Säädösten sujuvoittamisen kärkihanke on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaa 1.

KOOSTE VUODEN 2016 TULOKSISTA NORMINPURKU PÄHKINÄNKUORESSA VUONNA 2016 - kansalaisten arkea helpotettiin vapauttamalla kauppojen aukioloajat, lisäämällä sähköistä asiointia sekä mahdollistamalla uudenlaisten kulkuvälineiden käyttöönotto - yritysten toimintaedellytyksiä parannettiin alentamalla työllistämiskynnystä, keventämällä viranomaismenettelyjä ja avaamalla markkinoita - hallintoa kevennettiin viranomaismenettelyjä digitalisoimalla, ilmoitusmenettelyihin siirtymisellä sekä hallinnon rakenneuudistuksilla 1. SÄÄDÖSTEN SUJUVOITTAMISEN TAVOITTEET Säädösten sujuvoittamisen kärkihanke on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaa 1. Säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen tavoitteet on määritetty hallituksen toimintasuunnitelmassa 2, jonka mukaan tavoitteena on mahdollistava sääntely, turhien normien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Helpotetaan kansalaisten arkea, parannetaan kilpailukykyä, edistetään markkinoillepääsyä ja digitalisaatiota. Tavoitteet saavutetaan valtioneuvoston yhteyteen perustettavalla lainsäädännön vaikutusarviointielimellä, kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa haittaavat säädökset perkaamalla, alempiasteisten normeja, määräyksiä ja ohjeita purkamalla, lupa- ja valitusprosesseja sujuvoittamalla sekä niitä koskevalla palvelulupauksella ja viranomaisten keskinäisten valitusten määrää minimoimalla. 2. SÄÄDÖSTEN SUJUVOITTAMISEN ORGANISOINTI Vuonna 2016 edistyttiin merkittävällä tavalla hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. a) Lainsäädännön vaikutusten arviointielin perustettiin Lainsäädännön arviointineuvosto asetettiin 14.4.2016 valtioneuvoston yleisistunnossa toimikaudeksi 15.4.2016 14.4.2019. Arviointineuvoston tehtävänä on: 1) parantaa hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua sekä lainvalmistelukulttuuria 2) antaa lausuntoja vaikutusarvioinneista, jotka ovat luonnoksissa hallituksen esityksiksi sekä 3) tehdä aloitteita lainvalmistelun laadun, vaikutusarviointien laadun sekä arviointitoiminnan parantamiseksi. 1 Hallituksen strateginen ohjelma, 29.5.2015 2 Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi 2015 2009, Päivitys 2016, 14.4.2016

Valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivan itsenäisen ja riippumattoman arviointineuvoston puheenjohtajana vuonna 2016 toimi oikeustieteen tohtori Kalle Määttä. Neuvoston jäseninä toimivat vanhempi neuvonantaja Bo Harald, professori Ari Hyytinen, oikeustieteen kandidaatti Leila Kostiainen, professori Eva Liljeblom, professori Tuula Linna, varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, professori Jyrki Tala ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhanen. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi vuonna 2016 kolmetoista lausuntoa 3, joista osa syksyllä 2016 käsittelyyn otetuista valmistui tammikuussa 2017. Arviointineuvosto on lisäksi solminut suhteet eurooppalaisiin lainsäädännön vaikutusta arvioiviin organisaatioihin. b) Säännösten sujuvoittamisen toimeenpanoryhmä vakiinnutti toimintatapansa Hallituksen toimintasuunnitelmassa on mainittu säädösten perkaaminen ja purkaminen suoritettavaksi säädösten sujuvoittamisen toimeenpanoryhmän välityksellä. Toimeenpanoryhmä 4 asetettiin 24.9.2015 toimikaudeksi 1.10.2015 31.3.2019. Toimeenpanoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Jari Partanen. Toimeenpanoryhmän tehtävänä on seurata, koordinoida ja varmistaa, että säädösten sujuvoittamista koskevat hallitusohjelman kirjaukset laitetaan täytäntöön ministeriöittäin. Lisäksi seurattavina ja koordinoitavina ovat säädösten sujuvoittamiseen liittyvän kärkihankkeen toimintasuunnitelman neljä toimenpidettä (perataan ja puretaan turhat säännökset, sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit, minimoidaan viranomaisten keskinäiset valitukset ja perustetaan lainsäädännön vaikutusten arviointilautakunta). Normipurku koskee kansallista sääntelyä, EU-lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sitoumuksia. Toimeenpanoryhmä: 1) käsittelee säädösten sujuvoittamista koskevia esityksiä, jotka koskevat lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamista sekä viranomaisten keskinäisten valitusten minimoimista. 2) keskustelee, koordinoi ja sovittaa yhteen muita säädösten sujuvoittamiseen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä. 3) voi toimia yhteistyössä lainsäädännön arviointineuvoston ja sen sihteeristön sekä lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmän ja EU-lainsäädännön osalta valtioneuvoston EU-sihteeristön kanssa. Toimeenpanoryhmä kokoontui vuonna 2016 yhteensä 15 kertaa. Toimeenpanoryhmä seurasi ja vaikutti kärkihankkeen toteuttamiseen eri ministeriöissä. Ryhmässä keskusteltiin työn edistymisestä sekä eri aihekokonaisuuksista kuten lupa- ja valitusprosessit, selvitykset alushallintovirastouudistus, yrittäjyyspaketti, yhden luukun periaatteen soveltaminen ympäristölupamenettelyissä, viranomaisten keskinäiset valitukset, digitalisaation edistäminen julkishallinnossa sekä lainsäädännön arviointineuvoston toiminta. Toimeenpanoryhmä valmisti ehdotuksen lupa- ja valitusmenettelyjä koskevaksi palvelulupaukseksi. Toimeenpanoryhmä raportoi ministereille kaksi kertaa norminpurun tuloksista (kesä- ja joulukuussa 2016). 3 Arviointineuvosto antoi vuonna 2016 lausunnot seuraavissa lainsäädäntö- ja kehityshankkeissa: Liikennekaari, Metsälahjavähennys, Työttömyysturvalaki, Rahanpesudirektiivi, Perusopetuslaki, Yrittäjävähennys, Lääkekorvauslaki, Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutos, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Valtionyhtiöitä koskeva hallituksen esitysluonnos, Perustulokokeilu (lausunto valmistui, mutta sitä ei annettu), Ympäristönsuojelulaki, Postilain kokonaisuudistus ja Tuomioistuinlaki. 4 Säädösten sujuvoittamisen toimeenpanoryhmän (LVM062:00/2015) toimikausi on 1.10.2015 31.3.2019.

