Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry. Särkilahdentie NAKERTAJA

Samankaltaiset tiedostot
Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

Ylitornion Väylä-hanke. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Työhön kuntouttava Green Care Etelä-Suomessa

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu 2017

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu 2017

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa toukokuu 2017

Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

OSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

KYSELYTULOKSET EK-Kylät

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa toukokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

TEO-HANKE/LUONNOS - ASKELMALLI - PÄÄTAVOITTEET

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Lieksan Somaliperheyhdistys ry

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY Vastauksia 27/67 kpl

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Epilepsiayhteisö kehittää missä mennään?

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

KAIKU. Joensuun kaupunki, Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Sanna Saastamoinen

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu 2017

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014

Järjestökentän ajankohtaiskuva työllistämisen näkökulmasta

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Häme työllisyyskatsaus v. 2015: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Toimintasuunnitelma 2018

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Järjestötreenit Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Transkriptio:

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry. www.nakertaja.net Särkilahdentie 1 87830 NAKERTAJA

2 1. TAUSTAA ALUEESTA... 3 PERUSTIEDOT... 3 2. NAKERTAJA HETTEENMÄEN KYLÄYHDISTYS RY.... 4 3. KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTA VUONNA 2017... 4 3.1. HENKILÖSTÖ JA TYÖLLISTÄMINEN... 4 3.2. VIESTINTÄ... 5 3.3. VANAHIKSEN TOIMINTA... 5 3.4. PERUSTOIMINTA... 7 Lapset... 7 Aikuiset... 7 IkiNuoret... 8 3.5. PALVELUKESKUS AREENA... 9 3.6. KIERRÄTYSTOIMINTA... 10 3.7. YHTEISTYÖ NAKERTAJAN KOULUN JA PÄIVÄKODIN KANSSA... 12 3.8. ASUKASVAIKUTTAMINEN... 12 3.9. YHTEISTYÖ KAUPUNGIN TEKNISEN OSASTON KANSSA... 12 3.10. VAPAAEHTOISTYÖ... 13 3.11. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA... 13 4. HANKETOIMINTA... 13 4.1. TYÖ VOIMAA -HANKE... 13 4.2. VIISKYTPLUS YHTEISHANKE... 14 4.3. ITTE - ITSE TEHDEN, TUETUSTI ETEENPÄIN!... 14

3 1. Taustaa alueesta Perustiedot Nakertaja Hetteenmäki sijaitsee Kajaanissa, Oulun läänissä. Alue on maaseutumainen kaupunkitaajama, missä on voimassa vuosina 1978 ja 1985 vahvistetut asemakaavat, sekä vuonna 1995 vahvistettu keskustaajaman osayleiskaava. Etäisyys kaupungin keskustasta on noin 3 km. Alueella asuu noin 2 400 kaupunkilaista. Alueella olevat julkiset palvelut: Alakoulu ja kaksi päiväkotia Kirjastopalvelut kiertävästä kirjastoautosta Kajaanin ev.lut. srk:n seurakuntatalo Alueella toimivat mm. seuraavat järjestöt: Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry. Nakertajan koulun vanhempainyhdistys Kajaanin kylä- ja asukastoimikuntien yhteistyövaltuuskunta Nakertaja-Hetteenmäen tuki ry. Nakertajan päiväkodin vanhempainyhdistys Alueella toimivat yritykset: Aave-Mediat Ky Mediatuotanto Hetteenmäen Parturi - kampaamo Parturi Kampaamo Parturi-kampaamo Arja Horkio Parturi Kampaamo Parturi-kampaamo Heikkinen Raija Parturi - Kampaamo Hierontapalvelu Sirpa Myöhänen Hieronta Herkkutukku Tuikku oy Tukkukauppa LVI-Ohtonen LVI-asennukset Nakertajan Grilli Grillitoimintaa Nakertajan Metalli Konepajateollisuus Pasanen Margit Vähittäiskauppa Sale Hetteenmäki Vähittäiskauppa Sähkö Aarno Tervonen oy Sähköasennukset Taksi Risto Kuvaja Taksitoiminta

