Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Samankaltaiset tiedostot
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Peltokuivatuksen tarve

Peltomaan rakenteen arviointi

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Peltomaan rakenteen arviointi

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Karjanlannan hyödyntäminen

Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Maanparannus ja maaperän havainnointi

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen?

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maan vesitalous toimivaksi

Toimiva maaperän mikrobisto

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Luomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Millaiset renkaat valitsin ja miksi?

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Salaojitus on peltoviljelyn ympäristönhoidon kulmakivi

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Transkriptio:

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012

Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa muokkauskerroksen jankon pohjamaan maan liettymisvaara kasvaa maan biologiset toiminnot heikkenevät juurten kasvu maaperäeläinten toiminta maan mikrobien toiminta kuivuminen ei pääse edistämään rakenteen kehittymistä 2

Maan rakenteen määritelmä Maan rakenne tarkoittaa maahiukkasten keskinäisiä sidoksia ja ryhmittymiä ja niiden väliin jäävää huokostilaa. huokostila vesi ilma kiintoaines maan runko, kivennäisainesta ja eloperäistä ainesta 3

Maalajeilla on eroja 4

Maalajeilla on eroja Lähde: ruotsalainen opetusmoniste 5

Mikä vaikuttaa maan rakenteeseen Maalaji Eloperäisen aineksen määrä Routa ja maan kuivuminen Maan kuivatustila Maanpinnan muodot Olosuhteet Kasvi Lierot ym. maaperäeläimet Kalkitus Maan käsittely; muokkaus, tiivistäminen 6

Sama maalaji erilainen rakenne massiivinen savi muruinen savi 7

Miksi maa tiivistyy Maahan vaikuttaa voima, joka painaa maapartikkeleita lähemmäksi toisiaan ja pienentää partikkelien väliin jäävää huokostilaa Vesi toimii voiteena Luontaiset voimat sade, lumi oma paino omat toiminnot Ulkoiset voimat peltoliikenne muokkaustoimet 8

Tiivistymän haitalliset seuraukset suurten huokosten määrä pienenee, ja ne katkeilevat ja mutkistuvat veden imeytyminen maahan ja liikkuminen maassa hidastuu kaasujenvaihto hidastuu => hapen puute biologiset toiminnot maassa vaikeutuvat maan kemia muuttuu (mm. typen haihtuminen lisääntyy) maan mekaaninen vastus kasvaa juurten kasvu vaikeutuu => veden ja ravinteiden puute 9

Tiivistymän myönteiset seuraukset karkeilla mailla suurten huokosten muuttuminen pienemmiksi lisää sellaisten huokosten määrää, jotka pystyvät varastoimaan vettä kasveja varten kyllästämättömän maan vedenjohtavuus paranee parantaa maan ja kylvösiemenen kontaktia ja siten orastumista pieni tiivistymä vähentää haihtumista Haitalliset seuraukset ovat huomattavasti suuremmat kuin myönteiset! 10

Maan pintakerroksen tiivistyminen Työkoneiden suuri pintapaine Maanpinnan liettyminen (heikko pintarakenne) Kuvat: Helena Äijö ja Rauno Peltomaa 11

Maahan kohdistuva pintapaine Suuri pintapaine aiheuttaa suuren maata tiivistävän paineen upottaa pyörää maahan => lisää vierintävastuta => heikentää traktorin vetokykyä => lisää luistoa => maa hiertyy tiivistää kyntökerrosta ja pohjamaan yläosaa pintamaassa oleva tiivistymä on korjattavissa muutamassa vuodessa 12

Maan liettyminen tapahtuu vesipisaroiden voimasta ilmenee, jos maan pintarakenne on heikko kuivuessaan kuorettuu irronneet partikkelit lähtevät liikkeelle veden voimasta (eroosio) Kestävät murut eivät liety eivätkä aiheuta sameutta 13

Pohjamaan tiivistyminen Akselipaino (kuorma) vaikuttaa siihen, kuinka syvälle tiivistymä ulottuu Syvällä olevaa tiivistymää on vaikea korjata. 14

Alakukku 2002: Maan rakenteen hoito 15

Jokioisten tiivistämiskoe savimaa; savesta pintamaassa 48 %, pohjamaassa 66 % viljelty kauan, salaojitettu maa tiivistettiin vuonna 1981 ajo neljään kertaan => urat vieriviereen teliakseli 19 000 kg rengaspaine 700 kpa verrannetta ei tiivistetty tiivistämisen jälkeen viljelty kevätviljoja keveillä koneilla 16

Tiivistämiskokeiden tuloksia Penetrometer resistance (MPa) 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 0-10 D e p t h ( c m ) -20-30 -40-50 tiivistetty tiivistetty -60 Karkea maa 15 vuotta tiivistämisen jälkeen Jokioisten savimaa 27 vuotta tiivistämisen jälkeen Piirrokset: Laura Alakukku 17

Tiivistymän korjaaminen mekaaninen kuohkeutus biologinen kuohkeutus 18

Maan rakenteen hoidon tavoitteet 1) maan reikäisyys 2) rakenteen kestävyys Hyvä esimerkki: reikäinen maa Huono esimerkki: maan pintarakenne liettynyt 19

