RENKAANKIERRÄTYS Suomen Rengaskierrätys Oy:n tiedotuslehti 1/2009 LASKUSUHDANNE VIIVEELLÄ RENKAIDEN KIERRÄTYKSEEN VIERINTÄVASTUKSEN VÄHENEMINEN RENGASKEHITYKSEN MEGATRENDI RENKAIDEN KIERRÄTYS RUOTSISSA
RENKAANKIERRÄTYS Sisällys Pääkirjoitus Pääkirjoitus...2 Harry Sjöberg Vierintävastuksen vähentäminen on rengaskehityksen megatrendi...4 Tuotekehitysjohtaja Teppo Huovila, Nokian Renkaat Järjestelmä on toiminut hämmästyttävän hyvin...7 Juha Granberg Näin naapurissa: Renkaiden kierrätys Ruotsissa...10 Tylystä tavarasta mielenkiintoista mainontaa...11 Ahtiainen & Stenfors, Rengaskierrätyksen mainonnan tekijät Julkaisija: Suomen Rengaskierrätys Oy Iso Roobertinkatu 1 A 9 00120 HELSINKI Puh. (09) 6126 880 Fax (09) 6126 8810 palaute@rengaskierratys.com Päätoimittaja: Harry Sjöberg Valokuvaaja: Aimo Virtanen Iguistus Oy Toimittaja: Jari Peltoranta Ulkoasu: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painatus: Graficolor Ky, 2009 Painosmäärä 3 500 kpl www.rengaskierratys.com TÄHÄN ON TULTU Otsikko on laina erään 60-luvun loppupuolella ilmestyneen, aikanaan kovasti kohua herättäneen kirjan nimestä. Puuttumatta kirjan sisältöön tai sen antiin, mieleen on jäänyt, että se aiheutti lähes myrskyn silloisessa ulkopolitiikkamme vesilasissa. No, tähän sitä ollaan tultu taas ja jos ei samoista syistä kuin edellä mainitussa 60-luvun kirjassa, niin tällä median rummutuksella taantumasta, laskusuhdanteesta, puolilamasta tai ties mistä, saadaan kansakunta sekaisin ja melkein ihan ilman omaa syytämme? Parhaansa hallitus kuitenkin varmasti yrittää, mutta tuo vakavien asioiden kanssa ulostulo, milloin hiihtoretkellä mieleen tulleena, milloin ministeriössä tai ties missä, ei oikein vakuuta. Oikeasta asiasta ja ongelmasta, siis työssä jaksamisesta olikin tarkoitus ja on tarve puhua, mutta se tapa, se tapa. Ja sitten oppositiolla oli kiire eduskuntaan esiintymään ja irtopisteitä keräämään. No se siitä. Kaikesta huolimatta on miellyttävä huomioida, että rengasalalla vallitsee voimakas ja terve pärjäämisen halu ja meininki, mikä ei suinkaan ole paha asia. Kysymyksessä ei ole mikään yltiöpäinen uhma, vaan terveellä tavalla vastustetaan, tiedostaen vallitseva tilanne ja sopeuttaen omia toimintojaan, kaikkialta työntyvää passiivista mielialaa vastaan. Tähän, jos mihinkään, sopii lainaus Väinö Linnaa: Aikamoisia velikultia. Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä seurataan mielenkiinnolla millä volyymillä ja aikataululla rengas- ja autokaupan muutokset näkyvät käytöstä poistettujen renkaiden kertymässä alkaneella vuodella 2009. Vuoden 2008 ennätyskertymä ei paljon auta, koska toimituksia hyötykäyttöön oli vastaavasti ennätysmäärä ja varastoissa on tavaraa varsin niukalti. Rengasrouheen markkinatilanne on erilaisten infrarakennuskohteiden aloitusten myötä edelleen hyvä joten valtiovallan asettamat käytöstä poistettujen renkaiden hyötykäyttövaatimukset toteutuvat. HARRY SJÖBERG Suomen Rengaskierrätys Oy RENKAANKIERRÄTYS Suomen Rengaskierrätys Oy on käytöstä poistettujen ajo neuvorenkaiden tuottajavastuun hoitamiseksi perustettu yhtiö, joka toimii jätelain muutoksen mukaisena, maamme ensimmäisenä tuottajayhteisönä. Omistajat: Autonrengasliitto ry, Bridgestone Finland Oy, Continental Rengas Oy, Goodyear Dunlop Tires Finland Oy, Nokian Renkaat Oyj ja Oy Suomen Michelin Ab. 2