4 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistyksen tarkoituksena on ajaa alueensa asukkaiden etuja, parantaa alueen viihtyvyyttä ja kaikenpuolista hyvinvointia, lisätä yhteishenkeä sekä vaalia alueen perinteitä. 2. Nakertaja Hetteenmäen kyläyhdistys ry. Kyläyhdistyksen historiaa: kylätoimikunta on perustettu 1982 ja rekisteröity yhdistykseksi 1997 1999 perustettiin Nakertaja-Hetteenmäen tuki ry. hoitamaan yhdistyksen kiinteistöihin ja muuhun elinkeinotoimintaan liittyvää toimintaa kaikki alueella asuvat kyläläiset ovat yhdistyksen jäseniä, ei jäsenmaksua 3. Kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2017 3.1. Henkilöstö ja työllistäminen Tulevana toimintavuonna tulee yhdistyksen palveluksessa olemaan keskimäärin 70 työntekijää kuukaudessa. Heistä 7 on kokoaikaisessa työsuhteessa ja noin 45 työllistämistuella palkattuja työntekijöitä. Loput ovat työkokeilussa, harjoittelussa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja yhdyskuntapalvelussa. Lisäksi tulevat opiskelijat, jotka ovat työelämäharjoittelussa ja kesätöissä. Vuositasolla työntekijöitä tulee olemaan noin 180 (liite 1). Kainuun TE-toimisto tulee kohdistamaan kohdistaa palkkatukea enemmän yritysten käyttöön. Uudistettu laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Se tulee vaikuttamaan merkittävästi palkkatukityöllistämiseen. Vuoden 2017 alussa tulee myös voimaan tilapäinen laki, jonka mukaan yli 60-vuotiaille yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta työttömänä olleille henkilöille on mahdollisuus päästä suoraan eläkkeelle.

5 3.2. Viestintä Sosiaalisen median käyttöä tehostetaan, lisäämällä mm. Facebookin käyttöä tapahtumien ja toiminnan markkinoinnissa. Perinteinen kylätiedote julkaistaan kahdeksan kertaa. Kyläyhdistyksen toimintaa esitellään myös erilaisille ryhmille esittelyjen kautta. Kylätarinoita kerätään kirjaksi Kyläyhdistyksen historiasta kertova kuvakirja julkaistiin vuonna 2012. Sen jatkoksi aloitettiin jo vuoden 2012 syksyllä nakertajalaisten tarinoiden ja juttujen kerääminen. Syksyn 2016 aikana kirjaa on työstänyt julkaisukuntoon Miika Malinen. Kirja valmistuu vuoden 2017 alkupuolella. Viestintä 2017 Toimenpide Määrä Aikataulu Vastuuhenkilö Viestintäsuunnitelman Tammikuu Toiminnanjohtaja päivitys. Facebook-sivujen päivitys Jatkuvaa Toiminnanjohtaja, kylätyöntekijä Kylätiedote 8 Helmi-joulukuu Toiminnanjohtaja Esittelyt 10 Tammi-joulukuu Vaihtelee Tarinakirjan 1 Alkuvuosi Toiminnanjohtaja 3.3. Vanahiksen toiminta Vuokraustoiminta Vuonna 2016 Vanahista vuokrattiin ulospäin 13 kertaa. Vuoden 2017 tavoite on 20 vuokrausta. Lisäksi Vanahiksen tiloja käyttävät ulkopuolinen hierojayrittäjä. Vuokrausta tehostetaan toimintavuoden aikana markkinointia lisäämällä.

