KIRJALLINEN KYSYMYS 624/2012 vp Puolustusvoimien vastuu nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemisessä Eduskunnan puhemiehelle Nuorten miesten syrjäytymisestä on syytä kantaa vakavaa huolta, sillä yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle pudonneita nuorukaisia on eri arvioiden mukaan jo kymmeniätuhansia. Hallitus mainitsee hallitusohjelmassaan yhdeksi painopistealueekseen syrjäytymisen ehkäisemisen. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on useassa yhteydessä ilmaissut huolensa nuorten syrjäytymiskehityksestä ja perustanut työryhmän pohtimaan syrjäytymisvaaran torjumista. Syrjäytymiseen johtaa monia polkuja, eikä ongelmaa ole yksinkertaista ratkaista. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan monia käytännönläheisiä toimia, joista yksi keskeisimpiä on varusmiespalvelusten keskeyttämisten vähentäminen ja yleensä yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen mahdollisimman kattavana. Palveluksen keskeyttäminen nimittäin ennakoi yhteiskunnasta syrjäytymistä: jos palvelusaika ei pysty saamaan vaikeuksissa olevaa henkilöä jaloilleen, hän jatkaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen johtavaa polkua. Näin todetaan Tampereen yliopistossa vuonna 2008 tarkastetussa kasvatustieteen alaan kuuluvassa Mikael Salon väitöskirjassa Determinants of Military Adjustment and Attrition During Finnish Conscript Service. Samalla tavoin syrjäytymisvaaran voi olettaa koskevan myös niitä nuoria miehiä, joita ei palvelukseen ole kelpuutettu laisinkaan. Varusmiespalveluksen keskeyttämisprosentit kuitenkin jatkavat nousuaan. Viime vuonna palveluksen keskeytti peräti 19 prosenttia armeijaan menneistä (Helsingin Sanomat 10.7.2012). Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Puolustusvoimissa on yritetty pureutua keskeyttämisiin seuraamalla varusmiesten palveluksen sujumista erityisellä toimenpideohjelmalla. Keskeyttämisprosenteista päätellen toimenpideohjelma ei kuitenkaan näytä tehonneen toivotusti. Myös kutsunnoissa palveluksesta vapautettujen määrä on viime vuosina kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna kutsunnoissa vapautettiin palveluksesta 5 600 miestä, eli noin 16 prosenttia ikäluokasta. Rauhanajan palveluksesta pysyvästi vapautettuja oli 3 400. Yleisimpiä syitä vapautukseen olivat ylipaino ja mielenterveysongelmat. Yhdeksi syyksi kutsuntojen hylkäysprosentin nousuun on mainittu terveyskriteerien tiukentuminen. Tiukennusten tavoitteena on, että mahdollisimman moni suorittaisi palveluksen loppuun saakka. Perustelu ei kuitenkaan vaikuta pätevältä, koska myös keskeytysprosentit ovat jatkaneet nousuaan. Kutsuntatilastot ovat herättäneet huolta Puolustusvoimissa, sillä vaikuttaa siltä, että syrjäytymisvaarassa olevien, moniongelmaisten nuorten miesten määrä on kasvussa. Huoleen on syytä myös vähäisemmistä ongelmista kärsivien kohdalla: jos 16 prosenttia kutsuntaikäisistä nuoristamme on kykenemättömiä asepalvelukseen, meillä on muutaman vuoden kuluttua käsissämme mittavia kansanterveydellisiä ongelmia. Suomessa on pitkä perinne siitä, että koko miespuolinen ikäluokka suorittaa varusmiespalveluksen. Aiemmin jokaiselle löytyi sopiva pal- Versio 2.0
velustehtävä kyvyt ja terveydentila huomioiden, mutta viime vuosina on käytännössä siirrytty valikoivaan asevelvollisuuteen. Toki nuorten miesten fyysinen ja psyykkinen kunto on heikentynyt, mutta se tuskin yksin selittää kutsuntojen hylkäysprosentteja ja palveluksen keskeyttämisiä. Nyt hylättyjen joukossa lienee paljon sellaisia nuoria miehiä, jotka vielä pari vuosikymmentä sitten olisivat ilman muuta käyneet armeijan. Puolustusvoimat sanoo olevansa halukas syrjäytymisen estämistyöhön, mutta samaan aikaan tiukkenevissa taloudellisissa raameissa se kokee tehtävän entistä haasteellisemmaksi. Puolustusvoimissa koetaan, että enää ei ole mahdollista kouluttaa ns. palveluskelvotonta osaa ikäluokasta kevyempiin tehtäviin, kuten aiemmin