1 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmän kokousmuistiot MUISTIO 30.10.2009... 2 MUISTIO 20.3.2009... 6 MUISTIO 29.1.2009... 8 MUISTIO 2.9.2008... 13 MUISTIO 4.3.2008... 17
2 MUISTIO 30.10.2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmä Aika: pe 30.10.2009 klo 9.30 12.00 Paikka: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kokoushuone Minttu 1. Kokouksen avaus Johtaja Leena Gunnar avasi kokouksen ja toivotti läsnä olleet tervetulleeksi 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman ja ympäristöselostuksen esittely Yleistä Kokouskutsussa mainittu ELSU alueen nykytilaosio joudutaan sivuuttamaan kokouksessa nopeasti ajan puutteen vuoksi. Nykytilaosio on luettavissa ELSU jätesuunnitelmasta ja se esitellään viimeistään ELSU loppuseminaarissa 2.2.2010. Jätesuunnitelman nykytilaan esitetyt korjaustarpeet huomioidaan. Nykytilaan esitetty muutos. Simpeleen tehtailla on rinnakkaispolttokattilassaan lupa polttaa jätettä, lupa myönnetty 2008, lupa on valituksen alainen. ELSUn yhteydessä todetuista lainsäädännön muutostarpeista on toimitettu tieto jätelain muutosryhmälle. ELSU tavoitteita on merkitty muodostettavien ELYjen strategioihin. Kuulutusaikana ELSUn tavoitteista ja toimenpiteistä esitettiin 90 palautetta. 2.1. Rakentamisen materiaalitehokkuus Uudis- ja korjausrakentaminen Tavoite uudis- ja korjausrakentamisessa syntyvän jätteen vähentämistavoitteen osalta tavoite (25 %) saattaa vielä muuttua. Asiantuntijaryhmä esittänyt mahdollisuutta jopa 50 % jätemäärän vähentämismahdollisuuteen uudisrakentamisen osalta. Korjausrakentamisen osalta tavoite pysyy 25 %. Tärkeää on tuoda tavoitetta asetettaessa esille se tarkastelukulma, mistä jätteensynnyn ehkäisy tavoite arvioidaan. Uudisrakentamisen osalta talotehtailla tehtävä esivalmistusaste lisääntyy kaiken aikaa, joka vähentää rakennuspaikalla syntyvän jätteen määrää. Jos arviointi tehdään vain rakentamispaikalla syntyvästä jätteestä, niin 50 % vähennystavoite on epärealistinen. Vähennystavoitteet tulee olla realistisia, joihin on mahdollista päästä. Vähennystavoite 25 % voi olla rakentamispaikallakin saavutettavissa. Talotehtaanjäte kirjataan teollisuusjätteenä. Rakennusten purku- ja ylijäämäosien välitys tavoite ei välttämättä onnistu. Vanhojen osin kierrätys ei onnistu, koska rakennusten energiatehokkuustavoitteiden vuoksi. Rakennuskannasta 90 % on rakennettu ennen vuotta 1985, jolloin ne eivät täytä nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia. Myös ääneneristävyysvaatimukset tuottavat ongelmia. Kulttuurihistoriallisten alueiden kunnostaminen voi olla ongelmallista energiatehokkuuden vaatimusten vuoksi. Todettiin, että uudis- ja korjausrakentamiskoulutusta tarvitaan myös myyjille. Rakennusten korjaukset tehdään usein terveellisyysperusteella, jolloin ongelmaa ei pitäisi siirtää kierrätettävien rakenteiden mukana toisaalle. Palautteessa ehdotetun kierrätetyn rakennusmateriaalin käyttöiän ja kierrätyskelpoisuustiedon antaminen vaikeasti toteutettavissa.
3 Onko kattohuovan käsittelymahdollisuuksia mietitty? Se on käytännössä bitumin käsittelyä. Ulkomailla sitä hyödynnetään, Suomessa ei. Ongelma esiintyy erityisesti teollisuudessa, jossa sitä syntyy kunnostuskohteissa paljon. Tarjotaan polttoon, mutta se ei ole menetelmä sovellu. Maa-ainekset Ylijäämämaita on käytetty Etelä-Karjalassa mm. meluvalleihin. Maankaatopaikkojen lupia tulisi yhtenäistää. Maakaatopaikat on Etelä-Karjalassa käsitelty maisematyölupina. Maa-aineksia on käytetty joissakin tilanteissa luvattomasti myös talojen täyttömaina. Maaaineksille on tarpeen olla lajittelupaikka. Maa-aineksia tulee paljon energiatuotannon mukana voimalaitoksille mm. kantoja tuotaessa. Tätä neitseellisen maan käsittely on ongelma teollisuudessa. Kuusankosken biodisellaitoksella tällaisia massoja on jopa 10 000 tonneja vuodessa. 2.4. Biohajoavat jätteet Biokaasu- ja kompostointilaitoksia ei ole valtakunnassa riittävästi. Voitaisiinko lainsäädännöllisesti vaikuttaa mm. tuotteiden liialliseen pakkaamiseen ja siitä syntyvään jätteisiin? Neuvonnalla voitaisiin vaikuttaa myös kuluttajien valintoihin. Etelä-Karjalassa on valittu kaikkia kiinteistöjä koskeva biojätteiden totaalilajittelu, joka on todettu hyväksi. Ihmetyttää, miten kasvihuonekaasuongelman nimissä pieneriä biojätettä kuljetetaan pitkiä matkoja hyödynnettäväksi esim. biodiesel tuotantoa varten. Tarvitaan laajempia keskitettyjä ratkaisuja. Etelä-Karjalan malli hyvä. Mädätys on kannatettavaa. Käytettävä termistö Jätehuollossa käytettävä terminologia on sekavaa ja kaipaa yhdenmukaistamista mm. sekajätteen, yhdyskuntajätteen ja polttojätteen osalta. Eri tahot käyttävät samoista jätejakeista erinimityksiä, joita käytetään myös ELSUssa. ELSUssa määritellään mitä termeillä tarkoitetaan ELSUssa. Termistön valtakunnallinen yhtenäistäminen voi olla vaikeaa, koska se on muodostunut käsittelymenetelmien perusteella. Termeinä kannattaisi käyttää esim. Jätelaitosyhdistyksen määrittelemiä EWCkoodeja, joita käytetään jätteille viranomaisraportoinnissa. Valtiovarainministeriön johtaman työryhmän esitys syöttötariffiksi ja sen vaikutus tulisi huomioida myös ELSUssa. 2.5. Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Tavoite Luvanmyöntäjän yleinen määräys on, että kaikki muodostuvat jätevedet on ohjattava yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. Luvanmyöntäjän tulisi katsoa peiliin ja antaa sellaiset määräykset, että lietteen määrän parantamiseen tähtäävää tavoitteeseen on mahdollista päästä. Pienpuhdistamojen osalta neuvontaan tulisi valjastaa Vesiensuojeluyhdistykset, jotka ovat maanlaajuisia. Lainsäädäntötarpeet olisi tarpeen koota. Järkevintä ja energiatehokkainta olisi tehdä hyödyntää lietteet syntypaikalla eli mädättämö tulisi rakentaa puhdistamon yhteyteen. Syöttötariffin soveltaminen voi johtaa siihen, että maahan syntyy vain kompostointilaitoksia.
