Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017
Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit ja -odotukset Sukupuolistereotypiat * naisille ja miehille sopivista ammateista, aloista ja tehtävistä * Sukupuolistereotypiat ovat pelkistettyjä tai kaavamaisia odotuksia ja oletuksia usein etenkin binäärisiin sukupuoliin, naisiin ja miehiin tai tyttöihin ja poikiin liitetyistä ominaisuuksista tai käyttäytymisestä. Lue lisää Tasa-arvosanastosta (THL): https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sanasto
Sukupuolen mukainen segregaatio (eriytyminen) työelämässä ja koulutuksessa = töiden, tehtävien ja koulutusalojen eriytyminen naisten ja miesten aloiksi ja töiksi Työmarkkinoiden ja koulutuksen segregaatio on Suomessa erittäin jyrkkää, myös verrattuna muihin Euroopan maihin
Vaakasuora (horisontaalinen) segregaatio = naisten ja miesten jakautuminen eri koulutus- ja ammattialoille tai sektoreille Pystysuora (vertikaalinen) segregaatio = naisten ja miesten erilainen koulutustaso ja sijoittuminen työelämässä vaativuudeltaan eritasoisiin tehtäviin, esim. esimies- ja johtotehtäviin sekä avustaviin tehtäviin
Suoritetut tutkinnot, 15-vuotias väestö, % Terveys- ja hyvinvointialat 88 12 Kasvatusalat 78 22 Palvelualat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Humanistiset ja taidealat Yhteiskunnalliset alat 69 68 68 65 31 32 32 35 Luonnontieteet 52 48 Maa- ja metsätalousalat 34 66 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tekniikan alat 16 21 84 79 0 20 40 60 80 100 Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2015
Segregaation seurauksia osaaminen ei kohdennu oikein eikä työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaa työmarkkinoilla työelämän muutosten vaikutus naisten ja miesten työmarkkina-asemaan perinteiset ja tulevaisuuden alat rajoittaa yksilöiden koulutus- ja ammatinvalintoja sekä ylläpitää sukupuolistereotypioita palkkaerot monimuotoisuuden puute
Nuorisobarometri: Missä ammatissa haluaisit tehdä töitä tulevaisuudessa? (avovastaus)
Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan, % Nuorisobarometri, n = 1 901 Terveys- ja hyvinvointialat 82 18 Yhteiskunnalliset alat Kasvatusalat 72 71 28 29 Humanistiset ja taidealat Maa- ja metsätalousalat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 53 56 61 47 44 39 Palvelualat Luonnontieteet 38 43 62 57 Tekniikan alat 17 83 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 7 93 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Naiset Miehet
Nuoret johtajina Yritysten ylin johto miesenemmistöistä Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa 25 % Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista naisia vain 4 % Kaikista johtajista (ylin johto ja keskijohto, kaikki sektorit) naisten osuus 29 % 25-34-vuotiaista johtajista naisia 25 % Lastenhoidon johtajista naisia 93 % Hotelli- ja ravintola-alan johtajista naisia 44 % Teollisuuden tuotantojohtajista miehiä 89 % Rakennusalan johtajista miehiä 94 % Lähteet: Keskuskauppakamari 2016; Tilastokeskus, työssäkäynti 2014
NAISET MIEHET Johtavan aseman tärkeys nuorille 35-vuotiaana saavutettuna asiana, % Nuorisobarometri, n = 1 901 Ei lainkaan tärkeää Vain vähän tärkeää Melko tärkeää Erittäin tärkeää YHTEENSÄ 22 41 27 9 25-29-VUOTIAAT 28 36 26 9 20-24-VUOTIAAT 25 40 25 11 15-19-VUOTIAAT 13 49 30 8 YHTEENSÄ 27 42 25 6 25-29-VUOTIAAT 30 42 23 5 20-24-VUOTIAAT 29 39 24 8 15-19-VUOTIAAT 23 46 27 4
Nuoret yrittäjinä Yrittäjistä naisia kolmannes (33 %) Nuorista yrittäjistä (18 24-vuotiaat) naisia 41 % rakennusalan yrittäjistä miehiä 96 % kuljetuksen ja varastoinnin yrittäjistä miehiä 92 % informaatio- ja viestintäalan yrittäjistä miehiä 92 % muiden palvelualojen yrittäjistä naisia 95 % Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 2014
NAISET MIEHET Omassa yrityksessä työskentelyn tärkeys nuorille tulevaisuudessa, % Nuorisobarometri, n = 1 901 Ei lainkaan tärkeää Vain vähän tärkeää Melko tärkeää Erittäin tärkeää YHTEENSÄ 22 41 24 12 25-29-VUOTIAAT 26 36 23 14 20-24-VUOTIAAT 24 41 23 12 15-19-VUOTIAAT 17 48 26 9 YHTEENSÄ 37 39 18 6 25-29-VUOTIAAT 44 32 15 8 20-24-VUOTIAAT 39 40 15 6 15-19-VUOTIAAT 27 44 23 4
Nuoret toivovat tasa-arvon paranevan tulevaisuudessa mutta eivät pidä sitä todennäköisenä kehityskulkuna Naisista 68 % ja miehistä 46 % piti sukupuolten tasa-arvon paranemista erittäin toivottavana Sukupuolten tasa-arvon paranemista ei pidetä todennäköisenä tulevaisuudessa nuorin ikäryhmä optimistisin Miehistä 23 % ja naisista 18 % piti tasa-arvon paranemista erittäin todennäköisenä Nuorimman ikäryhmän (15-19v.) miehet ja naiset uskoivat vanhempia ikäryhmiä (20-29v.) vahvimmin tasa-arvon paranemisen todennäköisyyteen Vanhimpien ikäryhmien (20-29v.) naiset uskoivat vähiten tasa-arvon paranemisen todennäköisyyteen
Mihin ja miten voidaan vaikuttaa? Tietoisuuden lisääminen Stereotyyppisen ajattelun purkaminen Koulujen ja työorganisaatioiden käytännöt ja toimintakulttuuri Rooli- ja työnjaot Asenteet ja mielikuvat Kielenkäyttö Oppi-, koulutus- ja esitemateriaalien kuvitus ja tekstit Oppilaan- ja opinto- sekä ammatinvalinnanohjaus Kannustaminen eri alojen työpaikkoihin, TET-harjoittelu Roolimallit Ammattikuvien uudistaminen Tehtävien ja ammattien määrittelyt ja kuvitus Rekrytointikäytännöt, urakehitys Tasa-arvosuunnittelu (tasaarvolaki)
Tarvitaan enemmän tietoa ja toimintaa Tehokkaimmat keinot ja toimenpiteet koulutuksen ja työelämän segregaation lieventämiseksi Miten viedä toimenpiteitä ja tutkimustietoa käytäntöön Sukupuolen moninaisuuden huomioon ottaminen Risteävien erojen (eroavaisuuksien) tarkastelu Nuorten toiveammattien tarkastelua sukupuolinäkökulmasta on tarvetta jatkaa
KIITOS! Ota yhteyttä: Mia Teräsaho Kehittämispäällikkö Tasa-arvotiedon keskus (THL) mia.terasaho@thl.fi www.thl.fi/tasa-arvo Miina Keski-Petäjä Yliaktuaari Tilastokeskus miina.keski-petaja@stat.fi www.stat.fi/tasaarvo