LASKUSUHDANNE tulee viiveellä renkaiden kierrätykseen Suomen talouden yleinen laskusuhdanne ei näy vielä Suomen Rengaskierrätys Oy:n kierrätysjärjestelmään tulevien käytöstä poistettavien renkaiden määrässä. Vuoden ensimmäinen kuukausi oli vielä kohtalainen keräyskuukausi renkaiden osalta. Uusien autojen ja niiden ensiasennusrenkaiden tuonti on kuitenkin vähentynyt jyrkästi. Alle 100 000 vuosittain myytävää autoa tarkoittaa jo yli 30 prosentin pudotusta autojen mukana tulevien renkaiden tuonnissa. Taantuma tulee näkymään vähän viiveellä kierrätettävien henkilöautonrenkaiden puolella, kun tämä pienempi myyty rengasmäärä tulee poistoikään. Raskaiden renkaiden puolella taantuma näkyy jo kierrätyksessä, arvioi Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Harry Sjöberg. Liikuteltavien rahtien vähentyessä myös renkaiden kuluminen ja käytöstä poistaminen vähenee. Rahatilanteen kiristyessä autoilijat myös lykkäävät uusien renkaiden ostopäätöstä mahdollisimman pitkälle. Autoilijat harkitsevat aiempaa tarkemmin, pärjäisikö alla olevilla renkailla vielä tämän talven yli. Toivottavasti he eivät ota vääränlaisia riskejä, Sjöberg pohtii. Toinen odotettavissa oleva muutos tulee olemaan se, että niin sanottujen kolmos- ja nelosbrändirenkaiden eli vähän halvempien merkkien kysyntä tulee kasvamaan. Rengaskierrätyksen kannalta tällä ei ole merkitystä. Ei ole väliä, minkä merkkisiä renkaita kierrätettäväksi tulee. Saattaa kuitenkin olla, että halvemmat renkaat kuluvat kalliimpia nopeammin. Uudelleenpinnoitettujen renkaiden kysyntä saattaa sekin vähän kasvaa. Niiden on perinteisesti ajateltu olevan erityisesti tiukkojen aikojen tuotteita. Renkaiden hyötykäytön puolella lama saattaa lisätä rengasrouheen kysyntää, kun taloutta elvytetään infrastruktuurihankkeilla, kuten tieverkoston parantamisella ja kehittämisellä. Tällöin tarvitaan lisää edullista rakennemateriaalia meluvalleihin ja kunnostettaviin tienpohjiin. Harry Sjöberg toivoisi, että taantumalle ei annettaisi liikaa valtaa ajatuksissa, jotta siitä ei tulisi itseään ylläpitävä automaatti. Henkilöstön irtisanomisetkin kannattaa harkita tarkkaan. Lama loppuu aikanaan ja silloin voi osaavista työntekijöistä tulla verinen taistelu. Tylyt irtisanojat eivät välttämättä ole parasta a-ryhmää irtisanottujen työntekijöiden mielestä. Sen sijaan työpaikkansa säilyttänyt työntekijä on kiitollinen ja kullan arvoinen voimavara yritykselle, kun lähdetään uuteen nousuun. 3
Nokian Renkaiden tuotekehitysjohtaja Teppo Huovila: VIERINTÄVASTUKSEN VÄHENTÄMINEN ON RENGASKEHITYKSEN MEGATRENDI Maailmanlaajuinen kamppailu ilmaston lämpenemistä vastaan on nostanut autonrenkaiden kehityksen kärkiteemaksi renkaan vierintävastuksen vähentämisen. Toinen kärkiteema on rengasmelun vähentäminen. Ajoturvallisuus on myös tärkeä rengasvalmistuksen kestoteema. Vierintävastus on ollut jossakin määrin pinnalla viimeiset viisi vuotta, ja viimeisten parin vuoden aikana trendi vahvistunut aivan uudella painoarvolla, toteaa Nokian Renkaat Oyj:n tuotekehitysjohtaja Teppo Huovila. Vierintävastus syö polttoainetta Vuonna 2012 on tulossa uusi EU-direktiivi, jolla määrätään renkaiden vierintävastukselle maksimiarvot erityyppisille ren kaille. Henkilöautonrenkaissa vierintävastuksen maksimiarvoksi tulee 12. Luku kuvaa sitä, kuinka paljon rengas vastustaa vierimistä ja hävittää tehoa renkaan sisäisesti. Käytännössä luku 12 tarkoittaa 1,2 prosentin tehohäviötä liikkuvan voiman vastustuksena renkaan pyöriessä. Tämän päivän renkaissa ollaan vierintävastuksessa tyypillisesti 9 13 haarukassa, eli direktiivi poistaa huonoimmat renkaat markkinoilta, Huovila toteaa. Premium-luokan rengasvalmistajalle eli Nokian Renkaiden kaltaiselle kärkivalmistajalle direktiivi ei ole kovin suuri haaste. Halpavalmistajille haaste on kovempi. Premium-renkaat ovat yleisesti ottaen hiljaisempia ja parempia vierintävastuksen osalta kuin halparenkaat eli siltä osin ekologisempia. Vierintävastuksen