 95 Hyötykäyttöaste 99 Tuotetarjooman ympäristönäkökohdat Tukon keskeiset ympäristötavoitteet Ei merkittävää etenemistä, biojätteen määrä nousi. Oma merkki -toimittajien ympäristöasiat osana BSCI-sitouttamista. Biojätteen määrän vähentäminen. Oma merkki -toimittajien ympäristöosaamisen kehittäminen Biojätteen määrän vähentäminen. Oma merkki -toimittajien sitouttaminen ympäristöasioiden hallintaan. Tavoitteissa onnistumista mitataan määriteltyjen mittarien lisäksi asiakkailta ja henkilöstöltä saatavan palautteen perusteella. Vuoden 2016 ulkoisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä Tukon vastuullisen toiminnan (ympäristö, hankinta ja tuoteturvallisuus, työturvallisuus sekä yhteiskuntavastuu) arvioitiin olevan kiitettävällä tasolla. Sisäisessä asiakastyytyväisyyskyselyssä ympäristövastuun hoitamista mittaavat arvosanat laskivat jonkin verran ollen edelleen hyvällä tasolla. Ympäristölupa Tukon ympäristölupaan liittyy määräyksiä koskien mm. jätehallintaa, melun hillintää sekä ulkotilojen siisteyden ylläpitämistä. Vuonna 2016 saatiin lähinaapureilta useita yhteydenottoja, jotka koskivat mm. jakelukeskuksen katolla sijaitsevien ilmastointi- ja kylmälaitteiden sekä kylmäkoneellisten autojen aiheuttamaa ääntä, lastaus- ja purkuääniä sekä lastausliikenteen ohjaamista oikealle ajoreitilleen. Yhteydenottojen perusteella muistutettiin kuljetusliikkeitä liikkumisesta ja pysäköinnistä jakelukeskuksen alueella. Jakelukeskuksen katolla lisättiin meluesteitä ja eristettiin niitä lisää. Lisäksi alkuvuonna kiellettiin autojen pysäköinti jakelukeskuksen pohjoispäädyssä kokonaan. Lupaehtojen täyttymisestä raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaiselle. Tiiviin yhteydenpidon taustalla on osaltaan keväällä 2016 vireille pantu Tukon ympäristöluvan muutoshakemus uuden pakastevaraston rakentamiseksi jakelukeskuksen pohjoispäätyyn. Ympäristövaatimukset ja riskit Keskeisimmät ympäristöriskit liittyvät osaamiseen, jätteiden käsittelyyn ja kemikaaleihin. Kemikaalikäsittelyn osaamista vahvistettiin nimeämällä Tukolle Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin vahvistama vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja. Vuonna 2016 suunnitellut henkilöstön ympäristökoulutukset siirtyivät vuodelle 2017. Mm. jätehallintaan ja energiatehokkuuteen liittyvää perehdytystä annettiin tilannekohtaisesti. Ympäristöasioiden hallintavaatimus ulotetaan myös hankintaketjuun. Uutta oma merkki - tai oman maahantuonnin toimittajaa valittaessa tarkistetaan tämän ympäristövalmiudet ja osaaminen. Edellytämme ympäristöasioiden huomioimista myös yhteistyökumppaneiltamme. Tukon ympäristötavoitteet Tukon tavoitteena on vähentää oman toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti (ks. taulukko) tehostamalla energian käyttöä, parantamalla jätteiden lajittelua ja kierrätystä sekä kiinnittämällä huomiota tuotteiden ympäristövaikutuksiin. Näiden lisäksi tavoitteena on Tukon toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. 28

Ympäristön huomiointi toiminnassa Hankinta- ja jakelukuljetukset Olennainen näkökohta: Kuljetusten ympäristötehokkuus Tuko ostaa valtakunnalliset jakelu- ja terminaalipalvelut, kotimaan nouto- sekä tuontikuljetukset yhteistyökumppaneiltaan. Pyrimme säännöllisellä jakeluverkoston optimoinnilla vähentämään kuljetusten ympäristövaikutuksia kahdella tasolla. Strategisella tasolla valitsemme kuljetus- ja terminaalikumppaneita, joilla on elintarvikejakeluamme tukevaa muuta volyymiä sekä ajanmukainen ja tarpeisiimme soveltuva kalusto ja vaatimusten mukainen ammattipätevyys. Operatiivisella