4 Onko Infra ry:ltä pyydetty lausuntoa? Sten: lausunto on pyydetty, mutta lausuntoa ei ole annettu. 2.6. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden osalta on tärkeää tietää miten paljon ja mihin pimoja kuljetetaan. Jos PIMA-käsittelylaitoksilta aiotaan johtaa jätevesiä asuinjätevesien puhdistuslaitoksille, niin kriteereiden pitäisi olla selvät Tutkimusta tarvitaan uusien käsittelymenetelmien kehittämiseksi ja erityisesti In situ osalta. Jätteen määrän vähentäminen pimojen osalta ei ole välttämättä hyvä. Alueet pitää kuitenkin riittävästi puhdistaa. Jos niitä ei puhdisteta, tulee hylkyalueita, jollain tavoin pitää käsitellä. Pilaantuneiden maiden puhdistuskustannukset saadaan usein peitettyä myytäessa puhdistetut alueet asuinrakentamiseen. Mikäli maa-alueet osoitetaan muuhun käyttöön kustannuksia ei saada katettua. In situ menetelmä on hyvä. Pimojen kuljetus on riski ja ongelman siirtämistä. Jätteen määrän vähentämistä on se, että pimat käsitellään ja osa pystytään hyödyntämään. Jätteen synnyn ehkäisy on maankäytön suunnittelua eli mihin käyttöön alueita kannattaa ottaa. Jätteen määrää voidaan vähentää puhdistusmenetelmillä ja hinnoittelulla. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen myös huomioitava. Lupakäytännön yhtenäistämisestä ollaan tekemässä hallinnossa. 2.7. Tuhkat ja kuonat Tuhkan määrän vähentämisessä syntypaikkalajittelu on ensisijainen. Jätteenpolttolaitos ei voi rakentaa esikäsittelylaitoksia. Tuhkan tuotteistaminen on tärkeää. Jätteet on reach -asetuksen ulkopuolella, mutta puun tuhkaa ollaan reachiin viemässä. Tuhkat menee hyvin hyötykäyttöön, jos ne on tuotteistettu esim. Saksassa. Isot tuhkantuottajat ovat rekisteröinnissä mukana. Tiepiirit erittäin kiinnostuneita tuhkien käytöstä, jos olisi tuotteistettu. Tuhkat ja kuonat oli hyvä raportti. Katsotaanko ELSUssa rinnakkaispolttolaitosten tuhkat jätteenpoltontuhkiksi. Vai voiko niitä hyödyntää ominaisuuksien perusteella, mikä olisi hyvä? Kaikki rinnakkaispolton tuhkat käytetään Kotkan Energian Hovinsaaren voimalaitoksella maarakentamiseen. Myös jätteenpoltossa syntyvä pohjakuona on mahdollista käyttää hyödyksi. Huoli tulisi tuoda esiin siitä, että lietteenpoltto ei olisi jätteenpolttoa, jolloin ei voi käyttää lannoitevalmisteena. Kaipolan tuhka on ainoa mikä kävisi lannoitevalmisteeksi ominaisuuksien perusteella. Tiiliteollisuudella ei kiinnostusta tuhkien hyötykäyttöön. Saksassa kaikki menee hyötykäyttöön. Rakennusteollisuus voisi hyötyä näiden materiaalien käytöstä??? 2.8. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Rakennuspoolin kanssa on tarpeen tehdä poikkeuksellisissa tilanteissa koskevista rakennustarpeita sopimus. Valmiussopimuksen perusteella toimeksiannon jälkeen operaatio lähtisi heti liikkeelle. Noin 5 vuotta sitten alettiin miettiä, mihin jätteet viedään. Maakuntakaavoituksessa ei ole pystytty varautumaan. Pitäisi ensiksi selvittää, mihin pitäisi varautua.
5 Puolustuspuolella on selvät toimintaansa koskien selvät sävelet, täällä pitäisi olla samantyyppinen suunnitelma. Muuten organisaation pystyttämiseen menee suhteettoman paljon aikaa. Jätelainsäädännön kehittämisessä on otettu ELSUn ehdotuksia harkittavaksi. 2.9. Toivottu kehityssuunta Toivottu kehityssuunta sisältää yhteenvedon ELSUn keskeisistä tavoitteista. 3. Muut asiat ELSUn loppuseminaari on tiistaina 2.2.2010 Tampere -talolla. Yhteistyöryhmän jäsenet ovat tervetulleita. ELSUn viralliset seurantavuodet ovat 2013, 2016 ja 2020. Sovittiin, että Kaakkois-Suomen ELY kutsuu yhteistyöryhmän vuosittain ELSUnseurantakokouksiin Myös muut alueelliset jätehuolto-ongelmat tulisi olla keskeisiä yhteistyöryhmän kokouksissa. Todettiin, että mm tällä hetkellä Etelä-Karjalassa SER-toimijalla on loisteputkia koskeva ohje, jonka mukaan lasi käsitellään kuivajätteenä ja kanta metallijätteenä.
