Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen sote- ja maakuntauudistuksessa

OHJELMA 1 (1) 30.3.2017 Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen sote- ja maakuntauudistuksessa Aika: 30.3.2017 klo 8.45-15.15 Paikka: Keva, Unioninkatu 43 Ohjelma Vahva sote matkalla kohti maakuntaa Työpajatyöskentelyn virittäjinä ovat uusien, vuoden 2017 alusta aloittaneiden sote - organisaatioiden kokemukset ja oivallukset. Tarkastelemme mm. miten tunnistaa henkilöstön työkykyriskejä miten rakentaa organisaatiota aidosti hyödyttävä työterveyshuoltosopimus ja toimintasuunnitelma miten uudistaa ja yhtenäistää Aktiivisen tuen toimintatapa koko soten yhteiseksi toiminnaksi ja luoda osatyökykyiselle mahdollisuudet jatkaa soveltuvissa työtehtävissä. Työpaja on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöjohdolle ja henkilöstön kehittäjille sekä tuleville sote- ja maakuntatoimijoille ja työterveyshuolloille. 8.45-9.15 Aamukahvi 9.15-9.45 Virittäytyminen aiheeseen ja osallistujien tunnelmat ja odotukset 9.45-10.15 Sote- mahdollisuus tulokselliseen työhön ja työhyvinvointiin. Mistä tulee huolehtia? - Ylijohtaja Ritva Partinen, STM 10.15-10.30 Yhteiskeskustelua alustuksen pohjalta 10.30-11.15 Kevan tuki sote- ja maakuntauudistuksessa - Toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Keva 11.15-12.15 Lounas Yhteiskeskustelua alustuksen pohjalta 12.15-14.30 Yhteistä virittäytymistä ja työstämistä: - työterveysyhteistyö - aktiivinen tuki - henkilöstöriskit Kokemuksia jakamassa mm. Siun Sote, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja Essote 14.30-15.00 Vahva Sote matkalla maakuntaan yhteinen keskustelu ja iltapäiväkahvi 15.00-15.15 Päivän anti ja päätös Postiosoite 00087 KEVA puhelin 020 614 21 www.keva.fi Y-tunnus 0119343-0

SOTE - mahdollisuus tulokselliseen työhön ja työhyvinvointiin. Mistä tulee huolehtia? Ritva Partinen, ylitarkastaja, STM 30.3.2017 Keva

Jäsennys SOTE- uudistus tiivisti Lainsäädännön viitekehys terveyden ja työkyvyn tukeen Työterveyshuollon toiminta uudistuksessa

Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla Maakunta vahva järjestäjä Sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuus Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Asiakkaan monipuolisempi valinnanvapaus Digitalisaation hyödyt Kustannusten hillintä Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

Maakuntien palvelukseen yli 215 000 työntekijää

Sote- ja maakuntauudistuksen tiekartta kuvattuna vaiheittain sote- ja maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun etenemistä ja sen kansallista tukea vuoden 2019 alkuun saakka jäsennettynä, mitä alueilla tulisi ottaa huomioon ja toteuttaa kussakin vaiheessa alueuudistus.fi/tiekartta ESIVALMISTELU 1.7.2017 SAAKKA MAAKUNTA- VALTUUSTO 1.3.-31.12.2018 VÄLIAIKAINEN VALMISTELU- TOIMIELIN 1.7.2017-28.2.2018 JÄRJESTÄMIS- VASTUU SIIRTYY MAAKUNNILLE 1.1.2019

Kaksi työterveyshuoltoon liittyvää järjestämisvelvollisuutta (1.1.2019) Velvollisuus järjestää työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen (TTH-laki 4 ) Kunta Ei 1.1.2019 jälkeen X Järjestämisvastuu työterveyshuoltopalveluista maakunnan alueella sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville (Tuleva SOTE järjestämislaki?) Maakunta

Päätulokset Kunta10-kysely 2016: TYÖ Työterveyslaitos Tuula Oksanen Työmäärä on lisääntynyt; 39 % vastaajista kertoi että jopa yli sietokyvyn Kuntatyöntekijät kokevat muutokset työssä yhä suurempina 43 %:lla ei ole vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin Väkivalta asiakkailta on edelleen lisääntynyt; 30 % raportoi asiakasväkivaltakokemuksia tänä vuonna. Väkivalta on tavaroiden heittelemistä, lyömistä, potkimista ja henkistä väkivaltaa.