tasolla toimitamme yhdellä toimituksella mahdollisimman paljon tuotteita asiakkaalle. Lisäksi käyttämällä runkokuljetuksia varmistamme ajoneuvoyhdistelmien mahdollisimman suuren täyttöasteen täysin rullakoin. Loppujakeluun pyrimme saamaan perinteisen varastovolyymin lisäksi terminaaliyhdistelyn kautta lisää tuotteita. Tästä esimerkkejä ovat mm. maito, lihajalosteet, panimotuotteet sekä suurkeittiöasiakkaiden pakasteet. Jakelureittejä suunniteltaessa hyödynnetään reittioptimointia tukevia työvälineitä, joiden avulla minimoimme jakelun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja energian kulutusta. Puhtain kilometri on aina ajamaton kilometri. Viime vuonna jatkoimme jakelureittien optimoimista Keravan jakelualueella sekä ajoneuvojen ja kuljetusalustojen täyttöasteen parantamista. Jakelun rakenteellisten muutosten myötä on kuljetusten tiivistäminen mahdollistanut ympäristön kannalta tehokkaamman jakelutoiminnan. Jakelukeskuksen alueella muina päästöinä syntyy mm. melua ja pölyä. Näitä minimoimme mm. ylläpitämällä piha-alueen siisteyttä, valvomalla lastausliikennettä ja ohjaamalla sitä erityisesti yöaikaan mahdollisuuksien mukaan alueille, joista ei aiheudu suoraa melua läheiselle asuinalueelle. Tuotteet kulkevat kierrätettävillä kuljetusalustoilla Valtaosa tuotteista kuljetetaan rullakoissa ja loput kierrätettävillä puulavoilla. Rullakoiden keskimääräinen käyttöikä on yli kymmenen vuotta ja niitä korjataan ja huolletaan koko käyttöiän ajan. Kaikki käytössä rikkoontuneet rullakot toimitetaan korjattavaksi ja korjauskelvottomat yksiköt käytetään varaosina tai kierrätetään. Vastaavasti kiertävät myös puulavat teollisuuden, Tukon ja asiakkaiden väillä. Tukon jakelussa kulkee huomattava määrä erilaisia kierrätettäviä laatikoita, alusvaunuja sekä kennolevyjä. Ne noudetaan asiakkailta toimitusten yhteydessä niin, ettei ylimääräistä ympäristön kuormitusta synny. Niiden tehokkaan käytön ja seurannan mahdollistavat lukuisat eri seuranta- ja panttijärjestelmät. Tuko tukee myös asiakkaidensa kierrätystavoitteita keräämällä jakelun yhteydessä tuotteiden kuljetuspakkauksista syntyvää pahvi- ja muovijätettä edelleen kierrätettäväksi. Tukon tuoretuotteiden toimituksissa käytetään Transboxin hallinnoimia kierrätettäviä muovilaatikoita. Laatikoiden valmistemateriaali HDPE kestää erinomaisesti kosteutta ja lämpötilan vaihteluja. Laatikot kestävät lisäksi sekä dynaamista että staattista kuormitusta ja siten ne suojaavat tuotteita käsittelyn ja kuljetuksen eri vaiheissa. Transbox-laatikko toimii sellaisenaan vähittäiskaupassa myyntikalusteisiin sopivana myyntialustana, josta asiakkaat voivat poimia haluamansa tuotteet ilman ylimääräisiä käsittelykertoja. Transbox-laatikoita käyttämällä myös jätteiden määrä vähenee. 29

Ympäristön huomiointi toiminnassa Tukon kasvihuonekaasupäästöt Olennainen näkökohta: Energia- ja materiaalitehokkuus tco2 2014 tco2 2015 tco2 2016 Huomiot Tuko on raportoinut toiminnastaan aiheutuvat suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kansainvälisen GHG -mallin mukaisesti vuodesta 2014 alkaen. Tukon kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 yhteensä 10 239 tco2-e (2015: 12 113 tco2-e). Laskua edellisvuoteen oli 15 %. GHG-protokollan Scope 2 epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt olivat 3 085 tco2-e (2015: 2 967 tco2-e). Päästöt lisääntyivät 3,9 %, johon vaikutti sähkönkulutuksen kasvu banaaninkypsyttämössä sekä säävaihtelut. Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) 3179 2967 3085 Energia (sähkö & lämpö) 3179 2967 3085 Muut epäsuorat kasvihuonepäästöt (Scope 3) 9056 9147 7154 Kotimaan jakelukuljetukset 7958 8024 6343 Tukolla ei ole ollut 2014-16 aikana Scope 1 mukaisia päästöjä GHG-protokollan Scope 3 mukaiset muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat Tukolla kotimaan jakelukuljetuksista, jätteistä, työmatkaliikkumisesta, liikematkoista sekä työsuhdeautojen sekä kilometrikorvattujen työmatkojen aiheuttamista päästöistä. Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt olivat 7154 tco2-e (2015: 9147 tco2-e). Scope 3 mukaiset päästöt laskivat lähes 22 %. Jätteet 161 206 125 Työmatkaliikkuminen 937 917 686 Jätteiden päästöt on laskettu HSY:n PETRA-raportointijärjestelmässä. Työsuhdeautot, työpaikan ja kodin väliset matkat, lentomatkat, kilometrikorvatut työajot. Suurimmat päästöt syntyivät kotimaan jakelukuljetuksista, joiden määrä laski 21 %. Tämä johtui kuljetettavan volyymin ja ajettujen kilometrien vähenemisestä. Vajaa kolmannes päästöistä syntyy ostoenergian tuotannossa, jossa päästöt nousivat noin 4 %:lla edellisvuodesta. Jätteiden kokonaismäärän selkeä lasku sekä mm. sekajätteen ja vaarallisten jätteiden puuttuminen kokonaan vaikuttivat jätteiden aiheuttamien kokonaispäästöjen määrää vähentävästi. PÄÄSTÖT YHTEENSÄ 12 235 12 113 10 239 Tukon kasvihuonekaasupäästöjen jakauma Tukon työmatkaliikkumisen päästöt vähenivät 25 %. Vähenemistä selittää työpaikan ja kodin välisten matkojen väheneminen työntekijöiden määrän vähenemisen suhteessa sekä lentomatkojen väheneminen. Tukolla oli vuoden 2016 lopussa työsuhdeautoja 21 kpl (2015: 24 kpl), joiden keskimääräinen CO2-päästöarvo oli 121 g/km (2015: 122). 30

Ympäristön huomiointi toiminnassa Sähkö- ja lämpöenergian käyttö Olennainen näkökohta: Energia- ja materiaalitehokkuus Tuko on mukana Kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa ja sen mukaisesti sitoutunut tehostamaan sähkö- ja lämpöenergiankulutusta energiansäästötoimenpitein 9 %:lla vuoteen 2016 mennessä (vertailuvuosi 2010). Saavutimme asetetut tavoitteet selvästi. Kokonaisenergiankulutuksemme laski 13 %. Tuko liittyi myös seuraavalle Energiatehokkuussopimuskaudelle, Kaupan alan toimenpideohjelmaan jaksolle 2017-2025. Tavoitteenamme on tehostaa energiankulutusta energiansäästötoimenpitein 10,5 % vuoteen 2014 verrattuna (välitavoite 7 % vuoteen 2020 mennessä). Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) mukaiset asiat huomioidaan osana ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Jakelukeskuksen sähköenergian kulutusta seurataan kokonaisuutena ja usealla aluekohtaista kulutusta seuraavalla alamittarilla, seurantaa tukeva järjestelmä myös hälyttää suurista poikkeamista ja siten mahdollistaa nopean reagoinnin ja korjaavat toimenpiteet. Keravan kiinteistön pinta-alasta 30 % on jäähdytettyä tilaa (4-6 C ) ja sen osuus sähkönkulutuksesta on jopa 40 %. Kiinteistössä ja prosesseissa kokonaisenergiankulutus nousi 3,4 % edellisvuoteen verrattuna. Sähkö- ja lämpöenergiaa käytettiin yhteensä 14306 MWh (2015: 13840 MWh). Sähkönkulutus nousi 1,8 % ja kaukolämmön kulutus 9,3 %. Tämä johtui sääolosuhteista ja liiketoiminnan, kuten banaanikypsyttämön, lisääntyneestä palvelumyynnistä. Vuonna 2016 toteutettiin edelleen monia energiansäästötoimenpiteitä, joista keskeisimpinä jatkettiin sisä- ja ulkotilojen valaisimien vaihtamista energiatehokkaisiin sekä tehtiin erilaisia säätöjä ja pienempiä energiatehokkuustoimenpiteitä. Osallistuimme kuluneena vuonna myös Motivan koordinoimalle valtakunnalliselle Energiansäästöviikolle. Vuonna 2017 jatkamme energiatehokkuuden parantamista erilaisin säädöin ja