Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Hallinnonalan toimintaympäristö Tuomioistuimissa käsiteltävillä asioilla on kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyessä yhä useammin kansainvälisiä ja ylikansallisia liittymiä. Tämä yhdessä monimutkaistuvan oikeussääntelyn, laajentuvan oikeuslähdepohjan ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntymisen kanssa asettavat entistä suurempia osaamis- ja laatuvaatimuksia oikeuslaitoksen palveluksessa työskenteleville. Ikääntyminen sekä väestön ja elinkeinoelämän alueellinen keskittyminen puolestaan aiheuttavat tarpeen kehittää tuomioistuin- ja oikeusapuverkostoa alueellisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Tietoyhteiskunnan palveluiden ja tekniikan kehittyminen luovat mahdollisuuden kehittää sähköisiä oikeuspalveluja. Haasteena on sovittaa uudistuvat toimintamuodot tiukkaan määrärahatilanteeseen. Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia ja voimavarojen kohdentamista entistä selvemmin hallinnonalan ydintehtäviin. Yleisissä tuomioistuimissa asiamäärät ovat pysyneet vakaana, mutta kasvaneet erityisesti hallintotuomioistuimissa. Vaikka keskimääräiset käsittelyajat ovat pysyneet kohtuullisina, ongelmana ovat alueelliset käsittelyaikaerot sekä liian pitkät käsittelyajat muun muassa vaativissa rikosasioissa ja veroasioissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut Suomen rikkoneen oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevaa velvoitetta 26 tapauksessa vuosina 2000. Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Tilastoitujen rikosten kokonaismäärä on 1990-luvun alkuvuosista vähentynyt, mutta tämä pääosin myönteinen kehitys pysähtyi vuonna ja poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kasvoi selvästi. Väkilukuun suhteutettu kaikkien rikosten määrä on Suomessa kansainvälisesti verrattuna alhainen, mutta henkirikosten määrä on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Henkirikosten määrä on kuitenkin kolmen viime vuoden aikana ollut pienempi kuin 1990-luvun lopulla ja tämän vuosikymmenen alussa. Omaisuusrikoksissa poliisin tietoon tulleiden rikosten pitkän aikavälin kehitys on ollut laskeva, mikä vastaa Länsi-Euroopan maiden yleistä kehitystä. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on viime vuosina noussut, mikä johtuu huomattavilta osin ilmoitusalttiuden lisääntymisestä. Tutkimusten mukaan kansalaisten kokema väkivalta ja pelko väkivallan uhriksi joutumisesta ovat viime vuosina jonkin verran vähentyneet. Törkeissä huumausainerikoksissa pitkän aikavälin kasvu pysähtyi vuosituhannen vaihteessa ja rikosten määrä on vähentynyt useana vuonna peräkkäin. Rikollisuutta koskevat uhkakuvat liittyvät rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymiseen sekä tietoverkoissa tehtävän ja niihin kohdistuvan rikollisuuden yleistymiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/) mukaan yleisen edunvalvonnan kunnille kuuluneet tehtävät siirtyvät valtiolle vuoden alusta. Eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (45/) mukaan edunvalvontapalvelujen alueellisesta järjestämisestä ja niiden tuottamisesta vastaisivat oikeusaputoimistot ja palvelujen järjestämisen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat oikeusministeriölle. Väestön ikääntymiseen liittyen yleisen edunvalvonnan piiriin tulevien henkilöiden määrä kasvaa voimakkaasti. Sivu 1
Ulosottovelallisten määrä on 1990-luvun lamavuosien jälkeen laskenut melko tasaisesti. Väheneminen johtuu sekä hyvästä taloudellisesta kehityksestä että lainsäädäntötoimista, joilla on pyritty helpottamaan velallisten asemaa. Näitä ovat muun muassa vuonna 1993 voimaan tullut ja sittemmin useasti tarkistettu velkajärjestely- ja yrityssaneerauslainsäädäntö, lakisääteisen velkaneuvonnan käynnistäminen, velan määräaikainen ulosottokelpoisuus ja maaliskuusta alkaen velan lopullinen vanhentuminen asteittain, kuluttajasaatavien perinnälle säädetyt palkkioperusteet sekä pitkäkestoisessa ulosotossa olevien henkilöiden valtiolle maksettavien ulosottomaksujen alentaminen. Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut viime vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Velkaantumisaste suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin on ylittänyt jo 100 prosenttia (65 prosenttia v. 2000). Tämä voi lisätä ylivelkaantuneiden määrää erityisesti, jos korkokanta ja kustannukset merkittävästi nousevat. Uutena ilmiönä kuluttajien velkaantumisessa ovat ns. pikaluotot, joilla tarkoitetaan pieniä ilman vakuuksia myönnettäviä luottoja ja joiden vuosikorko voi olla korkeakin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Perusoikeudet, demokratia ja valtiolliset rakenteet Edistetään perus- ja ihmisoikeuksien sekä hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista. Parannetaan eduskuntavaalijärjestelmän suhteellisuutta, lisätään vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä, kehitetään hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta ja edistetään kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Säädösvalmistelun kehittämisen tavoitteena on, että lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää. Tämä parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä täytäntöönpanossa ja lainkäytössä. Pyrkimyksenä on vahvistaa säädösvalmistelijoiden osaamista ja tukipalveluja sekä sitouttaa keskeiset toimijat yhteistyöhön säädösvalmistelun eri vaiheissa. EU:ssa tavoitteena on yhtenäinen, toimintakykyinen ja avoimesti toimiva unioni. Oikeusturva Oikeusturvapolitiikan tavoitteena on oikeusoloiltaan ennustettava yhteiskunta, jonka jäsenten oikeudet ja velvollisuudet toteutuvat yhdenvertaisella