9. Erikoissairaanhoito Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Erikoissairaanhoidon palveluista osan tuottaa oma henkilökunta, mutta suurin osa palveluista ostetaan Kallion ulkopuolelta, pääosin sairaanhoitopiireiltä. Vuonna 2012 90% (2011, 92%, 2010 93%, ennuste 2013 90%) sairaanhoitopiirien ostoista oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja 8% (2011 7%, 2010 7%, ennuste 2013 8%) Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Rahallisesti pienempi, mutta toiminnallisesti tärkeä osa erikoissairaanhoidon palveluja ovat paikallisesti ostetut erikoislääkärien konsultaatiot sekä oman diagnostiikan ja hoitopäätösten tueksi yksityisiltä ostetut tutkimukset, esimerkiksi magneettikuvaukset (n. 370 000 euroa v. 2012, n. 345 000 euroa v. 2011, ennuste v. 2012 370 000 euroa).. Ostopalveluilla tuetaan omaa toimintaa ja edistetään potilaiden tutkimista ja hoitoa mahdollisimman pitkälle omana toimintana ilman lähetettä erikoissairaanhoitoon. On kuitenkin paljon tilanteita, joissa potilaat tarvitsevat erityistason tutkimuksia ja hoitoa. Tällöin lääkäri tekee arvionsa perusteella lähetteen erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiireiltä ostettavien palvelujen tarve vaihtelee huomattavasti vuosittain. Viime vuosina tavoitteena on ollut lisätä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahen sairaalan käyttöä halvemman hinnan vuoksi. Yllä kuvatusti PPSHP:n osuus kokonaiskustannuksista on pienentynyt. 1-6/2013 aikana KPKS:n kustannukset ovat lisääntyneet 39,5% edelliseen vuoteen verrattuna. Myös hoidettujen potilaiden määrä on kasvanut. 9.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) Kansanterveyslaki (28.1.1972/66) Erikoissairaanhoitolaki (1.12.1989/1062) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) Laki yksityisestä terveydenhuollosta (9.2.1990/152) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/564) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista (9.10.1992/912) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (19.1.2001/99) 9.2. Palvelukokonaisuus Perusperiaatteena on, että potilaat tutkitaan ja hoidetaan mahdollisimman pitkälle Kallion omana toimintana. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kuntayhtymässä lääkärit toimivat ns. sektorimallilla, jonka mukaan useimmilla kuntayhtymän lääkäreillä on jokin erityisosaamisalue, johon he ovat perehtyneet keskimääräistä enemmän. Tutkimisen ja hoidon mahdollistamiseksi ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tarvittavia tutkimuksia ja konsultaatioita. Arvion tarvittavista ostopalveluista tekee hoitava lääkäri olemassa olevien kriteerien mukaan. Kuntalaisten mahdollisimman tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi maksusitoumukset hyväksyvät vain tietyt nimetyt lääkärit. Omaa (somaattista) erikoissairaanhoitoa ovat: omien erikoislääkäreiden vastaanotot; sisätautilääkäri ja lastenlääkäri erikoislääkärien ostopalveluina terveyskeskuksissa pitämät vastaanotot tai tekemät tutkimukset; ortopedi, keuhkolääkäri, neurologi, radiologi, foniatri, geriatri, reumalääkäri erikoislääkärien ostopalveluina muualla kuin terveyskeskuksissa pitämät vastaanotot; neurologi, ihotautilääkäri, fysiatri, silmälääkäri, muut tarpeen mukaan ostopalveluina hankittavat erityistutkimukset; magneettikuvaukset, tietokonekerroskuvaukset, hermojen johtonopeusmittaukset (ENMG), luuntiheysmittaukset
