UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SEUDULLINEN YHTEENVETO

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SEUDULLINEN YHTEENVETO

YHTEENVETO Päivämäärä 11.11.2016 Laatijat Ramboll Finland Oy: Sini Kahilaniemi Jukka Jalovaara Markku Ahonen Benet Oy: Asko Ojaniemi Jyri Virolainen Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Tarkastelutaso... 1 1.1 Katselmukseen osallistuneet kunnat... 1 1.2 Koko maakunta... 3 2. Energiataseet katselmuskunnissa... 4 2.1 Energiankulutuksen ja -tuotannon nykytila... 4 3. Katselmuskuntien ja koko pirkanmaan vertailu... 6 3.1 Energiankulutuksen ja tuotannon vertailu Pirkanmaalla... 6 4. Uusiutuvan energian potentiaalit katselmuskunnissa... 7 4.1 Nykytila ja hyödyntämispotentiaali... 7 4.2 Uusiutuvan energian kokonaispotentiaali katselmuskunnissa suhteessa energiankulutukseen... 8 5. uusiutuvan energian potentiaali koko pirkanmaalla... 9 5.1 Uusiutuvan energian potentiaali Pirkanmaalla... 9 5.1.1 Puuenergiapotentiaali... 9 5.1.2 Aurinkoenergia... 10 5.1.3 Tuulivoima... 10 5.1.4 Lämpöpumput... 12 5.1.5 Vesivoima... 13 5.1.6 Peltoenergia... 13 5.1.7 Biokaasu... 14 5.2 Katselmuskuntien ja muun Pirkanmaan yhteistyö... 15 LÄHTEET... 17

1 1. TARKASTELUTASO 1.1 Katselmukseen osallistuneet kunnat Kunnan nimi Esittely Vaakuna Tampere Tampereen kaupunki sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella ja on Suomen kakkoskeskus pääkaupunkiseudun jälkeen. Tampereen kaupungin asukasluku oli elokuun 2015 lopussa 224 659 ja asukasmäärän odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Tampereen kaupunki sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Etäisyyttä Helsinkiin on n. 175 km. Naapurikuntia ovat lännessä Pirkkala, Nokia ja Ylöjärvi, pohjoisessa Ruovesi, idässä Orivesi ja Kangasala ja etelässä Lempäälä. Kaupungin keskusta sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven väliin jäävällä kannaksella. Suurin osa Tampereella tuotetusta energiasta tuotetaan Tampereen Sähkölaitoksen voimalaitoksissa. Pääpolttoaineena on ollut viime vuosina maakaasu, jonka osuus Tampereen Sähkölaitoksen energiatuotannosta on noin 60 %. Uusiutuvan energian osuus on kuitenkin myös merkittävä n. 24 % jo vuonna 2014 ja vuonna 2015 se nousee merkittävästi. Eniten energiaa kuluu rakennusten lämmitykseen. Pirkkala Pirkkalan asukasluku oli elokuun 2015 lopussa 18 786. Merkittävä osa kunnasta on kaupunkimaista aluetta. Kunnan väestöstä peräti 97,5 % asuu taajama-alueilla. Pirkkalan kunta sijaitsee Pyhäjärven rannalla. Se on osa yhteensä n. 360 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutua. Pirkkalan keskustasta on linnuntietä n. 7 km Tampereen keskustaan. Sen naapurikuntia ovat lännessä Nokia ja Vesilahti, pohjoisessa ja idässä Tampere ja idässä ja etelässä Lempäälä. Tampere- Pirkkalan lentoasema sijaitsee Pirkkalan kunnan alueella. Merkittävä osa kunnasta on kaupunkimaista aluetta. Kunnan väestöstä peräti 97,5 % asuukin taajama-alueilla. Pirkkalan kunnalla ei ole omaa energiantuotantoa. Alueella kulutettu sähkö tuodaan Pirkkalan rajojen ulkopuolelta. Kaukolämmön tuottaa Tampereen Sähkölaitos, joka omistaa myös kaukolämpöverkon sekä läntisen osan sähköverkkoa. Kangasala Kunnan asukasluku 31.12.2014 oli 30 471 asukasta. Asukasluku on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana n. 200 asukkaalla vuodessa. Kunnan maa-aluetta halkovia järviä ovat Roine, Vesijärvi ja Längelmävesi. Etäisyyttä Kangasalta Tampereelle on noin 18 km, Hämeenlinnaan 65 km ja Helsinkiin 170 km. Kangasala rajoittuu lännessä

