Opinnäytetyö Jari Saarinen



Samankaltaiset tiedostot
Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Magnoliat. Magnolia Galaxy I Magnolia, roosa, Mahonia aquifolium IV Mahonia. Ikivihreät, kiiltävät, terävän hammaslaitaiset

Alppiruusut ja atsaleat

Puistopuutarhuri Pirkko Tikka: Monivuotisten puutarhakasvien leikkaukset

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Kurtturuusun torjuntaohje

Koristepensaat. touko-kesäkuussa. Happamat, tuoksuvat, omenamaiset hedelmät sopivat talouskäyttöön.

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

6. KORISTEPENSAAT JA AITATAIMET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

Rauduskoivun pystykarsintakoe

Herukkaviljelmän perustaminen

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT

Kanukat ,00 Cornus alba Sibirica VI Korallikanukka. Kirkkaan punaiset versot, valkoiset kukkatertut, rehevänvihreätlehdet ,00

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Kanadalaisten koeruusujen hoito-ohjeita

Kotimaiset Alppiruusut

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

Taimesta omenapuuksi ohjeita kotipuutarhurille omenapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Terttuherukan viljely ja lajikkeet


KORISTEPUUT JA -PENSAAT

Tu+Ca- MUSTILANHORTENSIA FinE-taimi! I-VI kermanvalk. 2 m Tuore ,80 Hydrangea paniculata Mustila' Suomi elo-syyskuu Ra+++Hu+ ASTIA

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

PENSAAT ja VARPUKASVIT

23330 Pensaat ja köynnökset

Fiskarsin pieni puutarhaopas

TUOTELUETTELO 2011 SISÄLLYSLUETTELO

Hautausmaiden kasvit -puut -pensaat -perennat -köynnökset -kesäkukat VIHERALUEIDEN HOITO JA HAUTAUSMAAN KASVIT SUNTION ON:

Digikasvio. By: Linda H

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Muilla tonteilla polkujen varressa talojen edustoilta kaadettavien puiden tilalle istutetaan yksittäispensaita.

TUKKUHINNASTO 2013 SISÄLLYSLUETTELO

OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Yliopiston puistoalueet

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Karhunvadelman viljely

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

AVOMAANKURKUN KASVATUS

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

Keräkaali. Keräkaali Premiere

TUOTELUETTELO 2012 SISÄLLYSLUETTELO

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA /20

TAPIOLAN AU /19

4. Varastossa on 24, 23, 17 ja 16 kg:n säkkejä. Miten voidaan toimittaa täsmälleen 100 kg:n tilaus avaamatta yhtään säkkiä?

KUUN VAIHEET JA PUUTARHANHOITO

Puutarha Nikkarit. Pieni pala paratiisia puutarhanikkarit.fi 16,90. Puuliljat! Kotimaiset luomuyrtit. Puistoalppiruusu KEVÄTSANOMAT 2014

Toimenpiteet: tarkkailtava

PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin.

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN

HOITOSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Tutustu. Innostu. Luo! /2013 VilliHelmi Oy

ULKOALUEIDEN HOIDON TYÖSELOSTUS

9. LEHTI- JA KORISTEOMENAPUUT

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24%

TUOTELUETTELO 2014 SISÄLLYSLUETTELO

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Kiinteistö Oy Auroranlinnan isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Puolikorkeiden pensasmustikoiden radikaalien leikkaustapojen vaikutus pensaan kasvuun sekä talvehtimiseen

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

TUOTELUETTELO 2016 SISÄLLYSLUETTELO

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

KÄYTTÖOHJE. AUTOTALLI 18m²

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

Kasvikierros Isolla hautausmaalla

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

Transkriptio:

Opinnäytetyö Jari Saarinen

Työn numero 21/06 Työn nimi Työn ohjaaja Kimmo Tikkanen Sivumäärä CD Tiivistelmä: Tässä opinnäytetyössä käsittelen pensaiden leikkaamista ja eri leikkaustapoja. Miksi pensaita leikataan? Istutuksen yhteydessä se on usein välttämätöntä juurtumisen edistämisen ja haarautumisen parantamiseksi. Myös kasvua ohjataan leikkauksilla. Monet kukkivat pensaat tulevat nopeasti tiheiksi ja niiden kukinta heikkenee. Leikkaus vaatii suurta huolellisuutta, siksi on tärkeä hankkia laadukkaita työvälineitä. Miten leikataan? Pensaiden leikkaustarve vaihtelee suuresti eri lajeilla. On lajeja, jotka sietävät leikkausta huonosti. Esittelen myös eri leikkaustapoja eli istutusleikkauksen, ylläpito eli hoitoleikkauksen sekä alasleikkauksen.

Tässä opinnäytetyössä käsittelen pensaiden leikkaamista, eri leikkaustapoja, kuten istutusleikkauksesta Ylläpito eli hoitoleikkauksesta ja Alasleikkauksesta. Lisäksi työvälineistä. Tarkoituksenani on tuoda esiin yleiset leikkaustavat. Aiheen valitsin koska eräs tuttavani ehdotti sitä, ja itse olen kiinnostunut leikkaamisesta. Miksi pensaita leikataan? Istutuksen yhteydessä usein välttämätöntä (juurtumisen edistäminen, haarautumisen parantamiseksi) Pensaiden kasvua ohjataan niiden leikkauksilla (ulkonäkö, näkyvyyden parantaminen) Kasvun ylläpitämiseksi pensaista on poistettava vanhoja ja raihnaisia oksia muutaman vuoden välein.

Monet kukkivat pensaat tulevat nopeasti tiheiksi ja niiden kukinta heikkenee. Pensaat, joissa on vain vanhoja kuivaneita oksia, ovat hyvinkin talvenarkoja verraten nuoriin tai säännöllisesti leikattuihin pensaisiin. Eri pensaslajeilla on myös omat leikkausajankohdat.

Kuvassa viitapihlaja-angervo Leikkaus vaatii suurta huolellisuutta, siksi on tärkeä hankkia laadukkaita työvälineitä. Jo olemassa olevien työvälineiden kunto on syytä tarkistaa ennen leikkaamaan lähtemistä. Ne on öljyttävä, rasvattava ja teroitettava, koska leikkauspinnan tulee olla tasainen, jolloin haavapinnat paranevat nopeammin, ja lahot sekä muut kasvitaudit ja vauriot jäävät vähiin.

OKSASAKSET eli sekatöörit ovat sekä puiden ja pensaiden leikkaamiseen paras työväline. Niitä on kahdenlaista tyyppiä, toisessa kiinteä vastakappale, toisessa mallissa liikkuva vastakappale, joka on hinnaltaan hieman kalliimpi, mutta helpompi pitää terävänä. Tärkein ominaisuus on se, että sakset istuvat hyvin käteen ja että niissä on lukitussalpa, joka estää terän leukojen avautumisen. PITKÄVARTISET OKSASAKSET / RAIVAUSSAKSET eli voimasakset. Pitkävartisia oksasaksia tarvitaan isojen oksien ja tiheäkasvuisten pensaiden leikkauksessa. Pitkät kahvat mahdollistavat voiman käytön. Myös näitä saa kahdenlaisia, kiinteällä ja liikkuvalla vastakappaleella. Malli, jossa on liikkuva vastakappale ja reilusti käyrä teräosa, on paras käytössä vahvojen oksien leikkaamiseen. Saksissa tulisi olla kahvojen välissä kumiset stopparit, jotka estävät käsien puristumisen toisiinsa tai litistymisen kahvojen väliin. Myös teroittaminen on tärkeää, siksi irrotettava mutteri keskellä on hyvä. Lisäksi kiristäminen on tärkeää, etteivät terät harita.

OKSASAHA JA RAIVAUSSAHA Kuvassa vasemmalla käsikäyttöinen oksasaha, joka on verraton poistettaessa paksumpaa yksittäistä oksaa. Oikealla raivaussaha, jotka ovat käytännöllinen isoissa pensasryhmissä, joka pitää esim. leikata alas.