c) Useita norminpurkuhankkeita toteutettiin ja lukuisia saatettiin vireille Kärkihankkeen johdosta on meneillään noin 200 norminpurkuhanketta tai säädösten uudistushanketta kaikilla eri hallinnonaloilla. Osa hankkeista on jo saatu päätökseen. Tämän asiakirjan seuraavassa osiossa mainitaan merkittävimpiä vuonna 2016 toteutuneita tai edistyneitä hankkeita. 3. SÄÄDÖSTEN SUJUVOITTAMINEN HANKETASOLLA Tässä kappaleessa on esitetty vuoden 2016 merkittävimmät lainsäädäntö- ja muut hankkeet, joiden tarkoituksena on ollut säännösten sujuvoittaminen. Jaottelu on laadittu pääasiallisen hyötyjän eli kansalaisen, yrityksen tai hallinnon perusteella. Osa hankkeista on alkanut jo ennen vuotta 2016 tai tulee saamaan päätöksensä vuoden 2016 päättymisen jälkeen, kuitenkin olennaisin norminpurkutyö on suoritettu kaikkien seuraavien hankkeiden kohdalla tarkasteluvuoden aikana. a) KANSALAISTEN ARKEA HELPOTTAVA NORMINPURKU Arki ja jokapäiväinen elämä - Kauppojen aukioloajat vapautettiin (TEM, HE 88/2015, L 1618/2015, voimaan 1.1.2016): Vanha liikeaikalaki on kumottu ja vähittäiskauppojen sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen vapauttaminen hyväksyttiin. Elinkeinonharjoittaja voi aiempaa vapaammin päättää, milloin liikettä pidetään auki. Uudistus on poistanut kaupoilta ja hiusalan yrittäjiltä toistuvan velvollisuuden poikkeuslupien hakemiseen. Uudistus parantaa perinteisen kaupan kilpailukykyä suhteessa verkkokauppaan. Uudistuksen arvioidaan lisäävän kaupan alan yritysten valmiutta tarjota työtunteja nykyisille työntekijöille sekä palkata uutta työvoimaa. Myös kuluttajien mahdollisuudet asioida kaupan alan toimipisteissä heille sopivina aikoina lisääntyivät. Liikenne - Kevyiden ajoneuvojen käyttöönottoa helpotettiin ja sallittiin uudet kävelyä ja pyöräilyä edistävät välineet (LVM, HE 24/2015, L 1609-1611/2015): Jalankulkua avustavat tai korvaavat sähköiset liikkumisvälineet ja käyttötapa määritettiin laissa ja niiden käyttäminen liikenteessä on nyt sallittua ja mahdollista kaikille. Laitteet parantavat muun muassa iäkkäiden liikkumista ja niiden käyttöä tiellä säätelee liikennesäännöt. Vapautettiin tehokkaat sähköpyörät rekisteröinti- ja vakuutusvelvollisuudesta. Vaikutukset kohdistuvat kevyiden liikennevälineiden kauppaan, matkailu- ja palvelukäyttöön sekä kansalaisten arkeen. - Liikennevakuutuslain muutokset (STM, HE 123/2015 vp, voimaan 1.1.2017, HE liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi). Liikennevakuutuslain muutoksella puretaan muiden lakien kanssa päällekkäistä tai muuten tarpeetonta sääntelyä. Liikennevakuutusmaksun bonussääntelyn keventämisen kautta pyritään lisäämään tuotekehitystä ja kilpailua. Pääosin kysymys on lainsäädännön modernisoinnista ja selkeyttämisestä. - Liikennetraktorin ajo-oikeuden ikärajan alentaminen (LVM, HE 84/2015 vp, L 1614-1615/2015): ajokorttilain muutoksilla alennettiin liikennetraktorin ajo-oikeuden ikärajaa kahdeksastatoista vuodesta viiteentoista vuoteen sekä poistettiin ammattipätevyysvaatimuksia. - Alkolukkolainsäädännön kokonaisuudistus (LVM, HE 68/2016 vp, L 730-731/2016): Yhdenmukaistettiin ja kevennettiin sääntelyä, kumottiin asiaa koskevat vanhat lait: alkolukkolaki, valvottua ajo-oikeutta koskeva laki sekä koulu- ja päiväkotikuljetuksia koskeva laki. Kevennettiin hallinnollista taakkaa sekä kansalaisen tästä velvoitteesta aiheutuvaa taakkaa.