osuus on noin viidennes tyypillisen bensiinikäyttöisen keskikokoisen auton polttoaineenkulutuksesta eli varsin huomattava osa. Saman rengastyypin renkaista häntäpään rengas kuluttaa noin puoli litraa enemmän polttoainetta sadalla kilometrillä kärkipään renkaaseen verrattuna. Nokian Renkaiden renkaat kuuluvat hyvään ryhmään vierintävastuksella mitattuna. Tuotekehitysjohtaja Teppo Huovila, Nokian Renkaat Oyj. Talvirengas vierii paremmin Aika monelle autoilijalle on yllätys, että tämän päivän talvirenkaat vierivät yleensä herkemmin kuin kesärenkaat. Pidemmällä matkalla kuluu talvirenkailla vähemmän polttoainetta kuin kesärenkailla. Tämän asian kanssa on painittu aika pitkään, ja olemme päässeet aika hyvälle tasolle. Lehtivertailujen mukaan meidän Hakkapeliitta R-kitkarenkaallamme on markkinoiden alhaisin vierintävastus tällä hetkellä, Huovila kertoo. 4 Kuva: Nokian Renkaat Oyj
Tämä asia on varmasti kaikkien rengasvalmistajien työpöydällä tällä hetkellä. Uudet raja-arvot ovat haastavia. Suurimmillaan normit kiristyvät jopa viidellä desibelillä, mikä on tosi kova vaatimus. Ulkomelun vähentämisessä renkaan kuviointi on olennainen tekijä, Huovila sanoo. Nastarenkaiden osalta melu ja tien kuluminen kulkevat paljolti käsi kädessä. Tietä kuluttava renkaan nasta on myös meluisa. Nokian Renkailla on ollut nastojen alla jo vuosia iskua ja melua vaimentava ohut kumikerros. Toinen puoli kolikkoa on tien pinnan vaikutus. Karkea ja epätasainen asfaltti tuottaa paljon enemmän melua kuin tasainen asfaltti. Hiljaisempia tien pinnoitteita haetaan aktiivisesti ja kierrätyskumin käyttö asfaltin seassa on yksi lupaava ratkaisu tälle alueelle. Rengasvalmistajan kymmenottelu Autonrengasta voidaan verrata kymmenottelijaan. Sen kehittämisessä täyttyy ottaa huomioon hyvin monta ominaisuutta. Kymmenen lajin kokonaissumma pyritään hiomaan huippuunsa. Missään lajissa ei voida hyväksyä alaarvoista suoritusta, Huovila havainnollistaa. Kuva: Jari Peltoranta Renkaan leveys ja profi ilisuhde vaikuttavat myös vierintävastukseen. Nykyinen normaali autonrengas 55 65 -poikkileikkauksella on aika lähellä optimia vierintävastuksen suhteen. Rengaspainekin vaikuttaa suoraan vierintävastukseen. Var sinkin alipaine huonontaa nopeasti vierintävastusta, kun rengas muokkautuu liikaa. Kuorma-autonrenkaissa on perinteisesti ollut varsin hyvä vierintävastus. Yksi rengasvalmistuksen kehityspyrkimys on renkaan keventäminen, koska kevyempi rengas vierii vähän raskasta herkemmin ja pienemmillä muodonmuutoksilla. Renkaiden painot ovatkin kymmenen vuoden aikana pudonneet noin kymmenisen prosenttia. Renkaan keventäminen on tarkkuus- ja taitolaji, joka ei ole aivan helppoa. Kaikki komponentit pitää kuitenkin saada riittävän vahvoiksi, Huovila toteaa. Liikennemelu alas Toinen ympäristöön ja renkaisiin liittyvä asia on liikennemelu, joka on paljon esillä erityisesti Keski-Euroopassa. Puhutaan tie rengas-kontaktin melusta ja nimenomaan siitä melusta, joka välittyy ympäristöön eikä auton sisälle. Vuodesta 2003 alkaen on rengasmelulle ollut hyväksymisrajat, joita niitäkin kiristetään merkittävästi vuonna 2012. Nokian Renkaat on ympäristöasioiden edelläkävijä Nokian Renkaat on erityisesti talvirenkaiden valmistajana edelläkävijä ja tiennäyttäjä, jolla on maailman laajin talvirengasvalikoima. Yhtiön tuotekehityksen perusperiaate on säilynyt samana yli 70 vuoden ajan: renkaat kehitetään pohjoisten olojen kuluttajille, jotka vaativat renkailta turvallisuutta ja kestävyyttä kaikissa ajotilanteissa. Kehitystyötä ohjaa kestävän turvallisuuden periaate, eli renkaan turvallisuusominaisuuksien tulee säilyä lähes