2 Tampereen kaupunkiin ja Lempäälän kuntaan, pohjoisessa Oriveden kaupunkiin, idässä Kuhmoisten ja Padasjoen kuntiin sekä etelässä Pälkäneen kuntaan ja Valkeakosken kaupunkiin. Kangasalan Lämpö Oy on kunnallinen energialaitos, joka tuottaa ja jakelee kaukolämpöä kunnan alueella. Kaukolämmön ja teollisuuden erillislämmöntuotannon pääpolttoaine on maakaasu. Kangasalla ei ole omaa sähköntuotantoa ja alueella käytetty sähkö on tuontienergiaa. Lempäälä Lempäälän asukasluku 31.8.2015 oli 22 541. Asukasluku on kasvanut tasaisesti ja valtakunnallisesti tarkasteltuna väestönkasvu on ollut vahvaa koko 2000-luvun. Väestönkasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Lempäälän kunta sijaitsee Pyhäjärven ja Vanajaveden rannalla. Kuntakeskus sijaitsee saarella. Etäisyyttä Tampereelle on noin 25 km. Naapurikuntia ovat lännessä Vesilahti ja Pirkkala, pohjoisessa Tampere, idässä Kangasala ja Valkeakoski ja etelässä Akaa. Merkittävä osa kunnasta on maaseutumaista aluetta. Keskustan lisäksi muita taajamia kunnan alueella ovat Moisio, Kulju ja Sääksjärvi. Lempäälän kunnan kaukolämmön tuottaa Lempäälän Lämpö Oy, joka on Lempäälän kunnan kokonaan omistama yhtiö. Lempäälän energiantuotanto perustuu tällä hetkellä maakaasuun, joskin Lempäälän Energia tuottaa myös hakkeella lämpöä Sääksjärven lämpölaitoksella. Lempäälässä ei ole omaa sähköntuotantoa ja alueella käytetty sähkö on tuontienergiaa. Nokia Kaupungin asukasluku elokuun 2015 lopussa oli 33 158. Asukasluku on kasvanut tasaisesti ja vuodesta 2010 vuoteen 2014 väestö on kasvanut 1188 asukkaalla Nokian kaupunki sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Kaupungin läntistä osaa halkoo Kulovesi. Etäisyyttä Tampereelle on noin 15 km. Naapurikuntia ovat lännessä Sastamala, pohjoisessa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi, idässä Tampere ja Pirkkala ja etelässä Vesilahti. Nokialla sähköä tuotetaan vesivoimalla ja loppu käytetty sähkö alueella on tuontienergiaa. Nokian alueen kaukolämmön tuottaa Leppäkosken Sähkö Oy:n tytäryhtiö Leppäkosken Lämpö Oy.

3 1.2 Koko maakunta Kuva 1. Pirkanmaan maakunta Vuoden 2016 alkupuolella Pirkanmaan väkiluku oli 506 307 henkeä. [1] Maakunnan osuus Suomen väkiluvusta on runsaat 9 %. Pirkanmaan kokonaispinta-ala on 14 613,23 km². Maapinta-ala on 12 585,49 km² (4,1 % Suomen maa-alasta) ja makeavesiala 2 022,55 km² (5,9 % Suomen makeavesialasta). Väestötiheys on runsaasti yli kaksi kertaa Suomen keskiarvon. Väestö on keskittynyt Tampereen keskustaajamaan, Pirkanmaan pohjoisosat sitä vastoin ovat melko harvaan asuttua. [2]

4 2. ENERGIATASEET KATSELMUSKUNNISSA 2.1 Energiankulutuksen ja -tuotannon nykytila Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän ja Kangasalan energiankulutus oli yhteensä 9,4 TWh vuonna 2014. Suurimmat energiankäyttäjät olivat (energian kokonaiskulutuksesta): rakennusten lämmitys 37 % tieliikenne 23 % teollisuus 15 % Alueen merkittävimmät energialähteet olivat: maakaasu 31 % öljy 29 % alueen ulkopuolelta tuotu sähkö 18 % puupolttoaineet 10 % Uusiutuvat energialähteet kattoivat 15 % energialähteistä. Merkittävin uusiutuvan energian käyttäjäsektori oli puuperäisiä polttoaineita käyttävä kaukolämmön- ja sähköntuotanto (Tampereen Sähkölaitos). Kotimaisten polttoaineiden yhteenlaskettu käyttö kattoi noin 20 % energialähteistä. Vesivoimalla tuotetun sähkön osuus oli noin 18 % alueen omasta sähköntuotannosta: vesivoimaa tuotetaan sekä Nokialla että Tampereella.