Työelämä - Työllistymisen mahdollisuudet paranevat (TEM, HE 209/2016 vp, L 1456-1458/2016): Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13:6 :n muuttamisesta ja 1:4 :n väliaikaisesta muuttamisesta: Tarkoituksena on vähentää rakenteellista työttömyyttä, alentaa työllistymisen kynnystä ja lyhentää työttömyysjaksoja ja täten vähentää valtion kustannuksia. Työttömyysetuuden käyttömahdollisuutta laajennetaan palkkatukeen ja starttirahaan. Työkokeilun käyttömahdollisuutta laajennetaan vuosina 2017 ja 2018 siten, että työkokeilua voidaan käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Työsopimuslakia sujuvoitetaan siten, että työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille, osa-aikaisille ja takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville voidaan rajatuissa tilanteissa poiketa. Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen mahdollistettaisiin enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen ajalta. - Edustustojen virkamiesten puolisoiden työntekoon helpotuksia (UM, HE 135/2015 vp, L 364-368/2016): Sopimukset Argentiinan, Brasilian, Etelä-Afrikan, Israelin, Serbian ja Vietnamin kanssa diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston tai kansainvälisessä järjestöissä toimivan edustuston työntekijän ansiotyön tekemisestä. Sopimuksella poistettiin esteitä edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten työnteolta niissä vastaanottajavaltioissa, joissa työnteon edellytyksenä on valtiosopimus. Sopimukset helpottavat vastaavasti Suomessa olevien vieraiden valtioiden edustustojen henkilökunnan perheenjäsenten työskentelyä. Hallinnollinen taakka ja lupamenettelyt - Henkilökortin hakuprosessi sähköiseksi (SM, HE 41/2016 vp, L 663/2016; uudistus pääosin voimaan 1.1.2017; lain 10 voimaan 1.4.2017): Henkilökorttimenettelyä on kevennetty ottamalla käyttöön sähköinen vireillepano, kevennetty sähköinen hakemusmenettely ja valmiiden asiakirjojen suoratoimitus. Henkilökortti myönnetään tietyissä tilanteissa kokonaan kevennetyssä sähköisessä menettelyssä, jonka piirissä on noin 3,6 miljoonaa kansalaista. Muutoksilla pienennetään kansalaisten hallinnollista taakkaa vähentämällä tarvetta asioida viranomaisessa henkilökohtaisesti. Lisäksi vähennetään viranomaisen hallinnollista taakkaa yhdenmukaistamalla passi- ja henkilökorttimenettelyt. - Nimenmuutosten käsittelyn keventäminen (OM, asetusmuutos voimaan 1.1.2016): Maistraattien ei tarvitse enää pyytää nimilautakunnan lausuntoa esimerkiksi nimenmuutoshakemuksista, joista nimilautakunnan soveltamiskäytännöstä on muodostunut selkeä linjaus. Muutos helpottaa kansalaisten arkea niiltä osin, kun kyseessä on rutiininomainen nimenmuutos. - Aselupamenettely sähköistyy (SM, HE 266/2016 vp): Ampuma-aseiden lupaprosessia kevennetään mm. sähköistä asiointia lisäämällä. Aselupahakemuksen voisi jatkossa panna vireille sähköisesti ja kotipaikkasidonnaisuudesta luovuttaisiin. Velvollisuutta esittää hankittu ase lupaviranomaiselle rajoitettaisiin koskemaan tiettyjä tapauksia, kun nykyisin esittäminen on pääsääntö. Ehdotetut uudistukset poistavat tarvetta kansalaisten käyntiasiointiin poliisilaitoksella, mikä nopeuttaisi lupaprosessia ja vähentäisi viranomaisen työtä. - Vankien taloudellisten etujen tasapuolistumisen toteuttaminen (OM, HE laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamiseksi, HE 252/2016 vp, voimaan 1.1.2018): Vangeille maksettavia taloudellisia etuja muutettiin siten, että eri toiminnoissa ja laitostyypeissä maksettavat etuudet määräytyvät nykyistä tasapuolisemmin. Uusilla säännöksillä on lisäksi tarkoitus yksinkertaistaa vangeille maksettavien etuuksien laskentaa ja maksamista. Samassa yhteydessä tehtiin myös muita vähäisiä tarkastuksia edellä mainittuihin lakeihin. - Ulkomaalaislaki laajensi valitusoikeutta (UM, HE 54/2015 vp, L 132/2016): Kaikki viisumiasiakkaat voivat jatkossa valittaa hallinto-oikeuteen viisumin epäämistä tai mitätöimistä koskevasta päätöksestä. Edustuston tekemästä päätöksestä tulee kuitenkin tehdä ensin oikaisuvaatimus.

Oikaisuvaatimusmenettely vähentää osaltaan hallinto-oikeustasolle kohdistuvaa työmäärää ja painetta. Lakimuutoksen myötä samaan asiakokonaisuuteen liittyvistä viisumipäätöksestä ja maastapoistamispäätöksestä valitettaisiin yhtä aikaa ja samaa valitustietä. Tämän liittyen on aloitettu laaduntarkkailuprojekti, jonka puitteissa kehitetään edelleen viisumipäätösten laatua ja henkilökunnan osaamista. Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta - Toimimattomien yhdistysten rekisteripoisto viranomaisen aloitteesta sekä yhdistyksen rekisteröinnin, päätöksenteon, toiminnan ja selvitysmenettelyn helpottaminen) (OM, HE 33/2016 vp, L 498-499/2016) Yhdistyslakiin lisättiin säännökset mahdollisuudesta poistaa toimimattomat yhdistykset yhdistysrekisteristä PRH:n aloitteesta sekä nopeutettiin ja helpotettiin toimimattoman yhdistyksen piiristä tulevaan aloitteeseen perustuvaa poistomenettelyä. Muutoksilla vähennettiin yhdistysten lopettamiskustannuksia ja parannettiin yhdistysrekisteritietojen ajantasaisuutta. Toimimattomat yhdistykset poistetaan yhdistysrekisteristä tammikuussa 2017. b) YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ SEKÄ KILPAILUKYKÄ PARANTAVA SÄÄDÖSTEN SUJUVOITTAMINEN JA NORMINPURKU Sääntelyn keventäminen - Joukkorahoituslaki säädettiin helpottamaan yritysten kasvurahoituksen hankkimista (VM, HE 46/2017, L 743/2016, voimaan 1.9.2016): Joukkorahoituslaki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä. Sääntely kevenee muun muassa seuraavasti: Joukkorahoituksen välittäjille kallis, hallinnollisesti raskas ja aikaa vievä toimilupaprosessi korvataan rekisteröitymisprosessilla, joka on halvempi, yksinkertaisempi ja nopeampi, Joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse enää liittyä sijoittajien korvausrahastoon. Joukkorahoituksen välittäjän vähimmäispääomavaatimus laskee nykyisestä 125.000 eurosta 50.000 euroon. Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi tulee vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus, jonka Finanssivalvonta arvioi riittäväksi. Digitalisaatio, lupamenettelyiden ja hallinnollisen taakan keventäminen - Maantie- ja ratalain muutokset vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia (LVM, HE 49/2016 vp, L 567-569/2016): Tienvarsimainonta ja ilmoittelu sekä tietyt sähkö- ja telekaapeleiden sijoittamiset tienvarsille: siirrytään ilmoitusmenettelyyn; tilapäisistä ilmoituksista tai mainoksista ei tarvitse ilmoittaa. - Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen sekä verotuksen tietojärjestelmän uudistaminen (VM, HE verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi, HE 29/2016vp): Uudistaminen on jaksotettu kolmeen eri vaiheeseen. kausiveroilmoitusten sähköistäminen ja siinä olevien virheiden korjaamisessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön kevennetyt menettelyt, pidennettyjen verokausien soveltamisalan laajentaminen vähentäisi erityisesti pienyritysten hallinnollista taakkaa, arvonlisäveron ja lähdeveron palautushakemuksiin liittyviä menettelyjä kehitetään nopeammiksi sekä eri verolajien yhdenmukainen muutoksenhaku. Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen ja verotuksen tietojärjestelmän uudistaminen on jaksotettu kolmeen vaiheeseen. Tässä yhteydessä tehdään myös lainsäädännön yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä koskevia muutoksia. Verohallinnolle suoritettavien verojen ja maksujen maksamisessa, kannossa ja perinnässä sovellettavasta menettelystä säädettäisiin veronkantolaissa ja sääntelystä siirrytään yleisempään tasoon. Siirrytään apteekkimaksusta apteekkiverolakiin, mikä yksinkertaistaa verovelvollisen verotukseen liittyvien velvoitteiden hoitamista. Kaikkien verolajien muutoksenhakua ja verotuksen oikaisua koskevat säännökset yhdenmukaistetaan. Verotuksen

osalta keskeiset oikaisu- ja muutoksenhakuprosessit ovat verotusmenettelylaissa. Valmishankkeen 1. lakipakettiin sisältyvän oma-aloitteisia veroja koskevan verotusmenettelylain säännösten myötä sovelletaan myös oma-aloitteisiin veroihin samanlaisia säännöksiä kuin verotusmenettelylaissa. Tullilta verohallintoon siirtyvän auto- ja valmisteverotuksen oikaisuvaatimusvaiheen jälkeinen prosessi yhdenmukaistetaan muun verotuksen kanssa vuoden 2017 alusta. - Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttaminen EU:n eidas-asetuksesta johtuen (LVM, HE 74/2016 vp, L 533-547/2016): voidaan vähentää sähköisten allekirjoitusten kansallista sääntelyä, koska niiden sääntely sisältyy jo EU-asetukseen. - Tullilainsäädännön kokonaisuudistus (VM, HE 153/2015 vp, voimaan 1.5.2016): EU:n Tullikoodeksin uudistamisen tavoitteina on ollut lainsäädännön yksinkertaistaminen, liiketoimintojen helpottaminen ja samalla tullitarkastusten tehostaminen. Keskeisenä välineenä on siirtyminen pakolliseen sähköiseen tulli-ilmoittamiseen siirtymävaiheen kautta vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteena on vähentää yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja yhteiskunnalle aiheutuvia riskejä. - Työsuojeluhallinnon lupaprosessien kehittäminen etenee (STM:n asetus 1494/2015 ja 764/2016): Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen toimialueista: hankkeessa on jatkettu työsuojeluhallinnon lupaprosessien kehittämistä siten, että tietty aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii valtakunnallisena lupaviranomaisena. Tavoitteena on ollut lupien käsittelyn tehostaminen ja yhdenmukaisen lupakäytännön varmistaminen. Hyöty kohdistuu työnantajiin, jotka hakevat työsuojeluviranomaiselta lupia. - Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lainsäädännön uudistaminen (YM, HE 259/2016 vp): Mahdollistetaan YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistäminen. - Haja-asutusalueiden jätevesisäätelyn tarkastaminen (YM, HE 128/2016 vp, L 19/2017, voimaan 3.4.2017): Haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimuksia kohtuullistetaan. - Yksityisen turvallisuusalan uudistaminen, digitalisointi (SM, HE 42/2016 vp, L 652/2016, voimaan 1.1.2017): Lupamenettelyn uudistaminen, mm. vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymistä koskevia menettelyjä on sujuvoitettu. Hakijan kotipaikkakunnan poliisilaitoksen sijasta hyväksymisviranomaisena voi olla mikä tahansa poliisilaitos. Hakemus voidaan panna vireille sähköisesti. Uudistukset vähentävät tarvetta asioida poliisilaitoksella, mikä osaltaan nopeuttaa lupaprosessia ja vähentää viranomaisen työtä. Sujuvoittamisella on merkitystä myös yritystoiminnan kannalta. - Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta (MMM, HE 27/2015, L 110/2016): Suomen metsäkeskus oikeutetaan luovuttamaan luottolaitoksille tarpeellisia metsätietojärjestelmän tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla ilman maanomistajan suostumusta silloin, kun on kyse luottoriskien hallinnan kannalta tarpeellisista tiedoista. - Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (MMM, L 227/2016 ja VNa 263/2016): Juurikäävän torjunnan poistaminen tuettavista toimenpiteistä vähentää kymmeniä tuhansia rahoituspäätöksiä metsäkeskuksessa, suometsän hoitokohteiden ja nuoren metsän hoidon rahoitusehtoja selvennetään, julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä joustavoitetaan. - Asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun VN-asetuksen muuttamisesta (LVM, VNA 839/2016): Asetukseen lisättäisiin mm. huutokaupattavan 700MHz taajuusalueen tarkemmat tunnistetiedot. Osoittamalla lisää taajuuksia langattoman laajakaistan käyttöön voidaan kasvattaa verkkojen kapasiteettia ja tiedonsiirtonopeuksia. Hanke edistää digitalisaatiota. - Asetus radiotaajuuksien huutokaupoista (LVM, VNA 840/2016): Asetuksella säädettiin tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) mukaisesti 700 MHz taajuushuutokaupan eräistä yksityiskohdista. Myöntämällä lisää taajuuksia langattoman laajakaistan käyttöön voitiin kasvattaa verkkojen kapasiteettia ja tiedonsiirtonopeuksia. Hanke edistää digitalisaatiota. Huutokauppa toteutettiin 24.11.2016. Valtio sai huutokauppatuloja 66,33 M.