Päätulokset 2. TYÖYHTEISÖ Työterveyslaitos Tuula Oksanen Työyhteisötaidot kehittyvät; tavoitteellisuus hyvällä tasolla Innovatiivisuus kasvussa Työpaikan ilmapiiri on parantunut Työyhteisön sosiaalinen pääoma lisääntynyt Syrjintä vähentynyt

Päätulokset 3. JOHTAMINEN Työterveyslaitos Tuula Oksanen Esimieheltä saatu tuki lisääntynyt. Oikeudenmukaisen johtamisen kokemus lisääntynyt Kohtelun oikeudenmukaisuus Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 67 % työntekijöistä oli käynyt yksilö- ja 27 % ryhmäkehityskeskustelun. 63 % työntekijöistä kertoi saaneensa tiedon mitä heiltä odotetaan työssä 60 %:lle asetettiin uudet selkeät tavoitteet työhön. Kehityskeskustelujen hyödyllisyydessä on vielä parannettavaa.

Päätulokset 4. Työterveyslaitos Tuula Oksanen 75 % uskoo jatkavansa töissä henkilökohtaiseen eläkeikään asti. Eläkkeelle jäämisen harkitseminen on vähentynyt Niiden osuus, jotka suosittelisivat kuntatyönantajaa on lisääntynyt; 4/5 vastaajista (79%) suosittelisi nykyistä työnantajaa ystävilleen.

Mistä tulee huolehtia?

Mitä muutoksia henkilöstö kohtaa uudistuksessa? Rakenteet Henkilöstö siirtyy ensin maakunnan palvelukseen ja osa heistä yhtiöihin. Osa henkilöstöstä jää kuntiin. Toimintatapa palveluintegraatio, valinnanvapaus Toimintakulttuuri asiakaslähtöisyys - asiakkaiden osallistaminen uudet organisaatiot ja niiden toimintakulttuuri - maakunta ja yhtiöt Johtaminen uudet rakenteet, johtamistapa, johtajien vaihdokset, tuloksellisuuden mittaaminen

Lainsäädännön viitekehys Työterveyshuoltolaki (1383/2001) 4 Työterveyshuollon järjestäminen Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työturvallisuuslaki (738/2002) 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Työterveyshuollon tarkoitus - työterveyshuoltolaissa 1. Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy 2. Työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus 3. Tukea työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta työuran eri vaiheissa 4. Työyhteisötoiminta

Työnantajan / johdon tehtävät terveyden ja työkyvyn näkökulmasta Tavoitteiden ja periaatteiden määritteleminen Strateginen johtaminen Työkyvyn johtaminen Työterveyshuollon järjestäminen Työterveyshuollon palveluista sopiminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Toiminnalliset edellytykset Työpaikkaselvitykset, työterveyshuollon sisältö, tietojen antaminen Yhteistyö Yhteistoiminta Työterveysyhteistyö

Työterveysyhteistyö Määritelmä( VNasetus 708/2013, 1 ) Työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon on tehtävä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi selvillä olemisen periaate koskee jokaista henkilöä työpaikalla sitoutuminen varautumisen ja osallistumisen periaatteisiin korostuu työterveysyhteistyössä työterveyshuoltolaki - yhteistoiminta työpaikalla 8 Johdon sitoutuminen Osa organisaation strategiaa ja yhteys työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan

Tuloksellinen työterveysyhteistyö prosessinomaista toimintaa, jonka eri vaiheissa terveys ja työkyky esillä suunnitelmallisuus; tavoitteet, toiminta, seuranta ja arviointi toiminta perustuu työn, henkilöstön ja työyhteisöjen tilanteen tuntemiseen terveys- ja työkykyhyödyt seuranta ja arviointi

Työkyvyn tukeminen Työkykyä ylläpitävä toiminta ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein Työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen Työkyvyn ylläpitämisessä työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö (Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki) Työnantajan vastuu Työterveyshuollon koordinatiivinen rooli