omassa talossa tehtävät erikoistutkimukset; tähystystutkimukset, rasitusergometriat, ultraäänitutkimukset, (uniapneatutkimukset), verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset, rannekanavan hermoratatutkimus, histamiinialtistukset oma kirurginen toiminta (esimerkkejä); syndroma canalis carpi, suonikohjut, ihonsiirrot Kun potilaan tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja ei pystytä tuottamaan omana toimintana eikä niitä ole kevyemmillä ostopalveluilla mahdollista hankkia, ne hankitaan sairaanhoitopiirien sairaaloita. Näitä ovat: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (kustannusten osuus suluissa 2012) Oulun yliopistollinen sairaala (54 %), Psykiatrian klinikka (4 %), Oulaskankaan sairaala (26 %), Visalan sairaala (6 %) Keski-Pohjanmaan keskussairaala (8 %) Raahen sairaala (1 %) Muita yksittäisiä palveluita hankitaan lisäksi (1 %) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Haapajärven terveyskeskus (dialyysiyksikkö) Terveystalo Oulu (ent. Oulun Diakonissalaitos) Muut sairaalat Palvelun kohderyhmä Erikoissairaanhoidon palvelujen piirissä ovat kaikki jäsenkuntien asukkaat terveystarpeidensa mukaisesti. Asiakasmäärät 2013 Tammi-huhtikuun käyntimäärien perusteella laskettuna, että toimintana tuotettuja erikoissairaanhoidon käyntejä tulee olemaan v. 2013 ilman suurempia poistumia resursseissa suunnilleen seuraavasti: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. 1158 1029 1770 1479 483 423 201 174 3612 3105 Erikoissairaanhoidon käynnit: oma toiminta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoidossa olleet potilaat v. 2013 Sairaala Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio OYS 1368 1209 405 213 3195 OAS 1182 987 377 248 2794 Psyk. klinikka 57 33 6 18 114 Visala 29 29 19 13 90 Yhteensä 2319 1964 707 438 5428 Muut. 13/12-16 -59-20 +12-83 (tammi-kesäkuun 2013 käyntitilastojen mukaan) Poliklinikkakäyntejä, hoitojaksoja ja hoitopäiviä on puolen vuoden aikana kertynyt seuraavasti: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio Lkm 13/12 Lkm 13/12 Lkm 13/12 Lkm 13/12 Lkm 13/12 Avoh. käynnit 6127 +594 4613 +281 1588 +23 1098 +69 13427 +967 Hoitojaksot 901-37 807-34 298-42 201 +1 2207-112 Hoitopäivät 3767-907 3833-153 1554-240 1102 +61 10256-1239 PPSHP 1-6/2013 avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät
Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahen sairaalan käyttöä on pyritty lisäämään mm. kustannussyistä. Niiltä tai muilta pienemmiltä yksittäisiltä palvelujentuottajilta ei ole saatavissa edellä olevan kaltaista tilastoa. Niiden osalta sekä käyttö että kustannukset ovat selvästi lisääntyneet. Palveluun pääsyn kriteerit Omana tai ostopalveluna tuotettuun erikoissairaanhoidon palveluun pääsee kuntayhtymän lääkärin arvion perusteella tehdyllä lähetteellä. Osassa palveluista, lähinnä oman erikoissairaanhoidon tueksi hankittavista tutkimus ym., tarvitaan kunkin terveyskeskuksen vastaavan lääkärin allekirjoittama maksusitoumus. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi yksityislääkäreiltä hankittavat konsultaatiot, ENMGtutkimukset ja niin edelleen. Toiminta kunnittain Oman erikoissairaanhoidon palvelut ovat osittain keskitettyjä palveluita, joita tuotetaan pääasiassa Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskuksissa. Kaikissa kunnissa on kuitenkin mahdollista tehdä lähetteet omiin tutkimuksiin ja maksusitoumukset yksityislääkäreiden konsultaatioihin ja talon ulkopuolelta ostettaviin erityistutkimuksiin (esimerkiksi magneettikuvaukset, hermojen johtonopeusmittaus). Ylivieskassa ja Nivalassa tehtävät tutkimukset Rasitusergometriat, mahan- ja paksunsuolen