Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan toimintaympäristö Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeudellisilla kysymyksillä on yhä useammin kansainvälisiä ja ylikansallisia liittymiä. Samalla oikeussääntely monimutkaistuu, oikeuslähteiden perusta laajenee ja syvällistä osaamista vaativat asiat lisääntyvät. Muutokset asettavat entistä korkeampia osaamis- ja laatuvaatimuksia niille, jotka työskentelevät oikeuslaitoksen palveluksessa. Yhdenvertaisen oikeusturvan takaaminen edellyttää tuomioistuin- ja oikeusapuverkoston kehittämistä, kun väestö ikääntyy ja yhdessä elinkeinoelämän kanssa keskittyy alueellisesti. Tiukka määrärahatilanne edellyttää rakenteellisten muutosten lisäksi voimavarojen entistä selvempää kohdentamista hallinnonalan ydintehtäviin. Tietotekniikan kehitys antaa mahdollisuuden kehittää sähköisiä oikeuspalveluja. Taloudellinen taantuma lisää yleisiin tuomioistuimiin saapuvien velkomus- ja insolvenssiasioiden määrää. Hallintooikeuksissa kasvaa sosiaali-, terveys- ja toimeentuloasioiden määrä. Kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt selvästi 2000-luvulla. Velkaantumisaste on ylittänyt jo 100 % (65 % v. 2000). Ulosottovelallisten määrä laski 1990-luvun lamavuosien jälkeen melko tasaisesti. Väheneminen johtui sekä hyvästä taloudellisesta kehityksestä että lainsäädäntötoimista. Syksyllä 2008 alkanut taloudellinen taantuma on jälleen lisännyt ylivelkaantumisongelmia, mikä näkyy lisääntyvinä velallisten, ulosotto-asioiden ja konkurssien määrinä. Kuluttajien velkaantumista ovat osaltaan lisänneet niin sanotut pikaluotot. Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana, ja tilastoitujen rikosten kokonaismäärä on luvun alkuvuosista hieman vähentynyt. Kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi korkein ja myös kaikkien Euroopan maiden keskiarvoa korkeampi. Trendi on kuitenkin ollut laskeva, ja kymmenen viime vuoden aikana henkirikoksia on tehty vähemmän kuin niitä edeltävinä kymmenenä vuonna. Petosten määrä on selvästi kasvanut 2000-luvulla, mutta omaisuusrikokset ovat lähes yhtä selvästi vähentyneet. Vuonna varkauksia tehtiin kuitenkin edellistä vuotta enemmän. Poliisin tietoon tulleet törkeät rattijuopumukset ovat vähentyneet vuodesta 2004 ja palautuneet vuosikymmenen alun tasolle. Törkeiden huumausainerikosten määrä on viime vuosikymmenen aikana vaihdellut ilman selvää suuntaa. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuoteen 2007 asti, mutta ne ovat vähentyneet sen jälkeen. Tilastoitujen seksuaalirikosten määrät ovat viime vuosina kasvaneet, mutta vuonna tapausten määrät vähenivät. Merkittävä osa väkivallasta ja omaisuusrikollisuudesta jää ilmoittamatta poliisille, eikä siten ilmene tilastoista. Uhritutkimusten mukaan aikuisväestön alttius ilmoittaa kokemastaan väkivallasta poliisille kasvoi vuodesta 1980, mutta näyttää 2000-luvulla vakiintuneen. Vuonna vähintään lyönnin sisältäneistä väkivaltatapauksista 15 prosentissa tehtiin rikosilmoitus. Uhritutkimusten mukaan perheväkivallan yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Katuväkivalta on vähentynyt, jopa melko voimakkaasti, vuosien 1980 ja välillä. Työpaikkaväkivalta on sen sijaan voimakkaasti lisääntynyt. Lähinnä juuri työpaikkaväkivallan vuoksi naisten kokema väkivalta oli vuonna yleisempää kuin aikaisempina vuosina. Väkivallasta huolestuneiden osuus pysyi vuonna lähes ennallaan verrattuna vuoteen Rikollisuutta koskevat uhkakuvat liittyvät syrjäytymisriskien kasvuun. Nuoret ikäluokat pienenevät ja yhä suurempi osa nuorista ei syyllisty rikoksiin. Rikollisuus ja väkivaltakokemukset kasaantuvat pienelle vähemmistölle. Kansalaisten tyytymättömyys omiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt. Suomessa äänestysaktiivisuuden lasku on ollut nopeampaa kuin monessa muussa Euroopan maassa. Myös vähenevä kiinnostus yhdistystoimintaan vahvistaa osaltaan huolta demokraattisen osallistumisen tulevaisuudesta. Kansalaisten osallistuminen on vahvasti polarisoitumassa koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia Säädösvalmistelun kehittämisen tavoitteena on, että lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää. Tämä parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä täytäntöönpanossa ja lainkäytössä. Tavoitteena on tehtyjen selvitysten ja intien pohjalta tehostaa ja kehittää valtioneuvoston yhteistä lähestymistapaa ja menetelmiä hyvin toimivan lainsäädännön toteuttamiseksi. Vahvistetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon sekä edistetään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Euroopan unionissa on tavoitteena avoin, perusoikeuksia kunnioittava ja hyvän hallinnon