Kuva 2. Katselmuskuntien yhteenlaskettu energiatase 2014 5

6 3. KATSELMUSKUNTIEN JA KOKO PIRKANMAAN VERTAILU 3.1 Energiankulutuksen ja tuotannon vertailu Pirkanmaalla Pirkanmaan energiankäyttö on n. 20 TWh. Seudullinen tavoite on lisätä energiatehokkuutta ja sitä kautta vähentää kokonaisenergiankulutusta siten, että vuonna 2040 kulutus olisi 15 TWh/a. Tavoitteena on tällöin myös 50 % uusiutuvan energian osuus. Nyt tutkitut 5 kuntaa vastaavat lähes puolta Pirkanmaan energiankulutuksesta (kokonaisenergiankulutus 9,4 TWh vuonna 2014). Vuosina 2011 ja 2012 Pirkanmaalla energiaa kulutti eniten eli noin kolmanneksen teollisuus. Toiseksi merkittävin kulutussektori oli lämmitys lähes yhtä suurella osuudella. Liikenne aiheuttaa Pirkanmaan energiankulutuksesta hieman yli 20 %. Muun energiankulutuksen eli lähinnä teollisuuden tai lämmityksen ulkopuolisen sähkönkäytön osuus kokonaiskulutuksesta on noin 12 %. [6] Liikenteen oletetaan olevan jatkossakin merkittävä energian käyttäjä. Tässä nopeimmalla aikataululla uusiutuvan energian osuuteen vaikuttaa kansalliset sekoitevelvoitteiden kiristymiset, mitä kautta liikennepolttoaineet ovat osittain uusiutuvia. Kaasuautoilun kasvu osaltaan auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Myös liikenteen sähköistymisellä voidaan liikennesektorin kestävyyteen vaikuttaa, mikäli sähkö on uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Pirkanmaan maakunnan tavoitteissa on biomassaosuudeksi kaavailtu n. 30 % 15 TWh:n kokonaiskulutuksesta, mikä tarkoittaa n. 4,5 TWh:n osuutta. Tässä puu tulee olemaan merkittävässä roolissa. Metsäkeskuksen raportin mukaan hakkuutähteitä ja sivutuotteita on maakunnan alueelta helposti saatavissa n. 2 TWh:n verran eli tämän osalta joudutaan turvautumaan osittain myös naapurimaakunnista saatavaan polttoaineeseen. Tavoite pitää sisällään myös peltobiomassan ja siitä jalostettavat tuotteet. Peltobiomassan tekninen potentiaali on tietenkin iso, mutta toistaiseksi kaupalliset rajoitteet ovat pitäneet hyödyntämisen käytännössä melko vähäisenä. Tuulen ja aurinkoenergian osuudeksi on jatkossa kaavailtu n. 3 % osuutta kummallekin. Tuulipuistoille löytyykin paikkoja paremmin väljemmin asutuilta alueita kuin Tampereen seudulta, missä ei juurikaan hyviä paikkoja ole tarjolla. Aurinkolämpöä ja aurinkosähköä voidaan hyödyntää koko maakunnan alueella. Maakunnan ulkopuolelta ostettava sähkö ja sen alkuperä vaikuttavat merkittävästi uusiutuvan energian osuuteen. Oman sähköntuotantokapasiteetin merkittävä lisääminen on viime aikoina ollut Suomessa haasteellista johtuen pitkään jatkuneesta sähkön alhaisesta markkinahinnasta. Tarkastelujaksolla vuoteen 2040 mennessä saattavat hinnat kuitenkin muuttua ja sitä kautta tulla luontaista kysyntää uudelle kapasiteetille. Uusiutuvan energian tukijärjestelmätkin ovat tarkastelun alla ja lakimuutokset saattavat muuttaa eri tuotantomuotojen suhteellista kilpailukykyä. Tässä työssä mukana olleet kunnat ovat merkittäviä energian käyttäjiä ja näiden kuntien alueella on edelleen isoja fossiilista polttoainetta käyttäviä yksiköitä. Näiden kuntien toimet pitkälti ratkaisevat miten hyvin maakunnalliset tavoitteet saavutetaan.