6 Kuntosali Kuntosalin asiakkailta peritään kuntosalin käytöstä avainmaksu, jonka suuruus on 40 /avain. Vuonna 2016 avainmaksun suorittaneita käyttäjiä oli 120. Avainmaksuun sisältyy kuntosalin rajoittamaton käyttöoikeus ympäri vuoden (paitsi silloin, kun kylätalo on varattu ulkopuoliselle asiakkaille). Kuntosaliin hankitaan uusia laitteita mahdollisuuksien mukaan. Salivuoroja varataan tarpeen mukaan erityisryhmille mm. ikäihmisille, joille järjestään kuntopiirejä ja koulutetaan vertaisohjaajia toimintaa vetämään. Energiatehokas Vanahis Kyläyhdistys on mukana Energiatehokkaat- ja omavaraiset kiinteistöt -hankkeessa. Hankkeeseen liittyen Vanahiksella tehtiin energiakatselmus syksyllä 2016. Katselmuksen on perustana vuoden 2017 aikana tehtävään suunnitelmaan, jossa määritellään energiatehokkaat vaihtoehdot Vanahiksen energiakulutukseen. Lammasaitaus Kyläyhdistys on jo useana vuotena pitänyt lampaita sekä Vanahiksen tontilla että Vimpelinlammella. Näistä saatujen hyvien kokemusten myötä jatketaan lampaiden pitoa myös vuonna 2017. Vanahiksen toiminta 2017 Toimenpide Määrä Aikataulu Vastuuhenkilö Tilavuokraus 20 vuokrausta Tammi-joulukuu Talousvastaava Tanssit 1 Tammi-helmikuu Toiminnanjohtaja Kevättapahtumat 1 Toukokuu Toiminnanjohtaja Syystapahtuma 1 Elokuu Toiminnanjohtaja Koulutukset 5 koulutusta Helmi-joulukuu Toiminnanjohtaja Ikinuoret 15 tapaamista Helmi-toukokuu Ikinuorten vetäjä loka-joulukuu Kerhot 15 kertaa Helmi-toukokuu Toiminnanjohtaja loka-joulukuu Vierailut 5 vierailua Toiminnanjohtaja Kurssit 5 kurssia tammi-toukokuu syys - marraskuu Toiminnnajohtaja

7 3.4. Perustoiminta Lapset Lasten iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminnassa oli vuoden 2016 aikana keskimäärin 18 lasta kuukaudessa. Lastenmäärä tulee ennusteen mukaan pysymään lähes samana myös tulevan toimintavuoden aikana. Iltapäivätoiminta tapahtuu yhdistyksen omissa tiloissa kylätalolla. Iltapäivätoiminnassa työskentelee vastaava kerho-ohjaaja ja hänen apunaan 2 3 palkkatuella palkattua työntekijää sekä 1 2 harjoittelijaa. Iltapäiväkerho on tarkoitettu Nakertajan koulun 1. ja 2. luokan lapsille, jotka tarvitsevat hoitopaikan koulun jälkeen. Mukaan voidaan ottaa myös vanhempia lapsia. Iltapäiväkerho toimii viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin klo 12 16.30. Nuoret Nuorisotilat Toimintaa tullaan kehittämään vuoden aikana nuorten toiveiden mukaisesti. Tavoitteena on tarjota nuorille viihtyisä ja aktiivista toimintaa tarjoava paikka. Kylätalolta löytyy hyvät varusteet bähditoimintaan, biljardipöytä, pingispöytä ja erilaisia pelejä aktiiviseen toimintaan. Nuorisotiloja valvomaan ja toimintaa ohjaamaan on tavoitteena saada 1-2 palkkatuella palkattua henkilöä. Aikuiset Aikuisten toiminta keskittyy alueen yhteistapahtuminen sekä erilaisten kurssien järjestämiseen. Erityisesti lapsiperheiden vanhemmat pyritään saamaan mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Kyläyhdistys järjestää vuoden aikana erilaisia tapahtumia, koulutuksia eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 2017 on tavoitteena järjestää Kaukametsänopiston kanssa yhdessä erilaisia kursseja. Kyläläisten toiveita kursseista kysyttiin marraskuussa 2016. Toiveena on ainakin jooga-, venyttely- kahvakuula-, pilates- ja lavatanssikurssit.

