Biopohjaisten materiaalien kestävyyskriteerit Biopohjaisuus Uhka vai mahdollisuus? Kestävyys pakkausalan kilpailuetuna seminaari 22.5.2012 22.5.2012 1
Biopohjaisuus on osa nykypäivän kemiaa Syytä muistaa, että kemialle biomassa on monilähteinen raaka-aine Kasvit Mikrobit ja tuotekirjo on laaja Polttoaineet Voiteluaineet Muovit Metsä Eläin Kala Jäte Biopohjaisia lähtöaineita kemian prosesseihin Elintarvikesovellukset Polymeerit Kemikaalit Maalit ja lakat Painovärit Liimat Jne Lääkkeet Kosmetiikka Jne 22.5.2012 2
Joitakin esimerkkejä biopohjaisista tuotteista Poltto- ja voiteluaineet Biopohjaiset polttoja voiteluaineet Muovit Pehmittimet, täyteaineet, lujitteet, muovituotteet esim. pakkaukset, autonosat, kännykkämuovit Polymeerit Lakat, liimat, maalit, painovärit Kosmetiikka, lääkkeet Luonnon kumi, biopohjainen PE, PP, PET, jne. Kasviöljypohjaiset painovärit, biopohjaiset liimat ja maalit Kemikaalit Elintarvikesovellukset Antioksidantit, kasvipohjaiset lääkkeet, saippuat, puhdistusaineet, uuteaineet, kasvi- ja marjapohjaiset lääke- ja kosmeettiset aineet Entsyymit, biopohjaiset orgaaniset- ja hienokemikaalit, mäntyöljyjohdannaiset, selluviskoosi, biokaasuvety Benecol, entsyymit, xylitol, sterolit, tärkkelysjohdannaiset 22.5.2012 3
Biopohjaisuudessa ei siis ole mitään uutta, mutta... Pyrkimykset riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista raaka-aineista sekä yleiset kestävän kehityksen vaatimukset ovat tuoneet aiheeseen uusia ulottuvuuksia Aihealueen poliittinen ja kaupallinen kehitys on saanut aikaan tarpeen: luoda standardisoituja kriteeristöjä biomassan ja siitä johdettujen tuotteiden kestävyyden tarkasteluun ja todentamiseen Luoda universaalit ja standardisoidut määrittelyt biopohjaisuudelle Luoda standardisoidut menetelmät biopohjaisuuden mittaamiselle Ja kyllä se lainsäädäntökuviokin sieltä kehittyy, bioenergialle sitä jo on... Kuten yleensä, eteneminen ei ole täysin loogista, vaan toivottavasti kelvolliseen lopputulokseen päästään luovan kaaoksen kautta... Nyt ollaan vaiheessa, jossa: Kestävyyden tarkastelu tehdään tuotesovellus by tuotesovellus, mikä ei ole elinkeinoelämän toimijoiden kannalta kovinkaan toivottavaa Yleinen kestävyyden sisältö on vielä jäsentymättä ja eri tuotteille on vaarana muodostua eri tasoisia kestävyysvaatimuksia Kokonaisvaltainen lähestymistapa on vielä kaukana 22.5.2012 4
Biopohjaisuuden viitekehystä Trendit ohjaavat poliittista kehitystä Kasvavat resurssitehokkuusvaatimukset Ilmastonmuutos Yleiset kestävän kehityksen vaatimukset Poliittinen kehitys luo kehykset biopohjaisuuden edistämiselle Kansainväliset sopimukset ja Rio +20 EU:n poliittiset hankkeet ja lainsäädäntö Kansalliset politiikat ja strategiat Kriteeristöillä ja standardeilla määritellään, mikä on kestävää käytännön bisnestyökalut Erilaiset kestävyskriteeristöt Eurooppalainen ja kansainvälinen standardisointi Elinkeinoelämän edunvalvonta läpäisee kaikki tasot. Bisnestyökalujen laadintaan vaikuttaminen on organisoitu kansallisin ryhmin, joissa laaja-alainen sidosryhmäedustus. 22.5.2012 5