Maatalous ja hallinnon keventäminen - HE laiksi elintarvikelain muuttamisesta (MMM, HE 104/2016 vp, L 1153/2016): elintarvikevalvonta-ohjelmia ja -suunnitelmia koskevista säännöksistä poistetaan ohjelmien ja suunnitelmien sisältöön liittyviä vaatimuksia. Vähentää elintarvikealan toimijoiden byrokratiaa. - Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun VN:n asetuksen muuttamisesta (MMM, VNA 164/2016): EU-lainsäädännön mahdollistamien helpotusten käyttöönottaminen. Asetus sisältää helpotuksia eläinperäisiä elintarvikkeita suoraan kuluttajille luovuttavien toimijoiden toimintaan. Useampia muutoksia vuoden 2016 aikana. - Valtioneuvoston asetus eläinten terveysvalvonnasta sekä eläintautien vastustamisesta keinollisessa lisääntymisessä annetun VN:n asetuksen muuttamisesta (MMM, VNA 163/2016 ja VNA 886/2016): EU-lainsäädännön mahdollistamien helpotusten käyttöönottaminen. Asetus sisältää hygieniavaatimusten helpotuksia eläinperäisiä elintarvikkeita toimittavien toimijoiden toimintaan. EU-lainsäädännön muutoksen seurauksena scrapie-valvonnan lopettaminen ja muiden terveysvalvontojen säännösten selkeyttäminen ja sujuvoittaminen. - Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (MMM, VNA 117/2016): Poikkeukselliset sääolot huomioiva muutos. - Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin rahoittamien eläintukien valvonnasta annetun VN:n asetuksen muuttamisesta (MMM, VNA 502/2015 ja VNA 871/2016): EU-lainsäädännön mahdollistamien helpotusten käyttöönottaminen; helpotuksia ns. nopeakiertoisten eläinlajien valvontaseuraamusten laskentaan siten, että kolmen eläimen kynnyksenä käytetään sikojen ja siipikarjan osalta kolmea eläinyksikköä. - MMM:n asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun MMM:n asetuksen muuttamisesta (MMM, MMA 188/2016): EU-lainsäädännön mahdollistamien helpotusten käyttöönottaminen. Asetus sisältää hygieniavaatimusten helpotuksia alkutuotannon tuotteita toimittavien toimijoiden toimintaan. - MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun MMM:n asetuksen muuttamisesta (MMM, MMA 187/2016, MMA 879/2015): EU-lainsäädännön mahdollistamien helpotusten käyttöönottaminen. Asetus sisältää helpotuksia eläinperäisiä tuotteita toimittavien toimijoiden toimintaan, kalastustuotteiden käsittelyyn ja elintarvikehuoneiston järjestelyyn. Useampia erillisiä muutoksia. Pyyntipäivän ilmoittamista koskevan kansallisen vaatimuksen kumoaminen. - MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun MMM:n asetuksen muuttamisesta (MMM, MMA 389/2016): Kalastustuotteiden säilytyslämpötilan muutos - MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta annetun MMM:n asetuksen muuttamisesta (MMM, MMA 444/2016): EU-lainsäädännön mahdollistamien helpotusten käyttöönottaminen ja laajentaminen. Asetus sisältää helpotuksia eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevien laitosten toimintaan. - MMM:n asetus lihantarkastuksesta annetun MMM:n asetuksen muuttamisesta (MMM, MMA 762/2016): EU-lainsäädännön mahdollistamien helpotusten käyttöönottaminen ja lisähelpotusten hakeminen. Asetus sisältää helpotuksia eläinperäisiä elintarvikkeita toimittavien toimijoiden toimintaan. - MMM:n asetus pakasteista annetun MMM:n asetuksen 7 :n 2 mom. kumoamisesta (MMM, MMA 275/2016): Kumotaan vaatimus, velvoittaa erikseen ilmoittamaan, että tuote on varastoitu pakastettuna eikä sitä saa pakastaa uudelleen. - MMM:n asetus ympäristökorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (MMM, MMA 185/2016): Alkuperäisrotueläinten poikimistiheysvaatimusta koskevan tukiehdon lievennys.