tavalla. Tätä mitataan mm. oikeuslaitosta kohtaan tunnetun luottamuksen perusteella. Tavoitteena on, että luottamus nousee 70 prosenttiin edellisen mittauksen 66 prosentista. Oikeudensaantimahdollisuuksien on myös toteuduttava yhdenvertaisesti. Oikeusturvapolitiikalla pyritään siihen, että tuomioistuimet ja oikeusapu palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan turvaavat oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tavoitteena on lyhentää jonotus- ja käsittelyaikoja, vähentää tuomioistuimissa yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrää sekä supistaa alueelliset käsittelyaikaerot hovioikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa enintään kolmeen kuukauteen vuonna. Tavoitteena on myös lyhentää asioiden kokonaiskestoa tehostamalla seurantaa käsittelyn kaikissa vaiheissa esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn. Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01 ja tuomioistuinten ja oikeusavun osalta luvussa 25.10. Sivu 2
Maksuhäiriöpolitiikan tavoitteina ovat velkojen tehokas perintä ja ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen. Tehokkaaseen perintään kuuluvat hyvä perimistulos, joutuisa käsittely ja väärinkäytöstapausten selvittäminen erikoisperinnässä. Ulosottovelallisten selviytymistä kuvaavat mm. ulosottovelallisten ja maksuhäiriöisten lukumäärät ja selviytymistä edistävät lainsäädännön uudistukset. Perinnässä tavoitteena on pitää velkojille tilitettävä määrä korkeana (649 miljoonaa euroa) siitä huolimatta, että velallisten suojaosuutta on parannettu ja yksityisoikeudellisten saatavien vanhentuminen voi vähentää perimistulosta. Ulosottoviranomaisten tekemällä erikoisperinnällä ja konkurssiasiamiehen toimiston viranomaisyhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa vastustetaan talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. Tavoitteena on vähentää ulosottovelallisten (v. 1994 512 600 ja v. 241 300) ja maksuhäiriömerkintäisten henkilöiden (v. 309 000) määrää. Maksuhäiriöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01 ja ulosottolaitoksen osalta luvussa 25.20. EU:ssa tavoitteena on, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta kehitetään todellinen eurooppalainen oikeusalue, jossa kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikalla tähdätään rikollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten vähentämiseen, mikä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja. Kriminaalipolitiikan keskeisiä toimijoita ovat julkishallinnossa oikeusministeriön ohella sisäasiainministeriö (poliisi), sosiaali- ja terveysministeriö (yleinen sosiaalipolitiikka ja syrjäytymisen ehkäisy) sekä kunnat (paikallinen ja seudullinen rikoksentorjuntayhteistyö). Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisiä kohteita ovat väkivaltarikollisuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikosvastuun nykyistä joutuisampi toteuttaminen. Vuonna 2006 toteutetussa kansallisessa uhritutkimuksessa havaittiin, että sekä väkivallan kokeminen että uhriksi joutumisen pelko olivat vähentyneet. Tavoitteena on, että tämä suuntaus jatkuu ja että se voidaan todentaa luotettavasti. Uusintarikollisuutta pyritään vähentämään siten, että ensi kertaa vankilassa olleista viiden vuoden kuluessa vapautumisesta vankilaan palaisi enintään 32 prosenttia vuonna 2011, kun vuonna heistä palasi 35 prosenttia. Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjätoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40. Kansalaisten oikeussuhteet Tavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Lainsäädännössä on myös huolehdittava heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa. Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon Kriminaalipolitiikassa painotetaan erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä. Tavoitteena on myös valvotun koevapauden käytön lisääminen. Valvotun koevapauden piiriin on valikoitunut naisia suhteellisesti enemmän kuin miehiä. Sivu 3
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys 25.01.50 Avustukset (kiinteä määräraha) vuokrasopimusvaltuus 1,2 - Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 01. Ministeriö ja hallinto 107 709 99 242 101 427 2 185 2 01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 889 25 471 27 084 1 613 6 02. Palvelukeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 664 5 382 - - 5 382-100 03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 250 6 192 6 476 284 5 04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 645 1 727 3 147 1 420 82 20. Erityismenot (määräraha) 7 585 7 400 7 400 0 0 29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 42 847 40 000 43 000 3 000 8 50. Avustukset (kiinteä määräraha) 1 771 2 120 2 170 50 2 51. Eräät valtion maksamat korvaukset (määräraha) 11 058 10 950 12 150 1 200 11 10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 280 031 296 605 328 323 31 718 11 01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 049 7 341 8 033 692 9 02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 561 9 121 9 617 496 5 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 205 921 223 504 235 757 12 253 5 04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 893 24 239 25 456 1 217 5 05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2v) - - 13 460 13 460 50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (määräraha) 35 607 32 400 36 000 3 600 11 20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 85 792 89 135 92 578 3 443 4 01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 85 792 89 135 92 578 3 443 4 30. Syyttäjät 34 211 38 410 39 703 1 293 3 01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 211 38 410 39 703 1 293 3 40. Rangaistusten täytäntöönpano 208 100 218 958 220 199 1 241 1 01. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 202 700 213 558 214 799 1 241 1 74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 5 400 5 400 5 400-0 50. Vaalimenot 15 570 6 078 16 312 10 234 168 20. Vaalimenot (määräraha) 15 570 6 078 16 312 10 234 168 Yhteensä 731 413 748 428 798 542 50 114 7 Sivu 4
