24.2. 2017 Kirkastettu yö Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari
Perjantai 24.2. klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari RICHARD STRAUSS (1864 1949) Metamorfooseja 23 soolojouselle TrV 290 VÄLIAIKA ARNOLD SCHÖNBERG (1874 1951) Kirkastettu yö op. 4 Konsertti päättyy noin klo 20.45. Kaikki konsertin taltioiminen on kielletty. Lomalinja Oy:n nimikkokonsertti
Konserttimestari Pekko Pulakka, 1. konserttimestari I viulu Anton Chausovskii, vuorotteleva 1. konserttimestari Riikka Marttila* Liina Nuora-Loijas*** Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Adriana Iacovache-Pana Lotta Laaksonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Maija Wesslund tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** Anna Angervo Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Jaana Haanterä tp. Alttoviulu Mihail Slobodjaniuk, sooloalttoviulisti Kimmo Kivivuori*** Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Hajnalka Standi-Pulakka Anni Tiainen-Hammo Eija Laru tp. Sello Joona Pulkkinen, soolosellisti Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Heikki Lehtinen * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen Illan kokoonpano
Kaapo Kamu Santtu-Matias Rouvalin kapellimestariura lähti huimaan nousukiitoon 2009, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta 2013. Suomen kapellimestarikärkeen kuuluva Rouvali on kysytty nimi myös kansainvälisillä lavoilla: Hän on toiminut Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana kaudesta 2013 2014, ja syksyllä 2017 hän aloittaa Göteborgin filharmonikkojen ylikapellimestarina Tampereen orkesterin rinnalla. Lisäksi hän vierailee säännöllisesti Lontoon Philharmonia-orkesterissa, Tukholman kuninkaallisessa orkesterissa ja Ranskan radion orkesterissa. Kaudella 2016 2017 hän palaa johtamaan muun muassa BBC Symphonya, Bergenin filharmonista orkesteria ja Bambergin sinfoniaorkesteria. Yhdysvalloissa hän johtaa Los Angelesin filharmonikkoja ja debytoi Minnesotan ja Cincinnatin orkestereissa. Kevätkausi 2017 huipentuu Tampere Filharmonian Japanin-kiertueeseen toukokuussa.
Tänä iltana kuullaan kaksi keskenään varsin erilaista saksalais-itävaltalaisen musiikkiperinteen klassikkoa. Richard Straussin Metamorfooseja ja Arnold Schönbergin Kirkastettu yö syntyivät hyvin erilaisissa olosuhteissa: ensimmäinen on lähes 80-vuotiaan myöhäisromantikon hiljainen surunvalitus, jälkimmäinen puolestaan kaksikymppisen oman tiensä kulkijan näkemys erikoisesta rakkaustarinasta. Säveltäjillä ei ole ikäeroa kuin kymmenen vuotta, mutta teoksilla lähemmäs viisikymmentä vuotta. Teoksia kuitenkin yhdistää se, että säveltäjät ovat kirjoittaneet ne jousiorkesterille, niinpä tänään lavalla nähdäänkin Filharmonian jouset. Straussilla aloitetaan. Saksalaissäveltäjä kehitteli oman, leimallisen tyylinsä jossain määrin Wagnerin jalanjäljissä ohjelmallista musiikkia ja oopperoita kirjoittaen. Strauss ei nähnyt ainoastaan muotoon keskittymisessä mitään mieltä, ja hänen kiinnostuksensa kohdistui usein runouteen ja suuriin tarinoihin, joita yhdisteli sävelkieleensä. Hän sävelsi kuuluisimmat teoksensa, villin tunteikkaat sävelrunonsa 1800-luvun kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Silloin syntyivät Kuolema ja kirkastus, Also sprach Zarahustra, Ein Heldenleben, Till Eulenspiegelin lystikkäät kujeet ja Don Quijote. 