Työkyvyn tuki Toimijatahot Työnantaja Työntekijä Koko työpaikka Terveyttä edistävän työpaikan toiminta Terveyden ja työkyvyn edistäminen Terveyden edistämisen tuki Vaarojen arviointi ja siitä seuraavat interventiot Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen Työterveyshuollon palveluprosessit Kohdentuminen Työterveyshuoltolaki 1, 2, 4, 8 Työkyvyn varhainen tuki Yksilö Työhön paluun tuki Työkyvyttömyyden Olemassa olevan ehkäisy työkyvyn tuki Sairaanhoito Työhön paluun tuki Muut toimijatahot (pth, esh, kuntoutus ym.) Elämäntilanne Työterveyshuolto Promootio Hyvä työterveyshuoltokäytäntö, TTL 12 ja 14 Primääripreventio Voimavara- ja terveyslähtöisyys Sekundääripreventio Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys Tertiääripreventio Meyer-Arnold, Koskela & Laine 2012 mukaillen Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005 (kuva); Husman & Liira 2010

Työkyvyn tuen vahvistamisen tarpeet Työterveyslaitos Pirjo Juvonen - Posti Työpaikan ja työn terveys ja turvallisuus (TTT) Työkykyjohtaminen. Työkyvyn tuen toimintamalli: - Varhainen tuki - Työhönpaluun tuki - Varhainen puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen Henkilöstön tilanne Työterveyshuoltosopimusten piirissä olevan henkilötön työkyky- ja kuntoutustarpeesta ajantasaisesti selvillä olo Henkilön prosessi Yksittäisen työntekijän kuntoutustarpeen tunnistaminen, kuntoutuksen varhainen käynnistäminen, seuranta ja koordinaatio. Työpaikka seuraa omaa toimintaansa: esimiestyön tuki, vaikutusten seuranta. Yksilöllinen työn muokkaus työterveysyhteistyössä. Kuormituksen ja altisteiden pitkäaikaisseuranta. Sairauspoissaolotieto Työkyvyn tuen malliin pohjautuvat työterveyshuollon prosessit. - Oma ilmoitus: työkykyongelma, kuntoutustarve - Sairauspoissaoloseuranta - Esimiehen yhteydenotto - Työterveyshuollon (mikä tahansa) palvelu: työkykyasian tunnistus, kuormituksen ja altisteiden pitkäaikaisseuranta Arvioidaan ja kehitetään toimintaa ja sen vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Toiminnansuunnittelu henkilöstön ja henkilöiden kuntoutustarpeen pohjalta Kuntoutumisen seuranta ja kuntoutuksen koordinaatio

Työterveysyhteistyö ja yhteistyö terveydenhuollon kanssa Yhteistyö Työterveysyhteistyö

Osatyökykyiset työssä -toimintakonsepti: kaikki keinot käyttöön Esteettömyys Työpaikan järjestelyt Työyhteisö Työjärjestelyt Työturvallisuus Työterveyshuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Ammatillinen peruskoulutus tai tutkintoon johtava koulutus Työvoimakoulutus Työhönvalmentaja Ammatillinen kuntoutus Koulutuskokeilu Oppisopimuskoulutus Muu työpaikkakoulutus Työkokeilu Työnvälitys Työnhaku- ja uravalmennus Koulutus- ja työkokeilut Työvoimakoulutus Palkkatuki Starttiraha Työolosuhteiden järjestelytuki Matkakulujen korvaus Ammatinvalinnan ohjaus Työhönvalmennus Osasairauspäiväraha Osatyökyvyttömyyseläke Eläkkeen lepäämään jättäminen Vammaistuki Kuntoutusraha Kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Omaehtoisen opiskelun tuet

Polut hoitoon ja kuntoutukseen Työllinen tai työtön osatyökyine n henkilö Henkilön näkökulmasta lähtötilanteen ja tavoitteiden selvittäminen Yhteinen toiminta-ja työkyvyn arviointi ja tavoitteiden tarkentaminen Yhteinen palveluiden ja toiminnan suunnittelu: Millä toimenpiteillä ja keinoilla päästään tavoitteisiin Sovittu yhteinen seuranta: Miten päästiin tavoitteisiin, mikä toteutuksessa toimi ja mikä ei toiminut Mistä? Mihin? Digitaalisuus? Asiakasosallisuus?