tehtiin. Puolustusvoimien on kuitenkin syytä entistä paremmin kantaa vastuunsa nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Armeijasta saa sekä fyysisiä että henkisiä valmiuksia paitsi pahimman varalle myös arkielämään. Palvelus auttaa varusmiehiä itsenäistymään ja totuttaa heidät arjessa ja työelämässä tärkeisiin taitoihin, kuten aikaisiin herätyksiin, ohjattuihin aikatauluihin, esimiehen kanssa toimimiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Näiden taitojen ja sotilaspassin lisäksi palveluksen suorittaneet saavat ylpeyden kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta, armeija-ajan muistoja ja ystäviä sekä sellaista moraalista ryhtiä, joka osaltaan auttaa heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Tämä kaikki on nuorelle arvokasta pääomaa, joka ehkäisee syrjäytymistä. Ei ole oikein, että tällaiseen pääomaan pääsee käsiksi vain ns. palveluskelpoinen ikäluokka, eli palvelukseen kelpuutettu ikäluokan parhaimmisto Puolustusvoimien kannalta katsottuna, ja siitä jäävät paitsi he, jotka näiden taitojen oppimista kipeimmin tarvitsisivat. Moniongelmaisten nuorten kuntoutusta ei toki voida vierittää yksinomaan Puolustusvoimien kontolle, vaan ongelmiin tulisi puuttua jo ennen varusmiesaikaa niin, että mahdollisimman moni olisi kutsuntaiässä palvelukseen kelpuutettavassa fyysisessä ja henkisessä kunnossa. Tulisi myös harkita, pitäisikö kutsuntajärjestelmäämme kehittää ja luoda varusmiespalvelukseen valmistava koulutus, jossa riskiryhmiin kuuluvat kutsuntaikäiset voisivat parantaa fyysisiä valmiuksiaan ja muutenkin valmentautua asepalvelukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo yhteiskunnan kokonaisedun vuoksi ryhtyä, jotta Puolustusvoimat voi kantaa nykyistä enemmän vastuuta nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisystä siten, että mahdollisimman suuri osuus ikäluokasta kelpuutetaan varusmiespalvelukseen ja että mahdollisimman pieni prosenttiosuus palveluksen aloittaneista keskeyttää palveluksen? Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2012 Jussi Niinistö /ps 2
Ministerin vastaus KK 624/2012 vp Jussi Niinistö /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 624/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo yhteiskunnan kokonaisedun vuoksi ryhtyä, jotta Puolustusvoimat voi kantaa nykyistä enemmän vastuuta nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisystä siten, että mahdollisimman suuri osuus ikäluokasta kelpuutetaan varusmiespalvelukseen ja että mahdollisimman pieni prosenttiosuus palveluksen aloittaneista keskeyttää palveluksen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Palveluskelpoisuuden arvioinnin onnistuminen vaikuttaa oleellisesti varusmiespalveluksen keskeyttämisiin. Pääosa varusmiespalveluksen keskeyttämisistä tapahtuu ensimmäisten palvelusviikkojen aikana. Puolustusvoimien Terveystarkastusohjeen 2012 mukaan asevelvollisen palveluskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että asevelvollinen suoriutuu asevelvollisuuslaissa tarkoitetusta palveluksesta eikä vaaranna omaa tai muiden palvelusturvallisuutta. Palveluskelpoisuuden arviointi sisältää useita terveystarkastuksia. Terveystarkastuksien tavoitteena on ohjata kaikki palveluskelpoiset nuoret palvelukseen. Syrjäytymisriskiä ei voitane poistaa palveluskelpoisuuden kriteereitä väljentämällä, vaan kysymykseen viitaten tämä saattaisi johtaa lisääntyneisiin palveluksen keskeytyksiin, koska varusmiespalveluksen fyysiset ja psyykkiset edellytykset eivät ole tosiasiassa vähentyneet. Asevelvollisten ennakkoterveystarkastusta kehitetään jatkossakin jatkamalla lääkintähenkilöstön koulutusta ja parantamalla siviiliterveydenhuollon valmiuksia (esimerkiksi koulutustilaisuudet tarkastuksia tekevälle henkilökunnalle). Tietojenvaihtoa viranomaisten välillä parannetaan jatkuvasti käytänteitä tarkentamalla. Mielenterveystietojen saaminen ennakkoterveydentarkastuksiin ja terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön kutsuntapaikalle tulisi vakiintua kaikissa kunnissa. Puolustusvoimilla on hyvät mahdollisuudet puuttua nuorten syrjäytymiseen, koska lähes koko ikäluokka nuorista miehistä tavoitetaan viimeistä kertaa vuosittain kutsunnoissa ja varusmiespalveluksen aikana. Nuorisolain 7 :n mukaisesti apua tarvitseville nuorille tarjotaan kutsuntavaiheessa ja varusmiespalveluksen aikana mahdollisuutta päästä oman kotikuntansa Aikalisä-tukipalveluun, jossa kuntien terveysalan tai nuorisotyön ammattilaiset tarjoavat tukea ja ohjausta. Tässä valtakunnallisessa Time Out! Aikalisä! -hankkeessa kehitetään psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Kohderyhmänä ovat kutsunnoissa palveluksen ulkopuolelle jäävät sekä varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttävät nuoret. Vuonna 2012 Aikalisä-toiminta kattaa jo 95 % Suomen kunnista. Puolustusvoimain komentaja käynnisti vuonna 2011 kaikissa joukko-osastoissa Kaveria ei jätetä -toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on mahdollisten varusmiesten pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien varhainen havaitseminen sekä ehkäiseminen. Puolustusvoimat osallistuu myös valtakunnallisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn osallistumalla hallitusohjelman mukaisen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Vuodesta 2013 alkaen joukko-osastoissa 3
Ministerin vastaus toteutetaan tehostetusti varusmiehille suunnattua uraohjausta ja työelämävalmennusta. Puolustusvoimissa tutkitaan ja seurataan aktiivisesti etenkin varusmiesikäisten, mutta myös kutsuntaikäisten sekä reserviläisten fyysistä suorituskykyä ja liikuntakäyttäytymistä. Puolustusvoimien liikuntastrategian mukaan liikuntakasvatuksen tulee olla turvallista, tasa-arvoista ja eettisesti hyväksyttävää. Vuonna 2011 otettiin käyttöön sosiaalisen median mahdollisuuksia hyödyntävä MarsMars.fi -kokeilupalvelu. Palvelussa voi laatia omalle kuntotasolle räätälöidyn kunto-ohjelman. Puolustusvoimien mahdollisuudet tukea ongelmatilanteissa varusmiespalveluksen jatkumista sopeuttamalla palvelus varusmiehen todellisiin edellytyksiin ovat rajoitetut. Palveluksen keskeytykset johtuvat lähes täysin palveluksesta riippumattomista tekijöistä ja ajoittuvat peruskoulutuskaudelle eli ensimmäiselle kahdeksalle palvelusviikolle. Muiden ongelmien ilmaantuessa myöhemmin palvelusaikana niitä kyetään ratkomaan sosiaalikuraattorien ja muiden tukihenkilöiden avulla. Myös palveluksen yksilökohtaisilla järjestelyillä voidaan näissä tilanteissa tukea palveluksen loppuun saattamista. Varusmiesten palveluksen aikana ilmenevien ongelmien varhainen havaitseminen ja niiden ratkaiseminen edellyttävät puolustusvoimilta riittävää määrää kouluttajahenkilöstöä, jonka lisääminen on yksi puolustusvoimauudistuksen keskeisistä tavoitteista. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012 Puolustusministeri Carl Haglund 4
Ministerns svar KK 624/2012 vp Jussi Niinistö /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 624/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta med tanke på samhällets helhetsintresse för att Försvarsmakten ska kunna ta ett större ansvar än för närvarande för att förhindra att unga män blir utslagna, på så sätt att en så stor del som möjligt av årskullen godkänns för beväringstjänst och att en så liten procentandel som möjligt av dem som har inlett tjänstgöring avbryter den? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Hur väl det lyckas att bedöma tjänstedugligheten påverkar i väsentlig grad hur många som avbryter beväringstjänsten. Största delen av dem som avbryter sin beväringstjänst gör det under de första tjänstgöringsveckorna. Enligt försvarsmaktens direktiv om hälsobesiktningar 2012 avses med en värnpliktigs tjänsteduglighet att den värnpliktige klarar av den tjänstgöring som avses i värnpliktslagen och inte äventyrar egen eller andras säkerhet i samband med tjänstgöringen. Bedömningen av tjänstedugligheten innehåller flera hälsobesiktningar. Målet med hälsobesiktningarna är att styra alla tjänstedugliga ungdomar till tjänstgöring. Risken för utslagning torde inte gå att undanröja genom att man luckrar upp kriterierna för tjänstedugligheten, utan med hänvisning till spörsmålet kan detta leda till att flera avbryter tjänstgöringen, eftersom de fysiska och psykiska förutsättningarna för beväringstjänst de facto inte har minskat. Hälsoundersökningen på förhand av de värnpliktiga utvecklas också i fortsättningen genom att den medicinska personalens utbildning fortgår och genom att den civila hälsovårdens färdigheter förbättras (t.ex. utbildning för den personal som utför undersökningarna). Informationsutbytet mellan myndigheterna förbättras hela tiden genom att praxis justeras. Möjligheten att få uppgifter om mental hälsa vid hälsoundersökningarna på förhand och att få dessa uppgifter till hälsovårdspersonalens förfogande på uppbådsplatsen bör etableras i alla kommuner. Försvarsmakten har goda möjligheter att ingripa i ungdomarnas utslagning, eftersom nästan hela årskullen av unga män nås för sista gången årligen vid uppbåd och under beväringstjänstgöringen. I enlighet med 7 i ungdomslagen erbjuds hjälpbehövande ungdomar i uppbådsfasen och under beväringstjänsten möjlighet att komma med i stödtjänsten Time Out på sin hemort. I den erbjuder yrkesutbildade inom kommunernas hälsosektor eller ungdomsarbete stöd och handledning. I det riksomfattande projektet Time Out! utvecklas psykosociala stödåtgärder för att förhindra den utvecklingen att unga män blir utslagna. Målgrupp är de som vid uppbåden inte godkänns för tjänstgöringen samt de ungdomar som avbryter bevärings- eller civiltjänstgöringen. År 2012 täcker Time Out -verksamheten redan 95 procent av kommunerna i Finland. Kommendören för försvarsmakten inledde år 2011 i alla truppförband åtgärdsprogrammet Man lämnar inte sin kamrat, vars mål är att i ett tidigt skede upptäcka samt förhindra eventuella illamåenden och problem med den mentala hälsan hos beväringarna. Försvarsmakten är också på riksnivå med och förhindrar ungdomarnas marginalisering genom att delta i genomförandet av en sam- 5
Ministerns svar hällsgaranti för ungdomar i enlighet med regeringsprogrammet. Från och med år 2013 genomförs i truppförbanden intensifierad karriärhandledning och arbetslivsträning som riktar sig till beväringarna. Vid försvarsmakten undersöks och följs aktivt med den fysiska prestationsförmågan och motionsbeteendet hos framför allt de ungdomar som är i beväringsålder, men också hos dem som är i uppbådsålder och hos reservister. Enligt försvarsmaktens motionsstrategi bör den fysiska fostran vara trygg, lika för alla och etiskt acceptabel. År 2011 tog man i bruk en försökstjänst MarsMars.fi som utnyttjar de möjligheter som de sociala medierna ger. I denna tjänst kan man göra upp ett konditionsprogram som är skräddarsytt för ens egen konditionsnivå. Försvarsmaktens möjligheter att i problemsituationer stöda fortgången av beväringstjänsten genom att anpassa tjänstgöringen till beväringens faktiska förutsättningar är begränsade. Det att tjänstgöringen avbryts beror nästan helt och hållet på faktorer som är oberoende av tjänstgöringen och inträffar under grundutbildningsperioden, dvs. under de första åtta tjänstgöringsveckorna. När andra problem dyker upp senare under tjänstgöringstiden kan de lösas med hjälp av socialkuratorer och andra stödpersoner. Också med individuella arrangemang inom tjänstgöringen kan man i dessa situationer stöda slutförandet av tjänstgöringen. För att de problem som uppstår under beväringarnas tjänstgöring ska kunna upptäckas tidigt och lösas förutsätts att försvarsmakten har ett tillräckligt antal utbildare i sin personal, och en utökning av dem är ett av de centrala målen för försvarsmaktsreformen. Helsingfors den 19 september 2012 Försvarsminister Carl Haglund 6