6 MUISTIO 20.3.2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmä Aika: 20.3.2009 klo 9.30 11.30 Paikka: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Minttu 1. Kokouksen avaus Leena Gunnar avasi kokouksen klo 9.30. 2. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen 29.1.2009 muistio. 3. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun aikataulu ja eteneminen Edellisessä kokouksessa käsiteltiin ELSUn kolmen painopisteen (Rakentamisen materiaalitehokkuus, Tuhkat ja kuonat sekä Jätehuolto poikkeuksellisessa tilanteessa) vaikutusten arvioinnin tulokset. Tässä kokouksessa käsitellään loput kolme painopistettä. ELSUn jatkotyönä ovat painopisteitä koskien tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen. ELSU jätesuunnitelmaluonnos on tarkoitus saada valmiiksi loppukesällä jonka jälkeen toinen kuuleminen järjestetään. Kuulemisen jälkeen pidetään yhteistyöryhmän viimeinen kokous. 4. Painopisteiden vaikutusten arviointi SOVA-lain mukaisen vaikutusten arvioinnit on tehnyt Suomen ympäristökeskus alueellisten ympäristökeskusten tilauksesta. Pilaantuneet maa-ainekset VE3 Käsitellyn maa-aineksen hyötykäyttö kaatopaikalla tai sen ulkopuolella tai sijoittaminen jätteenä kaatopaikalle Pimoja olisi tarpeen pystyä varastoimaan myöhempää hyödyntämistä varten. Onko mahdollista nyt? Onko selvitetty, vaikuttaako kuljetuskustannukset hyödyntämishalukkuuteen? Puhdistetuille pimoille tulisi olla sopivia välivarastointipaikkoja jäteasemalla. Kun hyödynnettävää massaa olisi riittävästi, niin pimat vietäisiin hyödynnettäväksi. Pimojen käsittelyn lupakäytäntöjä olisi tarpeen yhtenäistää. Epävarmuutta aiheuttaa se, löytyykö puhdistettuja maa-aineksia riittävästi hyötykäyttöön silloin, kun niitä tarvitaan. Öljyiset maat on melko helppoa puhdistaa, sen sijaan eri aineilla sekapilantuneet pimat ovat vaikeampia hyödyntää. Maa-ainesrakenteeltaan käyttökelpoiset haitattomat pimat kelpaavat varmasti hyötykäyttöön. Huonot maa-ainekset jäävät hyötykäytön ulkopuolelle. Pimojen käsittelyn kilpailutus vaikeuttavat hyötykäytön edistämistä alueellisesti. Kuljetukset ristiin rastiin maata tulevat kalliiksi. Tarvitaanko Pima-maille erillinen kaatopaikka? Kaikkea ei voi laittaa tavalliselle kaatopaikalle. Tulisi luoda kriteerit sille millaisia pimoja voidaan turvallisesti hyödyntää. VE4 On -site käsittely ja hyötykäyttö kohteessa Kotkassa Katariinanniemellä on vanhan öljysataman pilaantuneita maita käsitelty siirrettävällä polttolaitoksella. Tonnimäärät olivat suuria. Savuhaitoista valitettu. Toisaalta pimat on hoidettu syntypaikalla, mutta päästöt ilmaan olivat suuret. Ympäristöluvan sisältö ei ollut kokouksessa selvillä. Nykyisin käsittelykustannukset ratkaisevat pimojen jatkokäsittelypaikan.
7 Yleistä Onko mukana ollut nollavaihtoehtoa eli pimoja ei käsitellä ollenkaan. Rahaa ei ole kaikkien käsittelyyn vaikka tiedetään että tarvetta on. Todettiin, että pilaantunut maa on vasta jätettä kun se kaivetaan ylös. Mikäli käsittely ennen kaatopaikalle sijoittamista, pitääkö puhua esikäsittelystä? Miten tähän suhtautuu jäteverolainsäädäntö. Pilaantuneet maat ovat usein roskaisia (posliinia ymv.), joka osaltaan haittaa pimojen hyötykäyttöön ohjaamista. Mitä tällaisille maille voi tehdä? Kuka on vastuussa valtakunnassa ylläpitämään laitoksia, joissa varastoidaan puhdistettuja pimoja? Johtopäätöksiä 2/2-3 kohta: Kaatopaikkojen lupien epäyhtenäisyys. Tämän vaikutuksesta hyödyntämishalukkuuteen tai pimojen pitkiin kuljetuksiin ei oltu täysin vakuuttuneita. Onko ELSUN alueella pimojen materiaalivirroista selvitystä? Uusimaa lienee nettoviejä, lähialueet vastaanottajia. Mahdollinen jatkokehityshanke. Biohajoavat jätteet VE1 Jätteen synnyn ehkäisy Keskusteltiin Suomeen suunniteltujen jätteenpolttolaitosten käsittelykapasiteetista. Ei ole järkevää kuljettaa koko Suomen poltettavan jätteen kapasiteettia Etelä- Suomeen. Esim. Kuopion /Savon seudulla ei ole jätteenpolttolaitosta. Toteutettavien laitosten sijoittaminen vaatii harkintaa. VE 3 Suurin mahdollinen hyödyntäminen materiaalina Biojätteiden ja lietteiden yhteismädättäminen todettiin hyväksi. VE4 Suurin mahdollinen energiana hyödyntäminen VE 4 koettiin muodostetun varsin kategoriseksi. Tulisi ottaa huomioon, että energiana hyödyntäminen on muutakin kuin polttoa, kuten myös mädättäminen. Huomioitavaa on myös, ettei poltto ei ole ilmaista. Vaihtoehtojen vertailu ei saisi olla liian kategorisista. Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet VE 3 Keskitetty materiaalina hyötykäyttö Lietekompostoinnin imagoa olisi saatava kohoamaan, jotta hyödyntäminen tehostuisi. Hyödyntämisen terveysvaikutukset tulisi kartoittaa. Lietteen jalostaminen multatuotteeksi ja siihen vaadittava lietteen tuotteistaminen nähtiin tärkeäksi, jotta lietteestä tehtyä multatuotetta voitaisiin hyödyntää viljelyksessä. VE 3 Hajautettu materiaalina hyötykäyttö Haja-asutuksen lietteiden kompostointikysymys on vielä avoin. Olisi selvitettävä onko lietteiden keräys tai hyödyntäminen haja-asutusalueella mahdollista esim. yhteiskäsittely karjanlannan käsittelyn kanssa. VE 4 Energiahyötykäyttö Lietteen poltto on mahdollista sellaisessa laitoksessa, jossa käytetään turvetta. Pohdittavaksi jäi kysymys, jos liete kuivataan termisesti, vaaditaanko vielä aumakompostointia? 5. Kokouksen päättäminen ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous sovittiin 15.10.2009.