muuttumattomina renkaan käyttöiän ajan. Ympäristöystävällisyys liittyy kiinteästi turvallisuu teen Nokian Renkaat toi maailman ensimmäisenä rengasvalmistajana markkinoille tuotteet, joiden valmistuksessa käytetään ainoastaan puhdistettuja, matala-aromaattisia öljyjä. Haitallisten öljyjen käyttö lopetettiin Nokian tehtaassa vuonna 2004. Myös Venäjän tehtaassa käytetään vain puhdistettuja öljyjä. Yritys ei käytä mitään eurooppalaisen luokituksen luokittelun mukaisesti syöpävaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja omassa tuotannossaan. 5
Kuva: Nokian Renkaat Oyj Nokian Renkaiden uusi ilmavaimenteinen Hakkapeliitta 7 -nastarengas kuluttaa tien pintaa viitisentoista prosenttia vähemmän kuin vanhempi rengasmalli. Kehityksen lähtökohtana on viisi tien alustaominaisuutta, eli jää, lumi, sohjo, märkä ja kuiva alusta. Näillä on monta huomioon otettavaa alaominaisuutta, kuten jarrutus, kiihtyvyys, sivuttaispito, ohjautuvuus, vesi- ja sohjoliirto, melu, vierintävastus, kulumiskestävyys. Eli todellisuudessa kamppailtavia lajeja on reilusti yli kymmenen. Renkaiden kehittämisessä on puhuttu myös kompromissien teosta eri ominaisuuksien suhteen. Puhutaan magic triangle -käsitteestä eli maagisesta kolmiosta, johon kuuluvat renkaan vierintävastus, märkäpito ja kulumiskesto. Näillä on toisiinsa vaikuttava riippuvuussuhde. Jonkin osa-alueen kehittäminen on äkkiä pois toisesta halutusta ominaisuudesta, ellei mukaan tule jotakin ulkopuolista, kaikkiin tekijöihin vaikuttavaa muutosta. Kymmenisen vuotta sitten kehitettiin tällaisena muutoksena niin sanottu silica-teknologia, jolla voitiin samanaikaisesti parantaa sekä renkaan vierintävastusta että märkäpitoa. Ylipäätään uuden ajoneuvonrenkaan kehittäminen on aikaa vievää toimintaa. Täysin uuden henkilöautonrenkaan kehittäminen kestää 2 4 vuotta. Noin puolet tuotekehityspanostuksista kuluu renkaiden testaamiseen, jota Nokian Renkaat tekee erityisesti Ivalon 700 hehtaarin laajuisessa testikeskuksessa. Nokian Hakkapeliitta 7 innovatiivinen uusi talvirengas Esimerkkinä Nokian Renkaiden aktiivisesta tuotekehityksestä voidaan ottaa uusi Nokian Hakkapeliitta 7 -rengas. Tämä talviteiden kameleontti yhdistää erinomaiset talviominaisuudet ajomukavuuteen, hiljaisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Renkaan melutasoon saatiin kuuden prosentin parannus edeltävään malliin verrattuna. Hakkapeliitta 7:ssä on nastojen ympärillä ilmavaimennus, joka on toteutettu vähän samalla periaatteella kuin lenkkitossujen tärähdysvaimennus. Nastojen vieressä on pienet ilmakapselit, jotka vaimentavat nastan iskua tiehen vapaassa vierinnässä sekä vähentävät nastan niin sanottua jälkiraapaisua. Nastan jälkiraapaisu on ilmiö, joka kuluttaa asfaltin pintaa. Uusi rengas on hiljaisuuden lisäksi perinteistä talvirengasta jämäkämpi ja tarkempi ajaa sekä märällä että kuivalla asfaltilla. Samalla ilmatyynyrakenne parantaa nastan kestoikää renkaassa. Rengasta testattiin VTT:n kanssa kivilaatoilla. Testien mukaan tien kuluminen väheni viitisentoista prosenttia vanhempaan rengasmalliin verrattuna. Tällä on jo kansantaloudellistakin merkitystä. Kitka- vai nastarengas? Noin viisi autoilijaa kuudesta Suomessa valitsee edelleen nastarenkaat autonsa alle. Osittain tähän vaikuttavat vanhat tottumukset ja ehkä vanhentuneet ennakkoluulotkin. Kitkarenkaan suurin heikkous on ollut pito märällä jäällä. Siinä on kuitenkin tapahtunut melko paljon kehitystä viime vuosina, ja viimeisimmät kitkarenkaat ovat jo varsin pitäviä. Kitkarenkaassa on karvan verran parempi vierintävastus kuin nastarenkaassa. Nastarenkaan perinteinen heikkous on ollut korkeampi melutaso, missä on myös tapahtunut kehitystä. Eli molemmat kehittyvät tasatahtia paremmiksi. 6