Työterveyshuollon toimintatapa Muutoksen prosessi Työterveysyhteistyö on jatkuvaa toimintaa Tarpeiden selvittäminen Toiminnan suunnittelu Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi työpaikalla

Sote- uudistuksessa tuki Maakunta 18 - STM ja TTL yhteistyössä muodostaa työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen mallin maakunnille seurantatietoa; toistuva, vertailukelpoinen palauteportaali; tuottaa vertailutietoa muutostukipalvelu; valmennukset ja koulutukset viestintäkampanja: henkilöstö tukipilari Muutosvalmennusta TYÖKE- hanke ESR rahoitteinen

Mikä auttaa jaksamaan? Tutkittua tietoa, että kun on selkeä käsitys siitä, mitä työtä ollaan tekemässä ja miksi sitä tehdään tasapaino vaatimusten ja mahdollisuuksien, odotusten ja edellytysten tai panostuksen ja palkkion välillä hyvä työyhteisö reilu esimies Palkka on tärkeä, mutta ei ole ainoa oleellinen asia.

Yhteenveto Muutos viestintää uusiutumista muutoksen prosessi Työterveysyhteistyö - vuorovaikutus Työkyky keskiöön

Kiitos! stm.fi @STM_Uutiset

Kevan näkökulmia Soteja maakuntauudistukseen Työhyvinvointi ja työkykyjohtaminen sote- ja maakuntauudistuksissa työpaja Kevassa 30.3.2017 Timo Kietäväinen toimitusjohtaja

Maakuntalaki voimaan 1.7.2017 Maakunnat ja KT Kevan jäsenyhteisöjä Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018 Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen valmistelu väliaikaishallinto maakuntien toiminta Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 30.3.2017 Timo Kietäväinen Yksityiset sotepalvelukeskukset aloittavat 1.11.2018 (?) asiakkaiden ilmoittautumisen vastaanoton. Maakuntien yhtiöitettävä valinnanvapauden palvelut vuoden 2020 loppuun mennessä Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyvät 1.1.2019 V A L I N N A N V A P A U S 2

Sote- ja maakuntauudistuksen I- ja II-vaihe 23.2. I-vaiheen HE eduskunnalle Rahoituslaki täydentävä-he lausunnolla EK:lle 22.6. I-vaiheen HE,rahoituslaki ja VV-laki hyväksytään EK:ssa 1.7. Maakuntalaki voimaan, maakunnat perustetaan Valinnanvapauslaki (VV-laki) lausunnolla VV-laki EK:lle II-vaiheen HE (MAKU+LUOVA) lausunnolla II-vaiheen HE eduskunnalle Voimaan 1.1.2019 Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syysistuntokausi SM Yksityistielain kokonaisuudistus LVM* OKM Liikennekaaren muutostarpeet Muinaismuistolaki & kirkkolaki Lausuntoajankohta ei tiedossa Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Lausuntoajankohta ei tiedossa EK:lle Kasvupalvelulaki lausunnolla, lausuntoaika 8 viikkoa EK:lle kesällä Maantielain kokonaisuudistus Tieliikennelain kokonaisuudistus EK:lle kevätistuntokaudella Pelastuslaki Lausunnoille elokuussa EK:lle EK:lle EK:lle EK:lle 02/2018 TEM Alkoholilaki Lausuntoaika päättynyt STM PKS-laki TEM-sisältölait** Lomitussäädökset EK:lle Laki järjestämisvastuun siirrosta ympäristöterveydenhuollossa Sote-järjestämislakiin liittyvät lait Lausuntoajankohta ei tiedossa EK:lle OM Valmiuslaki: aikataulu ei tiedossa. Saamen kielilain muutos lausunnolla (sama aikataulu kuin I-vaiheen HE:lla) EK:lle elokuussa *LVM Suomen ja Ruotsin välinen sopimus kansainvälisestä taksiliikenteestä & voimaansaattamislaki: vuoden 2018 EK:lle 9/2017 EK:lle **TEM Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki alke- ja kasvupalvelun rahoittamisesta Timo Kietäväinen Tietojärjestelmälaki (omassa aikataulussa) 30.3.2017 aikana 3