8 Aikuisten toiminta 2017 Toiminta Suunnitteluilta Perheliikuntapäivä Erilaiset kurssit Kevättapahtuma Kesäkauden avajaiset, Lukkarinnurmi Syystapahtuma Kyläläisten joulupuurotapahtuma Aika Helmikuu, huhtikuu, elokuu, lokakuu Helmikuu, toukokuu, kesäkuu helmi-toukokuu, syys-marraskuu Toukokuu Kesäkuu Syyskuu Joulukuu IkiNuoret IkiNuoret kokoontuvat Vanahiksella joka toinen sunnuntai keskustelemaan päivän puheenaiheista. IkiNuoret osallistuvat aktiivisesti Vanahiksella järjestettävien tapahtumien järjestämiseen. He järjestävät myös yhteisiä kylpylä - ja teatterimatkoja, jotka ovat avoimia kaikille kyläläisille. Kyläyhdistys tukee IkiNuorten toimintaa taloudellisesti. Toiminnassa on mukana noin10-15 ikinuorta. Haasteena on aktiivisesti toiminnassa mukana olevien henkilöiden ikääntyminen ja uusien kyläläisten saaminen mukaan toimintaan IkiNuorten toiminta 2017 Toiminta Aika Senioritanssi Maanantai Kuntosali/venyttely Torstai Sunnuntain iltapäiväporinat Joka toinen sunnuntai 1 x retki Toukokuu 1 x retki Syyskuu Pikkujoulu Marraskuu

3.5. Palvelukeskus Areena 9 Palvelukeskus Areenan asiakkaina ovat pääasiassa kyläyhdistyksen omalla alueelle asuvat ikäihmiset. Maksukykyisille asiakkaille tullaan tarjoamaan markkinahintaista palvelua. Molemmat palvelut ovat kotitalousvähennys kelpoisia. Tarjolla on polttopuiden tekemistä, ruohonleikkuuta, pieniä remontteja, puiden kaatoa ja talvisaikaan lumityöpalvelu. Areena työllistää 8 10 henkilöä. Vuonna 2017 haasteena tulee olemaan työllistettyjen saaminen TE-toimistosta, sillä uusi vuosi tuo mukaan useita työllisyyden hoitoon liittyviä lakiuudistuksia, jotka tulevat vaikuttamaan työttöminä olevien henkilöiden työllistymiseen yhdistyksiin. Kiinteistönhoitopuolella etsitään uusia työmuotoja sekä yksityiseltä sektorilta että julkiselta puolelta. Tavoitteena on päästä sopimukseen kaupungin kanssa mm. Nakertajan alueen puistojen ja tievarsien kunnostus ja ylläpitotöistä. YTY-työt YTY-työt eli ympäristönhoitoa edistävät työt siirtyivät vuonna 2013 Kainuun ELY:ltä Kainuun Nuotta ry:lle. Tämä mahdollistaa jatkossa myös ympäristökohteiden ylläpitoa ja kunnostusta koskevat työt. Aikaisemmin YTY-työt mahdollistivat vain uudisrakentamisen. Kyläyhdistys toimii vastuuorganisaationa Kajaanin kaupungin alueelle tulevien YTY-töiden osalta. Palvelukeskus Areena 2017 Toimenpide Määrä Aikataulu Vastuuhenkilö Pihatyöt, polttopuut, 30 asiakasta Tammi - joulukuu Areenan vastaava avustavat työt Lumityöt 20 asiakasta Tammi - huhtikuu, marras - joulukuu Areenan vastaava Maksupalveluasiakkaat 20 asiakasta Touko - joulukuu Areenan vastaava YTY-työt 2-5 kohdetta Maalis - joulukuu Areenan vastaava Lukkarinnurmen hoito Touko - lokakuu Areenan vastaava Aurinkolaavun hoito Tammi - joulukuu Luontopolun ylläpito Touko - syyskuu Areenan vastaava Kekripukin soutu Lokakuussa Areenan vastaava Sopentuvan ylläpito Huhti - lokakuu Areenan vastaava