Pensaiden leikkaustarve vaihtelee suuresti eri lajeilla. On lajeja, jotka sietävät leikkausta huonosti, ja näitä yleensä leikataan vain pakottavista tarpeista. Pensaita joihin kukat kehittyy saman vuoden versoihin, voidaan leikata voimakkaasti vaikka joka kevät. Tällaisia ovat mm. pallohortensia ja ruusuangervo. Leikkauskäsitteet voidaan erottaa toisistaan 1) istutusleikkaus 2) ylläpito- eli hoitoleikkaus ja 3) alasleikkaus

Runsaasti tyviversoja kehittävillä pensailla voidaan kaikki versot leikata poikki 10-15 cm korkeudelta. Vaurioituneet, kuivuneet oksat (versot) leikataan pois kokonaan (tyveä myöden) tai typistetään vauriokohdan alapuolelta, enintään puolet. Leikkauskohta pyritään jättämään mahdollisimman pieneksi. Jos taimissa on harva oksisto, versokasvua edistetään typistämällä päähaaroja.

Ylläpitoleikkauksessa poistetaan kuivuneet ja liian alhaalla roikkuvat oksat sekä typistetään vanhat oksat terveiden sivuhaarojen yläpuolelta. Kun pensaat kasvavat kookkaimmiksi ja alkavat kukkia, on leikkaus tehtävä säännöllisemmin. Leikkauksen tarkoituksena on turvata oksistolle riittävästi valoa ja ilmaa. Sopivin leikkuuajankohta määräytyy siitä, milloin lajikkeeseen puhkeaa kukkasilmut. Liian tiheää nuorta versostoa on syytä harventaa. Harvennusleikkauksella tarkoitetaan, että pensaasta leikataan pois vanhimmat versot maata myöden. Jos jätetään tappeja, niistä muodostuu yleensä lahovikoja. Lisäksi otetaan pois kuolleet (kuivuneet ja puutuneet) ja toisiaan hankaavat versot.

Alasleikkaamisella tarkoitetaan, että pensaan kaikki versot leikataan poikki n. 5 10 cm tai 10-20 cm korkeudelta riippuen silmujen määrästä ja lajikkeesta. Eli jos silmuja on harvassa, kannattaa leikata pidemmän mitan mukaan. Jos taas silmuja tiheämmässä, lyhempi mitta on silloin hyvä valita.

Pensashanhikki Dasiphora fruticosa Rosaceae ruusukasvit 0,5 1,5 m pensas. Korkea pyöreä ja tiivis, lehdet ovat pieniä, kukinta elo - lokakuussa. Väri keltainen, myös valkoisia ja punaisen sävyjä. Eri lajikkeet menestyvät vyöhykkeellä I - IV. Voidaan istuttaa koko kasvukauden, noin 100 cm välein, aidanne 50 cm. Elo - syyskuussa lannoitetaan syyslannoitteella. Nuorennetaan harventamalla latvaoksia ja huonosti kukkivia oksia tai kaikki oksat typistetään 20 cm 5-10 vuoden välein, Leikkaus ajankohta kevättalvi.

Viburnum opulus, Rosaceae ruusukasvit. 2-4 m korkea, leveälatvuksinen. Kookkaat kolmihalkoiset lehdet. Syysväri ruskeanpunainen. Kukinta kesä-heinäkuussa. Kookkaat, lumipallomaiset kukat tuoksuvat miedosti. Kestää vyöhykkeellä I - IV. Istutus 2 m välein. Keväisin puutarhalannoitetta, elo-syyskuussa syyslannoitetta. Vanhoja oksia poistetaan muutaman vuoden välein, ensisijaisesti kuivia ja huonosti kukkivia oksia. Säännöllinen hoitoleikkaus keväisin tai heti kukinnan jälkeen. Leikkausajankohta kevättalvi.

