LIPERIN KUNTA Elinympäristölautakunta PÄÄTÖS 5 / 2017 Poikkeaminen MRL 171-174 pvm pykälä 7.2.2017 30 Asia Hakija Hakemus Poikkeamishakemus / Asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakentaminen. Jaatinen Kari ja Anna-Liisa Rakennuspaikka: Liperin kunta, Liperin kylä, Suopelto-tila RN:o 17:31 (426-405-17-31) Rakennuspaikan pinta-ala on noin 2700 m² (määräala). Rakennushanke tai toimenpide: Asuinrakennus 230 m² (kerrosluku 1) Talousrakennus 80 m² (kerrosluku 1) Hakijan erityiset syyt ja perustelut: "Tila on ollut ennen maatalouskäytössä. Tilalla viljely loppui vuonna 1991. Pellot ovat liian pieniä nykyaikaiseen viljelyyn. Ainut järkevä tapa hyödyntää on ne myydä tonteiksi, sillä kysyntää on. Ei merkittävää haittaa nykyiseen." Rakentamisrajoitus / selostus poikkeuksista: Liperin kunnan rakennusjärjestyksen 20 edellyttää, että asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m². Poikkeamista haetaan uuden noin 2700 m²:n suuruisen asuinrakennuspaikan muodostamiseksi toisesta kiinteistöstä. Esitetyn suunnitelman mukaan hakija tarvitsee myös poikkeamisen Liperin kunnan rakennusjärjestyksen 21 :n mukaiselle rakentamisen enimmäismäärän ylittämiselle asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa. Poikkeamisten osalta toimivalta on MRL 171 :n mukaisesti kunnalla. Lähtökohdat: Kyseessä on Lautasuontiellä sijaitsevasta kiinteistöstä muodostettava määräala, jolle hakijat hakevat myös suunnittelutarveratkaisua. Ylämyllyn osayleiskaavassa alue, johon rakennuspaikka sijoittuu, on AP-aluetta. Yleiskaavamääräyksisssä alue on merkitty asemakaavoitettavaksi ennen rakentamisen toteuttamista.
Kaavoitustilanne: Ylämyllyn osayleiskaava Suunniteltu tontti sijoittuu Ylämyllyn osayleiskaavassa (2010) pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP), jonka rakentaminen yleiskaavamääräysten mukaan edellyttää asemakaavaa. Asemakaavoitettavan alueen lievealueilla ja rantavyöhykkeen ulkopuolella voidaan sallia haja-asutusluonteinen rakentaminen, ellei aluekohtaisissa kaavamääräyksissä tai kunnan rakennusjärjestyksessä ole muuta mainittu. Asemakaavoitusta ei toistaiseksi ole vireillä, vaikkakin se sijoittuu alueena asemakaavoitettujen alueiden väliin. Lausunnot ja naapurien kuu le mi nen Naapurien kuuleminen: Kunta on kuullut rajanaapureita (12 kpl) ennakkoon, joista neljällä on ollut huomautettavaa rakennushankkeesta. Kiinteistön Möhkölä (RN:o 17:50) omistajat lausuvat: "Vastustamme paritalon rakentamista tontille, koska paritalo pituudellaan estäisi suuren osan meidän järvinäkymästä. Juuri järvinäkymä oli tärkein syy aikoinaan ostaa tämä oma paikka. Rakennuksen toteuttaminen omakotitalona ja mahdollisimman lähelle maatalousalueen rajaa." Kiinteistön Männistö (RN:o 17:30) omistajat lausuvat: "Paritalon tilalle omakotitalo. Tontilta 426-405-17-30 katsottuna järven suuntaan jää järvinäkymä suunnitellun paritalon ja tontin 426-405-17-48 väliin. Tämän välin reunaan ei saa rakentaa näkemäesteeksi talousrakennusta tai siihen rinnastettavaa estettä. Suunnittellut rakennukset kiinni maatalousmaahan (M-merkintä), että järvinäkymä säilyy." Molempiin huomautuksiin on liitetty karttaliitteet. Kiinteistön Tuulentupa (RN:o 17:20) omistaja lausuu: "Suunnitelmassa esitetty paritalo vaikuttaa liikaa järvimaisemaan. Paritalo peittää liiaksi näkyvyyttä järvelle." Kiinteistön Ukonkumpu (RN:o 17:48) omistajat lausuvat: "Paritalo ei mielestämme sovi kyseiselle paikalle. Omakotitalo tervetullut!" Lausunnot: Rakennustarkastaja: Puollan hakemusta ehdollisena. Perustelut: Rakennuspaikka täyttää MRL 116 :n rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset. Esitetty rakentaminen ylittää Liperin kunnan rakennusjärjestyksen 21 :n rakentamisen enimmäismäärän asemakaava-alueen ulkopuolella rakennettaessa. Rakennusjärjestyksen sallima rakentamisen enimmäismäärä olisi tässä tapauksessa 270 m². Hakemuksessa esitetty hanke on 310 m².