Erilaisten alkuperä-/kestävyyskriteerien kirjo on melkoinen Nykyiset kriteerit ovat useimmiten sidottuja tiettyyn biomassa raakaaineeseen, kuten: Metsän PEFC, FSC, viljakasvien omat, esim. Soijan RTRS, sokeriruon Bonsucro, palmun RSPO, kalan MSC tai tietylle kalalajille kehitellyt, kuten Pangasiuksen ASC tai GlobalGap Oleellista kriteereissä on se, että ne ovat muotoutuneet kyseisen biomassajakeen keskeisimpien kestävyyskysymysten ympärille. Sisältävät yleensä suorat vaikutukset, kuten päästöt ja resurssien kulutuksen Epäsuorat vaikutukset, kuten epäsuora maankäyttö ovat kyllä tulossa, mutta... Tieteellinen pohja on monesti hatara Ei ole täysin selvää, mitä kukin epäsuorilla vaikutuksilla tarkoittaa ja kuka niistä oikeasti on vastuussa Eri biomassajakeiden erityiskysymyksistä huolimatta, kriteereissä olisi kyllä harmonisoinnin tarvetta selkiyttämistä ja yksinkertaistamista tarvitaan Biomassaraaka-ainetta käyttävän toimijan on syytä muistaa se, että raaka-ainekriteerit eivät vielä osoita tuotteen kestävyyttä Ne ovat kuitenkin oleellinen osa lopputuotteen tuoteketjun kestävyyden hallintaa 22.5.2012 6
Tuotteillekin on alkanut tipahdella kestävyyskriteeristöjä Case: Biopolttoaineet Lainsäädäntötasolla EU:n uusiutuvien direktiivi, RED antaa omat kestävyyskriteerit biomassapohjaisille energiatuotteille, kuten biopolttoaineille Lainsäädäntövaatimuksista on johdettu erilaisia sertifiointiskeemoja, kuten: ISCC (International Sustainability and Carbon Certification), RSB (Roundtable of Sustainable Biofuels), 2BSvs (Biomass Biofuels voluntary scheme), RBSA (Abengoa RED Bioenergy Sustainability Assurance), Greenergy (Greenergy Brazilian Bioethanol verification programme), Ensus (voluntary scheme under RED for Ensus bioethanol production) jne... Näiden skeemojen avulla yritykset voivat osoittaa täyttävänsä lainsäädännön asettamat kestävyysvaatimukset ja siten saada tuotteensa EU:n markkinoille Huom. Skeemojen vaatimusten täyttäminen edellyttää useimmiten myös raaka-ainespesifien kriteeristöjen hyödyntämistä Ne tuottavat tarvittavan ja todennettavissa olevan informaation käytetystä raakaaineesta Tuloksia voidaan hyödyntää tuoteketjussa 22.5.2012 7
Kansainvälinen bioenergian kestävyyskriteeristö kehitteillä Eri toimijoiden luomat kriteeristöt ovat pitkälti samankaltaisia, mutta eri tavoin painottuneita Yhtenäinen, kansainvälinen, konsensuspohjainen eli standardisoitu lähestymistapa on toistaiseksi uupunut Nyt tätä yritetään saada aikaiseksi kansainvälisellä tasolla (ISO/PC 248) Valmisteilla ISO 13065, joka pyrkii luomaan prosessin bioenergia tuotteiden kestävyystarkastelulle sisältäen yhtenäisen terminologian, keskeisimmät kestävyyskriteerit ja indikaattorit sekä GHG-laskennan ja vaatimustenmukaisuuden osoittamistavat» Ei siis ole hallintajärjestelmä» Ei ole tarkoitettu sertifiointitarkoituksiin» Ei voida käyttää kestävyysväittämien käyttöön Standardin pitäisi olla käytössä 2014. Euroopassa on tehty jo yksi harjoitus aiheesta, kun CEN/TC 383 pyrki luomaan standardisoidut käytänteet RED:n soveltamiselle 22.5.2012 8
Laajeneeko bioenergiaan liittyvä lähestymistapa kaikille biomassapohjaisille tuotteille? Jos arvata pitää, niin kyllä valuu, eikä tarvitse olla edes Nostradamus, sillä Kansainvälinen kestävän kehityksen konferenssi Rio +20 tulee nostamaan resurssien kestävän käytön kansainväliselle agendalle EU:n ns. Lead market hanke on nostanut biopohjaisten tuotteiden markkinoiden kehittämisen yhdeksi keihäänkärkihankkeeksi. (kts. http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/policy/lead-market-initiative/biobasedproducts/index_en.htm) Samaa linjaa jatkaa helmikuussa 2012 julkaistu EU:n strategia ja toimintasuunnitelma kestävän biotalouden kehittämiseksi Euroopassa Keskeisessä osassa on se, että biomateriaaleja sisältävät tuotteet valmistetaan, käytetään ja hävitetään kestävällä tavalla Merkitsee käytännössä yleisiä kestävyyskriteerejä biomassapohjaisille tuotteille ja tuo vastaavat todentamiskäytännöt, joita parhaillaan harjoitellaan bioenergiatuotteiden kanssa Eurooppalainen standardisointityö tällä saralla polkaistiin käyntiin syksyllä 2011. Tekninen komitea CEN/TC 411 perustettiin laatimaan horisontaalivaatimuksia kaikille biomassapohjaisille materiaaleille ja tuotteille Suomessa työn seuraamisesta ja siihen vaikuttamisesta vastaavat Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry 22.5.2012 9