1900-luvun alussa Strauss jatkoi huippumenestysten sarjaa vielä muun muassa Alppisinfonialla ja perheensä värikästä arkea kuvailevalla Symphonia domesticalla. Näillä teoksilla ja merkittäviä orkestereita johtamalla Strauss saavutti maailmanmaineensa. Edelleen hänen luomuksensa lukeutuvat soitetuimpiin orkesteriteoksiin, Tampere Filharmoniakin on soittanut Straussia ahkerasti viimeisten parin vuoden aikana. Erityisesti Sibeliuksen juhlavuonna 2015 Straussia soitettiin Rouvalin johdolla paljon, ovathan Strauss ja Sibelius paitsi ikätovereita myös monella tapaa kohtalontovereita, ainakin mitä tulee heidän nauttimaansa suursuosioon. Strauss näki säveltäjänuransa aikana ensimmäisen ja toisen maailmansodan, jälkimmäisen päättyessä hän kirjoitti tänään kuultavan teoksen. Strauss oli avoimesti surrut Saksan kulttuurikaupunkien tuhoa, mikä epäilemättä heijastuu teoksessa. Teoksen nimen on ajateltu juontavan
juurensa Straussin kiinnostuksesta 1700- ja 1800-luvun vaihteessa vaikuttaneen maanmiehensä Johann Wolfgang von Goethen kirjoituksia kohtaan. Goethe oli kunnostautunut paitsi filosofina, taidemaalarina ja runoilijana myös luonnontieteilijänä. Yksi hänen kuuluisimmista teoksistaan, suomenkieliseltä nimeltään Kasvin muodonmuutos, käsittelee kasvien metamorfooseja. Goethe antaa aiheeseen syvällisen katsauksen herättämällä lukijan pohtimaan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Voimme vain kuvitella, mitä Strauss on pohtinut viimeistellessään Metamorfooseja 23 soolojouselle vuonna 1945 miljoonia uhreja vaatineiden mielettömyyksien hiljentyessä. Konsertin jälkipuoliskolla kuullaan erikoinen rakkaustarina. Schönberg kirjoitti teoksen jo vuonna 1899. Itävaltalaissäveltäjä oli tuolloin vasta kaksikymppinen, siis varsin muissa mietteissä kuin kollegansa Strauss konsertin avausteosta säveltäessään, eikä pelkästään ikänsä, vaan myös erilaisen maailmanhistoriallisen tilanteen vuoksi. Kirkastettu yö oli Schönbergin ensimmäisiä noteerattuja teoksia ja samalla viimeisiä näinkin myöhäisromanttisia sävellyksiä hänen tuotannossaan. Schönberg nimittäin löysi nopeasti hyvin omanlaisensa tien, joskin omaa paikkaansa musiikkielämässä ja säveltaiteen historiassa hän sai hakea pitkään. Mitä Schönberg sitten teki mullistavalla tavalla? Ennen kaikkea hänet muistetaan 1920-luvulla kehittelemästään dodekafoniasta, 12-säveljärjestelmästä, jonka Schönberg uskoi muuttavan koko musiikinhistorian tai ehkä pikemminkin tulevaisuuden. Tämän hänen lempilajinsa perusajatuksena on muodostaa kahdestatoista sävelestä rivi, jota säveltäjä sitten käsittelee omalla tavallaan, esimerkiksi kääntämällä sen ylösalaisin tai järjestämällä lopusta alkuun. Hän siis irrottautui melko totaalisesti perinteisestä sävellajiajattelusta, siitä, että teoksella on jokin kotisävel, johon aina lopulta päädytään. Schönbergin ja hänen hengenheimolaistensa mielestä sävellajiajattelu oli tullut päätepisteeseensä yltiötunteellisten romantikkojen loppuun kuluttamana, ja nyt oli viimein aika jollekin muulle.