Henkilöstön kokonaismäärä 9 583 9 557 10 013 456 5 Naisten osuus, % 58 58 58 0 0 Tuottavuusohjelman mukainen säästövelvoite hallinnonalalla on 114 henkilötyövuotta vuonna. 01. Ministeriö ja hallinto Selvitysosa: Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle. Perusoikeudet, demokratia ja valtiolliset rakenteet Jatketaan perustuslain mahdolliseen muuttamiseen tähtäävää parlamentaarista valmistelutyötä. Vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantamiseksi annetaan eduskuntavaalijärjestelmää koskeva esitys, jonka mukainen järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Vaali- ja puoluerahoituksen sääntelyä täsmennetään läpinäkyvyyden parantamiseksi. Demokratian kehittämisen suuntaviivoista valmistellaan asiakirja (demokratia-asiakirja) sekä lisätään ja kehitetään sähköistä kuulemista ja osallistumista. Luodaan edellytyksiä kansalaisvaikuttamisen käytännöille ja kehitetään yhteistyössä yliopistojen kanssa demokratian indikaattoreita. Säädösten laadun parantamiseksi edistetään säädösvalmistelijoiden osaamista muun muassa kehittämällä ohjeistusta, asiantuntija- ja tukipalveluja sekä järjestämällä koulutusta. Lainsäädännön yhteiskunnallista vaikuttavuutta parannetaan edistämällä vaikutusten intia säädösvalmistelussa. Toteutetaan hallituksen lainsäädäntösuunnitelmaa. Paremman sääntelyn ministerityöryhmä ja neuvottelukunta seuraavat lainsäädäntösuunnitelman hankkeita ja tukevat keinojen ja menetelmien luomista paremman sääntelyn toteuttamiseksi. Oikeusministeriön laintarkastuksen kattavuustavoite on, että hallituksen lakiesityksistä vähintään 80 prosenttia ja valtioneuvoston asetuksista vähintään 70 prosenttia tarkastetaan. Tarkastuksen joutuisuuden tavoite on 15 päivää. Edistetään EU:n toiminnan avoimuutta muun muassa neuvotteluissa, jotka koskevat asiakirjojen julkisuutta määrittävän avoimuusasetuksen muuttamista. Oikeusturva Valmistellaan hallituksen esitys oikeussuojakeinoista oikeudenkäynnin viipymistä vastaan. Parannetaan hovioikeuksien edellytyksiä kohdentaa voimavarojaan tarkoituksenmukaisesti uudistamalla asioiden käsittelytapoja ja korvaamalla lupajärjestelmällä nykyinen mahdollisuus seuloa valituksia kirjallisessa menettelyssä. Valmistellaan tarkistuksia summaaristen velkomusasioiden tiedoksiantomenettelyyn, jotta haastemiestiedoksiantoja voitaisiin vähentää. Annetaan eduskunnalle esitys rangaistusmääräysja rikesakkomenettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Jatketaan hallinnon oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittämistä oikeusturvakeinona niin, että oikeusongelmiin saadaan ratkaisu nykyistä joutuisammin, monipuolisemmin ja edullisemmin. Sivu 5
Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. Siviiliasioissa tavoitteena ovat selkeät ja samalla yleisiä oikeusperiaatteita vastaavat ratkaisut oikeussuhteisiin sovellettavasta laista. Oikeusturvan saatavuuden parantamiseksi ja oikeuslaitoksen toimintakyvyn lisäämiseksi jo aloitetut välttämättömät rakenteelliset uudistukset toteutetaan vuonna 2010. Valmistellaan käräjäoikeusverkoston uudistaminen 27 maakunnallisen ja muutaman niitä tukevan sivukanslian varaan. Samanaikaisesti sähköistetään ja kehitetään riidattomia saatavia koskevien asioiden käsittelyä sekä valmistellaan kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto Maanmittauslaitokselle. Ulosottolaitoksen organisaatiota kehitetään ulosottokaaren pohjalta niin, että ulosoton hallintovirasto aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Ulosoton hallintovirastolle siirretään oikeusministeriöstä ulosottolaitoksen operatiiviset tehtävät ja lääninhallituksista ulosottotehtävät. Kriminaalipolitiikka Jatketaan esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kokonaisuudistusta sääntelyn ja menettelyjen selkeyttämiseksi sekä tuetaan edelleen syyttäjien roolin vahvistamista esitutkinnassa. Edistetään tietoon pohjautuvaa väkivallan ja rikollisuuden ehkäisyä osana kuntien laaja-alaista turvallisuussuunnittelua. Päätetään vuoden lopussa päättyvän väkivallan vähentämisohjelman innin osoittamista uusista linjauksista. Rikosten uhrin tosiasiallinen asema selvitetään käynnistysvaiheessa olevassa tutkimuksessa. Sen ja sisäisen turvallisuuden ohjelmaa varten tehdyn selvitystyön pohjalta kehitetään uhripolitiikkaa, joka kattaa niin toimet rikosten uhrien aseman parantamiseksi kuin uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisemiseksi. Valmistuneiden tilastollisten selvitysten perusteella otetaan käyttöön kansainvälisesti vertailukelpoisia uusintarikollisuuden tunnuslukuja. Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi lisätään edelleen elektronisen valvonnan käyttöä eri seuraamusten toimeenpanon tukena ja soveltuvin osin lyhyiden vankeusrangaistusten sijasta, vähennetään minimiin vankeuden käyttäminen sakon muuntorangaistuksena ja jatketaan nuorten rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevan lainsäädännön sekä yhdyskuntaseuraamusten käyttöalan ja sisällön kehittämistä. Uudistetaan ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen nuorten valvonta ja kehitetään nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämistä koskeva menettely. Yhdyskuntaseuraamusten vaikuttavuutta parannetaan ja tehdään niiden käyttö mahdolliseksi nykyistä useammin ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. Rikosvastuun toteutuminen varmistetaan prosessien joutuisuudesta huolehtimalla. Tavoitteena on erityisesti vaativien rikosasioiden käsittelyn kokonaiskeston lyhentäminen poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyötä tehostamalla sekä syyttäjien ja tuomioistuinten yhteistyöllä. EU:ssa tavoitteena on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen. Kansalaisten oikeussuhteet Perheoikeuden alalla valmistellaan avoliittojen erotilanteita varten säännökset, joilla luodaan tarkoituksenmukainen menettely yhteisen kotitalouden jakamisen yhteydessä syntyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Sivu 6