tähystykset, ultraäänitutkimukset (röntgenlääkäri) kaikissa kunnissa omat lääkärit tekevät myös vaihtelevasti ultraäänitutkimuksia (esim. neuvolat), sisätauti- ja lastenlääkärin vastaanotot (omat lääkärit) Ylivieska Nivala Erikoislääkäreiden vastaanotot; ortopedi, geriatri, foniatri, reumalääkäri Erityistutkimukset; verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset, rannekanavan hermoratatutkimus Toimenpiteet; oma kirurginen toiminta Erikoislääkäreiden vastaanotot; keuhkolääkäri, neurologi Erityistutkimukset; histamiinialtistukset (astmatutkimukset) Henkilöstön määrä Erikoissairaanhoidon varsinainen oma henkilöstö on vähäinen. Henkilöstöön kuuluu; sisätautilääkäri, lastenlääkäri, Ylivieskan terveyskeskuslääkäri 30 %, Nivalan terveyskeskuslääkäri 30 %. Vuoden 2014 talousarvioon on lisätty uniapneahoitaja 50 % sekä syöpähoitaja 40 %. Muu henkilökunta itse tuotetussa erikoissairaanhoidon palveluissa tulee Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskusten vastaanotto- ja päivystysyksiköistä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat tähystystutkimuksissa ja vastaanottoavustajat tai laboratoriohoitajat rasitustesteissä. Muutoin terveyskeskuksissa käyvät konsultoivat erikoislääkärit ovat ostopalvelun kautta hankittuja. Kustannustietoja Oman toiminnan kustannukset v. 2012 olivat Ylivieska 408 853 euroa Nivala 434 658 euroa Sievi 146 618 euroa Alavieska 43 364 euroa Yhteensä 1 035 493 euroa
Sairaaloista ostetun erikoissairaanhoidon kustannukset 2012 ja ennuste 2013 (6 kk perusteella) ovat: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska 2012 e2013 2012 e2013 2012 e2013 2012 e2013 OYS 6 706 132 8 210 302 5 759 574 6 661 654 2 907 294 2 196 448 1 186 342 1 182 480 OAS 3 181 715 3 445 726 2 839 691 2 768 534 1 017 1 000 774 146 733 394 857 632 Psy kl 724 855 522 170 281 083 249 088 54 160 10 220 114 172 48 594 Visala 800 716 470 418 661 548 801 784 259 639 271 768 179 029 254 238 KPKS 852 157 925 216 518 940 647 938 820 977 1 102 243 668 287 012 938 Raahe 152 518 173 052 95 582 156 080 42 764 32 174 31 996 28 106 TTalo 25 321 55 510 28 379 51 462 21 886 7 650 524 752 Niuva 0 0 93 436 0 0 0 223 334 51 589 Muut 20 471 5 160 145 709 262 500 7730 2 772 0 0 Yht. 12 463 13 805 10 423 11 599 885 396 942 314 Ei sisällä kalliiden hoitojen tasausjärjestelmän maksuja tai palautuksia. 5 132 307 4 622 631 2 753 211 2 963 100
9.3. Vuoden 2014 talousarviota ja toimintaa koskevat riskit Fysioterapia Nyt aloitetut TEP-kontrollit lisäävät asiakaskäyntejä ja lisäksi ovat tulleet myös metalli-metalli TEPnivelten ylimääräiset tarkastukset, jotka aiheuttavat lisäkuormitusta. Sairauslomien sijaisuuksiin on vaikea löytää ammattitaitoista henkilökuntaa. Väestön vanheneminen lisää sekä apuväline- että terapiatarpeita ja on riski lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumiselle. Useita Kelan kuntouttamia vaikeavammaisia kuntoutujia on siirtynyt terveydenhoidon palveluihin täytettyään 65 -vuotta. Lisäksi Kelan kuntoutujista erityisesti vaikeavammaisia (kehitysvamma) on siirtynyt terveydenhuoltoon. Nämä kuntoutujat eivät aina sovellu edullisempaan ryhmäterapiaan, vaan tarvitsevat yksilöterapiaa lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluin. Erikoissairaanhoito Terveydenhuoltolain mukaan mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa laajenee 1.1.2014 alkaen. Erikoissairaanhoito on mahdollista valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä. Tästä johtuen asiakkaita voi hakeutua erikoissairaanhoitoon muihin kuntiin. Riskinä