Helsingin Itämeri-toimenpideohjelman tilannekatsaus

1 (12) Helsingin Itämeri-toimenpideohjelman 2014 2018 tilannekatsaus Tiivistelmä Helsinki on pian jo vuosikymmenen pitänyt merta ja sen hyvää tilaa strategisesti tärkeänä tekijänä kilpailukyvylleen. Meren merkitys alkoi näkyä kaupunkitasolla vuonna 2007 Turun kanssa käynnistettyjen Itämeri-toimenpideohjelman ja Itämerihaaste-verkostoaloitteen kautta, ja kaupungin strategiaohjelmassa 2009 2012 Itämerihaaste oli omana kokonaisuutenaan. Helsingin ja Turun toisen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman 2014 2018 1 visio on puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri. Ohjelman viiden teeman ja 75 toimenpiteen toteutukseen osallistuu laaja joukko kaupungin hallintokuntia: ympäristökeskus (pj), Helsingin Markkinointi Oy, Helsingin Satama, kaupunginkanslia, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, Korkeasaaren eläintarha, liikuntavirasto, opetusvirasto, pelastuslaitos, rakennusvalvontavirasto, rakennusvirasto, Stara, ympäristökeskus sekä HSY Vesi. Itämeri-toimenpiteiden toteuttamiseksi kaupungin omia toimintatapoja on kehitetty, toteutettu erillishankkeita ja löydetty synergioita erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa: mm. rannikkovesiin ja pienvesiin kohdistuvaa hulevesien ja oman maatalouden hajakuormitusta on vähennetty, laivaliikenteen ja veneilyn ympäristövaikutuksia vähennetty ja tietoisuutta hyvistä käytännöistä lisätty, roskaantumiseen puututtu, öljyntorjuntaa kehitetty, merialueen ja saariston kokonaisvaltaista suunnittelua viety käytäntöön ja uutta meriluontotietoa karttapalveluun. Näiden konkreettisten toimenpiteiden lisäksi aktiivisen Itämeri-kansalaisuuden puitteissa on edistetty tietoisuutta ja aktiivista toimijuutta kaupungin sisäisessä toiminnassa, opetus- ja tiedotustoiminnassa, palvelutoiminnassa ja verkostoyhteistyössä. Itämerihaasteen suomalaisia ja kansainvälisiä verkostokumppaneita tuetaan maksutta niiden vesiensuojelutyössä, ja neuvotaan muita verkostoja ja hankkeita onnistuneiden yhteistyökäytäntöjen rakentamisessa. Ensimmäiseltä kaudelta jatkuvia suurempia panostuksia tälläkin ohjelmakaudella on mm. Itämeren suojelun ekonomian lahjoitusprofessuuri Helsingin yliopistolle ja tiivis yhteistyö sen puitteissa. Itämeri-ohjelman 2014 2018 toimenpiteistä Helsingissä on kesällä 2016 valmiina 5 kpl, käynnissä 34 kpl ja aloitettu 18 kpl. Aloittamatta on vielä 25 toimenpidettä tai osatoimenpidettä. Itämerihaaste-kumppaniverkostossa on yli 230 organisaatiota, jotka ovat omalta osaltaan sitoutuneet vesiensuojelutyöhön uudelle kaudelle vuodesta 2014 alkaen, niistä 25 on tähän mennessä päivittänyt omat toimenpideohjelmansa ja 29 on uusia, kauden aikana sitoutuneita kumppaneita. 1 http://www.itamerihaaste.net/files/910/helsingin_ja_turun_itameri-toimenpideohjelma_2014-2018_final_pienennetty.pdf; kaupunginhallitus 42/25.11.2013

2 (12) Tausta Itämerihaaste syntyi vuonna 2007, kun Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuivat konkreettisiin vapaaehtoisiin toimiin rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi kaupunginjohtajiensa aloitteesta. Itämeri nostettiin myös kaupunkien strategiatyöhön, Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan ja Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmaan. Kaupunkien ensimmäisessä yhteisessä Itämeri-toimenpideohjelmassa oli yhdeksän teeman alla 37 konkreettista toimenpidettä, joita ryhtyi toteuttamaan kymmenkunta virastoa ja hallintokuntaa molemmista kaupungeista. Kaupunkien omien toimenpiteiden lisäksi myös muut toimijat haastettiin mukaan talkoisiin. Vuosien 2007 2013 aikana lähes 200 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista, kuten kuntia, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yliopistoja, alueellisia toimijoita ja valtion laitoksia, otti Itämerihaasteen vastaan. Helsingin ja Turun ensimmäisen Itämeri-toimenpideohjelman toteutumisen 2007 2012 vertaisarvioinnin toteutti Tampereen kaupungin kestävä yhdyskunta -yksikkö ja ympäristönsuojeluyksikkö keväällä 2013. Arvioijat keräsivät kokemuksia ohjelman sisällöstä ja sen toteutuksesta suoraan kaupunkien hallintokunnilta