Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Samankaltaiset tiedostot
Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Lämpöopin pääsäännöt

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Clausiuksen epäyhtälö

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

6. Yhteenvetoa kurssista

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Luku Pääsääntö (The Second Law)

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

1 Clausiuksen epäyhtälö

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

7 Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

Teddy 1. välikoe kevät 2008

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

2. Termodynamiikan perusteet

DEE Kryogeniikka

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

4. Termodynaamiset potentiaalit

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Termodynamiikan toinen pääsääntö

infoa tavoitteet E = p2 2m kr2 Klassisesti värähtelyn amplitudi määrää kokonaisenergian Klassisesti E = 1 2 mω2 A 2 E = 1 2 ka2 = 1 2 mω2 A 2

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

4. Termodynaamiset potentiaalit

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 2

4. Termodynaamiset potentiaalit

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

2. Termodynamiikan perusteet

6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

Suurkanoninen joukko

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Ideaalikaasulaki johdettuna mikroskooppisen tarkastelun perusteella! Lämpötila vaikuttaa / johtuu molekyylien kineettisestä energiasta

Harvan kaasun sisäenergia ja lämpökapasiteetit

Elastisuus: Siirtymä

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Energian varastointi ja uudet energialähteet

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSET ENTROPIASTA JA TERMODYNAMIIKAN TOISESTA PÄÄSÄÄNNÖSTÄ

Transkriptio:

Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat ovat työtälämpövoimakoneiden toimiakseen sillä termodynamiikan pääsääntö Lämpökoneita lisäksi laitteet,toinen jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: laiteilmalämpöpumppu ei voi ainoastaan siirtää työtä siirtääkseen lämpöä: Mikään jääkaappi, ja monilämpöä muu matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Termodynamiikan toinen pääsääntö ja entropia Yksi oleellinen lämpövoimakoneen ominaisuus oli, ettei se voi muuttaa kaikkea ottamaansa lämpöä työksi. Tämä lämmön erityisominaisuuteen: lämpötila määrää lämmön spontaanin siirtymisen suunnan Toisen pääsäännön yleistämiseksi tarvitsemme vielä uuden tilanmuuttujan: entropian eli systeemin entropian muutos on sen vastaanottaman lämmön suhde sen lämpötilaan Tässä vaiheessa puhutaan vain muutoksista, entropian absoluuttinen arvo tarvitsee vielä oman pääsääntönsä Adiabaattiselle prosessille Q = 0, joten myös ΔS = 0 kutsutaan myös isentrooppiseksi prosessiksi

Termodynamiikan toinen pääsääntö ja entropia Miksi entropia on sitten hyödyllinen tilanmuuttuja? Otetaan kaksi kappaletta, kuuma ja kylmä ja tuodaan nämä yhteen. Kaikki tietävät, että lämpötilat tasoittuvat ja lämpö virtaa kuumasta kylmään. Miten käy entropian? Koska lämpötila ei ole vakio, niin entropian muutos on laskettava integroiden: Tässä tapauksessa siis systeemin ja ympäristön yhteenlaskettu entropia kasvaa.

Entropia faasimuutoksissa Sulamisessakin (ja hörysytymisessä) entropia muuttuu Jäätä 0 ºC Jäätä -6 ºC I vaihe Vettä 0 ºC Vettä 0 ºC II vaihe Vettä 0 ºC Vettä 0 ºC

Eristetyt systeemit ja entropia Lämpötilojen tasoittuessa systeemin kokonaisentropia siis kasvoi. Toisaalta, jos lämpötilaero on pieni: TH = TL + hyvin vähän, niin ΔS 0 Tällainen prosessi on reversiibeli eli palautuva. Eristetyn systeemin spontaaneille prosesseille päteekin: 1. Reversiibelissä prosessissa entropia ei muutu 2. Irreversiibelissä eli palautumattomassa prosessissa entropia kasvaa Lämpötilojen tasoittuminen on esimerkki irreversiibelistä spontaanista prosessista.

Entropia mikrotasolla Termodynamiikan tilanmuuttujat ovat makroskooppisia. Entropia liittyy siihen, mitä mikrotasolla tapahtuu. http://weclipart.com Tulos lienee tätä luokkaa Ludwig Boltzmann (1844-1906) makrotilaa vastaavien mikrotilojen lukumäärä Termodynaaminen systeemi on mikrotasolla satunnainen entropia pyrkii kasvamaan

Entropia termodynaamisissa koneissa Termodynaamisen koneen toimintaa säätelevät kaksi pääsääntöä: 1. I pääsääntö: energia säilyy, mutta voi muuntua lämmöksi tai työksi 2. II pääsääntö: entropia ei saa vähentyä Esimerkiksi lämpövoimakone lämpötilojen TH ja TL välillä I pääsääntö: K II pääsääntö: Carnot'n koneen hyötysuhde