Entinen hallituksen puheenjohtaja Juha Granberg: JÄRJESTELMÄ ON TOIMINUT HÄMMÄSTYTTÄVÄN HYVIN Juha Granberg toimi Suomen Rengaskierrätys Oy:n hallituksessa yhtiön perustamisesta lähtien vuodesta 1996 vuoteen 2006. Tästä ajasta kolme vuotta kului hallituksen puheenjohtajana. Jäätyään eläkkeelle Bridgestone Finland Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2006 Granberg luopui samalla kaikista hallituspaikoistaan. Miltä rengasala ja rengaskierrätys näyttävät nyt alan ulkopuolelta katsottuna? Rengaskierrätys näyttää vain paremmalta ja paremmalta, kun sitä seuraa. Rengaskierrätyshän perustettiin hyvin nopeasti vuonna 1996. Ylpeydellä voin muistella kierrätyksen syntyä. Hienointa oli se, että koko ala synnytti kierrätysjärjestelmän täydessä yhteistyössä, vaikka muuten olimme kovia kilpailijoita. Kilpailu pistettiin syrjään ja koko rengasala toimi yhdessä. Järjestelmä on toiminut suorastaan hämmästyttävän hyvin, Granberg toteaa. Rengaskierrätyksellä viime vuosi oli taas huippuvuosi, ja kaikki sujuu hyvin edelleen. Operaattorin vaihdos pari kolme vuotta sitten oli iso muutos, mutta kaikesta päätellen sekin onnistui hyvin, ja kaikki toimii vaihdoksen jälkeenkin. Ison osan kunniasta Granberg antaa Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Harry Sjöbergille. Sjöberg on vetänyt yritystä tyylikkäästi, ja seuraava vaihe rengaskierrätyksessä tulee, kun hän jää eläkkeelle. Muut eivät ole hyödyntäneet Rengaskierrätyksen hyvin toiminutta mallia ei ole oikein saatu kopioitua myöhemmin perustettuihin kierrätysjärjestelmiin, kuten autonromujen tai sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätykseen. Myöhemmin perustetuilla muiden alojen kierrätysjärjestelmillä on ollut ihmeen suuria vaikeuksia, vaikka niille olisi ollut valmis toimintamalli olemassa. Tietääkseni näissä uudemmissa kierrätysjärjestelmissä on ollut keskeisenä ongelmana se, että niissä on monia keskenään kilpailevia päällekkäisiä järjestelmiä, Granberg sanoo. Kuva: Krista Jännäri Juha Granberg muistelee ylpeydellä rengaskierrätyksen syntyä ja seuraa alan kehitystä myös eläkepäivillään. 7
Hän uskoo, että kuluva vuosi tulee olemaan rengasalalla vaikea, kun uusien autojen myynti heikkenee. Muutenhan rengasmaailmassa ei ole suurempia muutoksia tapahtunut eläkkeelle jäämiseni jälkeen. Ala on hyvin vakiintunut ja mitään suurempia yritysjärjestelyjäkään ei ole tehty viime aikoina. Ajoneuvojen renkaita yritetään kehittää vuosi vuodelta paremmiksi ja eri aikoina on painotettu vähän eri asioita kehitystyössä. Renkaiden kehityksessä on yleisesti vallinnut sellainen ympyrä, että jotakin ominaisuutta kehitettäessä jokin toinen ominaisuus helposti kärsii. Tämän yhtälön kanssa on sitten tasapainoiltu. Tällä hetkellä on suuntana vähentää ajoneuvojen polttoaineen kulutusta. Renkaiden osalta tämä tarkoittaa erityisesti vierintävastuksen vähentämistä. Toisaalta nastojen suhteen nousee välillä paineita kieltämisen suuntaan. Eläkeprojekteja riittää Vaimoni jäi muutamaa kuukautta minua ennen eläkkeelle helmikuussa 2006, kun itse jäin toukokuun lopussa. Se oli aika optimaalinen ajoitus. Kyllähän tämä kolme vuotta on mennyt nopeasti. Minulla on ollut työn alla iso rakennusprojekti, kun olemme rakentaneet ja laajentaneet vanhemmiltani perittyä maaseutuasuntoamme talviasuttavaan kuntoon. Vanhasta kesäasunnosta jäi jäljelle vain takka, jonka ympärille rakensimme uuden talon. Tein edellisestä lopputalvesta jouluun saakka kaksitoistatuntisia työpäiviä ja asuin pienessä parakissa työmaan vierellä, Granberg kertoo. Nykyisin