8 MUISTIO 29.1.2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmä Aika: 29.1.2009 klo 9.30 12.00 Paikka: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kahvio 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen johtaja Leena Gunnar avasi kokouksen. Sihteerinä toimi suunnittelija Ulla Mauno. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun aikataulu ja eteneminen Ylitarkastaja Asta Asikainen kiitti edellisessä kokouksessa saadusta palautteesta ja kertoi jätesuunnittelun etenemisen aikataulusta. ELSU jätesuunnittelun yhteydessä on julkaistu kaksi raporttia Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä Ι Osaraportti, jotka on ladattavissa ELSU:n nettisivuilta. Vuoden 2009 kevään aikana valmistuvat painopistekohtaiset taustaraportit sekä ympäristöselostus- ja jätesuunnitelmaluonnokset. Luonnoksista järjestettävän kuulemisen on tarkoitus alkaa toukokuun alussa. Kuulemisen jälkeen jätesuunnitelma viimeistellään ja pidetään päätösseminaari. Myös painopistekohtaisten seminaarien järjestäminen on mahdollista. Tässä kokouksessa käsitellään vaikutusten arviointiluonnokset ELSU painopisteistä 1) Tuhkat ja Kuonat, 2) Materiaalitehokkuus talonrakentamisessa sekä 3) Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa esimerkkinä Merialueilla tapahtuva öljyalusonnettomuus. Vaikutusten arviointityön toteuttaa SYKE. Yhteistyöryhmän seuraavassa kokouksessa maaliskuussa käsitellään vaikutusten arviointia loppujen kolmen painopisteen osalta (Biohajoavat jätteet, Yhdyskunta- ja hajaasutuslietteet ja Pilaantuneet maat painopisteet). Vaikutusten arvioinnin tuloksia voi kommentoida kokouksessa tai myöhemmin sähköpostilla. Yhteistyöryhmältä pyydetään kommentit ympäristöselostus- ja jätesuunnitelmaluonnoksiin sähköpostitse kuulemisen aikana. Syksyllä, kuulemisen jälkeen, pidetään kokous, jossa on aiheena jätesuunnitelman kommentoidut toimenpideluonnokset. Jokaisesta painopisteestä on lisätietoja www.ymparisto.fi/elsu sivustolla. Suunnitteluasiakirjoihin voi tutustua ja niitä voi kommentoida jo nyt. 3. Painopisteiden vaikutusten arviointi: tulokset ja keskustelu Vanhempi suunnittelija Hanna Salmenperä (SYKE) esitteli painopisteiden vaikutusten arviointia. Työ on vielä kesken ja nyt esitetyt tulokset ovat alustavia tuloksia. Vaikutusten arvioinnin vaihtoehtotarkastelu on kohdistettu tiettyyn osaan ja tietylle tasolle kullekin painopisteelle sopivimmalla tavalla. Arvioinnin lähteenä on käytetty kirjallisuutta ja asiantuntijahaastatteluja. Huomioitavaa on se, että tarkastellut vaihtoehdot eivät ole välttämättä toisiaan poissulkevia vaan rinnakkain toteutettavissa olevia keinoja, joilla kullakin on erilaisia vaikutuksia.
9 Salmenperä esitteli merkittäväksi arvioituja vaikutuksia kustakin tarkastellusta vaihtoehdosta. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista ja kaikista tunnistetuista vaikutuksista on mahdollista saada Asta Asikaisen tai Hanna Salmenperän kautta. Vaikutusten arviointi valmistuu huhtikuun loppuun mennessä. Rakentamisen materiaalitehokkuus Rakentamisen materiaalitehokkuus painopisteen vaikutusten arvioinnista vastaa tutkija Hanna Mela/SYKE. Painopiste poikkeaa muista siinä, että on siinä on asetettu prosentuaalisia tavoitteita jätteiden vähentämiselle. Arvioinnin tarkastellaan sitä, millaisia vaikutuksia ehdotetuilla toimenpiteillä on ja missä määrin ne edistävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tarkastelua on tehty talonrakentamisen ja maanrakentamisen näkökulmista. Talonrakentamiseen tarkasteltaviksi toimenpiteiksi on valittu toimenpiteitä, jotka tähtäävät rakentamisen laadun parantaminen sekä toimenpiteitä, jotka tähtäävät korjausrakentamisen tehostamiseen. Maarakentamisen vaihtoehdoiksi on valittu kolme eri vaihtoehtoa; VE 0 = nykytila, VE 1 = viranomaisohjauksen kehittäminen ja VE 2 = maapankkien perustaminen. Yhteistyöryhmässä esiin tulleita näkemyksiä: Kaivamattomien maanrakennustapojen yhteydessä lajittelu on lähes mahdotonta. Ehdotettiin, että kaivamattomat rakennustavat käsiteltäisiin erikseen. Rakennusten purkuosien kierrätyksessä on huomioitava terveydelliset näkökulmat. Usein puretut rakennusten osat ovat poistettu juuri terveydellisistä syystä, mikä rajoittaa niiden uudelleenkäyttöä. Uusiokäytöstä ja kierrätystoiminnan kannattavuudesta ei ole olemassa paljoakaan tutkimustietoa. Jossain tapauksissa uudelleenkäytön ratkaisut ovat energiataloudellisesti tehottomia. Esimerkiksi vanhat ikkunat eivät vastaa enää nykyisiä vaatimuksia, eikä niitä voida siten uusiokäyttää. Uusiokäyttöhalukkuuteen vaikuttavat myös ulkonäkökysymykset. Kierrättäminen ei kannata Suomessa, sillä palkkataso liian korkea suhteessa materiaalikustannuksiin. Nykyiset tuet perustuvat muun muassa rakennusten lämpötalouden parantamiseen. Voisiko olla tukimuoto, joka kannustaisi rakenteiden säilyttämiseen ja kierrättämiseen? Uudisrakentamisen hukkamateriaalien hyötykäytön lisäämisessä merkitystä voisi olla arvolisäveron poistamisella tai alentamisella. Hollannissa puretaan kokonaisia rakennuksia, koska halutaan tiivistää kaupunkirakennetta ja vähentää liikkumisen tarvetta. Uudella rakentamisella saadaan tila paremmin käyttöön ja säästytään vanhan rakennuksen korjauksesta aiheutuvista suurista kustannuksista. Voisiko maa-ainesten käytön minimoinnin huomioida entistä paremmin kaavoituksessa? Vai olisiko tarvetta huomioimiseen pitkäjänteisemmässä suunnittelussa kun kaavoituksessa?