Rakenteiden uudistaminen Hallinnonalalla on viime vuosina toteutettu ja lähivuosina toteutetaan merkittäviä tehtävä- ja organisaatiojärjestelyjä sekä keskeisten toimintaprosessien uudistuksia, joilla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta. Ministeriön tehtävänä on huolehtia siitä, että uudistuksia ja hallituksen tuottavuusohjelman tavoitteita toteutetaan hyvää ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja että uudistuksia tuetaan tehokkaasti modernilla tietotekniikalla ja että toimitilatilaratkaisuissa järjestelmällisesti otetaan huomioon vireillä olevat muutokset. Toiminnan kannustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi oikeushallinnon tietotekniikkakeskus ja Vankeinhoitolaitoksen työtoiminta siirretään nettobudjetointiin. Valmistellaan Oikeushallinnon palvelukeskuksen siirtymistä osaksi vuonna 2010 perustettavaksi suunniteltua valtion palvelukeskusta. Yhä tärkeämmäksi kriminaalipolitiikan, oikeusturvan ja lainsäädännön johdonmukaisen kehittämisen edellytykseksi on tullut kattava tutkimustoiminta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja ministeriön edellytyksiä tuottaa nykyistä kattavammin tutkimustietoa oikeuselämästä. Tietoja henkilöstöstä Oikeusministeriö Henkilötyövuodet 247 250 249 Keski-ikä 46,9 47,6 48,3 Naisten osuus, % 65 64 64 Työtyytyväisyysindeksi 3,4 3,5 3,6 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,6 7,6 7,5 Palvelukeskukset ja muut erillisvirastot Henkilötyövuodet 349 348 358 Keski-ikä 45,7 46,3 46,9 Naisten osuus, % 71 71 71 Työtyytyväisyysindeksi 3,3 3,4 3,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,7 8,0 8,0 Tuottavuusohjelman mukainen säästövelvoite ministeriön ja luvun muiden virastojen osalta on viisi henkilötyövuotta vuonna. Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistamiseksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen voimavaroja lisätään 12 henkilötyövuodella. Sähköisen viestinnän tietosuojalaista aiheutuvien uusien tehtävien johdosta tietosuojavaltuutetun toimiston voimavaroja lisätään kolmella henkilötyövuodella. 01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 084 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Sivu 7
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 23 216 25 501 27 114 Bruttotulot 127 30 30 Nettomenot 23 089 25 471 27 084 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 914 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 713 Määrärahan itu käyttö päätoiminnoittain % Yhteiskuntapoliittiset tehtävät, sidosryhmäyhteistyö ja ulkoinen viestintä 9 Säädösvalmistelu 22 EU- ja kansainvälinen yhteistyö 11 Ministeriön ja hallinnonalan ohjaus ja kehittäminen 19 Ministeriön muut hallintotehtävät 3 Ministeriön sisäinen hallinto 24 Palkallinen poissaolo 12 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 678 Uusi palkkausjärjestelmä 40 Palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 165 Palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättäminen, kertaluonteinen -82 Tuottavuustoimenpiteet -2 Tietotekniikkakeskuksen maksut, siirto momentilta 25.01.02 300 Tutkimustoiminnan laajentaminen 500 Yleisen edunvalvonnan ohjaus (siirto momentilta 28.90.33) 140 Eurojust-edustaja, siirto momentille 25.30.01 (-1 htv) -125 Muut muutokset -1 Yhteensä 1 613 talous 27 084 000 II lisätalous 498 000 talous 25 471 000 tilinpäätös 23 889 000 02. Palvelukeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oikeushallinnon palvelukeskuksen ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot on nettobudjetoitu. Selvitysosa: Oikeushallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on antaa hallinnonalan virastoille hyviä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tehokkaasti, jotta virastot voivat käyttää taloudellisia ja henkisiä voimavarojaan entistä enemmän ydintehtäviin. Vuonna pyritään erityisesti saamaan hyötyjä aikaan ottamalla käyttöön talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä. Myös palvelukeskuksen prosessien tehokkuutta lisätään. Sivu 8
Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävänä on tuottaa hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat virastojen toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toiminta rahoitetaan vuoden alusta lukien kokonaan palvelumaksuilla. Palveluiden tuottaminen perustuu tilaaja-tuottajamallin mukaisesti palvelusopimuksiin, joissa palvelut on kuvattu, tuotteistettu ja hinnoiteltu. Tavoitteena on tuottaa tietotekniset palvelut tehokkaasti ja saada kustannusetuja hankintojen laajuudella. Vuonna jatketaan vuonna käynnistyneitä sähköisen asioinnin hankkeita sekä vakiinnutetaan ja laajennetaan videotekniikan käyttöä vankiloissa, tuomioistuimissa ja hallinnonalan virastoissa. Oikeushallinnon palvelukeskuksen toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 8 245 8 500 9 250 Bruttotulot 0 8 500 9 250 Nettomenot 8 245 0 0 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 408 siirtynyt seuraavalle vuodelle 500 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 5 345 5 382 5 500 Bruttotulot 0 0 5 500 Nettomenot 5 345 5 382 0 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 264 siirtynyt seuraavalle vuodelle 247 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 16 Tuottavuustoimenpiteet -13 Palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättäminen, kertaluonteinen -54 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen nettobudjetointi, siirto momenteille 25.01.01, 03 ja 04, 25.10.01, 02, 03 ja 04, 25.20.01, 25.30.01, 25.40.01 ja 25.50.20-5 231 Yhteiset tietohallintomenot, siirto momenteille 25.01.03 ja 04-100 Yhteensä -5 382 talous II lisätalous 261 000 talous 5 382 000 tilinpäätös 13 664 000 03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sivu 9