- MMM:n päätös 20.5.2016 eräistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 tiedotus- ja julkistamistoimista (MMM 838/04.04.01.03/2016): EU-lainsäädännön mahdollistama vapautus tiedotusvelvollisuudesta on otettu täysimääräisesti käyttöön. Helpotus muun muassa tiedostuskylttivaatimuksiin pinta-alaperusteisissa tuissa. Markkinoiden avaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen - Rautatieliikenteen markkinoillepääsyä Venäjä-liikenteessä avataan Suomen rataverkolla (LVM, HE 149/2015 vp, L 424/2016, VNA 1036/2016, SopS 84/2016): Suomen ja Venäjän välistä suoraa kansainvälistä rautatieliikennettä koskeva sopimus hyväksyttiin ja valtiosopimus tuli voimaan 22.12.2016. Venäjä-liikenne avautui Suomen rataverkolla kaikille toimijoille, joilla on toimilupa. Sopimuksen vaikutuksesta kuljetuskustannusten oletetaan alenevan ja sopimus luo uusia logistisia mahdollisuuksia (arvo n. 100 miljoonaa euroa / vuosi). Kaikenlaiset tavarakuljetukset mahdollistetaan kaikkien neljän rautatieraja-aseman kautta. - Liikennekaaren I-vaihe avaa tieliikenteen markkinoita ja parantaa palveluja (LVM, HE 161/2016 vp): Liikennekaari on vahva norminpurkuhanke; kokonaisuudistus kumoaa olemassa olevia normeja (lakeja ja asetuksia) päällekkäisen sääntelyn osalta, henkilö- ja tavaraliikennesäännöstöä uudistetaan, edistetään liikennemarkkinoita ja liikennepalveluita, luodaan valtakunnalliset edellytykset ostaa yksi lippu koko matkaketjulle ja edellytykset kuljetusten laajamittaiselle yhdistelylle ja operaattoritoiminnalle. Luovutaan ammattimaisen toiminnan lupien määräsääntelystä. - Luotsauslain muutos vähentää elinkeinoelämän kustannuksia ja selkeyttää koulutusvaatimuksia (LVM, HE 207/2016 vp, L 1312/2016): Selkeytetään luotsinkäyttövelvollisuutta sekä koulutusvaatimuksia, vapautetaan tietyt alukset luotsinkäyttövelvollisuudesta (jäänmurtajat, hinaajat ja hinausyhdistelmät) ja annetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille valtuutus antaa laajemmin poikkeuksia - Uusi laki metro- ja raideliikenteestä (LVM, HE 43/2015 vp, L 1412/2015): HE kaupunkiraideliikenteestä on kevyellä mallilla laadittu sääntely, vaikutukset kohdistuvat muutamiin toimijoihin. Toimijoille on asetettu vaatimukseksi: turvallisuusjohtamisjärjestelmä, rekistereiden perustaminen sekä raportointi. Kustannukset perustamisvaiheessa ovat noin 600.000 euroa ja vuotuiset kulut enintään 150.000 euroa. - Huvivenelaki on uudistettu (LVM, HE 109/2015 vp, L 1712/2015): EU-direktiivin täytäntöönpano, jolla lisätään digitalisaatiota. VN-asetus kumottiin; alemmanasteiset normit annetaan viraston määräyksinä. Mahdollistaa suomalaisen huvivenealan kilpailukyvyn säilymisen. - Suomen ja Venäjän välistä kansainvälistä tieliikennettä koskevan pöytäkirjan hyväksyminen (LVM, HE 85/2015 vp, L 128/2016, VNA 343/2016): Sopimukseen lisätään enimmäispainot ja ajokorttivaatimus, mahdollistetaan rajat ylittävä taksiliikenne sekä tiemaksujen vastavuoroinen hyväksyminen. - IMO/Painolastivesiyleissopimuksen hyväksyminen ja merenkulun ympäristösuojelulain muutos (LVM, HE 122/2015 vp, L 472-474/2016): Sujuvoitetaan hallintoa ja vähennetään toimijoiden hallinnollista taakkaa. Yleissopimus luo mahdollisuuksia suomalaiselle laite/tekniselle osaamiselle, kun sopimus tulee kansainvälisesti voimaan. - Postitoimiluvista luopuminen ja siirtyminen ilmoitusmenettelyyn (LVM, HE 18/2016 vp, L 408/ 2016, voimaan 9.6.2016): Toimiluvista luovuttiin ja toiminnan voi aloittaa tekemällä ilmoituksen Viestintävirastoon. Uudistuksen ensimmäinen vaihe on toteutettu. - EU:n ja sen jäsenmaiden sekä kolmansien maiden väliset lentoliikennesopimukset (LVM, HE 51-53/2016 vp, VNA 578-580/2016): EU:n ja Israelin, Moldovan ja Jordanian kanssa tehdyt lentoliikennesopimukset hyväksyttiin ja niiden väliaikainen soveltamien aloitettiin. Sopimukset lisäävät lentoyhteyksiä ja edistävät markkinoillepääsyä. - Suomen ja Uuden-Seelannin sekä Suomen ja Gambian välisten lentoliikennesopimusten voimaansaattaminen (LVM, HE 81-82/2016 vp, L 516/2016 ja 517/2016): Lentoliikennesopimukset hyväksyttiin. Sopimukset edistävät lentoyhteyksien kehittämistä sekä markkinoillepääsyä.