energiatehokkuustoimenpitein tavoitteena laskea energiankulutusta vähintään 2 %-yksiköllä. Osana energia- ja materiaalitehokkuutta parannamme jatkuvasti jätehallintaamme ensisijaisesti jätemääriä vähentämällä ja toissijaisesti tehostamalla jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä. Jätehallinta ja materiaalien käyttö Olennainen näkökohta: Jätteiden hyötykäyttö Tukon toiminnoista syntyy jätettä pääosin erilaisista pakkausmateriaaleista sekä poisheitettävästä pakatusta biojätteestä. Pakatulla biojätteellä tarkoitetaan pakkauksineen käsiteltävää biojätettä, joka menee hyötykäyttöön (maanparannusaineeksi). Jätteiden lajittelua pyritään jatkuvasti parantamaan lisäämällä henkilöstön osaamista koulutuksin ja ohjeistuksin. Vuonna 2015 toteutettu jätehallinnan kokonaisuudistus vaikutti positiivisesti vuoden 2016 tuloksiin. Uudessa mallissa aiemmin sekajätteeksi päätynyt jäte lajitellaan pakattuun biojätteeseen tai energiajätteeseen. Tukon omasta toiminnasta aiheutuva kokonaisjätemäärä väheni vuonna 2016 15 %. Hyötykäyttöaste parani ollen 100 % (2015:94). Jätteiden hyötykäyttöaste on laskettu huomioimalla hyötykäytettäviin jätteisiin kaikki muut paitsi rakennusjäte, SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) ja vaarallinen jäte. Vuonna 2016 ei syntynyt lainkaan SERiä eikä vaarallista jätettä. Vuoden 2016 tavoitteena oli vähentää puhtaan biojätteen määrää. Hedelmien ja vihannesten osalta myymättömiä tuotteita ohjataan aktiivisesti hyväntekeväisyyteen ja muuhun hyötykäyttöön. Toimenpiteistä huolimatta pakatun biojätteen määrä nousi. Tämä johtui volyymivaihteluista ja muutamasta suuremmasta hävitettävästä biojäte-erästä. Vuonna 2017 biojätteen hyötykäyttöön ohjaamista tehostetaan edelleen. Lisäksi 2016 tavoitteena oli tarkentaa oma merkki- ja oman maahantuonnin toimittajien ympäristöasioiden hallintaa. Tässä ei edetty aivan tavoitteiden mukaisesti. Tuko toi vuonna 2016 maahan ja pakkautti kotimaan markkinoille noin 1,7 miljoonaa kiloa pakkauksia. Raportoimme pakkausmateriaalien määrät vuosittain Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle ja näin olemme siirtäneet tuottajavastuun käytännön tehtävät sopimuksella heidän huoleh- 31

Ympäristön huomiointi toiminnassa dittavakseen. Yhteistyön tavoitteena on saavuttaa EU:n ja Suomen lainsääsäädännön asettamat tavoitteet pakkausten kierrätykselle. Tuko vaikuttaa ja osaltaan ohjaa tuottajavastuuasioita paitsi RINKI Oy:n yhden omistajan PTY:n kautta, myös sen taustalla olevissa tuottajayhteisöissä, kuten Puupakkausten kierrätys Oy:ssä sekä Suomen Palautuspakkaus Oy:ssä eli Palpassa, jossa olemme omistajana. Lavat ja rullakot kiertävät jatkuvasti Tukon ja asiakkaidemme välillä. Tarvittaessa lavoja korjataan uudelleenkäytön mahdollistamiseksi. Logistiikan paluukuljetuksia hyödynnetään myymälöiden ja sk-asiakkaiden pakkauspahvien ja -muovien keräämiseksi ja toimittamiseksi Tukolle, josta ne ohjataan keskitetysti edelleen hyötykäyttöön. Paluukuljetuksia hyödynnetään myös juomapakkausten palautuksiin myymälöistä. Lisäksi sähköisten kuormakirjojen käyttöönotossa on edetty. Paperin kulutus on vähentynyt vuonna 2016 lähes 10 % edellisvuoteen verrattuna. Tukon jätemäärät (1000 kg) *) 2014 2015 2016 Hyötykäyttöön menevä jäte 1287 1273 1164 Sekajäte 105 56 0 Jätettä yhteensä 1392 1358 1164 Hyötykäyttöaste 93 94 100 *) Luvut eivät sisällä rakennusjätettä, jotka käsitellään erilliserinä (vuonna 2016 rakennusjätettä syntyi 3 t). Jätteet jätelajeittain 2016: Muut jätteet hyötykäyttöön (puu) 18 % Metalli 0 % Muovi 6 % Energia 8 % Pahvi 26 % Paperi 1 % Biojäte 41 % 32