10 Maalaji vaikuttaa myös hyötykäyttöön. Savet ja siltit jäävät hyödyntämättä, sillä niiden hyödyntäminen ei ole niin haluttua. Myös sellaisille maapankeille, jotka ottaisivat vastaan yksityisiltä tulevia maa-aineksia, olisi tarvetta. Hyödyntämissä ongelma on se, että ei ole olemassa keskitettyä palvelua. Esimerkiksi pienten betonijäte-erien hyödyntäminen on hankalaa. Kierrätyksen toteuttamiseen voi vaikuttaa myös se, että urakoitsijalla on velvoitteet saada hanke valmiiksi tiettyyn määräaikaan mennessä mikä voi johtaa siihen, että määräajan umpeutumisen lähestyessä joudutaan työn nopeuttamisen takia luopumaan lajittelusta. Onko pientalorakentamisen materiaalitehokkuutta tutkittu? Kumpi on materiaalitehokkaampaa elementtirakentaminen vai paikanpäällä rakentaminen? Uudistaloja rakennetaan vuodessa noin 17 000 15 000, joista noin 10 000 on elementeistä valmistettuja. Materiaalitehokkuus on tehtaassa tehokkaampaa kuin paikanpäällä rakennettaessa. Lisäksi keskusteltiin asetettujen jätteiden määrällisten vähentämistavoitteiden realistisuudesta. Rakentamisen materiaalitehokkuus painopisteestä vastaavalta Virve Sallisalmelta pyydetään tarkemmat tiedot tavoitteiden taustoista ja toimittaa ne yhteistyöryhmälle. Tuhkat ja kuonat Tuhkat ja kuonat painopisteen vaikutusten arvioinnin tekee Hanna Salmenperä/SYKE. Painopisteen vaikutusten arviointiin valitut vaihtoehdot ovat VE 1a = sijoittaminen kaatopaikalle, VE 1b = hyödyntäminen kaatopaikalla, VE 2 = käyttö maanrakentamisessa, VE 3 = käyttö maanparannuksessa ja VE 4 = käyttö teollisuuden raaka-aineena. Yhteistyöryhmässä esiin tulleita näkemyksiä: Paras tapa on polttaa puhdas materiaali erikseen. Tällöin muodostuva tuhka saadaan hyödynnettyä parhaiten. Massapoltossa on riskinä se, että tuotetaan suuria määriä vaikeasti hyödynnettävissä olevaa tuhkaa. Toisaalta esimerkiksi Kotkan Energia Oy:n arinakattilalaitoksesta on hyviä kokemuksia siitä, että muodostuneesta tuhkasta vain osa on hyödyntämiseen kelpaamatonta lentotuhkaa ja suurin osa pohjatuhkaa, jonka hyödyntäminen on mahdollista. Yhdyskunnista erilliskerättyjen jätteiden hyödyntämiseen vaikutta yleiset suhdanteet. Tilanteen ollessa hyvä on erilliskerätyllä tavaralla markkinat. Mutta saadaanko yhdyskunnista erilliskerätyt jätteet huonommassa tilanteessa hyödynnykseen? Jos tuhkan hyötykäytön vaihtoehtona on kaatopaikkasijoittaminen, kannattaa tuhkaa kuljettaa pitkäkin matka hyödynnettäväksi. Kaatopaikkasijoittamisen negatiiviset kustannukset ovat suuret.
11 Tuhkan hyödyntämisessä saatavuus on keskeinen ongelma. Tuhkaa pitäisi olla varastossa paljon. Tuhkajätteen kierrättämiselle voisi olla maapankkityyppinen vaihtoehto. Puuperäisiä tuhkia voi käyttää raaka-aineena sementinvalmistuksessa Tuhka pitää kuitenkin olla kuivaa, jotta se soveltuu hyödynnettäväksi. Tuhkien varastointia on kokeiltu peitetyissä avoaumoissa. Olisi oltava varastointipaikkoja. Isojen hankkeiden suunnittelussa hyötykäyttö pitäisi pystyä valmistelemaan aikaisessa vaiheessa hanketta. Jo kilpailutusvaiheessa olisi huomioitava, se että tuhkaa tullaan käyttämään. Ongelmallista on se, että esimerkiksi tiehankkeen yhteydessä joka tieosuus, johon käytetään eri lähteestä peräisin olevaa tuhkaa, joudutaan käsittelemään omalla ympäristöluvallaan. Tuhkan käyttö metsälannoitteena ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tuhkalla voidaan lisätä metsän tuottoa lähinnä turve-alueilla, joille levitykseen edellytyksenä on tuhkan rakeistaminen ja levittäminen helikopterilla. Teollisuuskaatopaikalle sijoittaminen onkin metsälannoitteena käyttöä edullisempaa. Kunnalliselle kaatopaikalle sijoittaminen ja jäteveron maksaminen on kuitenkin kustannuksiltaan metsään levittämistä kalliimpaa. Suomessa on tällä hetkellä todennäköisesti ainoastaan yksi tuhkaa rakeistava laitos (Liperissä). Myös tiettyjen puutuhkaa tuottavien kattiloiden tuhka soveltuu asfaltin valmistukseen. Käydyn keskustelun perusteella Salmenperä tarkistaa lisäksi tuhkalannoituksen kustannuskysymyksiä, REACH-asetuksen huomioimista sekä teräskuonan hyödyntämiseen liittyviä rajoituksia. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa painopisteen vaikutusten arviointi tehdään merialueella tapahtuvalle öljyalusonnettomuudelle. Vaihtoehtoja on muodostettu sekä välivarastoinnille että käsittelylle. Välivarastoinnin vaihtoehdot ovat VäVE 1 = välivarastointi kunnallisen tai yksityisen käsittelylaitoksen alueella ja VäVE 2 = välivarastointi muualla kuin jätteenkäsittelyyn varatulla alueella. Kummallakin välivarastointivaihtoehdolla on lisäksi alavaihtoehtoina tilanne, joissa välivarastointipaikkoja ja -rakenteita ei ole suunniteltu etukäteen sekä tilanne, jossa paikat ja rakenteet on suunniteltu etukäteen. Käsittelyn vaihtoehdot ovat: KäVE 1= käsittely käyttäen olemassa olevaa ongelmajätteen käsittelykapasiteetti KäVE 2 = käsittely käyttäen olemassa olevaa ongelmajätteen käsittelykapasiteettia sekä lisäksi käsittelyä viidessä jätteenpoltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa KäVE 3 = käsittely käyttäen olemassa olevaa ongelmajätteen käsittelykapasiteettia sekä lisäksi loput öljyvahinkojätteet siirretään käsiteltäviksi muiden EUmaiden vastaaviin käsittelylaitoksiin
12 KäVE 4 = käsittely välivarastojen lähelle pystytettävissä siirrettävissä termodeserptiolaitoksissa Yhteistyöryhmässä esiin tulleita näkemyksiä: Esille tuli, että ministeriön kantana on esitetty sitä, että öljyalusonnettomuudessa torjunta tapahtuu merellä. Pienemmissäkin onnettomuustilaisuuksissa lainsäädäntö on ongelmallinen. Esimerkiksi kuntien kokonaan omistuksessa oleville laitokselle ei enää myönnetä samanlaisia lupia kuin ennen. Mihin nestemäisiä jätteitä voi laittaa? Esimerkiksi öljyisiä jäitä? Nykyisten massapolttolaitoksien suodattimet ovat vastaavat kuin esimerkiksi Riihimäen ongelmajätelaitoksella. Jätteenpolttolaitoksien tai rinnakkaispolttolaitoksien mahdollisuuksia käsitellä vahinkojätettä on vaikea arvioida. Käsittelymahdollisuudet ja - määrät riippuvat vahinkojätteen laadusta todella paljon. Polttolaitoksissa poltettaviksi suunnitelluiksi jätteet, jouduttaisiin vahinkotilanteessa sijoittamaan kaatopaikalle. Poikkeuksellisessa tilanteessa on kuitenkin parempi läjittää kaatopaikalle se, mikä on mahdollista läjittää ja polttaa vaikeammin käsiteltävissä olevat jätteet. Olisiko syytä miettiä EU-maiden apua myös etukäteen? Soveltuisivatko esimerkiksi Viron palavankiven polttolaitokset? 4. Kokouksen päättäminen ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään tiistaina 10.3.2009 klo 9:30 alkaen. (myöhemmin tehty lisäys kokousajankohta muuttuu)