10 3.6. Kierrätystoiminta Kyläyhdistyksen kierrätystoiminta on keskitetty Syväojankatu 4:n kiinteistöön Pikku- Kettuun, mistä löytyvät kaikki kierrätykseen liittyvät palvelut. Kyläyhdistys avasi ensimmäisen kierrätyskeskuksen Nakertajan Vanahikselle vuonna 1993. Se-laitteiden kierrätys Kyläyhdistyksellä on sopimus se-laitteiden keräyksestä ja uudelleenkäytöstä valtakunnallisten Serty-tuottajayhteisön sekä kolmen muun tuottajayhteisön omistaman palveluyhtiö Elkerin kanssa. Kyläyhdistys hoitaa sähkö-elektroniikkaromun (SER) vastaanoton ja lajittelun Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympin alueella. Kierrätyskeskus Entrinki toimii kuitenkin maakunnallisena SER:n vastaanottopisteenä, jonka kautta kulkee noin 80 % Kainuun SER:stä yhteensä noin 680 t vuonna 2017. Vuonna 2017 kyläyhdistys ottaa vastaa SER:ä myös Ylä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta yhteensä noin 400 tonnia. Vastaanotto perustuu Kajaanin Romun kanssa tehtyyn esisopimukseen, jonka mukaan Entringissä puretaan Ylä- Savosta ja Pohjois-Karjalasta tulevat TV:t ja tietotekniset laitteet. Purkutoiminta on hyvä työmuoto mm. kuntouttavassa työtoiminnassa oleville työntekijöille. Kierrätyksen merkitys Syyskuussa 2016 julkaistiin Suomessa maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta. (Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 2025, Sitran selvityksiä 117, julkaistu 21.9.2016). Kierrätyksen merkitys tulee lähivuosina kasvamaan yhä enemmän. Rajalliset luonnonvarat ehtyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla ja ilmaston muutos säätelee yhä enemmän kulutusta ja siitä syntyvää jätettä. Kiertotaloudessa on Entringilläkin omat mahdollisuutensa olla mukana yhtenä osana maakunnallista kierrätysjärjestelmää. Tähän liittyen tehostetaan toimintavuoden aika rakennustarvikkeiden ja tekstiilien kierrätystä. Tavoitteena on avata oma osasto rakennustarvikkeille ja aloittaa tekstiilien mekaaninen jatkokäsittely.

11 Työllistäminen Vuonna 2017 Kierrätyskeskus työllistää kuukausitasolla 45 50 henkilöä palkkatuella ja 2-4 henkilö omalla tulo- tai hankerahoituksella. Yhteistyö Tulemme olemaan mukana paikallisten kauppaliikkeiden ja kaupungin yhdessä järjestämissä ympäristötempauksissa. Valtakunnan tasolla tehostetaan yhteistyötä selaitteiden kierrätyksestä vastaavien tuottajayhteisöjen sekä muiden kierrätyskeskusten kanssa Suomen kierrätyskeskusten yhdistyksen kautta. Entrinki toimii aktiivisesti apua tarvitsevien yhdistysten ja muiden tahojen kanssa ja tekee mm. tavaralahjoituksia omien mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. Tiedottaminen Kierrätyskeskuksen tiedottamista tehostetaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Myös kierrätyskeskusten yleisilmettä kohotetaan mm. opasteita parantamalla. Lehti- ja radiojuttuja pyritään järjestämään säännöllisin välein. Aukioloajat Kierrätyskeskus on avoinna ma pe klo 9 17 ja la 10-14. Kierrätystoiminta 2017 Toimenpide Määrä Aikataulu Vastuuhenkilö Se-laitteiden vastaanotto. 1 000 tonnia Koko vuosi. Toiminnanjohtaja Vaateiden vastaanotto. 60 tonnia Koko vuosi. Toiminnanjohtaja Rakennustarvikekierrä- 200 tonnia Alkuvuodesta Toiminnanjohtaja tyksen aloittaminen Asiakasmäärä 50 000 asiakasta Koko vuosi. Toiminnanjohtaja Kesätapahtuma Kesäkuu Toiminnanjohtaja Syystapahtuma Elokuu Toiminnanjohtaja 11 v. synttärit Joulukuu Toiminnanjohtaja