on mahdollinen kustannusten nousu. Sairaanhoitopiireiltä ostettua erikoissairaanhoitoa on varmuudella vaikea ennustaa. Yksittäiset, kustannuksiltaan kalliit, potilaat saattavat heilauttaa kunnan erikoissairaanhoidon menoja paljon nopeasti. Vuosien aikana erikoissairaanhoidon käyttö on vähentynyt, mutta kustannukset ovat nousseet, ajoin nopeastikin. Sairaanhoitopiirit korottavat vuosittain hintoja vaihtelevalla prosentilla. Näistä tekijöistä johtuen ostetun erikoissairaanhoidon menot ovat käytännössä vuosittain nousseet. Omalla toiminnalla pystytään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Vuosien saatossa kaikkein merkittävin riskitekijä ostetun erikoissairaanhoidon talousarvion toteutumisessa on ollut erikoissairaanhoitoon varatut määrärahat. Epärealistiset määrärahavaraukset ovat johtaneet vuosittaiseen erikoissairaanhoidon talousarvion ylitykseen riippumatta siitä, onko erikoissairaanhoidon vuosi ollut kunnalle hyvä vai huono. Myös vuodelle 2014 suurin yksittäinen riskitekijä on varattavat määrärahat. Vuoden 2013 ennuste erikoissairaanhoidon menoista on lähes 33 miljoonaa euroa. Nivalan kaupungin pyynnöstä ja riskillä ostettuun erikoissairaanhoitoon on varattu noin 850 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2013 tason mukaan olisi ennustettavissa. Psykiatrian ja siellä nimenomaan lasten- ja nuorisopsykiatrian kustannukset ovat varsinkin Ylivieskassa, mutta jossain määrin myös Nivalassa ja ajoittain muissakin jäsenkunnissa, nousseet viimeisinä vuosina selvästi ja jatkuvasti. Näiden kustannusten taustalla ovat erilaiset muutokset yhteiskunnassa, eikä niihin puuttuminen ole erityisen yksinkertainen asia. Minkäänlainen kustannusten nousun hillitseminen ei tule olemaan mahdollista, ellei palveluntarpeen kasvuun voida omana toimintana jollakin tavalla vastata. Vuodelle 2013 esitettiin oman nuoripsykiatrisen yksikön perustamista aikuispsykososiaalisiin palveluihin. Tällä toiminnalla olisi voitu vastata kasvavaan nuorisopsykiatriseen tarpeeseen. Yksikköä ei kuitenkaan voitu käynnistää taloudellisista syistä. Vuoden 2013 aikana 13-18 - vuotiaiden psykiatrisessa hoidossa on ollut suuria hankaluuksia. Yksikön käynnistämistä esitetään uudelleen vuodelle 2014. Omaa erikoissairaanhoitoa toteuttaa varsin suppea joukko erikoislääkäreitä. Poistumat tässä erityisryhmässä vaikuttavat merkittävästi kykyyn tuottaa peruserikoissairaanhoidon kustannustehokkaasti omana toimintana. Ostopalveluja on huonosti saatavana ja hinta on tällöinkin yleensä korkea.
Vuoden 2014 uudet toiminnot tai kustannukset Ensihoito ja sairaankuljetus siirtyivät v. 2013 alusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Vuoden 2013 talousarviota tehdessä ensihoidon kustannukset eivät olleet vielä tarkasti tiedossa, mutta tiedettiin, että ne tulevat olemaan ainakin n. 1,5 miljoonaa euroa. Kun ensihoito oli omana toimintana, kustannukset olivat alle 500 000 euroa. Vuoden 2013 talousarviota tehtäessä sovittiin jäsenkuntien aloitteesta, että vuodelle 2013 ensihoitoon varataan 500 000 euroa ja kun kustannukset tarkentuvat, muutetaan talousarviota vastaavasti. Näin ei kuitenkaan ole toimittu. Ennusteen mukaan ensihoidon kustannukset v. 2013 ovat aika tarkasti 1,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kustannukset eivät ole tiedossa. Vuodelle 2014 ensihoitoon on varattu 1,7 miljoonaa euroa. Nuorisopsykiatrisen yksikön käynnistämistä esitetään. Kustannukset ja toiminnat ilmenevät tarkemmin aikuispsykososiaalisten palveluiden tulosalueen palvelukuvauksessa.