13 MUISTIO 2.9.2008 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmä Aika: ti 2.9.2008 klo 9.00 12.00 Paikka: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kokoushuone Minttu 1. Kokouksen avaus Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen johtaja Leena Gunnar avasi kokouksen. Sihteerinä toimi suunnittelija Ulla Mauno. Ylitarkastaja Asta Asikainen esitteli lyhyesti edellisen kokouksen muistion. Muistio oli lähetetty aiemmin sähköpostilla yhteistyöryhmän jäsenille. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluhankkeen ensimmäisessä kuulemisessa saatu palaute ja miten palaute on otettu huomioon Elsun projektipäällikkö Sirje Stén esitteli ensimmäisessä kuulemisessa saadun palautteen ja sen huomioimisen. Saatu palaute liittyi erityisesti ehdotettuihin painopisteisiin, mutta myös Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa kommentoitiin. Suunnitteluasiakirjat ja saatu palaute on luettavissa sivuilla www.ymparisto.fi/elsu > Osallistu Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluun. Jätesuunnitelman ensimmäinen osaraportti, joka sisältää suunnitteluun valitut painopisteet ja niiden rajaukset sekä palautteen ja sen huomioimisen, on taittoa ja kääntämistä vaille valmis ja tulee esille www.ymparisto.fi/elsu sivuille heti valmistuttuaan. Stén esitteli lyhyesti myös projektin aikataulun ja tämän hetkisen vaiheen. 3. Valittujen painopisteiden esittely: tavoitteet, rajaukset ja muodostetut vaihtoehdot Ylitarkastaja Asta Asikainen esitteli valittujen panopoisteiden tavoitteet, rajaukset ja vaihtoehtojen luonnokset. Esittely perustui yhteistyöryhmälle sähköpostitse lähetettyihin Power Point esityksiin. Yhteistyöryhmässä esiin tulleita näkemyksiä painopisteistä ja muodostetuista vaihtoehdoista: Yleisesti Vaikutusten arvioinnissa kuljetukset ovat yhtenä muuttujana kaikkien painopisteiden vaihtoehtojen tarkastelussa. Jätteen synnyn ehkäisyyn luetaan esimerkiksi jätteen laadun parantaminen ja sen myrkyllisyyden vähentäminen, vaikka nämä eivät ole konkreettisia jätteen syntyä ehkäiseviä tekijöitä. Toinen osaraportti sisältää taustatietoja jätemääristä ja niiden käsittelystä suunnittelualueen eri alueilla. Alueellisten erojen huomioiminen tarkemmin on mahdollista vasta suunnittelun myöhemmässä vaiheessa Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Mädätystapoja on kaksi, joista toisesta saatava lopputuote kelpaa suoraan lannoitteeksi. Power Pont esityksen kaviokuvat ovat harhaanjohtavia, sillä niissä mädätystyyppejä ei ole eroteltu.
14 Mädätyksessä syntyviä kaasuja voidaan hyödyntää energiana. Energiahyödyntämistä ei ole kuitenkaan esitetty kaavioissa, jotta ne olisivat helppolukuisia. Terminen kuivaus vaatii ylimääräistä energiaa. Siihen ei riitä mädätyksen tuottama energia. Lietteen käsittely termisen kuivauksen kautta polttoon on kallista. Kuiva-aineen pitää olla noin 30 %, että palaa muun mukana - ei tuota kuitenkaan energiaa. Lietteiden 100 % hyödyntämistavoitetta ei pidetty realistisena ja sitä arvosteltiin myös siksi, että yleensä ympäristönsuojelun vastustus kumpuaa alussa tehdyistä ylilyönneistä. Todettiin, että painopisteen vaihtoehtotarkastelulla saadaan viitteitä tavoitteen realistisuuteen. Lietteen laatu on parantunut raskasmetallien osalta. Nykyisin ongelmana on enemmänkin markkinointi, sillä lietteellä on imago-ongelma. Lietteen poltto on hävityspolttoa eikä energiahyödyntämistä. Hyötysanan käyttö polton yhteydessä on kyseenalaista. Mahdollisesti kompostoidun lietteen polton energiatase voi jäädä positiiviseksi tai lähelle sitä. Yhdyskuntalietteen hyödyntäminen johtamalla se teollisuuden kattiloihin tulkitaan nykyisin jätteenpoltoksi, jonka vuoksi se ei ole realistinen vaihtoehto. Lietteen polton tulkitseminen jätteenpoltoksi aiheuttaa ongelmia. Polton edistäminen vaatisi selkeitä linjauksia lainsäädännön tulkintaan. Muodostuvalle tuhkalle on oltava järkevää käyttöä eikä tuhkaa tulisi koskaan sijoittaa kaatopaikalle. Esitetyistä vaihtoehdoista puuttuu yksi vaihtoehto lietteen linkoaminen. Tämä vaihtoehto on kustannuksiltaan paras. Menetelmä sopii myös polton esikäsittelyksi. Biohajoavat jätteet Yhdyskunnista ja yritystoiminnasta syntyy biohajoavaan jätettä arviolta 400 000 t vuodessa. Tämä määrä sisältää sekä erilliskerätyn että sekajätteen seassa olevan biohajoavan jätteen. Kuljetukset ja keräily ovat isoja kustannuksia. Esitetyistä vaihtoehdoista mukautettu vaihtoehto on paras. Vaasan hallinto-oikeus kieltää järjestetysti biohajoavien jätteiden polton. Lupa on myönnetty yleensä vain koeluontoiseen polttoon. Jos biohajoava jäte ja liete käsitellään yhdessä, pitäisi olla selkeä kanta siitä, mitä lopputuotteella saa tehdä. Painopisteessä korostuu liikaa pääkaupunkiseudun näkökulma. Esimerkiksi Etelä-Karjalasta, jossa biojätehuolto toimii hyvin, joku voisi kerätä tietopaketin asioiden hoitamisesta painopisteen työstämisen avuksi. Painopisteen asiantuntijaryhmään voi mennä myös kertomaan tilanteesta. Rakentamisen materiaalitehokkuus Esitetty valtakunnallinen vuoden 2006 kokonaisjätemäärä 70 Mt sisältää ylijäämämaat. Koulutus on tehokas väylä viedä tietoa eteenpäin. Nyt on meneillään Kirake-hanke, jonka tavoitteena on saada mm. energiatehokkuutta, jätteen synnyn ehkäisyä ja elinkaariajattelua koskeva tutkimustieto opetuksen käyttöön. Yksi tuotettava opetuspaketti tulee käsittelemään materiaalitehokkuuden lisäämisestä.