pariskunta viettää maaseutuasunnossa enemmän aikaansa kuin varsinaisessa kodissa Vantaalla. Olemme myös matkustaneet paljon vaimoni kanssa. Kolmessa eri jaksossa olemme asuneet esimerkiksi Ranskassa Nizzassa yhteensä nelisen kuukautta. Meillä on ollut siellä loma-asunto vuokrattuna. Ranskan kaakkoiskulman olemme tutkineet niin hyvin, että se ei paljon enää uutta nähtävää meille tarjoa. Pääsiäisen aikana olemme yleensä ystävien kanssa pari viikkoa nautiskelemassa Luoston laduista. Harrastukset takaisin Granberg on virittänyt vanhat, töiden jalkoihin jääneet harrastuksensakin uudestaan käyntiin. Suomalaiseen Klubiinkin liityin, mitä kautta oikeastaan metsästyskin palasi kuvioihin mukaan. Metsästyksen olin lopettanut jo 40 vuotta sitten. Aloitin sen uudelleen ja suoritin metsästäjän tutkinnon hirvikokeineen. Pakkasessa on parhaillaankin pari jänistä ja pari teertä. Saunaseuraan liityin jo työaikoina. Siellä tapaan kavereita säännöllisesti, Granberg kertoo. Pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana hänellä on ollut myös tilaisuus olla mukana Suomen Rengaskierrätys Oy:n tilinpäätösillallisilla, joissa saa tavata vanhoja tuttuja. Kuva: Krista Jännäri Työura renkaiden parissa muistuu hauskalla tavalla mieleen kaupunkikodin vastaremontoidussa kylpyhuoneessa, johon Juha Granberg asensi renkaanmuotoisen lavuaarin. Granberg toteaa liikkuneensa ikänsä luonnossa ja oppineensa kunnioittamaan luontoa. Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustaminenkin on selvästi näkynyt luonnossa. Rengasromut ovat kadonneet maastosta kokonaan, mikä on merkittävä asia luontokulkijalle. 8
Näin naapurissa -sarja alkaa RENKAIDEN KIERRÄTYS RUOTSISSA Renkaankierrätys-lehti ottaa naapurimaiden rengaskierrätysjärjestelmät suurennuslasin alle. Esittelysarjan aloittaa Ruotsi ja sikäläisestä järjestelmästä vastaava kierrätysyhtiö Svensk Däckåtervinning AB (SDAB). Svensk Däckåtervinning AB poikkeaa olennaisesti omistusrakenteeltaan suomalaisesta sisaryrityksestään. SDAB:n perustajina ja omistajina ei ole yksityisiä yri tyksiä, vaan rengaskierrätysyrityksen omistavat ruotsalaiset rengasalan kattojärjestöt. Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä rengasalan keskeiset yritystoimijat ovat mukana suoraan omistajina. SDAB:n perustivat vuonna 1994 silloinen rengasmaahantuojien yhdistys Däckleverantörernas Förening ja suomalaista Autonrengasliittoa vastaava Däckspecialisternas Riksförbund. SDAB on voittoa tavoittelematon yritys, eli sen tuotta maa tulosta ei voida jakaa osakkeenomistajille, vaan tuo tot käytetään kierrätysjärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Järjestelmä toimii hyvin eli kerää talteen ja hyötykäyttää käytännössä kaikki käytöstä poistuvat ajoneuvonrenkaat, kuten Suomessakin ja muissa Pohjoismaissa tapahtuu. Ruotsissa kerätään hyötykäyttöön vuosittain noin 75 000 tonnia käytöstä poistettuja ajoneuvon renkaita. Tänä vuonna tulee vuodesta 1994 lähtien laskettu kokonaiskeräysmäärä ylittämään miljoonan keräystonnin rajan. Sementinvalmistukseen ja energiaksi Ruotsissa kerättyjä käytöstä poistettavia autonrenkaita hyödynnetään erityisesti energiana sementtiteollisuudessa, jonne toimitetaan noin neljäsosa kerätystä rengasmateriaalista. Renkaat rouhitaan rouheeksi, joka poltetaan sementtiuuneissa. Rengasrouhe korvaa prosessissa tarvittavaa hiiltä. Se myös sisältää enemmän energiaa painoyksikköä kohti kuin hiili. Lisäksi renkaissa oleva teräsvyö tarjoaa sementtiprosessiin sen tarvitsemaa rautaa. Suomessakin on tutkittu renkaiden hyödyntämistä sementinvalmistuksessa, mutta täkäläiset sementtiyritykset ei vät ole lämmenneet rengasrouheen