Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2002 vp Karjalan pitäjä- ja kotiseutulehtien tukeminen Eduskunnan puhemiehelle Karjalan ja muiden Pariisin rauhansopimuksella pakkoluovutettujen alueiden siirtolaisväestö ja heidän jälkeläisensä ovat jatkuvasti julkaisseet pitäjälehtiä ja muita kulttuurijulkaisuja. Nämä julkaisut ovat tallentaneet historiaa ja kulttuuria ja toimineet mielipiteenvaihdon areenana. Monet näistä julkaisuista ovat korkeatasoisia, ovat ilmestyneet säännöllisesti vuosikymmeniä ja omaavat laajan lukijakunnan. Valtio tukee lehdistöä, mm. kulttuuri- ja mielipidelehtiä, vuosittaisen talousarvion puitteissa. Pakkoluovutettujen alueiden pitäjälehdet ja muut kulttuuri- ja mielipidejulkaisut eivät ole saaneet tukea. Kun näiden pitäjälehtien ja muiden julkaisujen tulot ovat pienet, on tämä asiantila, jossa ne ovat valtion ja muun yhteiskunnan taloudellisen tuen ulkopuolella, herättänyt ihmetystä ja tyytymättömyyttä. Kirjalliseen kysymykseen KK 474/2001 vp antamassaan vastauksessa kulttuuriministeri vetosi muun ohessa siihen, ettei vuonna 2001 hallituksen tiedossa ollut, että nämä lehdet olisivat hakeneet vuoden 2000 osalta kulttuurilehtitukea. Vuonna 2002 ainakin Jaakkiman Seudun Perinneyhdistys ry on hakenut valtion avustusta Jaakkiman Sanomat -lehteä varten. Tukea ei ole kuitenkaan myönnetty. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueiden pitäjälehtien ja muiden julkaisujen taloudellisen tuen tarpeesta ja aikooko hallitus tehdä jotain asian korjaamiseksi? Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2002 Risto Kuisma /sd Versio 2.1

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1059/2002 vp: Onko hallitus tietoinen Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueiden pitäjälehtien ja muiden julkaisujen taloudellisen tuen tarpeesta ja aikooko hallitus tehdä jotain asian korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opetusministeriö tukee kulttuurilehtiä vuosittain talousarvion puitteissa. Vuonna 2002 kulttuurilehtitukea myönnettiin 757 000 euroa 121 hakijalle. Opetusministeriön kulttuurilehtien tukemiseen osoitetun määrärahan hakemisesta ja käytöstä 19.12.2001 annettujen ohjeiden mukaan kulttuurilehdellä tarkoitetaan laadukkaasti toimitettua painetussa taikka muussa muodossa Suomessa ilmestyvää pääsääntöisesti maksua vastaan jokaisen saatavissa olevaa lehteä. Avustusta voidaan myöntää lehdelle, joka ylläpitää kulttuurista, tieteestä, taiteesta tai uskonnollisesta elämästä käytävää yhteiskunnallista keskustelua. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota myös lehden levikkiin ottaen huomioon kuitenkin erilaiset vähemmistökulttuuritarpeet. Avustus ei ole tarkoitettu lehdelle, joka toimii pääasiassa jonkin yhteisön sisäisen tiedottamisen välineenä. Myöskään sanomalehdenomaisia lehtiä ei tueta. Avustusta voidaan myöntää vaikeassa taloudellisessa asemassa olevalle kulttuurilehden kustantajalle kehittely-, toimitus-, painatus-, jakeluja kuljetuskustannusten peittämiseen edellyttäen, että lehti ilmestyy säännöllisesti ja on ilmestynyt vähintään yhden vuoden ajan. Avustuksen myöntää opetusministeriö kuultuaan kulttuurilehtilautakuntaa. Kulttuurilehtilautakunta selvittää, täyttävätkö hakemukset edellä mainitut tuen muodolliset ja laadulliset kriteerit ja tekee opetusministeriölle esityksensä käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Tuki on harkinnanvarainen ja siihen sovelletaan valtionavustuslakia. Vuonna 2002 kulttuurilehtitukea haki 189 hakijaa. Tukea myönnettiin 121 hakijalle. Määrärahan pienuuden vuoksi kaikille muodolliset kriteerit täyttäville lehdille ei voitu myöntää tukea. Opetusministeriö ei katsonut voivansa vuonna 2002 antaa kulttuurilehtitukea sitä hakeneille Karjalan pitäjä- ja kotiseutulehdille, koska kulttuurilehtilautakunta ei esittänyt tuen myöntämistä. Ko. lehdet eivät kaikilta osin täyttäneet tuen muodollisia kriteereitä, joista tärkein on taloudellisen tuen tarve. Tukea myönnetään ainoastaan vaikeassa taloudellisessa asemassa olevalle kulttuurilehden kustantajalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voittoa tuottavia lehtiä ei tueta. Toinen syy hakemusten hylkäämiseen on ollut joidenkin lehtien sanomalehdenomaisuus. Opetusmisteriö ei voi tehdä poikkeuksia tuen antamisen ehtoihin jonkin hakijaryhmän osalta, 2