7 4. UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALIT KATSELMUS- KUNNISSA 4.1 Nykytila ja hyödyntämispotentiaali Uusiutuvien energialähteiden käytön osalta merkittävimmässä roolissa tällä hetkellä katselmuskunnissa ovat puupolttoaineet sekä vesivoima. Vesivoimaa tuotetaan sekä Tampereella että Nokialla ja kuntakatselmuksessa havaittiin, että Lempäälässä voisi olla vielä hyödyntämätöntä potentiaalia vesivoiman lisäämisessä. Puupolttoaineiden käyttöä on jonkin verran kaikissa kunnissa, mutta merkittävin rooli on luonnollisesti Tampereen Sähkölaitoksella, joka onkin viime vuosina tehnyt merkittäviä investointeja puuperäisen polttoaineen käytön lisäämiseksi ja maakaasuriippuvuuden vähentämiseksi. Myös Kangasalla tehtiin vuonna 2014 investointi uuteen biolämpölaitokseen ja Nokialla Nokianvirran Energia käynnistää uuden biolämpölaitoksen vuonna 2016. Lempäälässä on myös hakkeella toimiva lämpölaitos Sääksjärvellä. On myös todettu, että merkittävimmät vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käytössä voidaan saavuttaa edellä esitettyjen kaltaisilla toimenpiteillä, vaikka toki pienempiäkin toimenpiteitä tarvitaan. Niin yksittäisten kuntien kuin Pirkanmaan puuenergiavarojenkin riittävyyden näkökulmasta puuenergian lisääminen alueella olisi kannattavaa. Alla olevassa uusiutuvan energian nykykäyttö- ja potentiaalitaulukossa merkittävin potentiaali on arvioitu aurinkoenergialle, mutta tulee kuitenkin huomata, että järjestelmien takaisinmaksuajat saattavat muodostua vielä pitkiksi eikä sen vuoksi kaikki potentiaali ole kustannustehokkaasti hyödynnettävissä. Lämpöpumppujen käyttöä on mahdollista merkittävästi lisätä erilaisissa käyttökohteissa erityisesti rakennuksissa, joissa on suora sähkölämmitys. Näissä kohteissa perinteisen ilmailmalämpöpumpun ohella voidaan käyttää myös maasta-ilmaan lämpöpumppua vähentämään sähkön käyttöä lämmityksessä. Myös maalämmön käyttöä on mahdollista edelleen lisätä varsinkin öljylämmitteisissä kaukolämpöverkon ulkopuolisissa kohteissa, joissa on vähintään keskinkertainen geoenergiapotentiaali ja joissa lämmönkulutus ei ole aivan vähäistä. Tuulivoiman osalta Pirkanmaalla on tehty Pirkanmaan Liiton toimesta potentiaaliselvitys, jossa on selvitetty tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita koko maakunnasta. Potentiaalia tuulivoiman tuotannolle kyllä sinällään onkin, mutta soveltuvia alueita jokseenkin vähän, jos otetaan huomioon tuulisuusolosuhteet, lentoesterajoitukset, asutuksen läheisyys, maisema- ja luontoarvot jne. Kuitenkin kuntakatselmuksessa havaittiin, että esimerkiksi Kangasalla olisi tuulivoiman tuotantopotentiaalia olosuhteisiin perustuen erilaisista rajoituksista huolimatta. Jätepolttoaineiden osalta tulee huomioida, että potentiaali on laskettu vuoden 2014 lukuja peilaten ja siinä ei ole huomioitu uutta Tammervoiman hyötyvoimalaitosta. Sen käyttöönoton jälkeen jätepolttoaineiden potentiaali on jokseenkin käytetty. Biokaasun tuotantopotentiaalia arvioidaan alueella olevan myös jonkin verran. Raaka-ainevirrat koostuvat mm. peltobiomassoista (nurmikasvit, olki), eläinten jätteistä (lannat), kuntien jätevedenpuhdistamojen lietteistä sekä kuntien erilliskerätystä biojätteestä. Jotta potentiaalia saataisiin hyödynnettyä alueella, tulisi tehdä yhteistyötä raaka-ainevirtojen yhdistämiseksi niin kuntien sisällä kuin kuntien välilläkin. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä Nokian Koukkujärvelle tuleva uusi biokaasulaitos vuonna 2017 ja Tampereen Sulkavuoreen tuleva uusi jätevedenpuhdistamo arviolta vuonna 2023.

8 Peltobiomassojen potentiaali on yleisesti ottaen katselmuskunnissa suhteellisen alhainen, vaikka erityisesti maatalousvaltaisissa kunnissa potentiaalia varmasti jonkin verran onkin. Uusiutuvien energialähteiden käyttö ja potentiaali yhteensä (kaikki katselmuskunnat) Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Jätepolttoaineet Käyttämätön potentiaali (GWh) Käyttö/tuotan to 2014 (GWh) Biokaasu Peltobiomassat Puupolttoaineet 0 1000 2000 3000 4000 Kuva 3. Uusiutuvien energialähteiden potentiaalit katselmuskunnissa yhteensä. Käyttö ja tuotanto kuvaavat nykykäyttöä ja käyttämätön potentiaali kuvaa lisäämismahdollisuuden määrää eikä nykykäyttö ole siinä mukana. 4.2 Uusiutuvan energian kokonaispotentiaali katselmuskunnissa suhteessa energiankulutukseen Uusiutuvan energian kokonaispotentiaali katselmuskunnissa on yhteensä noin 6 600 GWh vuodessa. Tämä on noin 70 % em. kuntien kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2014. Uusiutuvan energian kokonaispotentiaalista aurinkoenergian (lämpö ja sähkö) osuus on noin 76 %, vaikka tuleekin huomioida, että potentiaali tuskin kokonaisuudessaan on hyödynnettävissä. Muun uusiutuvan energian kuin aurinkoenergian kokonaispotentiaali on suunnilleen 20 % suurempi kuin uusiutuvan energian kokonaiskäyttö vuonna 2014 (noin 1 300 GWh).