Liperin kunnan rakennusjärjestyksen 20 :n mukaan rakennuspaikan koon on oltava asemakaava-alueen ulkopuolella pinta-alaltaan vähintään 5000 m². Hanke sijoittuu osayleiskaavan mukaiselle taajama-alueelle ja se liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuspaikan lähialueella on useita asuinrakennuspaikkoja ja osa hakemuskiinteistöstä on jo asemakaavoitettu. Rakennuspaikan vieressä olevalla asemakaavoitetulla alueella on runsaasti pientaloja. Em. perusteilla rakennuspaikan minimikokovaatimuksesta poikkeamiselle on mielestäni riittävät perusteet. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja naapurikiinteistöjen käytön tämänhetkisen tilanteen haittojen minimoimiseksi rakennusjärjestyksen sallimaa suurinta mahdollista rakennuspaikkakohtaista rakentamisen enimmäismäärää ei tulisi ylittää. Em. seikkojen perusteella ja mikäli rakennusjärjestyksen mukaista rakennuspaikkakohtaista rakentamisen enimmäismäärää ei ylitetä ei esitetty hanke johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja on sopivaa maisemalliselta kannalta. Kun kiinteistö liitetään kunnan vesi- ja viemärijohtoverkostoon pystytään vesi- ja jätevesihuolto järjestämään vähintään tyydyttävästi. Lisäksi rakennuspaikalle on järjestettävissä tieyhteys. Rakentaminen ei näin ollen aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Naapurien kuulemisen yhteydessä on esitetty vaatimuksia ja toivomuksia, että rakennuspaikalle ei tulisi sallia paritalon rakentamista vaan sen sijaan sallittaisiin vain yhden asunnon talon rakentaminen. Yhdestä naapurin kuulemisesta ei käy selville vastustaako huomauttaja koko hanketta järvinäkymän peittymisen takia. Lisäksi on esitetty huomautuksia, että tietylle osaa rakennuspaikkaa ei tulisi sallia rakennuksia peittämään näkymää järvelle. Liperin kunnan rakennusjärjestyksen 21 :n mukaan; Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa asumiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta. Rakennuspaikalle toteutettujen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 10 %:a, kuitenkin enintään 500 m². Esitetty hanke on siten näiltä osin Liperin kunnan rakennusjärjestyksen mukainen lukuunottamatta rakennusoikeuden ylitystä. Kun rakennusoikeuden ylitystä ei sallita on esitetyn hankkeen järvinäkymää peittävä vaikutus samansuuruinen oli sitten
kyseessä paritalo tai yhden asunnon asuinrakennus. Kuitenkin kun otetaan huomioon rakennuspaikan koko ja se seikka, että ympärillä olevat asuinrakennukset ovat omakotitaloja, soveltuu yksiasuntoinen asuinrakennus paremmin ympäristöönsä. Hakemuksen liittenä olevassa asemapiirroksessa on esitetty rakennusten sijoittelu. Myöhemmin mahdollisesti rakennettavat talousrakennukset ratkaistaan hakemushetkellä vallitsevan tilanteen mukaisesti. Päätöksessä ei voida rajata myöhempien mahdollisten hakemusten mukaisten rakennusten sijoituspaikkoja. Erityisenä syynä poikkeamisen myöntämiselle voidaan pitää jo muodostunutta taajamamaista asutusta ja sitä seikkaa, että alue tulee tulevaisuudessa asemakaavoitettavaksi. Ylämyllyn alueen asemakaavoitetuilla alueilla asuinrakennustontit ovat suurimmalta osin kooltaan 1000-2000 m²:ä. Yhdyskuntasuunnittelija: Puollan hakemusta ehdollisena, että hanke toteutetaan normaalina omakotirakennuksena (1-asuntoinen), koska se soveltuu pienempänä massana paremmin maisemaan ja ympärillä olevaan rakennuskantaan. Perustelut: Suunniteltu tontti sijoittuu Ylämyllyn osayleiskaavassa (2010) pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP), jonka rakentaminen yleiskaavamääräysten mukaan edellyttää asemakaavaa. Asemakaavoitettavan alueen lievealueilla ja rantavyöhykkeen ulkopuolella voidaan sallia haja-asutusluonteinen rakentaminen, ellei aluekohtaisissa kaavamääräyksissä tai kunnan rakennusjärjestyksessä ole muuta mainittu. Asemakaavoitusta ei toistaiseksi ole vireillä, vaikkakin se sijoittuu alueena asemakaavoitettujen alueiden väliin. On selvää, että jo aiempi