periaatteita noudattava unioni. Oikeusturva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuosina 2000 antanut Suomelle noin 90 ratkaisua, jotka ovat koskeneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan sisältyvää oikeudenkäynnin keston kohtuullisuuden vaatimusta. Näistä lähes 50 on ratkaistu ihmisoikeustuomioistuimen langettavalla tuomiolla, yli 30 tapauksessa osapuolet ovat päässeet sovintoon ja yli 10 tapauksessa hallitus on antanut Suomen puolesta yksipuolisen julistuksen. Lisäksi joitakin oikeudenkäynnin kestoa koskevia vahingonkorvausasioita on sovittu oikeusministeriön ja asianosaisten välillä ilman, että asia on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa asioista viipyy merkittävästi tavanomaista pidempään. Kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneet asiat on pidettävä erityisseurannassa ja niiden käsittelyn etenemistä tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin. Asioiden käsittelyajan kokonaiskesto on kuitenkin asianosaisen kannalta ratkaisevaa. Myös ihmisoikeustuomioistuin i oikeudenkäynnin keston kohtuullisuutta asianosaisen näkökulmasta. Kokonaiskäsittelyajasta tulee siten ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa. Tuomioistuinten keskimääräisissä käsittelyajoissa on alueellisia eroja. Jotta oikeusturvan toteutuminen olisi yhdenvertaista, käsittelyaikaeroja pyritään supistamaan siten, että hovi- ja hallinto-oikeuksissa alueelliset käsittelyaikaerot ovat enintään kolme kuukautta vuonna. Käräjäoikeuksien rikosasioissa tavoitteena on, ettei missään käräjäoikeudessa keskimääräinen käsittelyaika ole yli kolmea kuukautta maan keskiarvoa pidempi. Oikeusaputoimessa tavoitteena on lyhentää pääkaupunkiseudun alueen oikeusaputoimistojen jonotusaikoja. Yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että päämiehet saavat tarvitsemansa avun asiantuntevasti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteena on, että edunvalvontapalveluista osa hankitaan jatkossa ostopalveluina. Maksuhäiriöpolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat luottotappioiden torjunta ja ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen sekä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta. Maksuhäiriöpolitiikka toteuttaa myös oikeussuojavaatimuksia. Luottotappioiden torjunnassa tavoitteena on hyvän perintätuloksen aikaansaaminen ja asioiden joutuisa käsittely. Perimisasioiden joutuisa käsittely ehkäisee velkaongelmien syvenemistä ja turvaa velkojan saatavia. Tavoitteena on periä 680 milj. euroa vuonna, kun vuonna perintätulos oli 730 milj. euroa ja vuonna sen idaan olevan 689 milj. euroa. Maksuhäiriöpolitiikan tavoitteena vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on osaltaan hillitä ulosottovelallisten ja maksuhäiriömerkintäisten henkilöiden määrän kasvua. Ulosottovelallisten määrä vuoden lopussa ( ) oli noin puolet 1990-luvun alun laman jälkeisestä ulosottovelallisten määrästä. Talousrikollisuutta ja harmaata taloutta torjutaan ulosottoviranomaisten erikoisperinnällä sekä Konkurssiasiamiehen toimiston ja muiden viranomaisten yhteistyöllä. Vuonna ulosoton erikoisperinnässä oli selvitettävänä noin 400 tapausta, joista saatu perimistulos oli 36 milj. euroa. Takavarikoituna tai ulosmitattuna oli vuoden lopussa omaisuutta 100 milj. euron arvosta. Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01, tuomioistuinten, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan osalta luvussa ja maksuhäiriöpolitiikan osalta luvussa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja rikollisuuden haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen. Tämä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja. Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisiä tavoitteita ovat väkivaltarikollisuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikosvastuun joutuisa toteuttaminen. Erityisesti pyritään vähentämään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjäntoimen osalta luvussa ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa Arjen oikeussuhteet Tavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Samalla lainsäädännössä on myös huolehdittava heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa. Tuottavuusohjelman vaikutukset Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaansaatava henkilöstövähennys hallinnonalalla on 122 henkilötyövuotta vuonna. Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon Toiminnassa tavoitellaan yhdenvertaisuutta ja noudatetaan sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita. Jotta sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen toiminnassa ja lainvalmistelussa varmistuisi, oikeusministeriön tasa-arvotyöryhmä käy säännönmukaisesti läpi toiminta- ja taloussuunnitelman sekä luettelon säädösvalmisteluhankkeista tasa-arvon kannalta merkityksellisten asioiden tunnistamiseksi ja tarkastelun kohteeksi ottamiseksi. Tasa-arvon kannalta merkittävä uudistus on lähisuhteissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen saattaminen aiempaa laajemmin virallisen syytteen alaiseksi. Väkivallan ja sen seurausten torjunnassa naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy on keskeisellä sijalla. Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelman mukaisena tavoitteena on, että eri työtehtäviin valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Hallinnonalalla kannustetaan naisia hakemaan johtotehtäviin. Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Ministeriö ja hallinto Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Erityismenot (määräraha) Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Avustukset (kiinteä määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 51. Eräät valtion maksamat korvaukset (määräraha) Tuomioistuimet ja oikeusapu Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (määräraha) Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Syyttäjät Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rangaistusten täytäntöönpano Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) Vaalimenot Vaalimenot (määräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Ministeriö ja hallinto S e l v i t y s o s a : Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle. Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia Valtioneuvostossa toteutetaan hallitusohjelman puolivälin innissa annetut linjaukset lainvalmistelun laadun varmistamiseksi. Parannetaan säädösvalmistelijoiden osaamista kehittämällä ohjeistusta, asiantuntija- ja tukipalveluja sekä järjestämällä koulutusta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen suorittamien selvitysten ja OECD:n Suomea koskevan maatutkinnan johdosta antamien suositusten pohjalta jatketaan pyrkimyksiä valtioneuvoston yhteisen säädöspoliittisen lähestymistavan ja säädösvalmistelua koskevien menettelytapojen kehittämiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Oikeusministeriön laintarkastuksen kattavuustavoite on, että vähintään 80 % lakiehdotuksista ja vähintään 70 % kaikista säädösehdotuksista tarkastetaan. Tarkastuksen joutuisuuden tavoite on 15 päivää. Vahvistetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon ja edistetään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Erityisesti heikommin osallistuvien ryhmien, muiden muassa nuorten ja maahanmuuttajien, tietoisuutta omista osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista lisätään. Valmistellaan valtiohallinnon ja eduskunnan yhteinen sähköinen osallistumisympäristö, jonka kautta kansalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hallinnon valmisteluun. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n puitteissa vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä muun muassa kartoittamalla järjestöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvät ongelmakohdat sekä kehittämällä malli järjestöjen avustuksiin liittyvien neuvonta- ja tukipalveluiden toteuttamiseen. EU:ssa vaikutetaan erityisesti asiakirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen ja soveltamiseen sekä hankkeisiin, jotka liittyvät eurooppalaista hallintotapaa koskevaan säädökseen sekä perus- ja ihmisoikeuksien suojan kehittämiseen EU:n toiminnassa. Oikeusturva Oikeusministeriö käynnistää vuonna selvityksen, jossa tarkastellaan hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenteita ja niiden kehittämistarpeita. Muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen koskeva oikeudenkäymiskaaren muutos sisältää nykyisen seulontajärjestelmän korvaavan jatkokäsittelylupajärjestelmän. Muutoksenhakua koskeva lupajärjestelmä on soveltamisalaltaan rajoitettu. Riita-asiassa jatkokäsittelylupa tarvitaan, jos riidan rahamäärä on tiettyä määrää pienempi. Rikosasioissa jatkokäsittelyluvan tarve määräytyy tuomitun rangaistuksen perusteella. Jatkokäsittelylupajärjestelmällä pyritään luomaan hovioikeuksissa edellytykset sille, että voimavaroja voidaan kohdentaa nykyistä paremmin asioiden laadun vaatimalla tavalla. Uudistus tulee voimaan vuoden alusta lukien. Toteutetaan ja käynnistetään oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteistyönä vuoden aikana laadittavan esitutkintaa, syyteharkintaa ja oikeudenkäyntien joutuisuuden parantamista koskevan kokonaissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Aloitetaan oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevien säännösten ajanmukaistaminen. Turvataan asiantuntemus immateriaalioikeusasioiden tuomioistuinkäsittelyssä valmistelemalla niiden keskittäminen markkinaoikeuteen vuoteen 2012 mennessä hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Periaatepäätöksessä on sitouduttu turvaamaan oikeusministeriölle riittävät resurssit keskittämisen toteuttamiseen. Tämä lisärahoitus on hankkeen toteuttamisen edellytys. Seurataan velkajärjestelyjärjestelmien toimivuutta ja kehitetään niitä siten, että ne edistävät velallisten palaamista aiempaa helpommin ja nopeammin aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskuntaan. Jatketaan velkajärjestelylain ja konkurssilain tarkistusten valmistelua tavoitteena antaa esitykset vuonna. Ulosoton erikoisperintä pyritään laajentamaan valtakunnalliseksi. Lapsiystävällisen oikeudenkäynnin kokeilua varten on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on laatia selvitys asiantuntijaavustajan käytön kokeilemisesta lapsen huolto-oikeudenkäynneissä ja valmistella ehdotus mallin kokeilemisesta nykyisen lainsäädännön perusteella. Tätä ns. Follo-mallia koskeva kokeilu on tarkoitus toteuttaa asiantuntija-avusteisena sovitteluna tuomioistuinsovittelulain säännösten mukaan vuodesta lukien. Valmistellaan rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisen voimaantuloa. Jatketaan hallintolainkäyttöjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Tavoitteena on kehittää hallintolainkäytön sääntelyä niin, että asiat voidaan ratkaista nykyistä joutuisammin ja edullisemmin. Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. Siviiliasioissa tavoitteena ovat selkeät ja samalla yleisiä oikeusperiaatteita vastaavat ratkaisut oikeussuhteisiin sovellettavasta laista kansainvälisiä liittymiä sisältävissä tapauksissa. Kriminaalipolitiikka Edistetään tietoon pohjautuvaa väkivallan ja rikollisuuden ehkäisyä osana kuntien laaja-alaista turvallisuussuunnittelua sekä tuetaan mm. vakavan väkivallan riskin intiin tähtääviä pilottihankkeita. Toteutetaan niitä ehkäisytoimia, jotka Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 on valittu painopisteiksi vuoden 2008 lopussa päättyneen väkivallan vähentämisohjelman innin perusteella. Rikoksentorjunnassa prioriteetteina ovat nuorison tekemän ja nuorisoon kohdistuvan sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Parannetaan rikosten uhrien asemaa sitä selvittävän tutkimuksen pohjalta ja ehkäistään uusiutuvaa uhriksi joutumista. Tavoitteena on, että uhrien, erityisesti lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien, tarpeet otetaan tukitoimissa ja oikeusprosessissa entistä paremmin huomioon. Rangaistusten täytäntöönpanossa siirretään toiminnan painopistettä laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin ja suljetuista laitoksista avolaitoksiin. Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hallitun vapauttamisen parantamiseksi kehitetään sähköisen valvonnan käyttöä eri seuraamusten täytäntöönpanon tukena. Täytäntöönpanossa hyödynnetään yhteiskunnan palvelutarjontaa sekä rakennetaan rangaistustaan suorittavien yhteiskuntaan integroivia jatkumoita. Erityistä huomiota kiinnitetään väkivaltaisen käyttäytymisen vähentämiseen tähtäävien toimintaohjelmien toteuttamiseen. Hallitun vapauttamisen parantamiseksi perustetaan vapauttamisyksiköitä. Rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi parannetaan poliisin, syyttäjän ja tuomareiden yhteistyötä. Valmistellaan esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kokonaisuudistuksen voimaantuloa, jolla selkeytetään sääntelyä ja menettelyjä sekä otetaan tasapainoisesti huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja esitutkinnan tehokkuus. Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. Tavoitteena on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen edistäminen, joka parantaa oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Arjen oikeussuhteet Perheoikeuden alalla annetaan hallituksen esitys uudeksi adoptiolaiksi ja ryhdytään valmistelemaan isyyslainsäädännön kokonaisuudistusta. Arvioidaan osakeyhtiölain ja osuuskuntalain muutostarpeet liittyen varojen jaon edellytyksiä koskevaan sääntelyyn (esimerkiksi maksukykytestin selventäminen). Jatketaan säätiölain kokonaisuudistuksen valmistelua. Ryhdytään valmistelemaan vahingonkorvauslain julkisyhteisön korvausvastuuta koskevan sääntelyn uudistamista. Rakenteiden uudistaminen ja henkilöstömuutosten tuki Hallinnonalalla on viime vuosina toteutettu merkittäviä, muun muassa hallinnollisten tehtävien kokoamiseen, virastojen toimintakyvyn ja toimialojen johtamisedellytysten parantamiseen sekä resurssien käytön tehostamiseen