12 3.7. Yhteistyö Nakertajan koulun ja päiväkodin kanssa Keskeisenä tavoitteena on luoda alueen lapsille ja nuorille paremmat toimintaedellytykset yhdessä koulun ja päiväkodin kanssa. 3.8. Asukasvaikuttaminen Vuonna 2017 kyläyhdistys paneutui aktiivisesti teemakohtaisissa asukaskeskusteluissa esille tulleiden puutteiden ja ideoiden läpiviemiseen. Kyläyhdistys toimii kanavana asukkaiden esille tuomissa asioissa viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin päin. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan erityisesti seuraaviin asioihin: alueen väestön oman aktiviteetin lisääminen erityisesti perheiden mukaan saamiseen toimintaa esim. perheliikunnan avulla omahoitajatoimintaan mukaan lähteminen ikäihmisten palvelurengas vaikuttaminen Kuninkaanimentien osayleiskaavan vahvistamiseen 3.9. Yhteistyö kaupungin teknisen osaston kanssa Kaupungin teknisen osaston kanssa on tiivistetty yhteistyötä Nakertaja-Hetteenmäen alueella. Toimintaa viedään eteenpäin yhteissuunnittelun periaatteella, missä alueen asukkaat, viranomaiset ja poliittiset päättäjät istuvat saman pöydän ääreen suunnittelemaan ja päättämään asioista. Ympäristö työryhmä kokoontuu vuoden aikana aktiivisesti ja vie ajankohtaisia asioita eteenpäin. Tavoitteena on parantaa alueen asukasviihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.

3.10. Vapaaehtoistyö 13 Vapaaehtoistyössä alueen asukkaita innostetaan naapuriavun, talonmiesavun, kehittämiseen naapureiden kesken. Tämä perustuu toisesta välittämiseen, yhteisöllisyyteen, jossa apua tarvitseva tuntee kuuluvansa johonkin yhteisöön, josta hänestä välitetään. Kyläyhdistyksen työtoiminnassa tulee olemaan yhä enemmän vapaaehtoistyöntekijöitä (vuonna 2016 13 henkilöä). Heille tehdään vapaaehtoissopimus, jossa määritellään vapaaehtoistoiminnan ehdot ja tavoitteet. 3.11. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyötä kehitetään Kajaanin kylä- ja asukastoimikuntien yhteistyövaltuuskunnan, Kainuun Nuotan ja sitä kautta Kajaanin ja Kainuun kylä- ja asukastoimikuntien sekä kummikylätoimikuntien kanssa sekä Kajaanin kaupungin kanssa. Kyläyhdistys tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten, erityisesti kierrätystoimintaan liittyvien yritysten kanssa. Yhtenä pääpainoalueena tulee alueellamme eri yhteistyökumppaneiden kanssa kehitettyjen toimintamallien levittäminen koulutuksen ja ohjauksen muodossa muille Kajaanin alueille, Kainuuseen ja koko valtakuntaan. Näitä toimintoja ovat mm asukasvaikuttaminen, kyläaputoiminta, kylätyöntekijätoiminta. 4. Hanketoiminta 4.1. Työ voimaa -hanke Työ voimaa -hanke on Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n vaikeasti työllistyville työnhakijoille tarkoitettu hanke, joka ajoittuu vuosille 2014-2016. Hankkeen tarkoituksena on parantaa vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden sijoittumista työmarkkinoilla kohentamalla heidän työmarkkinavalmiuksiaan tarjoamalla heille välityömarkkinoilta heidän työkuntonsa mukaisia työtehtäviä sekä työkuntoa ylläpitävää toimintaa. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden mahdollisuudet sijoittua joko avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen paranevat. Heille järjestetään järkevää tekemistä, elämän hallintaan liittyvää toimintaa ja lyhytkestoista, henkilön työvalmiuksia parantavaa koulutusta.