haastattelemalla niiden edustajia, ja hyödyntämällä kaupunkien Itämeri-työryhmien kokousmuistioita ja vuosittaisia toimenpiteiden toteutumataulukoita, eri virastojen ja Itämerihaasteen internetsivuja sekä kahta AMKopinnäytetyötä. Arvio tilattiin uuden ohjelmakauden suunnittelun tueksi ja sen tulokset ja suositukset huomioitiin uudessa toimenpideohjelmassa. Vertaisarvioinnissa Itämerihaasteen todettiin verkottaneen Helsingin ja Turun omaa toimintaa, tuoneen uusia kaupungin sisäisiä tahoja mukaan vesiensuojeluun, auttaneen hahmottamaan kokonaisuuksia ja luoneen jäsentyneen yhteisen tavan toimia molemmissa kaupungeissa. Itämerihaaste oli myös ohjannut kaupunkien toimijat miettimään vesistöihin ja ympäristöön liittyviä asioita entistä useammin ja perusteellisemmin. Vesiensuojelutoimenpiteisiin löytyi helpommin resursseja ja niitä saatiin toteutettua etupainotteisesti. Ylimmän johdon sitoutuneisuus vei työtä vahvasti eteenpäin ja Itämerihaasteen koettiin muokkaavan positiivisesti kaupunkien imagoa. Kehitettävää löydettiin roolien selkiyttämisestä etenkin kaupunkien sisäisten ja toisaalta alueellisten toimijoiden kesken laajemmin valuma-alueella, ja hallinnollisten rajojen todettiin hankaloittaneen virastojen yhteistyötä. Joidenkin toimenpiteiden vaikuttavuutta oli vaikea arvioida selkeiden mittareiden puuttuessa, samoin kuin Itämerihaasteen osuutta kestävän kehityksen ja ympäristötietoisuuden lisääntymisessä. Kumppaniverkoston organisaatioiden konkreettisten vesiensuojelutekojen todettiin ansaitsevan enemmän näkyvyyttä ja myös kaupunkilaisten Itämeri-tietoisuuden ja osallisuuden lisäämisessä Itämerihaasteella todettiin olevan enemmän potentiaalia kuin mitä oli toteutettu esimerkiksi merkittävien hankkeiden ja tapahtumien kautta. Vuosien saatossa myös valtakunnallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö niin Itämeren suojelukomission HELCOM:n kuin Euroopan unionin puolelta muuttui. Myös uusia, kansainvälistä huolta herättäviä meren tilaa heikentäviä uhkia ilmeni mainittakoon roskaantuminen, mikromuovit ja merialueiden käytön ristiriidat. Uudella toimenpideohjelmalla

3 (12) Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuivat jatkamaan työtä rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi vuosina 2014 2018. Samalla ne haastoivat uudet toimijat mukaan yhteistyöhön ja olemassa olevat verkostokumppanit uudistamaan omat toimenpideohjelmansa. Kaupunkilaiset sekä matkailijat hyödyntävät Helsingissä merta ja rantoja mm. viettämällä aikaa veneillen, ulkoillen ja uiden, ja rannoille rakentuu koko ajan uusia meren merkitykseen rakentuvien palveluiden ja kaupunkikulttuurin toteuttajia. Yhä useampi pääsee nauttimaan suoraan merestä myös uusien kaupunginosien, Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentuessa aivan meren äärelle. Kaupungissa vierailee vuosittain satojatuhansia risteilyturisteja, nämä siis reittiliikenteen noin kymmenen miljoonan Suomenlahdella kulkijan lisäksi. Merellä ja rannoilla kulkevien kaupunkilaisten lisäksi juuri nämä matkailijat saavat ensikäden kokemuksia siitä, miten Helsinki huolehtii merialueestaan ja kehittää saaristoaan. Itämeri-toimenpideohjelma 2014 2018, tilanne Helsingissä kesällä 2016 Yhteiseksi haasteeksi ohjelmakaudelle todettiin meren käyttöpaineiden ja meren tilan parantamisen yhteensovittaminen. Helsinki ja Turku haastoivat itsensä jatkamaan työtä terveen Itämeren puolesta 2014 2018 vahvistaakseen yhteistä tunnetta lähivesiemme omistajuudesta ja vastuuta niiden hyvinvoinnista, koska puhdas Itämeri on tuottava Itämeri. Meren tärkeys nousi viimeksi esiin kuluneena keväänä yhtenä huipputekijänä kaupungin brändityössä. Kaupungit päättivät vapaaehtoisista, lain ja ydintoimintansa vaatimukset ylittävistä toimista ja yhteistyön edelleen kehittämisestä vähentääkseen oman toimintansa aiheuttamaa kuormitusta Itämereen ja vahvistaakseen myönteisiä vaikutuksiaan meren tervehtymiseen. Helsingin ja Turun nykyinen, toinen viisivuotinen Itämeri-toimenpideohjelma tukee seuraavien päämäärien saavuttamista: 1. Kirkkaat rannikkovedet, 2. Hyvinvoiva meriluonto, 3. Puhdas ja turvallinen vesiliikenne, 4. Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö, 5. Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Kesällä 2016 ohjelma on puolivälissä. Suurinta osaa toimenpiteistä toteuttaa useampi hallintokunta, mutta yksi hallintokunta on kussakin toimenpiteessä sovittu päävastuulliseksi. 1. Kirkkaat rannikkovedet Rehevöityminen on keskeinen Itämeren ja sen valuma-alueella sijaitsevien sisävesien ongelma, joka haittaa monella tavalla koko meriekosysteemiä sekä oleellisesti heikentää etenkin rannikkovesissä meren tarjoamia hyötyjä liittyen esimerkiksi virkistyskäyttöön, matkailuun ja kalakantoihin. Helsingin ja Turun kaupungeille meri on tärkeä kilpailukykytekijä ja kaupunkilaisten viihtyvyyden lähde. Teeman toimenpiteiden tavoitteena on vähentää eri lähteistä kaupunkien vesistöihin ja Itämereen tulevaa rehevöittävien ravinteiden, fosforin ja typen, kuormitusta. Päämäärän saavuttamiseksi toimenpiteitä toteutetaan viemäriverkkoon, jätevesien ja hulevesien käsittelyyn, maatalouteen ja viheralueiden hoitoon sekä ulkoilualueiden ja hajakiinteistöjen hoitoon ja kunnostamiseen liittyen (taulukko 1). Vakiintuneesti ovat käynnissä jo edellisellä kaudella 2008 aloitetut maatalouden vesiensuojelutoimet, joiden myötä mm. peltojen

4 (12) talviaikaista kasvipeitteisyyttä on edelleen nostettu 60 %:sta 75 %:iin, suorakylvöpeltoja on 100-150 ha vuodessa, suojakaistoja on 2,35 ha ja suojavyöhykkeitä 8,08 ha ja vuodesta 2008 alkaen on jäänyt vuosittain käyttämättä 10 kg/ha teollista fosforilannoitetta vilja-, öljykasveilla ja nurmilla. Kokonaispinta-alaan kuuluu myös luonnonhoitopeltoja, suoja-alueita ja viherlannoitusnurmia, joita ei muutenkaan lannoiteta. Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn edistämisessä on päästy alkuun mm. rakentamalla CITYWATER EU-hankkeen puitteissa Helsingin ensimmäinen biuosuodatusallas Maunulanpuistoon ja tekemällä Haaganpurolle koko puron valuma-alueen kattava hulevesisuunnitelma. Lisäksi on edistetty viherkertoimen käyttöä, sisällytetty hulevesimääräys Vartiosaaren osayleiskaavaan ja valmistellaan vastaavia määräyksiä itäisen saariston asemakaavaan. Hulevesistrategia on myös päätetty uudistaa iwater-eu-hankkeen puitteissa. Omissa haja-asutusalueen kiinteistöissä ulkoilualueilla mm. Kaunissaaren ison asiakassaunan, Kotiluodon, Malkasaaren ja Skogsholmenin harmaiden vesien käsittelyjärjestelmät on uusittu, ja Elisaaren kiinteistöjen ja Honkaluodon jätevesijärjestelmät uusittu. Laajemmin Vantaanjoen valuma-alueen hajakuormituksen hallinnan kehittämisessä on päästy alkuun yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. HSY on uudistanut oman Itämerihaasteen toimenpideohjelmansa. Taulukko 1. Tilanne kesällä 2016, päämäärä Kirkkaat rannikkovedet (ravinnekuormituksen vähentäminen). Toimenpide tiivistetysti Päävastuu Tilanne 1. Viemäröintisaneeraukset ja sekaviemäröinnin vähentäminen HSY Käynnissä 2. Lietteiden käyttö viherrakentamiseen omilla alueilla HKR Ei toimenpiteitä 3. HSY: Ohjelman 2012-2014 toteutus HSY Valmis 5. Hulevesiratkaisut strategian mukaisesti: ks. alla tarkemmin 6. Hulevedet rakennusluvissa ja poikkeamispäätöksissä RakVV Käynnissä 7. Hulevedet kaavamääräyksissä KSV Aloitettu 8. Pienvesihankkeita ja pienvaluma-alueiden hulevesiratkaisuja HKR Käynnissä 9. Maatalous: suojakaistat, kosteikot ym. pelloilla HKR Käynnissä 10. Ei teollisia fosforilannoitteita pelloilla HKR Käynnissä 11. Ympäristötuki ja ravinnetaseet pelloilla HKR Käynnissä 12. Vuokrapeltosopimusten vesiensuojelu HKR Käynnissä 13. Talviaikainen kasvipeitteisyys pelloilla HKR Käynnissä 15. Hajakiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilannekatsaus KV Käynnissä 16. Tukitoimet jätevesiyhtymille KV Aloitettu 17. HSY: uusi ohjelma 2014 HSY Valmis 20. Koulutuksia hulevesiasioista Ymk Ei toimenpiteitä 21. Huomioidaan suunnitelmissa valuma-alueet KSV Aloitettu 22. Viherkertoimen käytön edistäminen KSV Aloitettu 23. a Pilottikohde/-hanke (hulevedet, kantakaupunki) HKR Ei toimenpiteitä 23. b Pilottikohde/-hanke (hulevedet, esikaupunki) HKR Ei toimenpiteitä 24. Käynnistetään hulevesiseurantaa Ymk Aloitettu 25. Hulevesien avoratkaisut kaavoissa ja toteutus KSV Aloitettu 26. Tutkimusyhteistyö HY hulevedet Ymk Ei toimenpiteitä 27. Jätevesijärjestelmien saneerauksia hajakiinteistöihin LiV Käynnissä 28. Uusi neuvontahanke hajakiinteistöille valuma-alueella Ymk Ei toimenpiteitä