käytölle Ruotsin tavoin. Ruotsalaiseen renkaiden hyötykäyttöön vaikuttaa se, että siellä renkaiden polttamista sementtiuuneissa ja energiavoimaloissa tuetaan, toi sin kuin Suomessa. Tuen vuoksi Ruotsissa pol tetaan renkaita myös voimaloissa lämpöenergiaksi. Läm pövoimakäyttöön kului vajaa 15 prosenttia kerätyistä renkaista vuonna 2008. Maanrakennukseen ja raaka-aineeksi Käytöstä poistettujen renkaiden maanrakennuskäyttö on Ruotsissa ollut Suomea pidättyväisempää. Vasta viime vuosina siellä on käynnistetty erilaisia maanrakennushankkeita esimerkiksi kaatopaikkaja kenttärakenteisiin. Maanrakennuskäyttö on lähtenyt melko nopeasti kasvuun, ja sen osuus oli vuonna 2008 samaa suuruusluokkaa kuin lämpövoimapoltonkin. Ruotsissa panostetaan nyt erityisesti laajempiin asfalttitutkimuksiin, joissa selvitetään, voisiko käytetyistä renkaista jauhettuja kumirakeita käyttää asfaltin seassa vahvikeaineena. Kumi näyttäisi aiempien tutkimusten mukaan parantavan asfaltin ominaisuuksia. Kumi lisää asfaltin kestävyyttä ja joustavuutta sekä vähentää liikenteen rengasmelua. Toimitusjohtaja Lars Åman, Svensk Däckåtervinning AB. Pieni osa Ruotsissa kerätyistä renkaista käytetään räjähdysmattoihin ja uudelleenpinnoitukseen, kuten Suomessakin. Muutama prosentti renkaista viedään ulkomaille, jossa ne jauhetaan kumirakeeksi. Ruotsissa ei ole omia tehtaita kumirakeiden valmistamiseksi. Ruotsissa rengaskierrätyksen kulut rahoitetaan uusien renkaiden oston yhteydessä kerättävällä kierrätysmaksulla joka on tällä hetkellä 16-1000 kruunua eli noin 1,5 90 euroa. Halvin kierrätysmaksu on kevytajoneuvojen ja henkilöauton renkailla ja kallein suurilla työkoneiden renkailla. Suomessa uusien renkaiden kierrätysmaksut ovat 1,85 61,10 euroa. 9
Rengaskierrätyksen mainonnan tekijät Ahtiainen & Stenfors: TYLYSTÄ TAVARASTA MIELENKIINTOISTA MAINONTAA AD Heikki Ahtiainen ja copy Jouko Stenfors vastaavat Suomen Rengaskierrätys Oy:n mainonnan tekemisestä. Työparina he ovat toimineet vuodesta 2001, minkä lisäksi Stenfors on ollut aiempien yrityksiensä kautta mukana rengaskierrätyksen mainoskuvioissa aivan kierrätysjärjestelmän perustamisesta lähtien. Heikki kuvittaa ja suunnittelee ja minä kirjoitan ja suunnittelen. Meillä on molemmilla oma yrityksemme, mutta työskentelemme Ahtiainen & Stenfors -nimellä ikään kuin työyhteenliittymänä, kun teemme yhteisiä projekteja, Jouko Stenfors kertoo. Miesten erityisosaamisaluetta on suoramarkkinointi. He tekevät paljon varsinkin aikakauslehtikampanjoita. Näiden lisäksi asiakkaita on ollut lukemattomilta eri aloilta pitkän uran aikana. 10 Tässä tuntee itsensä ihan ihmiseksi Suomen Rengaskierrätys Oy on meille erityisen mielenkiintoinen ja mieluinen asiakas, koska se poikkeaa täysin muista asiakkaistamme. Muilta osinhan teemme kampanjoita, joilla pyritään lisäämään myyntiä tai muita suoritteita. Rengaskierrätyksen osalta emme pyri myymään mitään, vaan tuomaan esiin sitä, mihin Suomessa on renkaiden kierrätyksessä päästy. Ja rengasalan toimijathan ovat hoitaneet asiat tosi mallikkaasti. Kierrätysprosentti on yli 90, Stenfors sanoo. Ahtiainen ja Stenfors ovat tehneet Suomen Rengaskierrätys Oy:lle mainoksia ja kampanjoita aikakauslehtiin ja sanomalehtiin sekä lehtimainonnan lisäksi ulkomainontaa, kalentereita ja esitteitä. Sillä on minulle todella iso merkitys, että saamme näissä kampanjoissa viedä eteenpäin oikeaa asiaa, kuten puhtaampaa luontoa. Tässä tuntee itsensä ihan ihmiseksi, Stenfors sanoo. Työni on muutenkin tosi kivaa, ja jos siihen tulee vielä tällaista hyvän tekemisen lisäarvoa, niin totta kai se motivoi, Ahtiainen jatkaa. Hyvät lukuarvot Pöydällä on juuri