9 5. UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALI KOKO PIRKAN- MAALLA Pirkanmaalla on laadittu maakunnan tason ilmasto- ja energiastrategia. Siinä linjataan uusiutuvan energian osalta mm. yhdeksi päätavoitteista, että Pirkanmaalla kulutetusta energiasta vähintään 50 % tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2040 mennessä. Tarkoituksena on, että lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta hyödyntämällä maakunnan omia energiavaroja sekä käyttämällä jätteitä energiantuotannossa. Lisäksi liikenteen osalta tavoitellaan puhtaampien käyttövoimien selkeää kasvua niin joukkoliikenteen, henkilöautoliikenteen kuin kuljetusajoneuvojenkin osalta. [6] 5.1 Uusiutuvan energian potentiaali Pirkanmaalla 5.1.1 Puuenergiapotentiaali Pirkanmaan vuoden 2011 puuenergiaselvityksen mukaan maakunnassa voidaan teknis-ekologisin perustein korjata vuosittain noin 950 000 m 3 energiapuuta. Suurin potentiaali on oksa- ja latvusmassassa ja toiseksi merkittävin potentiaali on kannoissa ja juurakoissa. Ainoastaan teknistä energiapuupotentiaalia tarkasteltaessa potentiaali olisi 1,6 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Kun näitä potentiaaleja verrataan toisiinsa, havaitaan merkittävin ero pieniläpimittaisen puun korjuumahdollisuuksissa. Teknis-ekologisen potentiaalin lisärajoitteiden myötä vuosittainen pienpuun korjuumäärä putoaa n. viidennekseen teknisesti korjattavissa olevasta määrästä. [3] Kuva 4. Teknis-ekologinen metsäenergiapotentiaali kunnittain 2011 2020, GWh/v [3] Puuenergiapotentiaalin on Pirkanmaalla vuositasolla arvioitu olevan n. 1 904 GWh. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa sitä, että mikäli esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos ottaisi käyttöön Lielahden voimalaitoksessaan kokonaan puuperäisiä polttoaineita, tulisi Pirkanmaan energiapuupotentiaali suunnilleen kokonaisuudessaan hyödynnettyä. Energiapuuta pyritään hankkimaan mahdol-

10 lisimman läheltä, yleensä alle 100 km etäisyyksiltä. Käytännössä puuta siis hankitaan osin maakunnan ulkopuolelta ja energiapuuta myös myydään samaan aikaan maakunnan ulkopuolelle. Kuva 5. Teknis-ekologinen energiapuupotentiaali Pirkanmaalla, GWh/v [3] 5.1.2 Aurinkoenergia Aurinkoenergian osalta ei ole tehty maakunnallisia selvityksiä. Voidaan kuitenkin todeta, että koko maakunnassa on merkittävästi niin aurinkosähkön kuin -lämmönkin potentiaalia säteilymäärän perusteella. Suuren mittakaavan aurinkosähkö- tai lämpövoimalan toteutus seudullisena yhteistyöhankkeena lisäisi koko maakunnan aurinkoenergiantuotantoa merkittävästi. Myös kiinteistökohtaisen aurinkoenergian tuotannossa on paljon potentiaalia mm. hyödyntämällä tuotantoon soveltuvia kattopintoja. Aurinkoenergiapotentiaalin kiinteistökohtainen hyödyntäminen on lisääntynyt viimevuosina jatkuvasti ja tullee edelleen lisääntymään, vaikka aurinkoenergian tuotantojärjestelmien vielä suhteellisen pitkät takaisinmaksuajat hidastavatkin potentiaalin hyödyntämistä. Aurinkoenergiapotentiaali ja tuotetun energian hyödyntämismahdollisuus, tuotantojärjestelmän toteutusmahdollisuus sekä tuotetun energian hinta ja investoinnin kannattavuus tulee selvittää aina tapauskohtaisesti. Energiainvestointituen ansiosta esim. kiinteistökohtaisen aurinkoenergiajärjestelmän toteutus voi tapauskohtaisesti olla jo hyvinkin kannattava investointi. 5.1.3 Tuulivoima Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet perustuvat siihen, että tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Näihin tavoitteisiin perustuen Pirkanmaan liitto käynnisti maakuntahallituksen päätöksellä 15.8.2011 koko maakuntaa koskevan tuu-

11 livoimaselvityksen laatimisen. Tämän tuloksena syntyi Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -selvitys. [4] Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -selvityksen tavoitteena oli löytää Pirkanmaalta alueita, jotka mahdollistavat maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon ja joilla yhteensovittamisen tarve muun maankäytön kanssa on vähäinen. Alueiden määrittelemiseksi tehtiin tarkasteluja huomioiden mm. asutuksen sijoittuminen, luonto- ja maisema-arvot sekä kulttuuriympäristö.[4] Tarkasteltaessa Pirkanmaan maakuntaa kokonaisuutena voidaan todeta, että Pirkanmaan tuuliolosuhteet ovat Tuuliatlaksen mukaan kohtuulliset. Vuotuisten keskimääräisten tuulennopeuksien on arvioitu olevan 6,0 m/s tai enemmän 100 metrin korkeudessa suurimmassa osassa maakuntaa. 150 metrin korkeudessa koko maakunnan alueella keskimääräinen tuulennopeus taas vaihtelee noin 6,5-7,5 m/s alueesta riippuen. Tuulisuustiedot ovat suurimmalta osin laskennallisesti tuotettua aineistoa, joka antaa karkean yleiskuvan alueen tuulisuudesta. [4] Kuva 6. Tuulisuus Pirkanmaalla 100m korkeudessa [4] Kuten aiemmin mainittiin, ainoastaan tuulisuusolosuhteiden perusteella ei voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sopivien tuulivoiman tuotantoalueiden osoittamiseen vaikuttaa monet muutkin tekijät tuulisuusolosuhteiden lisäksi: korkeusesterajoitus, asutuksen läheisyys, kulttuuriympäristö, maisema-arvot jne. Tämän arvioinnin perusteella alla esitetyssä kuvassa havainnollistetaan selvityksen perusteella esitetyt potentiaaliset tuulivoiman tuotantoalueet. Pirkanmaan osalta näitä alueita löytyy erityisesti maakunnan pohjoisosista Kihniö-Parkano-Ylöjärvi-Virrat akselilta sekä pääasiassa muutoinkin maakunnan reuna-alueilta.