- Yrityskauppavalvontaa sähkömarkkinoilla kevennetään (TEM, HE 256/2016 vp, annettu 8.12.2016): ehdotetaan poistettavaksi yrityskauppavalvontaa koskevista säännöksistä sähkömarkkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen kieltämistä koskeva erityissäännös kilpailulaista. - Kevennyksiä sähköturvallisuuslakiin (TEM, HE 116/2016 vp, L 1135-1136/2016): Luovutaan sähkölaitteistojen tarkastusilmoituksista sekä autokorjaamojen velvollisuudesta pitää rekisteröityä sähkötöiden johtajaa sähköautojen korjauksessa. Tarkastusilmoituksia tehdään noin 8000 kpl vuodessa ja yrityksiä joiden toimiala on moottoriajoneuvojen korjaus (pl. moottoripyörät) on 5516 ja ala työllistää vajaa 14 000 henkeä. Sähköautoja on tällä hetkellä vajaa 700, mutta luvun oletetaan kasvavan voimakkaasti. Työelämä ja kannusteet - Työsopimuslaki uudistuu ja työllistymiskynnys madaltuu (TEM, HE 105/2016 vp, L 1448-1450/2016): Pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuudet parantuvat, työnantajan työllistämiskynnys madaltuu ja työnantajien kasvuhalukkuus lisääntyy. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Koeajan maksimipituus pitenee neljästä kuuteen kuukauteen, jonka lisäksi työnantajalla on työntekijän pitkän poissaolon perusteella mahdollisuus pidentää koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenee yhdeksästä kuukaudesta neljään (kuusi kuukautta yli kaksitoista vuotta kestäneiden työsuhteiden kohdalla) kuukauteen. - Työsopimuslain ja merityösopimuslain työnantajavelvoitteet vähenevät (TEM, HE 257/2016 vp, annettu 8.12.2016): poistetaan säännöllisesti alle 20 työntekijää työllistäviltä työantajilta velvoitteita, poistetaan työnantajan velvoite ilmoittaa TE-toimistolle vähintään 10 työntekijän irtisanomisesta tai lomauttamisesta, poistetaan työnantajan velvoite selvittää irtisanotuille työntekijöille tarjolla olevat julkiset työvoimapalvelut sekä velvoite tiedottaa oikeudesta työllistymissuunnitelmaan. - Kaivoslain vaatimuksia arvioitiin uudelleen (TEM, HE 57/2016 vp, L 515/2016): Toteutetaan kysely keväällä 2016 ja valmistellaan mahdolliset muutosesitykset syksyksi 2016. Toteutetaan pikakierroksella tiettyjä muutoksia lakiin edellä esitettyä nopeammalla aikataululla (kullanhuuhdonnan lupasykli pidennetään, kullanhuuhdonta-alueen kokoa kasvatetaan sekä kullanhuuhdontalupaan mahdollisuus toimeenpanoon muutoksenhausta huolimatta myös uusille luville). Toimivia kaivoksia on noin 50. Kullanhuuhdonta on pääsääntöisesti yksityishenkilöiden tai pienyritysten harjoittamaa toimintaa, vain muutama saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa. c) HALLINNON KEVENTÄMINEN SÄÄDÖKSIÄ SUJUVOITTAMALLA Säännösten keventäminen - Uusi laki julkisista hankinnoista nostaa kilpailutusten kynnysarvoja (TEM, HE 108/2016 vp, L 1397-1413/2016 voimaan 1.1.2017): Uusi hankintalaki mahdollistaa nykyistä paremmat mahdollisuudet tehdä entistä laadukkaampia, innovatiivisempia, kestävämpiä ja vastuullisempia hankintoja. Vähennetään sekä tarjoajille että hankkijoille tarjouskilpailuista syntyvää hallinnollista taakkaa nostamalla kansallisia kynnysarvoja ja vähentämällä hankintamenettelyn vaatimuksia. Hankinnat suositellaan kilpailutettavaksi pienempinä ja pk-yrityksille sopivina osina. Laki keventää arvoltaan pienempien hankintojen kilpailutusmenettelyä ja selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä. Tarjousten arviointia ja neuvottelujen käymistä tarjouskilpailuissa joustavoitetaan. - Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella sujuvoitetaan menettelyjä (YM, HE 114/2015 vp, voimaan 1.2.2016): Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Muutoksella luovuttiin maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

- Korkeakoulujen koulutusviennin edistäminen (OKM, HE 77/2015 vp, L 1600/2015 ja L 1601/2015 voimaan 1.1.2016): Osana koulutusviennin edistämistä yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat voineet vuoden 2016 alusta lukien periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta tai heihin rinnastettavilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. Lukuvuosimaksuja on perittävä 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittavilta opiskelijoilta. Korkeakoulut päättävät maksun suuruudesta ja niiden perimiseen liittyvistä käytännöistä. Lukuvuosimaksun on kuitenkin oltava vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Maksujen tuotot jäävät korkeakoulujen käyttöön. Korkeakouluilla on oltava apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Lupamenettelyiden keventäminen ja digitalisaation edistäminen - Vesilain lupamenettelyn keventäminen (OM, HE 262/2016 vp): Erilaisten putkien ja johtojen sijoittaminen valtaväylän alitse poistettiin säännönmukaisen luvanvaraisuuden piiristä. Jatkossa pääsääntöisesti riittää hankeilmoitus viranomaiselle rekisteriin merkitsemiseksi. - Luonnonsuojelun menettelyjen keventäminen (YM, HE 146/2015 vp, L 195/2016, voimaan 15.4.2016): Luonnonsuojelulain muutoksella luovuttiin liito-oravailmoitusten johdosta tehtävistä ELY-keskusten rajauspäätöksistä sekä kevennettiin luonnonsuojelualueiden merkintää. - Panttikirjojen sähköistäminen (OM, HE 8/2016 vp, voimaan 1.6.2017) Uusista kiinnityksistä annetaan jatkossa vain sähköisiä panttikirjoja, ja kiinnityksiä muutettaessa vanhat kirjalliset panttikirjat muutetaan sähköiseen muotoon. Muutosten on tarkoitus tehostaa kiinteistövakuuksien hallinnointia sekä kirjaamisviranomaisten toimintaa. - Arkistolaitoksen uudistaminen digitaalisoinnilla (OKM, HE 191/2016 vp, HE laeiksi Kansallisarkistosta ja arkistolain muuttamisesta): Arkistolaitoksen ja arkistolain uudistamishanke. Piirihallintomallista luovutaan, mahdollistetaan digitalisoitujen asiakirjojen hävittäminen. - Terveydensuojelulain ilmoitusmenettelyn keventäminen (STM, MMM, HE 124/2016, voimaan 1.1.2017 lailla 942/2016 sekä HE 104/2016 vp, hyväksytty 15.11.2016): Kevennetään Terveydensuojelulain sekä terveydensuojelulain ja