Sorbaria sorbifolia Ruusukasvit Rosaceae On pystykasvuinen, tukevavartinen, 1-2 m korkuinen pensas. Lehdet ovat päättöpariset, pihlajan lehtiä muistuttavat, kapealehdykkäiset. Kellanvalkeat kukat ovat pystyissä, kartiomaisissa latvatertuissa. Kukkii saman vuoden versoilla. Vyöhykkeellä I VII Sietää hyvin leikkausta. Jos halutaan matalampaa kasvustoa, versot voidaan leikata vaikka joka vuosi alas. Leikkaustarve ei säännöllinen (juuriversot runsaat). Leikkausajankohta kevättalvi.

Rosa gallica Splendens, Rosaceae ruusukasvit Korkeus: 80-120 cm. Pystykasvuinen. Lehdet isot, yleensä 5-lehdykkäiset kiiltävän tummanvihreät, kukat melko isot noin. 7 cm levyiset, (puolikerrannaiset) Kukinnan väri: punainen keskeltä valkoinen. Kukinta-aika: heinäkuu. Menestyy vyöhykkeellä I - V. Alasleikkuu muutaman vuoden välein. Leikataan 10-20 cm tapille, vaihtoehtoisesti poistetaan vanhoja oksia 2-3 vuoden välein. Toisena ja kolmantena vuotena poistetaan vanhat oksat kokonaan.

Spiraea chamaedryfolia ruusukasvit Rosaceae Kasvaa 1-1,5 m korkuiseksi, tiheäkasvuiseksi pensaaksi. Versot ovat latvoistaan kaarevat ja kaljut. Lehdet puikeat, kirkkaanvihreät, kantapuolelta ehytlaitaiset, kärkiosalta kaksinkertainen terävä hammastus, pituus 4-6 cm. Lehden syysväri on keltainen, toisinaan hiukan punertava. Kukat valkoiset, n. 5 cm levyiset. Kukkii edellisen vuoden versoista, kukinta-aika kesäkuu. Vyöhyke I - VI Juuristo sitoo hyvin maata, joten hyvä kasvi luiskiin. Leikataan alas varhaiskeväällä tai keväällä tyveä myöten 5-8 vuoden välein. Säännöllinen hoitoleikkuu tarvittaessa. Kuivia oksia pois, myös muotoon leikatuna aitakasvina.

Hydrangea paniculata heimo: rikkokasvit Saxifragaceae Komeasti kukkiva puumainen pensas, suuret kukkatertut tulevat alkusyksyllä, Kukinto on korkea, 15-30 cm mittainen kartiomainen latvakukinto. Väriltään kerma, aluksi vaaleanpunahohtoa. Lehdet ovat muodoltaan soikeat, 5-12 cm pituiset, hammaslaitaiset, himmeän vihreät. 2-3 m. Korkea, pystykasvuinen. vyöhykkeellä I-IV Leikataan keväällä tai syksyllä kukinnan jälkeen. Ei saa tehdä voimakasta nuorennusleikkausta, mutta säännöllinen hoitoleikkaus tekee paremmin kukkia, pienessä puutarhassa leikataan vuosittain 2-3 silmuparin yläpuolelta. Leikkausajankohta kevättalvi.

Aronia x prunifolia Viking Ruusukasvit Rosaceae Pystyoksainen vanhemmiten tuuhea pensas, 1-1,5 m. Korkea, lehdet ovat kiiltävän tummanvihreät, kaljut, hienohampaiset, alta vaaleammat. Kukat valkoiset hiukan punertavat, huiskilomaisissa kukinnoissa pitkin oksaa, sinimustat marjat ovat kypsiä syyskuussa. Vyöhykkeellä I - IV Ei tarvitse leikkausta, mutta sietää voimakasta leikkausta. Käyttö myös leikattuna aitana, vanhemmat tarvitsevat osittaista nuorennusleikkausta. Tekee paljon tyviversoja. Leikkausajankohta kevättalvi.