12 Kuva 7. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetut tuulivoimatuotantoalueet Pirkanmaalla 5.1.4 Lämpöpumput Ilma- ja maalämpöpumppujen käyttö voidaan katselmuskunnissa moninkertaistaa nykyisestä tasosta. Ilma- ja maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian osalta on käytetty Tilastokeskukselta saatuja vuoden 2014 lukuja, joista on Sulpun Gaialla teettämän selvityksen perusteella laskettu maalämpöpumppujen ja erilaisten ilmalämpöpumppujen potentiaali. Johtopäätöksenä selvitysten perusteella voidaan todeta, että kartoitetun alueen geoenergiapotentiaali on pääosin hyvä ja paikoin jopa erinomainen. On kuitenkin muistettava, että geoenergian saantoon vaikuttavat maa-aineksen lämmönjohtavuuden lisäksi myös muut paikalliset tekijät, kuten mm. kalliopohjaveden virtaukset. Itse lämpökaivojen kannattavuuteen vaikuttavat myös kalliopinnan syvyys maanpinnasta. Lisäksi tietyillä pohjavesialueilla samoin kuin hyvin ahtailla tonteilla maalämmön hyödyntämiselle voi tulla rajoitteita. Maalämmön potentiaalin osalta voidaan Tampereella, Kangasalla ja Lempäälässä hyödyntää myös tehtyä geoenergiapotentiaaliselvitystä, jonka kartta-aineisto on esitetty alla.

13 Kuva 8. Geoenergiapotentiaali Tampereella, Kangasalla ja Lempäälässä [7] Maakunnallista selvitystä lämpöpumppujen osalta ei ole saatavilla, mutta vertailtaessa katselmuskuntien tuloksiin voitaneen päätellä, että myös muualla Pirkanmaalla lämpöpumppujen osalta olisi merkittävää hyödyntämispotentiaalia. 5.1.5 Vesivoima Vesivoiman osalta ei ole maakunnallista potentiaaliselvitystä käytettävissä. Ainakin Tampereella ja Nokialla on tällä hetkellä vesivoiman tuotantopotentiaali hyötykäytössä ja lisäämismahdollisuuksia isommassa mittakaavassa ei ole. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa havaittiin, että Lempäälässä voisi olla vesivoimapotentiaalia Lempäälän kanavan osalta. Sen hyödyntäminen vaatii kuitenkin jatkoselvityksiä. Vesivoimaa hyödynnetään eri puolilla Pirkanmaata jonkin verran jo nykyisellään ja oletettavasti merkittävimmät varat on jo valjastettu, vaikka yksittäisiä pienempiä kohteita saattaakin löytyä. 5.1.6 Peltoenergia Peltoenergian mahdollisuuksista on tehty varsinainen selvitys Pirkanmaalla edellisen kerran vuonna 2006 eli tieto on jo 10 vuotta vanhaa tätä raporttia kirjoitettaessa. Tätä yhteenvetoa varten etsittyjen tämän hetken MAVIn tietojen mukaan kesanto- ja luonnonhoitopeltojen ala on