elintarvikelain mukaisten suunnitteluvelvoitteiden ilmoitusmenettelyä. - Ajoneuvoliikennerekisterilain muutos (LVM, HE 129/2016 vp, L 937-939/2016, voimaan 1.1.2017): Yhdenmukaistetaan rekisterissä olevien tietojen ja datan käyttöä. Hallinnon ja johtamisen muutokset - Maankäytön ja rakentamisen menettelyjen keventäminen (YM, HE 196/2016 vp, voimaan 1.4.2016): Lakimuutoksilla (Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain kumoamisesta) siirrettiin ELY-keskuksille kuuluva poikkeamistoimivalta kuntiin. - Maankäytön ja rakentamisen menettelyiden sujuvoittaminen (YM, HE 251/2016 vp, L 196/2016, voimaan 24.11.2016): Kaavoituksen ja rakentamisen lupamenettelyn sujuvoittamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos toteuttaa laajasti hallitusohjelman tavoitteita. - Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo ja Opetushallitus yhdistyvät uudeksi Virastoksi (OKM, HE 80/2016 vp, L 564/2016 voimaan 1.1.2017): Osana valtion keskushallinnon uudistamista yhdistettiin Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Opetushallitus uudeksi virastoksi, jonka avulla voidaan toteuttaa virastojen vahvuuksien ja osaamisalueiden entistä parempi hyödyntäminen ja välttää toiminnan päällekkäisyyksiä. Lisäksi Opetushallituksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia vähennettiin. Vuoden 2018 alusta on tarkoitus yhdistää uuteen

virastoon hallintovirastomallin mukaisesti myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskus ja ylioppilastutkintolautakunnan kanslia. - Tuomioistuimia koskevan lainsäädännön selkiyttäminen (OM, HE 7/2016 vp, voimaan 1.10.2016 / 1.1.2017): Eri tuomioistuimia koskevissa laeissa ja asetuksissa olevat säännökset tuomioistuinten tehtävistä, organisaatioista ja hallinnoista sekä niiden jäsenistä ja muusta henkilöstöstä koottiin yhteiseen tuomioistuinlakiin. Korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetut lait kuitenkin säilytetään. Asetuksentasoisesta sääntelystä luovuttiin pääosin. - Valtion oikeusaputoimistojen hallinnon keventäminen (OM, HE 26/2016 vp, voimaan 1.10.2016): Oikeusaputoimistojen hallintoa kevennettiin muodostamalla kuusi oikeusapupiiriä virastoiksi, joiden hallinto hoidetaan keskitetysti. Esitys parantaa kansalaisille tarjottavien palvelujen laatua. Hallintotöitä keskittämällä työaikaa vapautuu asianajo- ja edunvalvontatyöhön. Palvelut voidaan järjestää piiritasolla joustavammin ja nopeammin, samalla oikeusaputoimistojen väliset erot jonotusajoissa tasaantuvat. - Kuntien velvoitteiden keventäminen (OKM, HE 206/2016 vp ja HE 238/2016 vp): Hallitusohjelman mukainen tavoite kuntien velvoitteiden vähentämisestä on esitetty muutettavaksi muun muassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain, perusopetuslain, lukiolain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (HE 206/2016) sekä yleisistä kirjastoista annetun lain (HE 238/2016) uudistuksilla. - Aluehallinnon uudistaminen, aluehallintovirastot ja maistraatit (VM, 2016): Hanke liittyy aluehallinnon uudistushankkeeseen. Aluehallintovirastot ja maistraatit soveltavat lähes kaikkien ministeriöiden lainsäädäntöä. Aluehallintovirastot ja maistraatit ovat tehneet selvityksen omalta osaltaan niiden soveltaman lainsäädännön keventämisestä. Ministeriöt raportoivat uudistusten etenemisestä erikseen oman toimialansa osalta. Jotkut esitykset on toteutettu, joidenkin osalta valmistelu etenee, mutta joiltakin osin keskustelut jatkuvat ministeriöiden kesken virkamiestasolla. - Tartuntatautilain muuttaminen (STM, HE 13/2016 vp, voimaan pääsääntöisesti 1.3.2017): Tartuntatautipäiväraha ansionmenetyskorvauksen ja päivärahan tilalle, virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri tekee yksilöä koskevat päätökset, jotka nyt kuuluvat toimielimelle. Vesilaitoksella työskentelevältä ei enää vaadittaisi selvitystä siitä, että hänellä ei ole salmonellaa. - Konsulipalveluiden keskittäminen ulkoasiainhallinnossa (UM, HE 102/2014 vp): Konsulipalvelulain muutos mahdollistaa konsulipalveluiden antamisen keskittämisen edustustoverkossa tai ulkoasiainministeriöön. Tavoitteena on saada ulkoasiainministeriön hallinnoimat konsulipalvelut hoidettua joustavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Tavoitteena on kehittää asiakaspalvelu ja käsittelyprosesseja teknologiaa hyödyntäen ja mahdollistaa näin konsulipalvelujen antaminen paikasta riippumattomasti tilanteissa, joissa palvelun antaminen ei välttämättä edellytä palvelun antamista asianomaisessa valtiossa. Kevään 2016 aikana on kartoitettu eri konsulipalveluiden mahdollista keskittämistä edustustoverkossa. Lisäksi on aloitettu selvitystyö konsulipalveluiden antamisen keskittämisestä ulkoasiainministeriöön. - Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen nimittämisoikeuden delegoinnin mahdollistaminen (PLM, 747/2016, voimaan 1.9.2016) TP:n asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta annetun tasavallan asetuksen 16 :n muuttamisesta: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajan nimittämisoikeuden laajentaminen ml. virkavapauden päättämisen delegointi logistiikkalaitokselle. - Puolustusvoimien norminpurussa edistystä (PLM, 2016). Pääesikunta aloitti puolustusvoimien normien purkamiseen ja uusimiseen liittyvät toimenpiteet vuoden 2013 lopulla. Työ keskittyi puolustusvoimauudistuksen vaikutusten huomioon ottamiseen uudessa tavassa toimia. Työ on jatkunut vuosien 2015-2016 aikana. Tuloksia vuosilta 2015-2016: Vanhentuneita normeja on kumottu yhteensä 1071 kappaletta (kaikki puolustusvoimien hallintoyksiköt mukaan lukien), Puretut normit voidaan arvioida pääasiallisesti olevan hallinnon sisäisiä määräyksiä, käskyjä, ohjeita tai oppaita, asevelvollisuuteen liittyen on kuitenkin tehty normimuutoksia. Huomiota on kiinnitetty erityisesti päällekkäisten, ristiriitaisten ja vanhentuneiden normien purkamiseen. - HE laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta (MMM, L 362/2016 vp): vanhentuneen sääntelyn kumoaminen.