tähtääviä rakennemuutoksia. Vuonna toteutettiin rakenneuudistus käräjäoikeuksissa, uudistettiin ulosoton keskushallinto, muodostettiin kriminaalihuollosta ja vankeinhoidosta yksi yhtenäinen organisaatio sekä siirrettiin Oikeushallinnon palvelukeskus osaksi valtionhallinnon yhteistä palvelukeskusta. Rakennemuutoksille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää lähivuosina kaikilla toimialoilla määrätietoista toimipaikkaverkoston kehittämistä sekä henkilöstömuutosten toteuttamista hallinnonalan perustehtäviä ja tuottavuuden kehittämistä tukevalla tavalla. Muutosten toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja työyhteisöjen toimivuuden parantamiseen. Rakennemuutoksia tukemaan on asetettu erityinen henkilöstömuutosten tukiryhmä, joka ohjaa, seuraa ja i muutosten valmistelua ja toimeenpanoa. Henkilöstömuutosten tukityön tavoitteena on pitää tasapainossa muuttuvan työelämän asettamat tavoitteet, henkilöstöpoliittiset vaatimukset ja tuottavuustavoitteiden asettamat velvoitteet. Hallinnonalan tietohallinnon ja toimitila-asioiden johtamista tehostetaan. Väestön ikääntymisestä johtuen voimakkaassa kasvussa olevien yleisten edunvalvontatehtävien osalta tavoitteena on vuonna valmistuvien ehdotusten pohjalta lisätä ostopalvelujen osuutta sekä kannustaa edunvalvontavaltuutuksien käyttöön. Yhä tärkeämpi kriminaalipolitiikan, oikeusturvan ja lainsäädännön sekä demokratian ja kansalaisvaikuttamisen johdonmukaisen kehittämisen edellytys on kattava tutkimustoiminta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja ministeriön edellytyksiä tuottaa nykyistä kattavammin tutkimustietoa oikeuselämästä. Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelman mukaisena tavoitteena on, että eri työtehtäviin valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa. Rekrytointiin liittyvää dokumentointia ja tilastointia kehitetään edelleen siten, että tietoja hakijoista saadaan myös sukupuolittain eriteltynä. Tietoja henkilöstöstä Oikeusministeriö Henkilötyövuodet Keski-ikä 46,9 46,7 46,5 Naisten osuus, % Työtyytyväisyysindeksi 3,6 3,6 3,6 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,6 7,6 7,6 Muut erillisvirastot Henkilötyövuodet Keski-ikä 48,7 48,9 49,1 Naisten osuus, % Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,2 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,8 8,0 8,0 Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaansaatava henkilöstövähennys ministeriön ja luvun muiden virastojen osalta on yhdeksän henkilötyövuotta vuonna. 01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan itu käyttö päätoiminnoittain % Yhteiskuntapoliittiset tehtävät, sidosryhmäyhteistyö ja ulkoinen viestintä 7 Säädösvalmistelu 20 EU- ja kansainvälinen yhteistyö 15 Ministeriön ja hallinnonalan ohjaus ja kehittäminen 16 Ministeriön muut hallintotehtävät 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Ministeriön sisäinen hallinto 24 Palkallinen poissaolo 15 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 190 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 73 Tuottavuustoimet -155 Kansainvälisiin elatusapuihin liittyvien tehtävien siirto momentilta (1 htv) 82 SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen palvelumaksujen oikaisu, siirto momentille Siirto momentilta Yhteensä Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävänä on tuottaa hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat virastojen toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toiminta rahoitetaan kokonaan palvelumaksuilla. Palveluiden tuottaminen perustuu tilaaja-tuottajamallin mukaisesti palvelusopimuksiin, joissa palvelut on kuvattu, tuotteistettu ja hinnoiteltu. Tavoitteena on tuottaa tietotekniset palvelut tehokkaasti ja saada kustannusetuja hankintojen laajuudella. talous III lisätalous talous tilinpäätös Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 102 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 talous talous tilinpäätös Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää oikeusrekisterikeskuksen, onnettomuustutkintakeskuksen, tietosuojalautakunnan ja tietosuojavaltuutetun toimiston toimintamenojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 1 momentin 1 kohdassa (125/) säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja. S e l v i t y s o s a : Oikeusrekisterikeskus on oikeushallinnon valtakunnallinen sakkojen, valtiolle tulevien korvausten ja maksujen täytäntöönpanija sekä oikeushallinnon keskeisten rekisterien pitäjä. Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteen mukaan perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Vuonna annetaan hallituksen esitys oikeushallinnon tietojärjestelmistä, jonka mukaan oikeusrekisterikeskuksesta tulee valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjä. Lisäksi vuonna annetaan hallituksen esitys laeiksi eläintenpitokieltorekisteristä sekä rikoslain 17 luvun, eläinsuojelulain ja eräiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Eläintenpitokieltorekisterin perustamiskustannukset ovat euroa. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista. Tietosuojalautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asiat, jotka henkilötietolain (523/1999) mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seurata henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita. Tietosuojavaltuutetun toimisto antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 :n 1 momentin 1 kohdassa (125/) tarkoitetuista valvontatehtävistä ei ole kertynyt kevääseen mennessä maksutuloja ja niiden määrää vuonna ei voida luotettavasti ida. Valvontatehtävien hoitoon hankitun asiantuntemuksen säilyttäminen edellyttää, että siitä aiheutuvat euron menot rahoitetaan bruttobudjetoinnilla, jolloin valvonnasta perittävät maksutulot tuloutetaan momentille Oikeusrekisterikeskuksen tietotekniikkaympäristön turvaamiseen on myönnetty vuosina 2008 yhteensä euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle hankkeelle ehdotetaan euroa. varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 718 siirtynyt seuraavalle vuodelle 485 Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Oikeusrekisterikeskus Onnettomuustutkintakeskus Tietosuojalautakunta 20 Tietosuojavaltuutetun toimisto Palvelukeskusten maksut 265 Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 44 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 18 Tuottavuustoimet -75 Tietosuojavaltuutetun toimiston valvontatehtävien bruttobudjetointi 70 Eläintenpitokieltorekisteri 70 Oikeusrekisterikeskuksen tietotekniikkaympäristön turvaaminen siirto momentilta vuodelle myönnetyn lisäyksen poisto -400 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen palvelumaksujen oikaisu, siirto momenteilta , , , ja Muu muutos yhteensä -149 Yhteensä 38 talous III lisätalous talous tilinpäätös Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 van Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua, lainvalmistelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita. Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 364 siirtynyt seuraavalle vuodelle 286 Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kriminaalipolitiikan instituutti 508 Palvelukeskusten maksut 90 Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poisto -150 Palkkausten tarkistukset 22 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 6 Muu muutos yhteensä 1 Yhteensä -121 talous III lisätalous talous tilinpäätös Erityismenot (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen 3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen 5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen. talous III lisätalous talous tilinpäätös Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. talous Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään euroa. talous talous tilinpäätös Avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn intiin 3) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä ja maakuntien liitoille avustuksiin alueensa vesi- ja maanomistusoikeuksien selvittämiseen 4) avustuksiin oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan 5) avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin edellyttäen, että asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin, eikä asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) Avustukset saamelaiskulttuurikeskuksen hallintotilojen irtokalusteiden ja AV-laitteiden hankintaan (enintään) 250 Muut avustukset (enintään) 520 Yhteensä S e l v i t y s o s a : Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa) lukien Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset /vuosi Vuoden sitoumukset Valtuus yhteensä /vuosi Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Saamelaiskulttuurikeskuksen hallintotilojen irtokalusteiden ja AV-laitteiden hankinta (kertameno) 250 Maanomistus- ja vesioikeuksien selvitystyö -30 Yhteensä 220 talous talous tilinpäätös Eräät valtion maksamat korvaukset (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin 2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 talous talous tilinpäätös Tuomioistuimet ja oikeusapu S e l v i t y s o s a : Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä ristiriitojen selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle alueelle myös yksityisoikeudellisiin ja rikosoikeudellisiin kysymyksiin. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös yhteiskunnan jäsenten oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Nämä seikat asettavat sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten osalta yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin. Taloudellinen taantuma vaikuttaa tuomioistuinten asiamääriin. Yleisissä tuomioistuimissa kasvua on ollut konkurssi-, velkajärjestely- ja yrityssaneerausasioissa sekä summaarisissa asioissa. Asiamäärien idaan pysyvän korkealla tasolla myös vuonna. Hallintotuomioistuimissa ennakoidaan, että sosiaali- ja terveysasioita sekä toimeentuloturvaan liittyviä asioita saapuu edelleen runsaasti. Myös turvapaikka-asioiden suuri määrä työllistää merkittävästi hallinto-oikeuksia. Tuomioistuimet toteuttavat oikeusturvaa, joka on valtion keskeinen perustehtävä. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädelty myös kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin i oikeuskäytännöllään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä liian pitkään kestäneistä oikeudenkäynneistä. Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että tuomioistuimilla on asioiden käsittelyyn tarvittavat voimavarat. Lisäksi tulee varmistaa, että toimintatavat ovat sellaiset, että oikeudenkäyntien kokonaiskestosta otetaan riittävästi vastuuta asian käsittelyn jokaisessa vaiheessa. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Lainkäytön laatu ja toimivuus yleisissä tuomioistuimissa ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaiselle oikeusturvalle sekä oikeusvarmuudelle, joka luo perustan sille, että ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat järjestää toimintansa luottaen lain ja sopimusten mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiseen. Talousrikosasioiden käsittelyä tehostetaan. Yksittäisen laajan talousrikosasian (WinCapita-juttu) käsittelyyn joudutaan kohdentamaan huomattavat voimavarat tuomioistuimissa. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että lähisuhdeväkivaltaa koskevat asiat käsitellään aiempaa useammin viranomaisaloitteisesti. Hovioikeuksissa otetaan käyttöön jatkokäsittelylupajärjestelmä. Lautamiesten käytön vähentämisestä säästyviä varoja tullaan vuonna edelleen käyttämään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen. Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Tuomioistuinten noin ratkaisua antavat oikeussuojaa yksittäistapauksissa, mutta niiden ratkaisukäytäntö ohjaa myös yleisemmin hallinnon toimintaa. Tämä on omiaan parantamaan koko yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Hallintotuomioistuinten päätökset koskevat esimerkiksi verotusta, taloudellista kilpailua sekä julkisia hankintoja, maankäytön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 suunnittelua ja rakentamista sekä liikenneyhteyksiä. Hallintotuomioistuimet huolehtivat oikeusturvasta myös ratkaistaessa toimeentuloon tai lasten huostaanottoon ja muita sosiaaliturvaan liittyviä asioita taikka ulkomaalaisasioita. Tietoja henkilöstöstä Yleiset tuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv Keski-ikä 47,9 48,0 48,0 Naisten osuus, % 68,5 68,0 68,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,9 8,0 8,0 Hallintotuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv Keski-ikä 47,8 48,0 48,0 Naisten osuus, % 68,0 68,0 68,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,5 9,0 9,0 Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein tavoiteltava henkilöstövähennys tuomioistuinlaitoksessa on 25 henkilötyövuotta vuonna. Käräjäoikeuksista siirrettiin vuoden alusta lukien 213 henkilötyövuotta Maanmittauslaitokseen, mistä kuitenkin kahdeksan henkilötyövuotta on väliaikaista, vain vuosia ja koskevaa siirtoa Maanmittauslaitokselle. Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja vähäisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajotyö oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 62 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 30 prosentissa asioista. Palvelun saatavuutta seurataan jonotusajan kautta. Yksityisille asiamiehille tehtävien oikeusapupäätöksien tekeminen on siirretty pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistoista muualle maahan, millä pyritään lyhentämään toimistojen keskimääräistä 15 päivän jonotusaikaa 11 päivään. Oikeusaputoimistoihin saapuneista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeusaputoimistot antavat myös puhelinpalvelua, jolla kansalaiset saavat apua oikeudellisiin ongelmiin vaivattomasti ja ongelman alkuvaiheessa. Oikeusapua oikeusapupäätöksen nojalla antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet. Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunta pyrkii ennen kirjallisen ratkaisusuosituksen antamista mahdollisuuksien mukaan saattamaan osapuolet sovintoon keskenään. Sovintojen määrän lisääntymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa perustellut luopumis- ja sovintoesitykset. Yksinkertainen käsittely on nopeuttanut valitusten käsittelyä. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. Yleinen edunvalvoja toimii päämiehensä puolesta tämän etua puolustaen. Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioita sairauden tai muun syyn takia. Asiakkaina on vanhuksia, mielenterveysongelmaisia, kehitysvammaisia ja alkoholiongelmaisia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, etuuksien hakemista, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa ja laskujen maksua. Tietoja henkilöstöstä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv Keski-ikä 48,7 48,8 48,8 Naisten osuus, % Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,9 9,9 9,9 Kuluttajariitalautakunta Henkilöstömäärä, htv Keski-ikä 47,0 47,0 47,0 Naisten osuus, % Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,8 6,8 6,8 Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan tuottavuusohjelman mukaisesta 35 henkilötyövuoden säästötavoitteesta on vielä jäljellä viisi henkilötyövuotta, mikä toteutetaan vuonna. Yleisen edunvalvonnan tuottavuusohjelman mukaiset säästötavoitteet ajoittuvat vuosille Vuosina edunvalvonnasta on vähennetty etupainotteisesti 35 henkilötyövuotta. 01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tärkein tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä ja sen johdolla laaditaan vuosittain yleisten tuomioistuinten toimintakertomus. Oikeuskäytäntöä pyritään valituslupahakemusten pohjalta ohjaamaan kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan antamalla sovellettavien oikeussääntöjen pohjalta hyvin harkittuja ja avoimesti perusteltuja ratkaisuja kohtuullisessa ajassa. Tunnuslukutaulukko Hovioikeuksissa käyttöön otettavan muutoksenhakua koskevan jatkokäsittelylupajärjestelmän ennakoidaan lisäävän ainakin alkuvaiheessa korkeimpaan oikeuteen tulevien asioiden määrää. Samoin Suomen heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa asiamäärään lisäävästi. Korkeimpaan oikeuteen idaan vuonna saapuvan noin asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönottamisen yhteydessä otetaan käyttöön myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät saapuvien asioiden käsittelyn vaativuutta. tavoite/ tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl myönnetyt valitusluvat annetut asiaratkaisut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 julkaistut ratkaisut Keskimääräinen käsittelyaika (kk) kaikki asiat 5,1 5,0 5,0 valituslupa-asiat 4,1 4,0 4,0 asiaratkaisut 14,5 14,0 14,0 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän euroa momentille Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 113 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 28 Tuottavuustoimet -34 Toimintaedellytysten turvaaminen 100 Toimitilojen saneeraus 126 Yhteensä 333 talous III lisätalous talous tilinpäätös Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, ulkomaalaisasiat, kunnallishallinto sekä kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista noin 80 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia Tunnuslukutaulukko päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten merkitystä koko julkisen vallan toimivuudelle ja luottamukselle on itu joulukuussa valmistuneessa tutkimuksessa oikeusturvan todellisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin hallinnon ja hallintolainkäytön toiminnallisia yhteyksiä ja osoitettiin hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitys hallinnon toimivuudelle. Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä ja laatimalla hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen. Tällä valvontatehtävällä on oikeusturvan kokonaisuuden kannalta olennainen merkitys. Korkein hallinto-oikeus antaa yksittäisissä tapauksissa asianosaisille oikeusturvaa, mutta sen ratkaisukäytännöllä on myös yleisempi hallintolainkäyttöä ja hallinnon toimintaa ohjaava merkitys. Tämän vuoksi sen tavoitteena on antaa muutoksenhakuasioissa hyvin perusteltuja ratkaisuja joutuisasti. Vuonna tavoitteena on ratkaista lainkäyttöasiaa. Ratkaistavien asioiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi idaan muodostuvan 9,5 kuukautta siten, että niistä 30 % on ratkaistu alle kuudessa kuukaudessa ja 50 % alle yhdeksässä kuukaudessa. tavoite/ tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 10,2 9,0 9,5 Toiminnallinen tehokkuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15