5 (12) 29. Vähennetään lannoitteiden käyttöä viheralueilla HKR Ei toimenpiteitä 30. Uusi hanke kipsistä maanparannuksessa (HY- ja VHVSY-yhteistyö) HKR Käynnissä 31. Uusi maataloushanke valuma-alueella: kosteikkoja, saostusaltaita Ymk Ei toimenpiteitä (VHVSY-yhteistyö) 32. Kehittäminen: materiaalivirrat viherrakentamisessa HKR Ei toimenpiteitä 33. Uusi maataloushanke (HY-yhteistyö) Ymk Käynnissä 2. Hyvinvoiva meriluonto Haitalliset aineet kuten pysyvät orgaaniset yhdisteet sekä meren roskaantuminen ja melu vaikuttavat haitallisesti meriympäristöön, ihmisen terveyteen ja meriympäristön virkistyskäyttöön sekä aiheuttavat taloudellista haittaa rannikon elinkeinotoiminnalle. Teeman toimenpiteiden tavoitteena on alentaa haitallisten aineiden pitoisuuksia, roskaantumista ja melua meriympäristössä niin, että meriluonto voi hyvin ja meren hyötykäyttö on kestävää. Päämäärän saavuttamiseksi toimenpiteitä toteutetaan ruoppauksiin ja sedimentteihin, lumenkaatoon, roskaantumiseen ja mikroroskaantumiseen, jätevesiin ja jätevesilietteisiin, tuholaistorjuntaan, hulevesien laatuun, työmaavesiin ja vedenalaiseen meluun liittyen (taulukko 2). Roskaantumisen lähteiden selvittämiseen ja lumen meriläjityksen vaihtoehtoihin tähtäävä yhteistyö hallintokuntien kesken on aloitettu, mikroroskaantumis- ja sedimenttiselvityksiä jatkettu ja alettu järjestää kaupunkilaisille rantojensiivoustalkoita, joissa myös herätellään roskaantumisongelmaan visualisoimalla roskaantumista ympäristötaiteen keinoin (ks. kohta 5). Maunulanpuiston biuosuodatusaltaan toimintaa seurataan myös mm. raskasmetallien pidättymisen kannalta, ja työmaaohjeen toteutumista tuetaan ja valvotaan. HSY on mukana vesilaitosten yhteisissä jätevesilietteiden haitallisia aineita ja käyttökelpoisuutta selvittävissä hankkeissa. Keskustelu Helsingin alueen vedenalaisen melutilanteen selvittämisestä on aloitettu SYKEn asiantuntijoiden kanssa. Taulukko 2. Tilanne kesällä 2016, päämäärä Hyvinvoiva meriluonto (roskaantuminen, haitalliset aineet, melu). Toimenpide tiivistetysti Päävastuu Tilanne 34. Selvitykset: mikroroskaantuminen Ymk Käynnissä 36. Selvitykset: sedimenttien laatu LiV Käynnissä 37. a Kartoituksia: roskaantumislähteet Ymk Aloitettu 37. b Siivoustalkoita vuosittain Ymk Käynnissä 38. a Lumitiloja kadunvarsille KSV Aloitettu 38. b Uusia menetelmiä vs. lumen merikaadot HKR Aloitettu 39. Hankkeet: jätevesien ja lietteiden haitta-aineet HSY Käynnissä 40. Torjunta-aineiden käytön minimointi viheralueilla HKR Ei toimenpiteitä 41. Tiedotus, selvitys: hulevesien laatu ja likaajat Ymk Aloitettu 41. a Määräysten valmistelu: hulevesien puhdistus Ymk Ei toimenpiteitä 41. b Työmaavesiohje: toteutuksen varmistus RakVV Käynnissä 41. c Pilottikohde: biosuodatuskoe Ymk Käynnissä 42. a Selvitys ja pilottikohde: vedenalainen melu Ymk Aloitettu

6 (12) 3. Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Meriliikenne Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella on jatkanut kasvuaan viime vuosina voimakkaasti ja kasvun ennustetaan edelleen jatkuvan. Erityisen merkittävästi ovat lisääntyneet öljy- ja kemikaalikuljetukset sekä matkustajaliikenne. Myös vapaa-ajan veneily, joka on tärkeä rannikkovesien ja sisävesien virkistyskäyttömuoto, tuo vesille kymmeniä tuhansia aluksia. Vesiliikenteen lisääntyessä myös onnettomuusriski Itämerellä kasvaa. Teeman toimenpiteiden tavoitteena on vähentää ja ehkäistä erikokoisten alusten päästöjä ilmaan ja veteen, sekä varmistaa riittävä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien ennaltaehkäisy. Päämäärän saavuttamiseksi toimenpiteitä toteutetaan laivaliikenteeseen, satamatoimintaan, virkistysveneilyyn, öljyntorjuntaan, romulaivoihin ja vesiliikenteen huoltotukikohtiin liittyen (taulukko 3). Vuodesta 2008 alkaen kansainväliset risteilyalukset on vapautettu erillisestä jätevesimaksusta ja kannustettu niitä jättämään jätevetensä Helsingin viemäriverkoston kautta Viikinmäen puhdistamolle. Uuden kannustimen tarjoaminen risteilykaudella 2016 satamaan jätevettä pumppaaville