Ensimmäiset aikalaiskritiikit osoittivat Schönbergin ideat ja sävelkielen mullistavaksi tai ainakin niin uudeksi, ettei Schönbergin musiikkiin oikein osattu suhtautua. Häntä pidettiin matemaatikkona ja hänen sävelkieltään kaoottisena, mutta Schönberg jatkoi itsepintaisesti, uskoi omaan juttuunsa ja vannoi musiikin nimeen, siis soivaan lopputulokseen, ei pelkästään teorioihin. Schönbergin tyyli vieroksutti oikeastaan jo ennen hänen dodekafonista kauttaan. Pitkälti itseoppineen uudistusten miehen työnhakukaan ei alkuun ollut aivan mutkatonta, vaan hänen oli turvauduttava aika-ajoin useiden tahojen taloudelliseen apuun. Hän sai myös hyviä suosituksia; muun muassa tämän konsertin avausteoksen säveltäjä Strauss auttoi Schönbergiä saamaan töitä berliiniläisestä konservatoriosta. Niinpä Schönberg onnistui vähitellen ujuttamaan teoksensa konserttisaleihin ja nimensä historiankirjoihin. Useita Schönbergin teosten esityksiä seurasi kuitenkin jonkinasteinen skandaali. Siinä missä vain kymmenen vuotta vanhempi Strauss joutui nuoruudessaan aprikoimaan, kuuluiko muotoon keskittyvän Brahmsin vai ohjelmallisen Wagnerin kannattajiin, tutki Schönberg oppilaineen mielenkiinnolla molempien säveltäjien töitä ja imi niistä vaikutteita sävellyksiinsä kuitenkin aivan uudella näkökulmalla. Hän paneutui muotoon ja kirjoitti myös ohjelmallisia teoksia. Schönbergin kuuluisimpiin teoksiin lukeutuvat muun muassa sinfoninen runo Pelleas ja Melisande, laulusarja Pierrot lunaire sekä dodekafoniset variaatiot orkesterille, jotka ovat kaikki klassikoita tätä nykyä. Mullistavien sävelteosten lisäksi Schönberg jätti perinnökseen myös oppilaansa Anton Webernin ja Alban Bergin, jotka jatkoivat dodekafonisen perinteen vaalimista Euroopassa Schönbergin muutettua, muun muassa juutalaisten juuriensa vuoksi, Yhdysvaltoihin vuonna 1933. Kirkastetun yön aikoihin Schönberg asui vielä Wienissä. Hän kirjoitti teoksen ensin jousisekstetoksi ja muokkasi vasta myöhemmin kokonaiselle jousiorkesterille tänään kuultava versio on vuodelta 1943. Teos herätti aikanaan ihmetystä. Kaikessa myöhäisromanttisuudessaankin siinä on kovasti mausteita, jotka enteilivät tulevaa, ja sitä
pidettiin jopa vaikeana. Teos on varsin ohjelmallinen eli sillä on musiikin ulkopuolinen viittauskohteensa; sävelrunon taustalla on saksalaiskirjailija Richard Dehmelin runo Kirkastettu yö. Useat muutkin säveltäjät olivat innostuneet Dehmelin tuotannosta, muun muassa Richard Strauss kirjoitti hänen runojensa innoittamana musiikkia 1800-luvun lopulla. Schönberg tarttui erikoiseen rakkaustarinaan: Dehmel kuvaa runossaan nuorta paria, joka on kävelyllä, kun nainen tunnustaa odottavansa toisen miehen lasta. Mies kuitenkin toteaa kärsivälle, tunnontuskissaan pelokkaalle naiselle, että he selviäisivät tilanteesta rakkautensa avulla. Lapsesta olisi tuleva heidän yhteisensä. Pariskunta jatkaa matkaansa kirkastetussa yössä. Tänään on Filharmonian jousten ilta. Niin, me ollaan nyt tehty esimerkiks vaskien kanssa se hauska vaskikonsertti viime keväänä ja lyömäsoittajien kanssa on tehty juttuja ja silleen. Ni nyt on niin ku vihdoinki sitte jousten vuoro, Santtu-Matias Rouvali kertoo. Kevättalvi on lumimyräköistä huolimatta jo sen verran pitkällä, että viimeinen oopperaesitys soitetaan huomenna lauantaina ja on aika palata sinfoniakonserttien pariin. Samalla valmistellaan kovaa vauhtia tulevaa maailmanvalloitusta, orkesterin Japanin-kiertuetta. Tää oli mun tärkeimpiä tavotteita jo sillon kun alotin Tampereella, saada lisättyä orkesterin kiertuetoimintaa ja viedä tätä tällasta skandinaavista osaamista maailmalle. Me lähetään Japaniin soittamaan Sibeliusta. Tampere Filharmonia tekee sen tosi hyvin, tosi intensiivisesti ja tosi suomalaisella tavalla. Teksti: Maija Leino