14 Pirkanmaalla yhteensä 12 910 hehtaaria. Tältä määräalalta voitaisiin saada vuosittain seuraavat energiamäärät eri raaka-ainetta [8]: rypsiöljyä 6475 t (68 GWh) biodieseliä 5177 t (55 GWh) ruokohelpiä 284 GWh Peltobiomassoja tuotetaan kyllä erityisesti maatalousvaltaisissa kunnissa paljon, mutta energiakäyttöä ei ole merkittävästi. Menneinä vuosina esimerkiksi energiakäytön osalta ruokohelpi oli kiinnostava vaihtoehto, mutta sen osalta kiinnostus on hiipunut kannattamattomuuden vuoksi hyvin matalalle tasolle. Peltobiomassojen merkitys esimerkiksi biokaasun tuotannon raakaainevirroissa voisi kuitenkin nousta tarkempien biokaasun tuotanto- ja käyttöpotentiaaliselvitysten myötä. 5.1.7 Biokaasu Maakunnallista koko Pirkanmaan kattavaa biokaasun tuotanto- ja potentiaaliselvitystä ei ole saatavilla. Alla esitetään kuitenkin näkemyksiä biokaasun käytön lisäämisestä maakunnassa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy rakentaa Nokian Koukkujärvelle uuden biolaitoksen, jossa tullaan käsittelemään 17 kunnan biojätteet (ml. Tampere, Nokia, Kangasala, Lempäälä ja Pirkkala) sekä Nokian jätevedenpuhdistamolla syntyvät lietteet. Laitos valmistuu vuonna 2017, ja se kytkeytyy osaksi Kolmenkulman alueelle kehittyvää bio- ja kiertotalouden ekosysteemiä. Biolaitos perustuu kuivamädätystekniikkaan ja siellä tullaan käsittelemään vuodessa 25 000 tonnia biojätteitä (vastaa energiamäärää noin 28 GWh vuodessa) ja 12 000-24 000 tonnia lietteitä (vastaa energiamäärää noin 7-14 GWh vuodessa). [5] Mädätysprosessissa syntyy biokaasua, jota voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa tai jalostaa vähäpäästöiseksi liikennepolttoaineeksi. Prosessi tuottaa myös maanparannusainetta, jota voidaan jatkojalostaa erilaisiksi lannoitevalmisteiksi. Lannoitetuotanto varmistaa typen ja fosforin korkeatasoista ravinnekiertoa.[5] Pirkanmaalla mm. Punkalaitumella on selvitetty kotieläinten lannan ja peltobiomassojen hyödyntämistä biokaasuksi ja tämä resurssi koettiin paikallisesti erittäin merkittäväksi (20-30 GWh/a). Taloudellisen kannattavuuden saavuttaminen tarkemmissa laskelmissa osoittautui kuitenkin haastavaksi, mutta selvitystyötä jatketaan. Tästä kuitenkin huomataan, että Pirkanmaan maakunnassa on erilaisia painopistealueita ja tarpeita, joiden mukaan erillistarkasteluja kannattaa toteuttaa. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa esimerkiksi Lempäälässä ja Kangasalla todettiin olevan biokaasupotentiaalia jopa biokaasulaitoksen rakentamista ajatellen. Erityisesti maakaasuverkon alueen kunnissa voisi biokaasu näytellä tulevaisuudessa huomattavasti aiempaa merkittävämpää roolia. Se on usein kustannustehokkain, kotimainen ja ympäristön kannalta paras ratkaisu muuttaa polttoaineen hankinta maakaasusta biokaasuun. Tästä näkökulmasta ei ole edes välttämätöntä tuottaa biokaasua lähialueilla, vaan se voidaan myydä biokaasusertifikaatin avulla jo tänä päivänä olemassa olevaa maakaasuverkostoa pitkin. Pirkanmaalla on hiljattain käynnistynyt myös maakunnan laajuinen hanke lietteiden ja muiden biomassojen hyödyntämisestä maakunnassa. Hanke on käynnistynyt vuonna 2016. Siinä selvitetään lietteiden, erilliskerätyn biojätteen, muiden biomassojen sekä tuhkien hyötykäytön edistämistä. Näitä voitaisiin sitten käyttää laajemmalti mm. ravinteina maa- ja metsätaloudessa sen jälkeen, kun ne on ensin hyödynnetty energiantuotannossa. Katselmuskuntien osalta tekninen biokaasupotentiaali peltobiomassoista, eläinperäisistä jätteistä (lannat), kuntien jätevedenpuhdistamojen lietteistä ja kuntien erilliskerätystä biojätteestä on