matkustaja-aluksille (20 % alennus kiinteästä alusjätemaksusta) on kauden ollessa vielä kesken ollut onnistunut ja jätevesien jättömäärä viime vuotta korkeampi: 31.7.2016 mennessä n. 90 % risteilijöistä on jättänyt jätevettään satamaan. Näiden jätevesiään satamaan pumpanneiden risteilijäalusten matkustajien lukumäärä 31.7.2016 asti on 243 320, kun heitä vuonna 2015 heinäkuun loppuun mennessä oli 225 868, lisäystä on siis yli 17 000 matkustajan jätevesien verran. Helsingin Satama tekee Itämeri-yhteistyötä mm. risteilyvarustamojen liiton Cruise Lines International Associationin (mm. tutustumiskäynti AIDAmar-risteilijän jätevesien käsittelyyn osana CLIA:n kiertuetta tänä keväänä) sekä Baltic Ports Organizationin (BPO) kanssa. Helsingin Satamalla on myös Green Cruise Port EUhankkeen tiimoilta käynnissä selvitys erilaisten alusjätefraktioiden ja niiden hyötykäyttömahdollisuuksien tunnistamisesta. Katajanokan maasähkökytkentöjen ansiosta Viking Linen Mariella- ja Gabriella-alukset ovat säästäneet vuoden 2014 aikana 2 087 MWh ja vuoden 2015 aikana 2 528 MWh dieselpolttoaineella poltettua energiaa ollessaan kytkettynä Helenin maasähköverkkoon laiturissa olonsa ajan. Tämä tarkoittaa 2014 noin 1 120 tonnia ja 2015 noin 1 380 tonnia eli yhteensä 2 500 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Maasähkön käyttö vähentää lisäksi satama-alueella muita päästöjä, kuten typpioksideja, rikkioksideja sekä pienhiukkasia. Lisäksi maasähkön käyttö tarkoittaa yhden melulähteen poistumista satamassa. Lisäksi Länsisatamaan on uusille laitureille tulossa maasähkövaraus tulevaisuuden tarpeita varten. Pienvenesatamiin aiemmalla kaudella asennettujen kahdeksan septitankkijätevesien vastaanottolaitteiston (yht. nyt 28 kpl, joista 18 yleisessä käytössä) toimintavarmuutta on kehitetty peruskorjaamalla kaksi laitteistoa ja uusimalla yksi. Kolmikielisessä Veneilijän oppaassa on osio Itämerihaasteesta ja ympäristöystävällisestä veneilystä. Kaupunki ylläpitää laajaa virkistysalueiden verkostoa saarissa; parillekymmenelle saarelle pääsee ilman omaa venettä vuoroaluksilla. Öljyntorjuntaan liittyen on mm. valmistumassa liikuntaviraston ja NuorKen käyttöön yhteensä kolme D-luokan öljyntorjuntavenettä, jotka otetaan käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Santahaminan öljyntorjuntavarikon yhteyteen on hankittu uusi järeä ponttoonilaituri, joka

7 (12) mahdollistaa useamman öljyntorjunta-aluksen samanaikaisen lastaamisen ja varustamisen. Syyskuussa 2015 oli laajamittaiset öljyntorjuntaharjoitukset Helsingin edustalla, ja öljyntorjuntaan on koulutettu n. 900 kaupungin työntekijää. kaupungin alueelta on poistettu kaksi yli 20 tonnin riskialtista romualusta. Uusi, päivitetty öljyntorjuntasuunnitelma pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Taulukko 3. Tilanne kesällä 2016, päämäärä Puhdas ja turvallinen vesiliikenne (laivaliikenne, veneily, öljyntorjunta). Toimenpide tiivistetysti Päävastuu Tilanne 43. Jätemaksukäytäntö aluksille: ei erillistä jätevesimaksua > alennus 20%, HelSa Valmis jos jättää jätevesiä 44. Septitankkilaitteistojen asennus ja ylläpito pienvenesatamiin LiV Käynnissä 45. Verkostot, hankkeet: satamien ympäristöasiat HelSa Käynnissä 46. Öljyntorjuntatoimet Pel Käynnissä 46. a Öljyntorjunta: yhteistoimintamalli Pel Aloitettu 46. b Öljyntorjunta: valmiuspulttaukset, puomit ja alukset Pel Käynnissä 46. c Öljyntorjunta: rantapuhdistus ja yhteistyö Pel Käynnissä 46. d Öljyntorjunta: koulutukset Pel Käynnissä 47. Maasähköselvitys satamassa, jatkotoimien suunnittelu HelSa Käynnissä 48. Kunnossapito- ja huoltotukikohta saaristoliikenteelle LiV Ei toimenpiteitä 49. Selvitys laivojen uusista jätejakeista HelSa Käynnissä 50. Palautejärjestelmä veneilijöille LiV Aloitettu 51. Kartoitus ja toimenpiteet: romulaivat Pel Käynnissä 52. Suunnitelma: veneiden pohjapesupaikka LiV Aloitettu 4. Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Merialueisiin ja vesiin kohdistuvat moninaiset yhteiskunnan käyttömuodot, tarpeet ja toiminnot aiheuttavat paineita sekä ympäristölle että vesialueiden kestävälle käytölle. Samalla mm. ilmastonmuutoksen takia kuormitusriskit ovat lisääntymässä. Teeman toimenpiteiden tavoitteena on, että suunnittelu ottaa huomioon sekä ympäristön että ihmispaineiden muutokset sekä sen, että samoille alueille kohdistuu usein monia erilaisia toimintoja. Näin kyetään sovittamaan yhteen ja edistämään eri käyttömuotojen synergioita sekä varautumaan mahdollisiin tuleviin ristiriitoihin. Päämäärän saavuttamiseksi toimenpiteitä toteutetaan täydentämällä tietoa vedenalaisista luontotyypeistä ja toimintojen sijoittumisesta, kehittämällä merialueen tilan seurantaa, toteuttamalla uusia karttapohjaisia esityksiä ja sopimalla merialueiden ja saariston tavoitteet ja toiminnot, hallintokuntien keskinäisten vastuiden ja päällekkäisten toimintojen yhteensovittamisen periaatteista sekä virkistys- ja luontoarvojen huomioimisesta toimintojen sijoittelussa (taulukko 4). Merialueella tehtyjä erillisselvityksiä ja merialueen tilan seurantaan liittyviä aineistoja kuten sukeltamalla tehty roskaantumisselvitys (2015) sekä vesikasvillisuuskartoitus (2014) on viety karttapalveluun (Paikkatietovipunen) ja on järjestelty karttapalvelussa jo olevia vesistöaineistoja

8 (12) helpommin löydettäväksi. Ohjelmakauden alussa valmisteltiin tavoitteiden ja toimintojen yhteensovittamiseksi Meri-Helsinki -ohjelmaa. Sen sisältöjä on käytännössä viety eteenpäin mm. taustaselvityksessä yleiskaavan merellisen vision tueksi (2014), tekeillä olevassa ja Helsingin rantojen ja saariston suunnittelua koordinoivassa ja em. taustaselvityksen tavoitteita asemakaavoihin ja käytäntöön vievässä Helsingin merellisten alueiden yleissuunnitelmassa sekä syksyllä 2016 valmistuvassa Viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelmassa VISTRAssa. Taulukko 4. Tilanne kesällä 2016, päämäärä Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Toimenpide tiivistetysti Päävastuu Tilanne 53. Ohjelma: vedenalaiset kohteet, toimintojen sijoittuminen Ymk Ei toimenpiteitä 53. a Vedenalaiset luontotyypit ja kohteet: tietämys, kartalle Ymk Aloitettu 54. Meren vedenalaisen tilan seurannan kehittäminen yhteistyössä (SYKE, Ymk Ei toimenpiteitä MH, hankkeet) 55. Toimintojen yhteensovittaminen: Hki ks. alla 56. a Toimintojen yhteensovittaminen: Meri-Helsinki-ohjelma Kkanslia Aloitettu 5. Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus Tietoisuuden edistäminen on välttämätön ja tehokas väline kaupunkien virastoissa, alihankkijoilla ja asukkaiden keskuudessa, kun pyritään vaikuttamaan Itämerta koskeviin mielipiteisiin, asenteisiin ja päätöksiin. Tietoisuutta parantamalla konkreettiset toimet on helpompi toteuttaa. Pelkkä tietoisuus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan aktiivista toimijuutta. Teeman toimenpiteiden tavoitteena on edistää tietoisuutta Itämeren tilasta ja siihen vaikuttamisesta sekä näiden kytkeytymisestä taloudellisiin mahdollisuuksiin ja kilpailukykyyn. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa erilaisten sidosryhmien osallisuutta ja Itämeri-kokemuksia: tietoa ja kokemusta siitä, miten omalla toiminnalla omassa viiteryhmässään voi vaikuttaa. Päämäärän saavuttamiseksi toimenpiteitä toteutetaan kaupunkien sisäisessä toiminnassa, opetus- ja tiedotustoiminnassa, palvelutoiminnassa ja verkostoyhteistyössä sekä jatkamalla Itämeri-yhteistyötä Helsingin yliopiston lahjoitusprofessuurin puitteissa. Viimeksi mainittu Itämeren suojelun ekonomian professuuri on poikinut Helsingin yliopiston päivitetyn Itämerihaaste-toimenpidesitoumuksen, käytännössä on toteutettu mm. Itämeri-tutkijoiden tietokanta ja tuotu kaupungin käytännön tapauksia ryhmätöiksi monitieteiselle Itämeren tila ja tulevaisuus -kurssille sekä aloitettu yhteinen graduprojekti, jonka puitteissa valmistuu loppuvuonna 2016 neljä Itämeri-aiheista pro gradu -työtä luonnontieteiden, taloustieteen ja oikeustieteen aloilta. Graduissa mm. arvioidaan hevosten jaloittelutarhojen ravinnekuormitusta ja testataan laboratoriomittakaavassa sen vähentämistä, selvitetään lumen roolia muoviroskan varastona ja kuljettajana sekä selvitetään typpilannoituksen ohjauskeinoja. Yliopiston kanssa on myös valmisteilla uusi yhteiskunnallinen foorumi Itämerihaasteen suomalaisten verkostokumppaneiden sitouttamiseksi ja aktivoimiseksi vesiensuojelutyössä.