rakentaminen on olennaisesti vaikeuttanut alueen asemakaavoitusta ja maankäytön muuta järjestämistä. Osaltaan tämän takia ei kunnalla ole ollut, ilman maanomistajan kanssa tehtyä erityistä maankäyttösopimusta, tarkoituksen mukaista ryhtyä toimenpiteisiin alueen asemakaavoittamiseksi. Toimenpide ei kuitenkaan yksittäisenä hank kee na enää olennaisesti haittaa maankäytön suunnittelua tai alueiden käytön muuta jär jes tä mi stä, eikä olennaisesti vaikeuta luon non suoje lun tavoitteiden saa vut ta mis ta tai vaikeuta rakennetun ym päris tön suojelemista kos ke vien tavoitteiden saa vuttamista. Esittelijän päätösehdotus Hankkeelle myönnetään ehdollinen poikkeamislupa. Ehto; Rakennuspaikalle toteutettujen rakennusten
yhteenlaskettu kerrosala saa olla 10 %:a rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m² ja hanke sallitaan toteutettavaksi 1-asuntoisena. Perustelut: Rakennustarkastajan ja yhdyskuntasuunnittelijan lausuntojen perusteluiden perusteella ehdollinen poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueen käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Ehdollinen poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoinkaan aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Päätös Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet Poikkeamiselle on lisäksi olemassa rakennustarkastajan lausunnon mukainen erityinen syy. Sovelletut lainkohdat: MRL 171-174 :t Hyväksyttiin päätösehdotus. Poikkeamispäätös on voimassa päätöksen an to päi väs tä lu kien enin tään kak si vuot ta. Ennen min kään lai seen ra ken nus toi men pitee seen ryhty mistä haki jan on saatava rakennusvalvontaviranomaiselta ra ken nus lupa. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Hakijan sel vi tys sii tä, on ko poikkeamispäätöksestä mah dol li ses ti valitettu, saa daan Itä-Suomen hallin to-oikeuden an ta mal la lainvoimaisuustodistuksella. Liitteet Tiedoksi Valitusosoitus Valvontamaksu 420,00 Lainhuutotodistus 9.1.2017 Kiinteistörekisterin karttaotteita 2 kpl Asemapiirroksia 2 kpl Naapurien kuulemisia 9 kpl Pohjois-Karjalan maakuntakaava Joensuun seudun yleiskaava 2020 Ylämyllyn osayleiskaava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kus Mutanen Sami ja Väisänen-Mutanen Minna Kuokkanen Kari ja Soikkeli Päivi Hämäläinen Kari Vuokkonen Janne ja Jäppinen Minna Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella va li tuksel la.
Valitusviranomainen ja valitusaika Valitusaika Päätöksen antopvm 30 pv 10.2.2017 Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL 1744 70101 KUOPIO puh. 029 56 42500 fax. 029 56 42501 s-posti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Asiakaspalvelu avoinna 8.00-16.15 Valitusaika luetaan päätöksen antopäivästä tätä päivää lu kuun ot ta mat ta. Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoi tet ta va hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muu tok sia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai kir jel män muun laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja pu he lin nu me ro, joihin asiaa koske vat ilmoitukset va lit ta jal le voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on al le kir joi tet ta va valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus päätöksenantamispäivästä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava hallinto-oikeudelle valitusajan ku lues sa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos va li tus ajan vii meinen päivä on pyhäpäivä, Itsenäisyyspäivä, va pun päi vä, joulu- tai ju hannusaatto tai arkilauantai, saa va li tus asia kir jat toimittaa ensimmäi senä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin vä li tyk sel lä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ennättä vät perille valitusajan kuluessa. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua. Päiväys Liperissä 8.2.2017 Allekirjoitus Tommi Hirvonen tekninen johtaja Raimo Ponkilainen rakennustarkastaja