Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista Petri Salo (psalo@abo.fi) Åbo Akademi i Vasa Setlementtiopistojen strategiapäivä 21.4.2005 Tampere
Missä mennään? @ Elinikäinen oppiminen, aktiivinen kansalainen, demokratia(t) @ Aineettomat pääomat: koulutus, sosiaalinen ja identiteetti @ Luovuuden, sosiaalisuuden ja kulttuurin korostuminen (tuotteistaminen) @ Hybridinen Sekä-Että aika ja yhteiskunta @ Markkinat arvot, etiikka, moraali @ Tuottavuus, vaikuttavuus, kustannus(tehokkuus), laatu @ Erikoistuminen, profiloituminen, virtaviivaistuminen (ydintoim.) @ Pirstaloitumisen ja kompleksisuuden hahmottaminen @ Yhteistyö ja johtajuus
Missä menivät kansalaisopistot vuonna 2003? 1,1 miljoonaa osallistujaa ja 2,2 miljoonaa opetustuntia Yleissivistävän koulutuksen, vapaan sivistystyön osuus osallistujista 97% ja opetustunneista 94 % Avoin yliopisto-opetus (1%) ja työnantajan tilaama koulutus (1%) - työvoimakoulutus 3% opetustuntivolyymista Muutoksia vuodesta 1995 vuoteen 2004 Osallistujat vähentyneet 23 000:lla (-2%) Opetustunnit vähentyneet 113 000:lla (-6%) Avoimen yliopistokoulutuksen volyymi vähentynyt 36%:lla (osallistujat) ja 44%:lla (opetustunnit) Työnantajan tilaaman koulutuksen volyymi lisääntynyt 23 % (osallistujat) ja 43% (opetustunnit), osuus koko volyymista 0,3% (osallistujat) ja 3% (opetustunnit) Ammatillisen lisä- ja työvoimakoulutuksen volyymit suurimmillaan 1999 ja 2000, vuonna 1999 vajaa 20 000 osallistujaa sekä 150 000 tuntia (7% koko volyymista) Perus- ja lukiokoulutus vähentynyt selvästi, 90%:ia ja 60%:ia
Yksityiset opistot (28) - kunnalliset (223) 2004 As.rak.ry Yks.hinta Opetustunnit Valtionosuus Yksityiset 4,36 65,24 9276 610.194 Kunnalliset 3,46 59,16 10954 486.844 Kansalaisopistot opetustuntien mukaan 6 opistoa alle 2000 tuntia 87 opistoa 2000-5000 tuntia 34%:ia 101 opistoa 5000-10000 tuntia 40 %:ia 46 opistoa 10000-20000 tuntia 12 opistoa yli 20000 tuntia
Äärimmäisyydet @ Utsjoen kansalaisopistosta (681 tuntia) Helsingin kaupungin suomenkieliseen työväenopistoon (95.833 tuntia) @ RaJuPuSu-opisto asutusrakenneryhmä 1 alueella 14.643:lla opetustunnilla ja Kaskisten kansalaisopisto/kaskö medborgarinstitut asutusrakenneryhmä 5 alueella 1.970:lla opetustunnilla @ Yksityisistä opistoista Kyröskosken kansalaisopisto asutusrakenneryhmä 4 alueella 1.878:lla opetustunnilla Ahjolan kansalaisopistoon asutusrakenneryhmä 5 alueella 27.118:lla opetustunnilla
Mistä opistossa tiedetään missä mennään? @ Luotetaan MUTU-näppituntumaan @ Seurataan paikallisia lehtiä (no news in good news!) @ Järjestelmällinen itsearviointityö ja laatujärjestelmät - miten hyödyntää tyytyväisyyskeskiarvoja? Perustiedot omasta toiminnasta @ Osallistujamäärät - osallistujat/yksittäiset henkilöt sukupuoli, ikä, muita mahdollisia taustatietoja uudet osallistujat vuosittain - miksi mukaan? @ Opetustuntimäärät (sisältöalueittain) Suhteessa toisiinsa - muutokset pidemmän ajan kuluessa
Ruotsin- ja kaksikieliset opistot 1992 ja 1997 Toimintaprofiili (opetusaineryhmittäin) Osallistumisaktiviteetti = Osallistujat Henkilöt Kaikki 1,52 1,82 Pienet 1,46 1,85 +0,39 Suuret 1,58 1,77 +0,19
Kolme kansanopistotyyppiä Hybridi Vahva perusrakenne; useita erilaisia koulutusmuotoja Näiden välillä toiminnallisia yhteyksiä Joustavuus, tehokkuus, synergiaedut Sirpaleinen Useita osia, joiden välillä ei yhteyksiä Korkeat kokonaiskustannukset Uudet toimintamuodot edellyttävät uusia voimavaroja Yksirunkoinen Yksi pääasiallinen koulutusmuoto Haavoittuva toimintaympäristön muuttuessa Kansanopistojärjestelmä 2004. Valtiontalouden tarkastusvirasto
KENEN OPISTO? MIKSI? Yhteiskunnan kansalaisvalmiudet Osallistujien itsensä toteuttaminen Vapaa sivistystyön missio 1929 -> 1998
Identiteetti pääoma Tunnustukselliset elämäntapakäytännöt MINUUS TERAPIA INSTI- TUUTIO AKTIIVISUUS Sosiaalinen toiminta Kriittiset käytännöt POLITIIKKA SOSIAA- LINEN Ammatilliset käytännöt KANSALAISUUS PÄÄOMA KOULUTUS Inhimillinen pääoma
Maatalousyhteiskunta Teollinen yhteiskunta Hyvinvointivaltio MUUTOS Yhteiskunnalliset Sosiaaliset rakenteet Työ KANSANVALTA Edustuksellinen demokratia Kunnon Kansalaisuus KANSAN LIIKKEET Yhdistystoiminta KANSAN- SIVISTYS Opinnollinen Itseohjautunut Työväenopistot Kansanopistot Opintokeskukset
Teollinen yhteiskunta Tietoyhteiskunta Kanssalaisvaltio MUUTOS Yhteiskunnalliset Sosiaaliset rakenteet Työ Skenaario A KANSSAN- VALTA Deliberatiivinen ja suora demokratia UUDET SOSIAALISET LIIKKEET Sosiaalien kansalaisuus Avoimet oppimisen ja tiedon ympäristöt sosiaalinen, poliittinen, eettinen, kriittinen oppiminen Työväenopistot Kansanopistot Opintokeskukset
Teollinen yhteiskunta Markkinayhteiskunta MUUTOS Yhteiskunnalliset Sosiaaliset rakenteet Työ Skenaario B MARKKINA- DEMOKRATIA Globaalit markkinat OPPIMISEN MARKKINAT Kuluttajakansalaisuus Corporate citizenship OPPIMIS- TEOLLISUUS Välineellinen Yksilöllinen Notkeat virtuaaliset oppimiskeskukset