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 476 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Oikeusrekisterikeskuksen, Onnettomuustutkintakeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan toimintamenojen maksamiseen. Selvitysosa: Oikeusrekisterikeskus on oikeushallinnon valtakunnallinen sakkojen, valtiolle tulevien korvausten ja maksujen täytäntöönpanija sekä oikeushallinnon keskeisten rekisterien pitäjä. Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteen mukaan perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Tärkeimpiä tietojärjestelmien kehittämiskohteita vuonna ovat summaarisen rikosprosessin vaatimat muutokset sekä raportointi- ja tilastointihankkeen loppuunsaattaminen. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin. Toimisto osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla, kuten tiedottamisella, neuvonnalla, koulutuksella, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvillä tarkastuksilla, osallistumisella lainvalmisteluun sekä sidosryhmäyhteistyöllä vähennetään toimenpide- ja ohjauspyyntöjä. Vireille tulevat asiat kuitenkin edelleen lisääntyvät mm. lainsäädännön uudistamisen vuoksi. Tavoitteena on nopeuttaa käsittelyaikoja. Yksityishenkilöiden vireille panemien asioiden käsittelyaikatavoite on kuusi kuukautta ja kaikkien asioiden kolme kuukautta. Maksullisen toiminnan tulotavoite on 20 000 euroa. Tietosuojalautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asiat, jotka henkilötietolain (523/1999) mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seurata henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 6 305 6 539 6 891 Bruttotulot 430 347 415 Nettomenot 5 875 6 192 6 476 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 750 siirtynyt seuraavalle vuodelle 125 Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Oikeusrekisterikeskus 3 745 Tietosuojavaltuutetun toimisto 1 648 Tietosuojalautakunta 25 Onnettomuustutkintakeskus 1 008 Yhteiset tietohallintomenot 50 Yhteensä 6 476 Sivu 10
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 140 Palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 33 Palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättäminen, kertaluonteinen -22 Tuottavuustoimenpiteet -16 Tietotekniikkakeskuksen maksut, siirto momentilta 25.01.02 240 Yhteiset tietohallintomenot, siirto momentilta 25.01.02 50 Oikeusrekisterikeskuksen tietotekniikkaympäristön uusiminen -400 Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 260 Muut muutokset -1 Yhteensä 284 talous 6 476 000 II lisätalous 84 000 talous 6 192 000 tilinpäätös 5 250 000 04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 147 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen. Selvitysosa: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita. Vuonna laitos toteuttaa yhdessä muiden tutkimusyksiköiden kanssa kansallisen uhritutkimuksen. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa rikollisuuden määrästä ja kehityssuunnista. Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 2 061 2 000 3 557 Bruttotulot 332 273 410 Nettomenot 1 729 1 727 3 147 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 209 siirtynyt seuraavalle vuodelle 124 Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2 592 Kriminaalipolitiikan instituutti 505 Yhteiset tietohallintomenot 50 Yhteensä 3 147 Sivu 11
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 43 Uusi palkkausjärjestelmä 1 Palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 20 Palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättäminen, kertaluonteinen -8 Tutkimustoiminnan laajentaminen 1 200 Uhritutkimus 105 Tietotekniikkakeskuksen maksut, siirto momentilta 25.01.02 9 Yhteiset tietohallintomenot, siirto momentilta 25.01.02 50 Yhteensä 1 420 talous 3 147 000 II lisätalous 39 000 I lisätalous talous 1 727 000 tilinpäätös 1 645 000 20. Erityismenot (määräraha) Momentille myönnetään 7 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen, 2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen, 3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja 4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen. talous 7 400 000 talous 7 400 000 tilinpäätös 7 585 376 29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 43 000 000 euroa. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa huomioon otettavat muutokset (1 000 euroa) Arvonlisäveromenojen kasvu 3 000 talous 43 000 000 Sivu 12