Termodynamiikan pääsäännöt ja ikiliikkujat Ensimmäisen pääsäännön mukaan, energia muuttaa muotoaan mutta sitä ei synny tyhjästä laite, joka generoisi energiaa tyhjästä olisi ensimmäisen lajin ikiliikkuja. Toiselle pääsäännölle on useita yhtäpitäviä muotoiluja: 1.Kelvin ja Planck: Mikään laite ei voi muuttaa kaikkea ottamaansa lämpöä työksi. 2.Clausius: Mikään laite ei voi ainoastaan siirtää lämpöä matalammasta lämpötilasta korkeampaan. 3.Entropian avullla: kaikissa spontaaneissa prosesseissa systeemin ja ympäristön yhteenlaskettu entropia kasvaa. Laite, joka rikkoisi toista pääsääntöä eli esimerkiksi muuttaisi kaiken ottamansa lämmön työksi olisi toisen lajin ikiliikkuja.

Termodynamiikan toinen pääsääntö Toiselle pääsäännölle on useita yhtäpitäviä muotoiluja: 1.Kelvin ja Planck: Mikään laite ei voi muuttaa kaikkea ottamaansa lämpöä työksi. 2.Clausius: Mikään laite ei voi ainoastaan siirtää lämpöä matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Miksi 1. ja 2.ovat yhtäpitäviä? Jos 1. ei päde: Jos 2. ei päde: TH TH Q Q Q Kitkakone Clausius-kone W Kelvin- & Planck -kone Q TL W Lämpövoima-kone Q' = Q - W Q TL niin ei päde 2.:kaan. niin ei päde 1.:kään.

Lämmönjohtuminen Kokeellisesti tiedämme, että lämpö johtuu materiaalissa kuumasta kylmään. Mutta tämä on eri materiaaleissa erilaista. Miksi? Lämmönjohtumiseen vaikuttavat Lämpötilaero T1 T2 Johteen pinta-ala A Johtumisetäisyys ℓ Johtava materiaali Lämmönjohtavuus

Lämmönjohtuminen usean kerroksen läpi Jos lämpö johtuu usean eripaksuisen kerroksen läpi, jotka ovat eri materiaalia, niin Kunkin kerroksen läpi virtaa sama lämpö: Kokonaislämpötilaero on:

Lämmönjohtuminen usean kerroksen läpi Määritellään kerroksen i lämpöresistanssi Jolloin koko rakenteen kokonaisresistanssi on Rakenteen U-arvo

Entalpia ja muut termodynaamiset potentiaalit Termodynamiikassa tilanmuuttujien valinta on aina käyttäjän tekemä. Ei siis ole olemassa täydellistä listaa tilanmuuttujista vaan on valittava tilanteeseen sopivat Entalpia: Helmholtzin vapaa energia: Gibbsin vapaa energia: Näistä systeemin: Entalpia minimoituu, kun paine on vakio Helmholtzin vapaa energia minimoituu, kun lämpötila on vakio Gibbsin vapaa energia minimoituu, kun paine ja lämpötila ovat vakiot

Entalpia Entalpia on siis mielenkiintoinen, kun systeemin paine ei muutu. Totta tosiaan: Isobaarisessa prosessissa siis entalpian muutos = systeemin vaihtama lämpö Ideaalikaasulle: Tärkeitä sovelluskohteita Vakiopaineiset polttoprosessit Lämmönvaihtimet (paineenmuutokset pieniä)

Kaasuturbiini Kaasuturbiini on lämpövoimakone, joka toimii Braytonin syklillä b a c d http://cset.mnsu.edu/engagethermo/components_gasturbine.html

Kaasuturbiini b a c d Isobaarilla b c: Isobaarilla d a: Mitataan otto- ja poistokaasuista Polttoaineen ominaisuuksista

Entalpia virtaussysteemeissä Palautetaan mieliin Bernoullin yhtälön johto, liike-energian muutos = tehty työ Järjestelemällä tämä uusiksi saadaan: Lisätään molemmille puolille sisäenergia ja oletetaan, ettei tämä muutu

Entalpia virtaussysteemeissä Siis, kun massa m virtaa pisteestä 1 pisteeseen 2: Ottamalla käyttöön ominaisentalpia eli entalpia massayksikköä kohden: Massan sijasta voidaan mukaan tuoda massavirta:

Entalpia virtaussysteemeissä Ideaalikaasu virtaa vaakasuoraan kuristimen läpi, jolloin sen nopeus kasvaa. Kuinka paljon kaasun lämpötila muuttuu?