Tampere Filharmonian ystäväyhdistys Täydennä musiikkielämyksiäsi Pro Orchestran kanssa Yhdistyksessämme saat eturivin paikan tutustua Tampere Filharmoniaan ja tuet samalla orkesteria. Toiminta sopii kaikille musiikin ystäville. Jäsentilaisuuksissamme vierailee kiinnostavia taiteilijoita ja järjestämme vuosittain useita musiikkimatkoja. Myyntipisteemme on Tampere-talon toisessa kerroksessa Tampere Filharmonian konserteissa. Tutustu toimintaamme www.proorchestra.fi Tule Pro Orchestran jäseneksi Liity jäseneksi myyntipisteessämme tai nettisivullamme. Jäsenmaksu 25 euroa 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla Loppusoiton jälkeen (tai ennen konserttia) intohimoisesti Sasor. Kausikortilla tai päivän konserttilipulla kolmen ruokalajin keittiömestarin suositusmenu ja lasi kuohuvaa 35 (norm. 48,20) Tarjous voimassa koko kevätkauden. coda apassionato Sasor SASOR Restaurant & Winebar Yliopistonkatu 50 010 324 6740 www.sasor.fi
NYT PELATAAN! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 / 12/6 WWW.VAPRIIKKI.FI/PELIMUSEO Uusia Visurakoteja Vuoreksessa As Oy Tampereen Vuoreksen Torinkulma laadukkaita kaksioita ja liiketilaa Vuoreksen keskustassa. Muuttovalmiina. As Oy Tampereen Vuoreksen Kirkkopuisto rauhallisia kolmioita Vuoreksessa koulujen ja ulkoilumaastojen läheisyydessä. Muuttovalmiina As Oy Tampereen Vuoreksen Mäyränkoto helppoa ja edullista asumista Mäyränmäessä. Suunnitteilla, valmistuu keväällä 2018. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p. 0503482044, matti.frick@visura.fi www.visura.fi
NÄET KYLLÄ ERON. Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreiden omistama yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön. Tampere Filharmonian pääyhteistyökumppanit: Pro Orchestra ry, Aamulehti, Lomalinja Oy, Medilaser Oy, Sasor Oy, Vapriikki, Visura Oy Tampere Filharmonian yhteistyökumppanit: Arkta Oy, Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva, Lännen Palveluyhtiöt Oy, Ålandsbanken
KULTTUURIA JA MUSIIKKIA VENETSIA JA VERONA 22. 25.9. I 1 586 Romeon ja Julian romanttinen kaupunki Verona, Madama Butterfly ooppera maailmankuulussa La Fenicessä. Musiikin asiantuntija Aarno Cronvall ja Italian asiantuntijaopas Eliisa Niinimäki TOSCANASSA PUCCINI- FESTIVAALI 9. 12.8. I 1 618 Oopperat Tosca ja La Boheme Torre del Lagossa. Musiikin asiantuntija Aarno Cronvall ja Italian asiantuntijaopas Merja Alm Ota esite ja matkatarjoukset konsertista lähtiessäsi! Korkein luottoluokitus Bisnode 2017 Vielä muutama paikka: KULTTUURIMATKA JAPANIIN 17. - 26.5.2017 TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 I RYHMÄT p. 010 289 8101 Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 23 /varaus. Verkkokaupassa palvelumaksua ei peritä. FAUNIEN ILTAPÄIVÄT Tampere Filharmonian kamarimusiikkikonsertit Tampere-talon Pienessä salissa su 26.2. su 9.4. su 7.5. Liput: 10/6/2 Tampere-talo & Aplodi Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Silvonen