Biopohjaisten tuotteiden standardisoinnin kokonaisuus Horisontaalikomitealla CEN/TC 411 on kaikkiaan 5 työryhmää: WG 1 - Standardization of general terminology applicable to bio-based products, such as bio-lubricants, bio-surfactants, biopolymers and bio-solvents WG 2 - Development of standards for solvents, covering product functionality (performance), toxicity, ecotoxicity, biodegradability, safety and, if necessary, product specific and sustainability aspects not covered under another CEN/TC 411 working group WG 3 - Development of methods for the determination of the bio-based content of solid, liquid and gaseous products. NOTE This is understood as anything apart from the raw material, meaning also includes raw products not demanded by M/492, such as paper, pulp and woody material WG 4 - Sustainability criteria, life cycle analysis and related issues WG 5 - Development of declaration and certification tools applicable to biobased products identifying which characteristics can/should be assessed and how they should be reported. It is not in the scope to define criteria for products and/or packaging 22.5.2012 10
Biopohjaisuus uhka vai mahdollisuus? Yrityksiin ja niiden valmistamiin tuotteisiin liittyvät kestävyysvaatimukset eivät ainakaan tulevaisuudessa lievene Biomassapohjaiset materiaalit ja tuotteet tulisi nähdä potentiaalisena liiketoimintamahdollisuutena Raaka-ainepohja laajenee Uudet tuoteratkaisut perinteisten rinnalle Kestävyyden osoittaminen toki tuo yhden kustannustekijän lisää, mutta samalla takaa myös pääsyn markkinoille Tässä tärkeää on yleisesti hyväksyttyjen ja standardisoitujen pelisääntöjen kehittyminen Keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa Pakkausmateriaalien valmistajan kannalta biopohjaisuus on nykypäivää tai ainakin lähitulevaisuutta Luo mahdollisuuden parantaa pakkausmateriaalien yleistä hyväksyttävyyttä Kehittää uudenlaisia tuotteita Braskemin tuotantolaitos www.braskem.com 22.5.2012 11
Minä väitän Biopohjaisuus on mahdollisuus Kuluva vuosikymmen tuo mukanaan biopohjaisten materiaalien esiinmarssin Monet tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa olevat teknologiat ja materiaalit alkavat päästä tuotantomittakaavaan Teknisesti toimivia, vähintäänkin perinteisten veroisia ja osittain täysin innovatiivisia biopohjaisia materiaaleja ja tuotteita perinteisten rinnalle, ei siis täyttä korvautuvuutta kertarysäyksellä Kestävyyskeskustelussa aletaan saavuttaa yhteisiä näkemyksiä ja kansainvälisiä kriteeristöjä alkaa olla elinkeinoelämän käytettävissä Yhtä geneeristä ja täysin kattavaa kestävyyskriteeristöä tuskin nähdään, mutta yleisistä ja keskeisistä kestävyyden periaatteista ja mittareista päästäneen sopuun eli kestävyyskriteeristöjen toinen sukupolvi Biopohjaisuuden perusstandardit on luotu Pelisäännöt syntyvät Tie on auki bisnekselle 22.5.2012 12
Kiitokset! Kysymyksiä? Yhteystiedot: sami.nikander@chemind.fi (09) 1728 4258 www.chemind.fi 22.5.2012 13