talous 40 000 000 tilinpäätös 42 846 962 50. Avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 170 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, 2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, 3) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntijaavun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä ja maakuntien liitoille avustuksiin alueensa vesi- ja maanomistusoikeuksien selvittämiseen, 4) avustuksiin oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan ja 5) avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin edellyttäen, että asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin, eikä asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 1 650 Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille (enintään) 290 Muut avustukset (enintään) 230 Yhteensä 2 170 Selvitysosa: Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1000 euroa) 2010 2011 2012 2013 2014 lukien Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset - - - 1 200 1 200 1 200 / vuosi Vuoden sitoumukset - - - - - - Valtuus yhteensä - - - 1 200 1 200 1 200 / vuosi Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Saamelaiskäräjien toiminta-avustuksen lisäys 50 talous 2 170 000 Sivu 13
talous 2 120 000 tilinpäätös 1 770 822 51. Eräät valtion maksamat korvaukset (määräraha) Momentille myönnetään 12 150 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin ja 2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Korvausmenojen kasvu 1 200 Korvausmenojen kasvu aiheutuu siitä, että valtion varoista korvataan myös kärsimys, joka törkeän pahoinpitelyn uhrille aiheutuu 1.1. jälkeen tehdyllä rikoksella. talous 12 150 000 talous 10 950 000 tilinpäätös 11 058 496 10. Tuomioistuimet ja oikeusapu Selvitysosa: Riippumattomat ja asianmukaisesti resursoidut tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä ristiriitojen selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat, hakemusasiat ja kirjaamisasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta päätöksiin, joita tehdään kaikilla hallinnonaloilla ja hallinnon eri tasoilla. Miljoonista valituskelpoisista päätöksistä vain murto-osa, noin 35 000 päätyy valituksina hallintotuomioistuimiin. Ratkaisuillaan hallintotuomioistuimet antavat oikeusturvaa asianosaisille, mutta myös ohjaavat hallinnon toimivuutta ja päätöksentekoa. Ratkaisuilla vaikutetaan myös koko yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyyn. Vuonna erityisen haasteen hallintotuomioistuinten toiminnalle asettavat lasten huostaanottoasioiden uudet menettelytavat. Korkein hallinto-oikeus on näissä asioissa ainoa muutoksenhakuaste. Sivu 14
Tuomioistuimien käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EUsäädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle alueelle myös yksityisoikeudellisiin ja rikosoikeudellisiin kysymyksiin. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös yhteiskunnan jäsenten oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Nämä seikat asettavat sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten osalta yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin. Oikeusturvapolitiikan tehtävänä on vastata väestön ikääntymisen, alueellisen keskittymisen, kansainvälistymisen ja yhteiskunnan muun kehityksen myötä muuttuviin ja kasvaviin oikeusturvatarpeisiin tuottavuusohjelman myötä vähenevällä henkilöstöllä. Tämä edellyttää käräjäoikeuksien organisaatiota ja palveluja koskevan rakennemuutoksen toteuttamista, riidattomien saatavien käsittelyn ja sähköisen asioinnin kehittämistä ja kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtämistä Maanmittauslaitokselle. Tarkoitus on, että nämä muutokset tulisivat voimaan vuoden 2010 alusta. Lautamiesten käytön vähentämistä koskevat lainmuutokset on tarkoitus saattaa voimaan jo vuoden alusta. Lautamiesten käytön vähentämisestä säästyvät varat tullaan hallitusohjelman mukaisesti käyttämään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen. Myös muiden tuomioistuinten menettelytapoja ja toimintaprosesseja on kehitettävä. Oikeudenkäymiskaaren säännöksiä muutoksenhausta käräjäoikeudesta hovioikeuteen on tarkoitus muuttaa ja antaa asiaa koskeva esitys vuonna. Tavoitteena on, että hovioikeuksille luotaisiin nykyistä paremmat edellytykset kohdentaa voimavarojaan asioiden laadun vaatimalla tavalla sekä asioiden käsittelyn jouduttaminen. Tietoja henkilöstöstä Yleiset tuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 2 792 2 749 2 737 Keski-ikä 47,5 48,0 48,0 Naisten osuus, % 68,2 68,5 69,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,6 8,5 8,5 Hallintotuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 691 711 695 Keski-ikä 47,3 47,5 48,0 Naisten osuus, % 65,5 66,0 66,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,2 8,5 9,0 Tuottavuusohjelman mukainen säästövelvoite tuomioistuinlaitoksessa on 43 henkilötyövuotta vuonna. Oikeusavulla varmistetaan oikeusturvan toteutuminen yhdenvertaisesti, oikeaaikaisesti ja vähäisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistot tekevät päätökset oikeudesta oikeusapuun. Niiltä voi myös saada asianajopalveluja joko kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 59 prosenttia hoidetaan korvauksetta ja 34 prosenttia osakorvausta vastaan. Oikeusaputoimistoihin saapuneista asioista suurin osa koskee perhe- ja perintöoikeudellisia kysymyksiä. Oikeusaputoimistot antavat myös puhelinpalvelua. Sivu 15
Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa kirjallisilla ratkaisusuosituksilla kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisissä sekä asuntoa koskevissa yksityisten välisissä erimielisyyksissä. Kuluttajariitalautakunta pyrkii ennen kirjallisen ratkaisusuosituksen antamista mahdollisuuksien mukaan saattamaan osapuolet sovintoon keskenään. Lautakunnan käytössä olevista eri menettelytavoista pyritään ensisijaisesti käyttämään nopeinta ja yksinkertaisinta menettelyä tavoitteena mahdollisimman joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. Yleinen edunvalvoja voidaan määrätä henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioita esim. sairauden tai muun syyn takia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, etuuksien hakemista, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa ja laskujen maksua. Edunvalvontapalvelujen siirtoa kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin valmistellaan projektiorganisaatiossa. Siirron ja toiminnan kustannukset ostopalvelut mukaan lukien täsmentyvät selvitysten pohjalta. Tietoja henkilöstöstä Oikeusaputoimistot Henkilömäärä, htv 457 444 978 Keski-ikä 49,1 49,5 49,5 Naisten osuus, % 74,8 75,0 75,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,7 9,5 9,0 Kuluttajariitalautakunta Henkilöstömäärä, htv 31 32 32 Keski-ikä 46,0 45,9 46,2 Naisten osuus, % 57,1 55,0 55,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,2 6,5 6,5 Tuottavuusohjelman mukainen säästövelvoite oikeusaputoimistoissa on kuusi henkilötyövuotta vuonna. Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen idaan edellyttävän 540 henkilötyövuoden työpanosta. 01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 033 000 euroa. Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tärkein tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä ja sen johdolla laaditaan vuosittain yleisten tuomioistuinten toimintakertomus. Oikeuskäytäntöä pyritään valituslupahakemusten pohjalta ohjaamaan kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan antamalla sovellettavien oikeussääntöjen pohjalta hyvin harkittuja ja avoimesti perusteltuja ratkaisuja kohtuullisessa ajassa. Sivu 16
Toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta on olennaista, että korkein oikeus voi keskittää voimavaransa päätehtäviensä hyvään ja tehokkaaseen hoitamiseen. Tässä tarkoituksessa ylimääräistä muutoksenhakua koskevien, pääosin aiheettomien hakemusten käsittelyä on jo vuonna ryhdytty rationalisoimaan. Korkeimpaan oikeuteen idaan vuosina ja saapuvan 3 000 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Tunnuslukutaulukko tavoite/ tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl 2 848 2 900 3 000 myönnetyt valitusluvat 157 150 150 julkaistut ratkaisut 103 100 100 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) kaikki asiat 4,9 5,0 5,0 valituslupa-asiat 4,0 4,0 4,0 asiaratkaisut 14,2 15,0 14,0 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 2 496 2 531 2 678 tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 35 35 38 Toiminnan menot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Menot 7 108 7 341 8 033 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 941 siirtynyt seuraavalle vuodelle 882 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 238 Uusi palkkausjärjestelmä 2 Palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 79 Palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättäminen, kertaluonteinen -7 Toimitilakustannukset 278 Tietotekniikkakeskuksen maksut, siirto momentilta 25.01.02 114 Tuottavuustoimenpiteet -12 Yhteensä 692 Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän 120 000 euroa momentille 12.25.10. talous 8 033 000 II lisätalous 112 000 talous 7 341 000 tilinpäätös 7 049 000 Sivu 17
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 9 617 000 euroa. Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Oikeusturvanäkökohtien lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemat ennakkopäätökset ohjaavat EY-oikeuden ja lakien soveltamista valtion ja kuntien hallinnossa. Tämän vuoksi korkeimman hallinto-oikeuden on voitava ratkaista muutoksenhakuasiat joutuisasti. Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä ja laatimalla hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, ulkomaalaisasiat, kunnallishallinto sekä kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista noin 80 prosenttia koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallintooikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset. Vuonna tavoitteena on ratkaista 3 800 lainkäyttöasiaa. Uusia asioita idaan saapuvan 3 900. Ratkaistavien asioiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi idaan muodostuvan 9,8 kuukautta siten, että niistä 30 prosenttia on ratkaistu alle kuudessa kuukaudessa ja 20 prosenttia 6 9 kuukaudessa (32 ja 20 prosenttia vuonna ). Tunnuslukutaulukko tavoite/ tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl 3 797 4 000 3 800 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 9,8 9,0 9,8 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 2 316 2 280 2 530 tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 38 40 40 Toiminnan menot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Menot 8 792 9 121 9 617 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 513 siirtynyt seuraavalle vuodelle 282 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 300 Uusi palkkausjärjestelmä 1 Palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 96 Palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättäminen, kertaluonteinen -8 Tietotekniikkakeskuksen maksut, siirto momentilta 25.01.02 119 Sivu 18