15 Rakennusten energiatehokkuusvaatimuksissa pitää huomioida myös niiden vaikutukset asukasterveyteen Rakennusteollisuuden, kuntien ja maakuntaliittojen tulisi suunnitella maamassojen sijoittaminen pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä massojen sijoittamista mietitään vain projekti kerrallaan. Erityisesti pääkaupunkiseudulla puute sijoituspaikoista on ongelma. Rakentamisen materiaalitehokkuudessa taloudellinen ohjaus on erittäin tärkeää. Kaivataan laskelmia energiatehokkuudella saavutetuista säästöistä verrattuna saneerauskustannuksiin. Kestävän kehityksen periaate ei toteudu, jos saneeraus joudutaan tekemään nopeasti rakentamisen jälkeen. Kuntiin perustettava materiaalipörssi on hyvä ja konkreettinen idea. Monet rakentajat veisivät mielellään ylijäämätarpeet pienrakentajien käyttöön. Materiaalipörssit voisivat toimia kaatopaikkojen tai kierrätyskeskusten yhteydessä. Uudisrakentamisessa sekä isoissa purkukohteissa jätteen erilliskeräys toimii hyvin, mutta pienissä purettavissa kohteissa on parantamisen varaa. Ongelmallisimpia ovat saneerauskohteet, sillä niissä jätemäärät ovat pieniä ja tilat toimia ahtaita. Lajittelun lisäksi ongelmana voi olla se, että ei ole paikkoja toimittaa purettua materiaalia. Vanhoista rakennuksista puretuille osille on usein uusia käyttömahdollisuuksia (esim. täyspuisille oville), mutta uudehkoja rakennuksia saneeratessa ei saada paljokaan materiaalia uusiokäyttöön, sillä käytetyt rakennusmateriaalit ovat laadultaan heikkoja. Keräysmalli, jossa kaikki palava jäte voidaan kerätä yhteen on todettu toimivaksi työmaaoloissa. Poltettavien lisäksi betoni- ja teräsrakenteet saadaan helposti hyötykäyttöön. EU:n tavoite 70 % kierrätysasteesta on haastava. Alueellinen luettelo rakentamisen jätteitä käsittelevistä toimijoista olisi hyvä. Pilaantuneet maat Power Point esityksen kuvassa suuri osa, 30 %, käsittelyyn toimitetuista maa-aineksista on sellaisia, jossa pilaantumisen aiheuttanut haitta-aine ei ole tiedossa. Tämä johtuu siitä, että tiedot ovat koottu Vahti-tietojärjestelmästä, johon ei ole aina merkitty tietoa pilaantumisen laadusta. Tietoja täydennetään myöhemmin suoraan käsittelijöiltä. Vuosittainen pilaantunutta maa-ainesta syntyy noin 7,7 milj. tonnia. Raha ratkaisee sen, että pilaantuneista maista suuri osa menee kaatopaikoille. Tuhkat ja kuonat Teollisuuden tulisi huomioida omien kaatopaikkojensa todelliset kustannukset. Saattaisi olla edullisempaa toimittaa muualle kuin omalle kaatopaikalle. Kierrätyspuu aiheuttaa tuhkaan kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, erityisesti arseenin ja lyijyn osalta. Kierrätyspuun poltossa syntyvä tuhka on huonompaa kuin REF:n poltossa syntyvä. Puhtaan puun lainsäädännöllistä määritelmään on odotettu jo noin 10 vuotta. Puhtaan puun laatuvaatimukset tulevat olemaan tosi kovia. Tulossa VTT:n seminaari, jossa kerrotaan tuloksista. Puhtaan puun polttamisesta aiheutuva tuhka ei täytä maanrakennuskäytön laatuvaatimuksia. Esim. rapakivialueelta kasvavista puista tulee tuhkaan fluoridipitoisuuksia, jotka ylittävät pitoisuusrajat.
16 REACH-asetus voi toimia lisäesteenä tai hidasteena tuhkan hyötykäytössä. Nyt on meneillä prosessi, jossa on tavoitteena selventää REACH-asetuksen tulkintaa, mm. millainen käyttö vaatii REACHasetuksen huomioimisen. Hyötykäyttöä tienrakentamisessa on tutkittu Kaakkois-Suomessa. Tietoja voidaan hyödyntää painopisteen käsittelyssä. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Puhdistettaessa rantoja on raivattava teitä ja tarvitaan paljon koneita. Tarvitsisi olla torjuntavastaavien ja rakennuspoolin välinen valmiussopimus, jolla voidaan vapauttaa koneita puhdistuskäyttöön tarvittaessa. 4. Jätesuunnittelun eteneminen Asikainen lähettää tarkemmat kuvaukset valituista vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinnin yhteistyöryhmän kommentoitavaksi lokakuussa sähköpostilla. Kommentteja saa esittää myös sitä ennen. 5. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraavassa kokous on torstaina 29.1.2009. klo 9:30.