15 suuruusluokkaa 100 GWh vuodessa. Tämä on maksimipotentiaali, jonka verran maakaasun käyttöä voitaisiin korvata biokaasulla katselmuskunnissa. Lisäksi biokaasua voidaan ja sitä kannattaa hyödyntää myös liikennepolttoaineena. Tampereen alueella voi jo tänä päivänä tankata biokaasua (Lielahti ja Nekala) ja verkostoa on mahdollista laajentaa. Myös Lempäälässä on yksi puolijulkinen kaasuntankkausasema. Tällä hetkellä monet kunnat ympäri Suomen pohtivat joukkoliikennejärjestelmien osalta erilaisia käyttövoimavaihtoehtoja ja isoimmat kaupungit ovat siirtymässä sähköbussien käyttöön. Toisaalta taas esimerkiksi Vaasan kaupungin joukkoliikenne on siirtymässä kaasuliikenteen käyttäjäksi. Käyttökokemusten ja vaikutusarviointien lisääntyessä voidaan tehdä enemmän vaihtoehtoisia käyttövoimia tukevia päätöksiä. Biometaania voidaan käyttää polttoaineena henkilöautoissa, jakeluautoissa, jäteautoissa, busseissa ja nesteytettynä raskaassa liikenteessä. Viime aikoina erityisesti nesteytetyn kaasun käyttö raskaassa liikenteessä on saanut kasvavaa huomiota kaasuyhtiö Gasumin saaman tankkausverkoston investointituen myötä. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, onko Pirkanmaalle jollain aikavälillä tulossa LNG-polttoainejakelua ainakin alkuvaiheessa tankkausverkoston kehittäminen keskittyy TEN-verkon alueelle. Esimerkki: Kuntakatselmuksessa laaditussa laskelmassa Kangasalan osalta biokaasun kokonaispotentiaalissa ei huomioida Sahalahden Broiler Oy:n ja Saarioisten lihajalostamon biojätteitä ja tällöin alueen biokaasun tuotantopotentiaali olisi noin 9 700 MWh vuodessa. Liikennepolttoaineena tämä vastaa esim. 2 080 henkilöauton vuotuista polttoainetarvetta. Kyseisellä biokaasunmäärällä voitaisiin lämmittää mm. kaikki Kangasalan maakaasulämmitteiset pientalot. Kaasun liikennekäytön osalta erityisesti Tampereen seudulla, missä on kaasun jakeluverkostokin on jo olemassa, olisi erinomaiset mahdollisuudet kaasun liikennekäytön lisäämiselle. Tämä kuitenkin tarkoittaa myös investointeja kaasun puhdistusyksikköön liikennekäyttöä varten, tankkausasemaverkostoon sekä luonnollisesti myös kuluttajamarkkinointia kaasuajoneuvokannan kasvattamiseksi. Mikäli lähikunnista löytyisi esimerkiksi yrityssektorilta tai kunnan omista ajoneuvoista useamman ajoneuvon laivueita, jotka siirtyisivät kaasun vakituisiksi liikennekäyttäjiksi, olisi kannattavuus varmemmalla pohjalla. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Keski-Suomen maakunnassa biokaasupotentiaalia ja biokaasun liikennekäyttöä on tutkittu paljon. Siellä toteutetussa selvityksessä todetaan, että Keski- Suomen liikenteen kuluttamasta energiasta (2,7 TWh = 270 M litraa) voitaisiin kattaa biokaasulla (460 GWh) noin 17 %. Määrä vastaa jopa 46 000 henkilöauton (18 000 km vuodessa, 4 kg/100 km) vuotuista polttoainetarvetta. [5] 5.2 Katselmuskuntien ja muun Pirkanmaan yhteistyö Kuntakatselmuksissa mukana olleilla kunnilla (Tampere, Pirkkala, Nokia, Kangasala ja Lempäälä) sekä muilla lähialueen kunnilla löytyy yhteistyö- ja yhteisselvittelymahdollisuuksia uusiutuvan energian edistämisessä mm. energiaratkaisujen vahvuuksien ja -lähtökohtien tunnistaminen maankäytön suunnittelun ja investointien edistämisen kaukolämmön tuotannon kotimaisuusasteen nostamisen metsäbioenergian hankintalogistiikan joutomaiden hyödyntäminen aurinkoenergian tuotantoon (keskitetty järjestelmä) liikennekaasun käytön jakelujärjestelmien jätepolttoaineiden ja jätevesien käsittelyn biokaasun tuotannon raaka-ainevirtojen yhdistämisen sekä

16 bioenergiaterminaalialueiden osalta. Lisäksi kaavoitusyhteistyö niin yhteisillä raja-alueilla kuin kokemusten vaihto yleisesti uusiutuvan energian huomioimisesta kaavoissa sekä energiateemalla profiloituneiden teollisuusalueiden yhteiskehittäminen voisivat tulla Pirkanmaalla maakuntatasolla kyseeseen.

17 LÄHTEET [1] Tilastokeskus 2016 (maaliskuu) http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin vrm vamuu/005_vamuu_tau_101. px/table/tableviewlayout1/?rxid=f57a9b0d-6b40-4851-a896-18275f7b60dd [2] https://fi.wikipedia.org/wiki/pirkanmaan_maakunta#cite_note-maakunnanvakilukuviite-2 [3] Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011. http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pirkanmaan-puuenergiaselvitys.pdf [4] Voimaa tuulesta Pirkanmaalla selvitys. Pirkanmaan liitto. http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/tuulivoimaselvitysnetti.pdf [5] Biokaasu Keski-Suomessa 2015. http://www.keskisuomi.fi/filebank/24560-biokaasu_keski-suomessa.pdf [6] Pirkanmaan energia- ja ilmastostrategia 2014. http://www.pirkanmaa.fi/files/files/hallinto/julkaisut/pdf/ie-raportti_netti.pdf [7] Geoenergiapotentiaali Tampereella, Kangasalla ja Lempäälässä 2016. GTK. [8] Huttunen, S. 2004. Paikallista kestävää energiaa uusiutuvan energian mahdollisuudet maatiloilla. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 80.