14 Hanke on työllistämishanke, jossa hyödynnetään kyläyhdistyksessä jo olevaa asiantuntijuutta, osaamista ja kokemusta suunniteltujen toimien toteuttamiseen. Hankkeessa haetaan kokemusta toimintamallista, missä kyläyhdistys itse tuottaa työvalmennuspalveluja ja työhönvalmennukseen liittyvät palvelut hankitaan yhteistyöverkoston kautta työhönvalmennuspalveluja tarjoavilta toimijoilta. Tämä edellyttää tiivistä verkostoyhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näin asiakkaat saavat mahdollisimman hyvää ja tehokasta työhönvalmennusta. Tätä kautta panostetaan työttömän motivaation ja fyysisen kunnon parantamiseen, jotta työmarkkinoille palaaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Hankkeen tuloksena avoimille työmarkkinoille palaa työttömiä, joiden sinne palaaminen olisi muuten ollut epätodennäköistä. Niille työttömille, joilla ei enää ole mahdollisuutta palata takaisin työelämään, järjestetään asianmukainen jatkopolku. Hankkeeseen palkataan osa-aikainen (50 %) hankevetäjä ja osa-aikainen (50 %) projektisihteeri, kuraattori sekä kaksi työnohjaajaa. 4.2. Viiskytplus yhteishanke Viiskytplus on Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n työllisyyshanke. Se on osa suurempaa yhteishanketta, jossa parannetaan Kajaanin työllisyydenhoidon vaikuttavuutta. Hanke ajoittuu vuosille 2015 2017 ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti yli 50-vuotiaat vaikeasti työllistyvät henkilöt. Hankkeeseen otetaan mukaan myös maahanmuuttajia, jolloin toimintaan saadaan mukaan monikulttuurisuutta ja sosiaalista syvyyttä. Hanke päättyy helmikuun lopussa 2017. 4.3. ITTE - Itse tehden, tuetusti eteenpäin! ITTE Itse tehden, tuetusti eteenpäin! hankkeen tavoitteena on kehittää Nakertaja- Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n työ-, yksilöohjaus- ja ryhmätoimintoja Kainuun Sote- kuntayhtymän sosiaalisen kuntoutuksen tukipalveluiltavaadittavalle tasolle. Tämä tapahtuu yhteistyössä Sote-kuntayhtymän ja asiakkaiden kanssa. Hankkeen myötä asiakkaiden sosiaalinen osallisuus ja työelämävalmiudet vahvistuvat, ja sitä kautta eteneminen kohti työ-

elämää mahdollistuu. Samalla kehitetään yhdistyksen henkilökunnan osaamista niin, että se vastaa kyseisiä vaatimuksia. 15 Tärkeää on varmistaa myös palvelun jatkuvuus kehittämishankkeen jälkeen, eli sen, kuka palvelua tilaa, kuka sen rahoittaa ja miten palvelun tarjoaminen ja rahoittaminen tapahtuu (esim. ostopalvelu), tulee olla selvillä hankkeen päättyessä. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sellaiset työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joiden katsotaan hyötyvän sosiaalisen kuntoutuksen palveluista. Erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset ovat hankkeen kohderyhmää. Määrällisenä tavoitteena on järjestää kyseisiä palveluita kahden vuoden aikana neljälle kymmenelle (40) henkilölle. Sosiaalinen kuntoutus pohjautuu sosiaalihuoltolakiin, jossa keskeistä on asiakaskeskeisyyden periaate. Asiakkaat osallistuvat heille hankkeessa tarjottavien palvelujen suunnitteluun niin yksityisellä kuin yleiselläkin tasolla. Päävastuu asiakkaan kokonaistilanteen huomioon ottavasta palvelukoordinoinnista on asiakkaan omatyöntekijällä (Kainuun sote), ja asiakas voi saada yhtä aikaa ja limittäin useita eri sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. NaHery:n tarjoama tukipalvelu sisältää kolme eri osa-aluetta: työtoiminta, yksilöohjaus, ja ryhmätoiminta. Asiakas voi tarpeensa mukaan osallistua joko työtoimintaan tai ryhmävalmennukseen, ja niiden tueksi järjestetään yksilöohjausta. Hankkeen lopputuloksena on sosiaalisen kuntoutuksen laatukriteerit täyttävä, sosiaalista osallisuutta, hyvinvointia, itsetuntoa, elämänhallintaa ja työ- ja toimintakykyä kohottava, ja sitä kautta työelämävalmiuksia vahvistava tukipalvelupaketti, jossa omalta osaltaan tuetaan näitä tavoitteita työtoiminnan, siihen kuuluvan ohjauksen ja arvioinnin, sekä siihen yhdistettävien yksilö- ja/ tai ryhmämuotoisten ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla. Palvelu toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä palvelun tilaajan kanssa. Hankkeen kohderyhmänä olleiden asiakkaiden hyvinvointi, toimintakyky ja elämänlaatu kohentuvat. Johtokunta