9 (12) Kaupungin hallintokuntien Itämerihaasteeseen sitoutumista ja -osaamista on kehitetty sisäisin vuosiseminaarein sekä jatkamalla kaupungin sisäisen Itämerihaasteen työryhmän kautta ohjelmakauden 2018 loppuun. Lisäksi on pyritty varmistamaan mm. tapahtumiin, viestintään, matkailuun ja aluerakentamiseen liittyvien toimenpiteiden toteutumista nimeämällä työryhmään uusia jäseniä kaupunginkansliasta ja Helsingin Markkinointi Oy:stä. 2 Matkailuun ja tapahtumiin sekä hankintoihin liittyvä Itämeri-työ on juuri alkamassa. Itämerihaasteen kumppaniverkostossa on jo n. 230 organisaatiota, joista n. 50 Suomen rajojen ulkopuolelta. Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena (ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet) vuoteen 2020 mennessä on, että Itämerihaasteessa olisi yhteensä 300 verkostokumppania. 3 Ohjelmakaudella on toteutettu mm. suoraan Itämerihaasteen tavoitteita tukevat EU-hankkeet CITYWATER virolaisten yhteistyötahojen kanssa ja Östersjöutmaningen möter Sverige -hanke ruotsalaisten toimijoiden kanssa sekä valmisteltu puolalaisten, virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten kumppanien kanssa uutta BEST (Better Efficiency for Sewage Treatment) EU-hanketta. Lisäksi on aloitettu Itämerihaasteen tavoitteita sivuava iwater (Integrated Stormwater Management) EU-hanke ruotsalaisten, virolaisten ja latvialaisten kumppanien kanssa. Itämerihaasteen kansainvälinen työ on huomioitu ympäristökeskuksen kansainvälisten asioiden linjauksessa ja keskeisten verkostojen ja yhteistyökaupunkien tapaamisten puitteissa. Kuluvan syksyn aikana on odotettavissa Itämeren kaupunkien liiton UBC:n koordinoimasta IWAMA (Interactive Water Management) EU-hankkeesta n. 20 uutta kansainvälistä jäsentä Itämerihaasteen kumppaniverkostoon Saksasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ruotsista ja Virosta. Koulujen Itämeri-työn tukemiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä mm. Harakan ja Korkeasaaren luontokoulujen kesken ja järjestetään Itämerihaasteen verkostossa mukana olevien koulujen opettajille kaksi vuosittaista tapaamista ja koululaisryhmille vuosittain Itämerta ihmetellen - tapahtuma, jossa he pääsevät esittelemään koulujensa Itämeri-projekteja ja kuulemaan arvovaltaisen kommentaattoriraadin palautetta. Kommentaattoreina ovat toimineet mm. apulaiskaupunginjohtajat Pekka Sauri ja Anni Sinnemäki. Lisäksi Suomenlahti 2014 -vuoden puitteissa tehtiin tiivistä ympäristökasvatusyhteistyötä SYKEn sekä virolaisten ja venäläisten tahojen kanssa ja järjestettiin mm. kansainvälisiä Itämeri-aiheisia opettaja- ja nuorisoleirejä. Perusopetuksen ekotukiopettajia koulutetaan ja heille tiedotetaan Itämerihaasteesta ja koulujen ympäristöryhmiä on koulutettu Itämeri-asioissa. RuutiExpossa 2014 oli Itämerikonferenssi. Roskaantumisen hillitsemiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi meren roskaantumisesta on järjestetty vuosittain Rantatalkoot yhteistyössä puistokummitoiminnan, kaupunginosayhdistysten ja ympäristötaiteilijoiden kanssa. Rantatalkoot 2014 järjestettiin Suomenlinnassa yhteistyössä SiistiBiitsi-kampanjan kanssa, ja 2015 Vanhankaupunginkoskella samana päivänä Tallinnan vastaavan tapahtuman kanssa jolloin tapahtumien avauksessa oli videoyhteys. Kuluvan vuoden Rantatalkoot järjestettiin 23.4. Munkkiniemenrannassa, kansainvälisenä yhteistyönä samanaikaisesti Helsingissä, Tallinnassa, Pietarissa ja Turussa. Näistä tapahtumista tuotettiin yhteinen digitaalinen valokuvanäyttely roskainstallaatioista sekä video, näiden ensi-illat olivat 2 Itämerihaasteen Helsingin kaupungin sisäisen työryhmän kauden jatkaminen ja työryhmän täydentäminen; Kaupunginjohtaja/J 79/09.12.2015 3 Kaupunginvaltuusto 266/26.9.2012

10 (12) Turussa Euroopan Meripäivillä toukokuussa. Helsinki Design Weekillä ja Juhlaviikoilla 2016 Itämerihaaste ja tietopaketti mikroroskista, meren roskaantumisesta ja roskaantumisen ehkäisemisestä ovat esillä mm. Meren elämät -teoksen yhteydessä Senaatintorilla sekä Roskaakvaarion yhteydessä kaupungintalon Virka-galleriassa. Yhteistyö Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY) kanssa on tiivistynyt mm. aiemmin mainitun graduprojektin tiimoilta sekä säännöllisenä yhteydenpitona. Suoraa yhteistyötä Itämerihaasteen verkostokumppaneiden kesken Helsingin seudulla on myös syntynyt, kun viisi Itämerihaasteessa mukana olevaa rotariklubia järjestää vuosittain Silakkasoutuvarainkeruutempauksen VHVSY:n