Ministerin vastaus KK 1059/2002 vp Risto Kuisma /sd vaan soveltaa niitä kaikkiin hakijoihin. Lehdet eivät ole automaattisesti tuen piirissä, vaan harkinta tehdään hakemuksesta joka vuosi erikseen. Lehdet, joilta aikaisemmin on evätty tuki, voivat päästä tuen piiriin taloudellisen tilanteen muuttuessa siten, että lehden voidaan katsoa olevan tuen tarpeessa. Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 2003 Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1059/2002 rd: Är regeringen medveten om det behov av ekonomiskt stöd som sockentidningar och andra publikationer i Karelen och övriga tvångsöverlåtna områdena har och avser regeringen göra något för att hjälpa upp saken? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Undervisningsministeriet stöder varje år kulturtidskrifter inom ramen för statsbudgeten. År 2002 beviljades 757 000 euro i kulturtidningsstöd till 121 sökande. Enligt ministeriets anvisningar 19.12.2001 om ansökan och användning av medel ur anslaget för stöd till kulturtidskrifter avses med kulturtidskrift en kvalitativt redigerad tidning som utkommer i Finland i tryckt eller annan form och mot avgift är tillgänglig för var och en. Understöd kan beviljas en tidskrift som bidrar till den samhälleliga diskussion som förs om kultur, vetenskap, konst eller religiöst liv. Vid beviljande av understöd beaktas även tidningens upplaga, dock med hänsyn till behoven i olika minoritetskulturer. Understödet är inte avsett för tidningar som i huvudsak tjänstgör som någon förenings interna informationskanal. Inte heller stöds tidningar av typen dagstidning. Understöd kan beviljas kulturtidningsförläggare i en svår ekonomisk situation för att täcka tidningens kostnader för utveckling, redigering, tryckning, spridning och transporter, förutsatt att tidningen utkommer regelbundet och har utkommit minst i ett års tid. Understöden beviljas av undervisningsministeriet efter att ha hört kulturtidningsnämnden. Nämnden utreder om ansökningarna uppfyller de ovan nämnda stödkriterierna i fråga om form och kvalitet och gör framställningar till undervisningsministeriet inom ramen för det disponibla anslaget. Stödet är beroende av prövning och följer statsunderstödslagens tillämpning. År 2002 söktes kulturtidningsstöd av 189 sökande. Stöd beviljades till 121 av dem. På grund av anslagets litenhet kunde inte alla sökande som uppfyllde de formella kriterierna beviljas stöd. Undervisningsministeriet ansåg sig inte bland de sökande år 2002 kunna ge kulturtidningsstöd till socken- och hembygdstidningarna i Karelen, eftersom kulturtidningsnämnden inte hade gjort någon framställan om beviljande. Tidningarna i fråga fyllde inte till alla delar de formella stödkriterierna, varav det viktigaste är behovet av ekonomiskt stöd. Stöd beviljades endast kulturtidningsförläggare i en svår ekonomisk situation. Detta betyder i praktiken att en vinstgivande tidning inte understöds. En annan orsak till att ansökningar avslagits har varit vissa tidningars likhet med en dagstidning. Undervisningsministeriet kan inte göra undantag från stödkriterierna i fråga om någon särskild grupp av sökande, utan tillämpar kriterierna på alla sökande. Tidningarna omfattas inte automatiskt av stödet, utan prövning sker efter ansökan för vart år. Tidningar vars stöd tidigare dragits in kan på nytt börja omfattas av stödet när den ekonomiska situationen förändras så att tidningen kan anses vara i behov av stöd. 4

Ministerns svar KK 1059/2002 vp Risto Kuisma /sd Helsingfors den 7 januari 2003 Kulturminister Kaarina Dromberg 5