Kaksi perusasiaa 1) Toimiva ojitus Peruskuivatuksen tulee olla riittävä ja salaojituksen pitää toimia. Vain hyvin kuivatetussa maassa voi olla hyvä rakenne ja toimiva eliöstö. 2) Sopiva ph Maan ph on pidettävä kalkitsemalla viljelykasville sopivana. Vain silloin kasvinravinteet tulevat hyödynnetyiksi ja kasvusto voi olla rehevää. Vasta kun maan laadun perusta on kunnossa, voi muilla toimilla olla vaikutusta. Maan rakennetta voi kehittää maan luontaisten ominaisuuksien asettamissa rajoissa. 20

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Suosi viljelymenetelmiä, jotka lisäävät maan eloperäisen aineksen määrää. Eloperäinen aines edistää maan rakenteen muodostumista ja sen kestävyyttä ja lisäksi eloperäinen aines on maaperäeläinten ja maan mikrobien ravintoa. 21

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Suosi viljelymenetelmiä, jotka parantavat pintamaan ja -karikkeen lierojen elinoloja. Lierot rei'ittävät maata, edistävät maamurujen muodostumista ja kiihdyttävät ravinteiden vapautumista. Kuva: Risto Seppälä 22

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Käytä kevennettyä muokkausta varsinkin, jos haluat vähentää pinnan liettymisalttiutta. Pintaan kertyvä eloperäinen aines parantaa pintakerroksen rakennetta ja rakenteen kestävyyttä. Kevennettyyn muokkaukseen siirtyminen edellyttää, että lohkon peruskuivatus toimii. 23

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Vähennä ajokerrat minimiin varsinkin märällä maalla. Märässä maassa maahiukkaset pakkautuvat renkaan painon alla kestäviksi tiivistymiksi. Pidä rengaspaine niin alhaisena kuin se teknisesti on mahdollista, mieluiten alle 100 kpa. Jos joudut ajamaan märällä maalla, rengaspaine ei saisi ylittää 50 kpa. 24

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Vältä avokesantoa ja sen tiheää muokkausta. Muokkaus kuluttaa maan eloperäistä ainesta ja huonontaa maan mururakennetta. Avokesanto ei kuivu kasvukauden aikana kasvipeitteisen maan tavoin, mikä lisää maan tiivistymisriskiä muokattaessa. 25

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Vältä märän maan muokkaamista. Maa ei murustu märkänä. 26

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Älä muokkaa maata liian hienoksi. Rikot turhaan maahiukkasten välisiä sidoksia, joita muodostavat mm. maaperän pieneliöstön tuottamat limaeritteet ja rihmamaiset sienet. 27

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Jos pintakerros on hyvin tiivis ja läpäisemätön, muokkaa maan pintaa. Muokkaaminen kuohkeuttaa rakennetta muodostaen siihen hetkellisesti suuria huokosia ja muruja. 28

Ruokamultakerroksen rakenteen parantaminen Huolehdi maan sopivasta happamuudesta, ravinteisuudesta ja kosteustilasta. Ne edistävät suotuisten olojen muodostumista juurille, maaperäeläimille ja maan mikrobeille. 29

Pohjamaan rakenteen parantaminen Huolehdi ojituksen toimivuudesta, jotta maan rakenne voisi muodostua mahdollisimman syvälle. Vain hyvin kuivatetun maan rakenne voi parantua. Kasvien juuret tai lierot eivät tee käytäviä veden vaivaamaan maahan. 30

Pohjamaan rakenteen parantaminen Paranna kastelierojen elinoloja syvien pystysuorien lierokäytävien lisäämiseksi. Kastelierot ovat vaativia, mutta onnistuessasi saat peltoosi tehokkaita maanparantajia. 31

Pohjamaan rakenteen parantaminen Ota viljelykiertoon syväjuurisia kasveja (syysvilja, monivuotiset kasvit, ruokonata, sinimailanen...). Ne rei'ittävät vähitellen maata syvemmälle. Juuret myös kuivattavat maata, mikä edesauttaa rakenteen muodostumista savimailla. Juurten ja lierojen aikaansaama maan biologinen kuohkeutus on paras tapa parantaa maan rakennetta pysyvästi. 32

Pohjamaan rakenteen parantaminen Käytä myyräsalaojitusta ensiapuna savi- ja turvemaiden märissä ongelmakohdissa. Se edesauttaa maan kuivumisen alkuunpääsyä. 33

Pohjamaan rakenteen parantaminen Kuohkeuta maata mekaanisesti, mikäli maassa on hyvin paha tiivistymä tai iskostuma. Se voi joskus olla ainut keino rikkoa maan luontainen iskostuma tai peltoliikenteen aiheuttama tiivistymä. Jotta pellon kantavuus säilyisi, jätä väliin kuohkeuttamattomia kaistoja. Maan pitäminen viherkesantona 2-3 vuotta syväkuohkeutuksen jälkeen vakiinnuttaa maan rakennetta ja estää maan tiivistymistä uudelleen 34

Pohjamaan rakenteen parantaminen Vältä ajoa märällä maalla. Näin estät tiivistymien pahenemista tai muodostumista. Pohjamaan tiivistymisen riski on suuri, jos märällä pellolla ajettaessa rengaspaine on yli 50 kpa (0,5 bar), ja yhden akselin paino ylittää 6 tonnia ja teliakselin 8 tonnia. 35

Toipuuko maa? Pintamaa toipuu hyvin hoidettuna muutamassa vuodessa. Pohjamaa toipuu HITAASTI. 36

Kiitos mielenkiinnosta! MTT Agrifood Research Finland 16.11.2012 37