jatkuvatoimisten vesistömittausten tukemiseksi. Itämerihaasteen verkostokumppanit haastettiin heti uuden toimintakauden aluksi 2014 päivittämään omat toimenpiteensä uuden konseptin mukaiseksi ja viittä päämäärää tukevaksi. Tämän tueksi toteutettiin uusi sähköinen sitoumuslomake, jossa Itämerihaaste ja sen päämäärät on esitetty tiivistetysti ja organisaation on helppo listata suunnittelemansa toimenpiteet kunkin päämäärän alle. Sitoumuslomake on tällä hetkellä saatavilla seitsemällä Itämeren alueen kielellä, ja sitä on käytetty aktiivisesti mm. kansainvälisissä hankkeissa ja tapahtumissa myös uusien verkostokumppaneiden rekrytoimiseksi. Kesällä 2016 kaikille verkoston 230 organisaatiolle lähetettiin yksilöidyt kirjeet suomeksi tai englanniksi: päivittäneitä pyydettiin kertomaan kuulumisiaan, ja niille jotka eivät olleet päivittäneet toimenpiteitään tarjottiin apua ja tukea sen tekemiseksi. Itämerihaasteen asioista tiedotetaan jatkuvasti perinteisen verkkosivuston ja erikseen sovittavien lehtijuttujen ja mediatiedotteiden lisäksi kahden Facebook-profiilin (suomenkielinen ja englanninkielinen), Twitterin ja verkostokumppaneille ja kaupungin hallintokuntien yhteyshenkilöille lähetettävän sähköisen Kuulumisia-uutiskirjeen kautta. Taulukko 5. Tilanne kesällä 2016, päämäärä Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus (sisäinen toiminta, opetus- ja tiedotustoiminta, palvelutoiminta ja verkostoyhteistyö). Toimenpide tiivistetysti Päävastuu Tilanne 57. Itämeri-lahjoitusprofessuuri: viestiminen ja tapahtumayhteistyö Ymk Käynnissä 59. Hankinnat: kriteerien kehittäminen Ymk Ei toimenpiteitä 60. Matkailu ja tapahtumat: Itämeri-asiat Kkanslia Ei toimenpiteitä 61. Kv ja EU-työ: Itämeri-näkökulma Ymk Käynnissä 62. Kv-rekrytointi Itämerihaasteeseen Ymk Ei toimenpiteitä 63. (Keskushallinnon tiimin perustaminen) > laajempi edustus kaupungin Kkansia Valmis Itämeri-työryhmään 64. Uusia kouluja mukaan verkostoon Opev Käynnissä 65. Talkoita ja rantaretkiä Ymk Käynnissä 66. Neuvonta- ja opastusmateriaali turistikohteisiin Ymk Ei toimenpiteitä 66. a Hankkeistus Korkeasaaressa Zoo Aloitettu 67. Materiaali (mikro)roskaantumisesta Ymk Aloitettu 68. Toimittajavierailu Pietarista Suomeen Kkanslia Ei toimenpiteitä 69. EU-vaikuttajatapahtuma Brysselissä Kkanslia Ei toimenpiteitä 70. Netin palautepalvelujen kehittäminen Kkanslia Ei toimenpiteitä 71. Avustuskriteerit tapahtumissa Ymk Ei toimenpiteitä 72. Hankkeet VHVSY-yhteistyössä Ymk Käynnissä

11 (12) 72. a Kokouskäytäntö: VHVSY mukaan Helsingin ja Turun työvaliokunnan Ymk Käynnissä kokouksiin 72. b Hanke VHVSY-yhteistyössä: vedenlaatutiedon jakaminen Ymk Ei toimenpiteitä 73. Kumppaniverkosto: 20 uutta Itämeri-toimenpideohjelmaa/v Ymk Valmis 73. a Uusi yritysyhteistyökonsepti VHVSY:n kanssa Ymk Ei toimenpiteitä 74. Somen käyttö viestinnässä Ymk Käynnissä 75. Kv-neuvontaryhmä Ymk Ei toimenpiteitä Lopuksi Kuten usein on todettu, Itämerihaaste on toimintamuotona ainutlaatuinen: sen ytimen muodostavat paikallisella tasolla ja organisaatioiden omassa toiminnassa tehtävät konkreettiset vesiensuojelutoimenpiteet, jotka ylittävät lainsäädännön minimivaatimukset. Helsingin ja Turun kaupungit toimivat itse esimerkkeinä kehittämällä omaa toimintaansa, ja tarjoavat Itämerihaasteen verkostossa oleville kumppaneilleen mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä, oppia uusia toimintamalleja ja rakentaa siltoja erilaisten toimintakulttuurien välillä. Verkostokumppaneita neuvotaan ja autetaan maksutta niiden vesiensuojelutyössä. Helsingin ja Turun Itämeri-toimenpideohjelmassa on kuitenkin vielä toteuttamista; 25 toimenpiteen tai osatoimenpiteen toteutusta ei ole Helsingissä vielä aloitettu, ja vasta muutama toimenpide on saatu kokonaan valmiiksi. Tosin osa toimenpiteistä on kaupungin prosesseihin ja toimintatapoihin pysyvästi jalkautuessaan jatkuvasti ns. käynnissä, eivätkä oikeastaan tule valmistumaan. Jo aiemman kauden vertaisarvioinnissa todettuja kaupungin sisäisiä hallinnollisia esteitä olisi hyvä saada edelleen vähennettyä. Kaupunkiorganisaation sisällä on myös kehitettävää siinä, kuinka hyvin henkilöstö tuntee kaupungin oman aloitteellisuuden Itämerityössä, toimenpideohjelman kattavuuden sekä toteutuneet ja onnistuneet toimet. Toisaalta verkostokumppaneiden ja niiden toiminnan laajuuden hyödyntämistä ja niistä viestimistä voisi edelleen kehittää.

12 (12) Kuvio 1. Itämeri-toimenpiteiden tilanne päämäärittäin kesällä 2016.