valmistunut Voi hyvin lehteen tehty mainos, jossa vereväksi nuortunut mummo potkii kelkalla pinnoitettujen autonrenkaiden päällä. Otsikkona on: Uutta potkua. Rengaskierrätykselle tekemiemme ilmoitusten tutkitut huomioarvot ja lukuarvot ovat olleet hirmuisen hyviä. Merkittävästi keskimääräistä parempia, Stenfors sanoo. Pöydällä on myös rengaskierrätysaiheinen minikalenteri, joka on pienennetty versio suuresta seinäkalenterista. Uusi kalenteri tullut ulos joka vuosi viimeiset viisi vuotta. Seinäkalenterin teko on joka vuosi hurja haaste. Ensimmäinen ajatus on aina, että mitä me voimme enää tehdä paremmin. Sitten padot avautuvat, kun saa pään auki. Musta rengas on kuvittajalle vaikea materiaali. Räjähtänyt autonrengas ei ole yksinään kauhean kiinnostava. Sen mukaan täytyy aina ympätä jotakin muuta, mielellään ihminen. Kun rengaskasan päälle tai viereen tulee lapsi potkimaan palloa tai kaunis nuori nainen potkukelkkailemaan, saadaan näistä jonkinlainen yhdistelmä, jonka takaa voi löytyä vihreätä ajatusta tai mitä sieltä nyt löytyykään, Ahtiainen pohtii. Heimosota toimistossa Ahtiainen on syntyperäinen savolainen ja Stenfors Satakunnan miehiä Porista. Kulttuuritörmäystä ei ole voinut välttää. Täällä on käyty heimosotia, Stenfors julistaa, mutta pehmentää heti perään. Oikeasti tulemme harvinaisen hyvin toimeen keskenämme ollaksemme porilainen ja savolainen. Minä olen häirikkö. Hyppään kattoon ja karjaisen, kun saan ajatuksen. Silloin Heikki keikkuu jakkaralla, Stenfors nauraa.
Kuva: Ahtiainen & Stenfors Molemmat kehittävät ideoita, joihin toinen nappaa kiinni. Idea lähtee kuvasta tai tekstistä tai molemmista. Joskus joudutaan puristamaan ideaa viimeiseen hikipisaraan, kun aikataulut ahdistavat. Silloin tehdään töitä vaikka yöllä ja viikonloppuisin. Stenfors on tehnyt mainontaa vuodesta 1985 lähtien. Sitä ennen hän on toiminut toisen puolen työelämästään myynti- ja markkinointitehtävissä. Ahtiainen on tehnyt mainontaa koko työelämänsä ajan, 42 vuotta. Siitä on suoramainonnan ja -markkinoinnin parissa kulunut 32 vuotta. - Tulin 18-vuotiaana Helsinkiin ja pääsin heti töihin mainosalalle, aluksi oppipojaksi ja siitä se lähti. Olen tehnyt esimerkiksi postimyyntikampanjoita Anttilasta Valittuihin Paloihin ja kaikkea siltä väliltä näiden vuosien aikana, Ahtiainen kertoo. Hauskin työ? Kysyn miehiltä, mikä on ollut rengaskierrätyksen toimeksiannoista hauskin työ? Ahtiaisen ei tarvitse kauan miettiä. Hän nostaa esiin viimevuotisen seinäkalenterin. Viime vuoden seinäkalenteriin vaihdoimme tunnettuihin taideteoksiin käytettyjä renkaita alkuperäisen kohteen tilalle. Esimerkiksi anatomian luennon ruumiin tilalle vaihdettiin rikkinäinen rengas. Täytyy sanoa, että meillä oli tosi hauskaa, mikä varmaan näkyi itse kalenterissakin. Stenforsin täytyy miettiä kauemmin. On vaikea nostaa esiin yhtä suosikkia, mutta: Yhden parhaista teksteistäni tein kierrätyskumista valmistettuun hiirimattoon, mustaan kumilätyskään. Asetuin hiirimaton asemaan: Se on renkaasta, kun puhutaan. Terve! Tekivät minusta hiirimaton. No, mikäs siinä, siistiä sisätyötä. Ennen pyörittiin pakkasessa ja pyryssä, kurassa ja kuumassa piessä. Raskaasti rautaa niskassa. Sellainen käy pinnan päälle. Olkapäät pyöristyvät, kalju alkaa paistaa ja ote katoaa. Varmasti. Onneksi on nämä kumiukon keenit, taipuisa luonne ja kierrätykseen sopiva kroppa ja niin edelleen. Se oli omalla tavallaan erityisen haasteellinen ja älyttömän hauska homma, kun se lähti kulkemaan, Stenfors kertoo. Miehet korostavat sitä, että jokaisen työn tekeminen on ollut hauskaa, vaikka jokaisen työn tekeminen on myös vaativaa. Mainoskuvat: Aimo Virtanen 11