Malus toringo var.sargentii Ruusukasvit Rosaceae Marjaomenapensas on kasvutavaltaan leveä, noin 1-2,5 m korkuiseksi tuleva piikkinen pensas. Sen lehdet ovat yleensä kolmiliuskaiset, 5-8 cm pituiset. Lehtien syysväri on punakeltainen. Puhtaan valkeita kukkia on 5-6 yhdessä kääpiöoksan kukinnossa. vyöhyke I II (III) Ei erityisemmin tarvitse leikkausta, mutta vanhoista pensaista on syytä poistaa raihnaisia oksia uuden kasvun aikaansaamiseksi. Jos pensas enemmän puumainen, leikkaus suoritetaan omenapuiden tapaan. Kuivia oksia kovien talvien jälkeen ja myyrän vaurioittamia oksia on syytä poistaa vuosittain. Leikkausajankohta kevättalvi, liian myöhään kevääseen jätetty leikkaus aiheuttaa kukinnan menettämisen.

Amelanchier laevis ruusukasvit Rosaceae Sirotuomipihlajan tuntee sirosta kasvustaan ja ohuista oksistaan. Se on isokasvuinen pensas vanhemmiten pienen puun kaltainen. Vanhentuneen yksilön oksat sivustapäin kaartuvat. Lehden puhjetessa tummanpunaruskeat, kaljut muodoltaan soikeat, suippokärkiset. Valkoiset kukat aukeavat toukokuussa lehtien puhjetessa rentoihin, hieman roikkuviin terttuihin. Hedelmä on sininen. Menestyy vyöhykkeellä II III. Leikataan alkukesästä kukinnan jälkeen, pensaista poistetaan keväällä vanhimpia versoja. Harvennettavat oksat leikataan pois maata myöten siten, että pensaan luonnollinen kasvutapa säilyy. Jos pensas joudutaan leikkaamaan kokonaan alas, kasvustoa on harvennettava seuraavina keväinä, jotta alkuperäinen muoto ja kukinta säilyvät.

Spiraea 'Grefsheim' ruusukasvit Rosaceae Norjanangervo on n 1-1,5 m:n korkuinen tiheä ja ohutversoinen pensas. Lehdet ovat harmaanvihreät, pehmeänkarvaiset, kapeansoikeat, molemmista päistä suipot, ehytlaitaiset tai kärkiosista terävähampaiset. Pieniä, valkoisia, kukkia runsaasti, kukinta-aika on kesäkuu. Menestyy vyöhykkeellä I VI Leikataan varhaiskeväällä tai kukinnan jälkeen. Joka vuosi leikattaessa poistetaan huonokuntoisia ja vanhempia versoja. Harvoin leikattaessa, alasleikkaus noin 5-10 vuoden välein.

Työ oli aika haastava ja käytännön osuudessa ja toteutuksessa aukesi uusia asioita ja hyödyllisiä niksejä, esim. työvälineiden valinnasta, kyseiseen työtehtävään. Kirjallisen tuotoksen aikaansaaminen oli tuottoisaa ja aihe mielenkiintoine Sisällön kokoaminen ei ollut helppoa, kun materiaalia oli paljon eri tietolähteissä. Opin erittäin paljon pensaiden leikkaustav Kokonaisuuteen olen tyytyväinen ja vihjeitä olen saanut kiitettävästi.

Alanko Pentti tammi. 1993 Puut ja pensaat Alanko Pentti 1999 Kotipuutarhurin käsikirja Alanko Pentti Leikkaa puut ja pensaat 1988 Alanko Pentti Puutarhan puiden ja pensaiden leikkaaminen Suomen puu ja pensas kasvio Tammen suuri puutarhakirja Viherrakentajan käsikirja Kuvat: Itse otetut digitaaliset kasvikuvat ja tietorompulta, Eríca tehnyt: Marja Sormo 1991-2002 Pentti Alanko 1995 2002 Internet osoitteet: Kekkeilä Google All copyright Saarinen