Tuottavuustoimenpiteet -12 Yhteensä 496 Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän 280 000 euroa momentille 12.25.10. talous 9 617 000 II lisätalous 134 000 talous 9 121 000 tilinpäätös 8 561 000 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 235 757 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta annetun asetuksen (1230/) mukaiset oikeusministeriön osuudet sekä EU:lta saatavat tulot. Selvitysosa: Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrä on vuodesta 2005 vähentynyt yli 1000 asialla ja vuonna idaan saapuvan runsaat 11 000 asiaa. Vuonna saapuneista asioista oli 23 prosenttia riita- ja 69 prosenttia rikosasioita. Ratkaistujen asioiden määrä on vuosina 2005 laskenut jonkin verran pääkäsittelyjen lisäännyttyä ja seulontaratkaisujen vähennyttyä. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 7,6 kuukauteen ja hovioikeuskohtaiset käsittelyaikaerot ovat supistuneet vuoden 2005 noin 6 kuukaudesta 4,6 kuukauteen vuonna. Tavoitteena on supistaa ero kolmeen kuukauteen vuonna. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista on alle 10 prosenttia. Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat pääosin autoverovalitusten johdosta vuosina 2005 ja 2006 voimakkaasti, mutta vähenivät puolestaan vuonna näiden asioiden ruuhkauduttua tulliin. Vuonna suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (33 prosenttia), verot (16 prosenttia), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 15 prosenttia), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (14 prosenttia) sekä ulkomaalaisasiat (9 prosenttia). Keskimääräinen käsittelyaika piteni vuonna edellisinä vuosina syntyneen jutturuuhkan vuoksi noin kuukaudella 9,3 kuukauteen. Hallinto-oikeuskohtaiset käsittelyaikaerot kuitenkin supistuivat vuoden 2005 5,4 kuukaudesta 3,7 kuukauteen vuonna. Tavoitteena on supistaa ero kolmeen kuukauteen vuonna. Hallinto-oikeuksien kevennettyjä kokoonpanoja koskeva laki (675/2006) tuli voimaan vuoden alussa. Vuonna yhden tai kahden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin noin puolet asioista. Lain luomat mahdollisuudet toiminnan tehostamiseksi käytetään täysimääräisesti hyväksi. Tavoitteena on, että vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden osuus supistuu vuoden noin 24 prosentista 15 prosenttiin vuonna. Vuoden alusta voimaan tulleen uuden lastensuojelulain (417/) mukaisten asiamäärien ja käsittelyaikojen kehitys on erityisseurannassa. Viimeistään vuoden aikana tulee harkittavaksi, onko perusteltua syytä säilyttää näiden asioiden ensi asteen ratkaisutoimivalta hallinto-oikeuksilla vai voitaisiinko ne siirtää moniammatil- Sivu 19
lisille, myös lastensuojelullisiin kysymyksiin erikoistuneille toimielimille. Myös autoveroasioiden vaikutusta hallinto-oikeuksien työmäärään vuonna on vaikea ida. Tullissa oli niitä koskevia muutoksenhakuja vireillä vuoden alussa noin 15 000. Autoveroasioihin luotiin autoverolain muutoksenhakusäännösten muuttamisesta annetulla lailla (267/) oikaisuvaatimusmenettely 1.5. lukien. Samalla valitustie hajautettiin Helsingin hallinto-oikeudesta kaikkiin hallinto-oikeuksiin. Käräjäoikeuksiin saapui vuonna noin 338 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa sekä noin 349 000 kiinteistöjä koskevaa kirjaamisasiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 246 000, joista 194 000 tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näitä niin sanottuja summaarisia asioita saapui noin 25 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yleisin nimike näissä asioissa oli velkasuhteeseen perustuva saatava, esim. lyhytaikainen puhelimitse otettu ns. pikaluotto. Näiden asioiden määrän idaan kasvavan vielä vuonna. Pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön kehittämistä valmistelevan työryhmän ehdotukset pyritään saattamaan voimaan vuoden aikana, minkä idaan vähentävän summaaristen asioiden määrää vuonna. Kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat vähenivät huomattavasti vuonna ja asiamäärien oletetaan vähenevän edelleen vuosina ja. Muissa asiaryhmissä asiamäärien idaan pysyvän aiempien vuosien tasolla. Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 prosenttia ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja 75 prosenttia alle vuodessa. Rikosprosessin keventämistä yksinkertaisissa rikosasioissa koskeva lainmuutos tuli voimaan lokakuun alussa 2006. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuus oli 30 prosenttia vuonna ja sen idaan olevan 35 prosenttia vuonna. Kirjallisen menettelyn käyttö on vähentänyt myös lautamieskokoonpanojen käyttöä. Ratkaisukokoonpanojen käyttöä koskevien säännösten muuttamista pohtineen työryhmän esityksen mukaan lautamieskokoonpanoja tulisi jatkossa käyttää vain vakavimmissa rikosasioissa. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus on alle 20 prosenttia (20 prosenttia v. ). Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna oli 3,2 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,5 6,1 kuukautta. Vuonna tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli kolmea kuukautta pitempi kuin koko maan keskiarvo. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään kaksi kuukautta ja että käsittelyaika ylittää yhdeksän kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Poikkeuksellisen laajoissa ja vaikeissa riita-asioissa pyritään käyttämään nykyistä enemmän kolmen tuomarin kokoonpanoa. Samoin laajoissa ja pitkään käsiteltävissä rikosasioissa pyritään käyttämään vahvennettua kokoonpanoa nykyistä enemmän. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on vähentynyt vuodesta 2005 lähtien. Merkittävintä vähennys oli vuonna, jolloin asiamäärä laski noin 30 prosenttia. Osasyynä asiamäärien vähenemiseen on muutoksenhakulautakuntien ruuhkautuminen. Suurimpia asiaryhmiä vuonna olivat työeläke-, tapaturma-, työttömyysturva- ja kansaneläkeasiat. Vakuutusoikeuden menettelyjä ja toimintatapoja kehitetään. Mikäli asiamäärien lasku vielä jatkuu, jutturuuhka saadaan puretuksi vuonna ja henkilöstömäärää voidaan ainakin tilapäisesti vähentää. Markkinaoikeus ruuhkautui pahoin vuosina 2005 ja 2006, kun julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi voimakkaasti ja uutena asiaryhmänä tulivat ratkaistaviksi valitukset energiamarkkinaviraston päätöksistä. Hankinta-asioiden määrä on li- Sivu 20