17 MUISTIO 4.3.2008 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmä Aika: ti 4.3.2008 klo 10.00 12.30 Paikka: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kahvio 1. Avaus ja esittely Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen johtaja Leena Gunnar avasi kokouksen. Sihteerinä toimi suunnittelija Ulla Mauno. Yhteistyöryhmän jäsenet esittelivät itsensä. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman esittely Ylitarkastaja Asta Asikainen esitteli Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman. Yhteistyöryhmässä käsitellään kaikki merkittävät suunnittelun osa-alueet. Ryhmän tehtävänä on maakunnallisten näkemysten tuominen suunnitteluun. Asikainen esitteli tilastotietoja Kaakkois-Suomen vuosien 2002 2006 jätemääristä. Tarkempia tietoja on sivuilla www.ymparisto.fi/elsu >jätteet indikaattorien valossa. 3. Painopisteiden esittely Ylitarkastaja Asta Asikainen esitteli kuusi painopiste-ehdotusta. Painopisteitä käsitellään asiantuntijaryhmissä. Asta Asikainen kertoi, että asiantuntijaryhmien kokoonpanot on nähtävissä muutaman viikon sisällä ELSUn www-sivuilla. Yhteistyöryhmässä esiin tulleita näkemyksiä painopisteistä: Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteiden hyödyntäminen ja käsittely Lietteiden hyödyntämistilanne vaihtelee alueittain, Etelä-Karjalassa kaikki liete hyödynnetään. Tavoitteeksi pitää asettaa, että lainsäädännön soveltaminen on yhtenäistä (multa/poltto). Lietteiden hyötykäytön lobbausta tarvitaan jätelain uudistukseen. Kaavoituksessa on varauduttava lietteiden maankäyttötarpeisiin, aumavarastointialueita tarvitaan tulevaisuudessakin. Väliaikaisista ratkaisuista on päästävä eroon. Myös lietteiden kuljetusjärjestelmiä pitää tarkastella. Biohajoavien jätteiden hyödyntäminen -painopisteestä Biojätteiden erilliskeräys toimii hyvin. Ongelmana on haja-asutusalueiden suuret kuljetusmatkat, jos jokin laitos tuottaa enemmän biojätettä. Ruotsissa, mm. Umeåssa ja Tukholmassa, on toimivia aumakompostointimalleja, joita voisi soveltaa Suomeen. Talonrakentamisen materiaalitehokkuus Hyödyntämislupakäytäntöihin tarvitaan selvyyttä. On tulkinnanvaraista, mikä on ammattimaista hyödyntämistä. Purkujätteen hyödyntäminen saman laitoksen alueella on hankalaa. Ulkopuolelta tilattu samanlainen murska (betoni, tiili) voidaan hyödyntää helpommin. Myös kuntien lupaviranomaiset ovat törmänneet ongelmiin purkubetonin kanssa. Ilmoitusmenettelyn rajauksessa on kummallisuuksia, esimerkiksi betonin ja tiilen erot.
18 Uusiokäytön pitäisi olisi mahdollisimman joustavaa. Maankäytöllä ratkaistaan pitkälti se, paljonko ylijäämämaita syntyy. Tampereen teknillinen yliopisto on tehnyt selvityksen purettavien materiaalin käsittelystä. Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen ja käsittely Pilaantuneita maita on runsaasti Kaakkois-Suomessa. Tuhkien ja kuonien hyödyntäminen ja käsittely Biopolttoaineiden käytössä syntyvä tuhkan käyttö on ongelma lainsäädännöllisesti. Kivihiilituhkat ovat laajasti käytössä Euroopassa ja käyttö on selvää. Puu- ja kivihiilituhkien vaarallisuus ja käytön helppous ovat ristiriidassa. Biopolttoainetuhkien luokittelussa on myös ongelmia, esimerkiksi puun ja siistauslietteen tuhkissa. Jossain EU-maissa siistausliete voidaan levittää ruokapelloille, Suomessa tuhka ei kelpaa edes metsälevitykseen. Puunpolton tuhkien kadmium- ja lyijypitoisuudet ylittävät yleensä rajaarvot. Maa- ja metsätalousministeriön lannoiteasiantuntija olisi hyvä saada mukaan asiantuntijaryhmään. Kuonat ovat keskenään hyvin erilaisia. Imatran terästehtaan kuonista kadmium ei liukene luonnonolosuhteissa. Kuonien hyödyntämisen lupaprosessi on hidas. Menettelyjä tulisi yhtenäistää. Jätteen hyödyntämisen lupamenettely olisi järkevintä hoitaa kokonaan kunnissa, jolloin lupakäytäntö toimisi joustavammin. Kaakkois-Suomen alueella on sivutuotteisiin liittyviä kehittämishankkeita. Poikkeuksellisten tilanteiden jätehuoltoon varautuminen Jätteenkäsittelylaitoksilla on vastuuta ja velvoitteita eri jäteyhtiöille. Onnettomuuden jätteet voi täyttää yksittäisen laitoksen kuukausien kapasiteetin. Kapasiteetin riittävyys on tärkeä kysymys onnettomuustilanteissa. Maankäytön suunnittelulla pitää turvata onnettomuusjätteiden välivarastointi. Tältä osin lainsäädäntö puuttuu. Painopisteeseen liittyy maakuntakaavatasoisia maankäytön kysymyksiä. Etelä-Karjalassa maakuljetukset ovat tärkeitä. Maaliikenteen onnettomuudessa rahoitus ei voi olla pienten kuntien vastuulla. Tulisi olla samanlainen rahoitusjärjestelmä kuin öljynsuojelurahasto. Painopisteen yhteydessä rahoitusta on välttämätöntä miettiä ja siihen liittyen on tunnistettava lainsäädännön puutteet. Jätesuunnittelun asiantuntija Jussi Kauppila on mukana painopisteen asiantuntijaryhmässä. Useissa painopisteissä voi olla tarvetta jätelainsäädännön uudistukseen. 4. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Ylitarkastaja Asta Asikainen esitteli hankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Ympäristöarviointi tehdään jätesuunnittelun osana. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä myös kustannuksia on arvioitava. 5. Hankkeen prosessikuvaus ja aikataulu Ylitarkastaja Asta Asikainen esitteli hankkeen prosessikuvauksen ja aikataulun vuosille 2008 2009. Aineisto lähetetään sähköpostilla yhteistyötyhmän jäsenille.
19 6. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokouksen aika sovitaan ennen kesälomia. Kokous järjestetään elosyyskuussa.