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa Kevan hallintoa: Laki Kevasta jäsenyhteisöt 1.1.2017 lukien Lakisääteisesti: - kunnat ja kuntayhtymät - maakunnat (uusi) - Keva - Kuntien takauskeskus - Kunta- ja maakuntatyönantajat KT (uusi) Muutos aiempaan: Maakunnan palvelulaitos on korvattu maakunnan liikelaitoksella, joka on osa maakuntaa Voi liittyä: 1) yhdistys, jossa jäseninä vain lakisääteisiä(kunnat, maakunnat) jäsenyhteisöjä tai niiden muodostamia yhdistyksiä 2) osakeyhtiö, joka on kokonaan lakisääteisten jäsenyhteisöjen (kunnat, maakunnat) tai 100 %:sesti kunta/maakuntaomisteisten yhtiöiden omistuksessa 3) osakeyhtiö ja säätiö, jossa lakisääteisillä jäsenyhteisöillä (kunnat, maakunnat) on määräysvalta ja jonka avulla tuotetaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä 4) osakeyhtiö ja säätiö, jossa lakisääteisillä jäsenyhteisöillä (kunnat, maakunnat) on määräysvalta ja johon siirtyy työntekijöiden enemmistö Kevan jäsenyhteisön palveluksesta. 30.3.2017 Timo Kietäväinen 4

Kevan hallinnon uusi rakenne 1.9.2018 alkaen Valtuutetut (30 jäsentä, toimikausi 4 v) 6 jäsentä kunta-alan pääsopijajärjestöt 4 jäsentä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT 10 jäsentä kunnat ja kuntayhtymät 10 jäsentä maakunnat kunta- ja maakuntavaalien tulos huomioon + maan eri osien tasapuolinen edustus Hallitus (11 jäsentä, toimikausi 2 v) 3 jäsentä kunta-alan pääsopijajärjestöt 2 jäsentä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT 3 jäsentä kunnat ja kuntayhtymät 3 jäsentä maakunnat kunta- ja maakuntavaalien tulos huomioon VAALIVALIOKUNTA TARKASTUS- JA RISKIENHALLINTAVALIOKUNTA Kuntavaalien jälkeen valittava hallituksen ja valtuutettujen toimikausi 1.9.2017-31.8.2018. 30.3.2017 Timo Kietäväinen 5

Työnantajan maksu 2019- Kevalle Kunnat TyEL-tasoinen maksu + tasausmaksu Maakunnat (sis. liikelaitokset) TyEL-tasoinen maksu + tasausmaksu Kuntayhtymät TyEL-tasoinen maksu Osakeyhtiöt TyEL-tasoinen maksu Eläkemaksuista ei lisärasitetta TyEL-vakuutettuun yhtiöön nähden Säätiöt ja yhdistykset TyEL-tasoinen maksu Kunta- ja maakuntakonserneihin kuuluville yhtiöille jäsenyys Kevassa ei kilpailuhaitta, vaan päinvastoin siten ne pystyvät turvaamaan henkilöstönsä lisäeläke-etuudet ilman erillisiä lisäeläkevakuutuksia. 30.3.2017 Timo Kietäväinen 6

Nykyiset palvelut Valinnanvapausmarkkinat 2,8 mrd. ostopalveluita ikääntyneiden 24 h asumispalvelut 670 milj. lastensuojelu 530 milj. vammaisten 24 h asumispalvelut 350 milj. erikoissairaanhoito 300 milj. perusterveydenhuolto 220 milj. ym. Valinnanvapausmarkkinat 8 mrd. = koko valinnanvapaus 40 % nykyisistä kustannuksista (sisältää osan kuntien nykyisistä ulkoistuksista) suoran valinnan palvelut 3,7 mrd. Asiakassetelipalvelut 2,8 mrd. (15 % min) * Arviot ovat vuoden 2015 tasossa arvioituna Henk.koht. Budjetti 1,5 mrd. 30.3.2017 Timo Kietäväinen 7

Sote ja maakuntauudistus johtamisen näkökulmasta Massiivinen muutos edellyttää paljon johtamiselta, muutoksessa johtaminen on oma taiteen lajinsa Asioiden (esimerkiksi organisaatioiden perustaminen ja uudistaminen, palvelutuotanto) johtamisen lisäksi tarvitaan ihmisten johtamista. Muutokseen liittyy aina epävarmuutta ja pelkoa, suunnan hakemista Avoimuus ja rehellisyys korostuvat erityisesti muutoksen johtamisessa Johtamisella pitää näyttää suuntaa ja luoda uskoa tulevaan Hyvällä johtamisella julkisen sektorin toimijat pärjäävät jatkossakin, huonolla johtamisella tämä ei ole lainkaan varmaa. Hyvään ihmisten johtamiseen liittyy se, että muutoksessa kiinnitetään huomiota työhyvinvointiin ja työkykyyn. 30.3.2017 Timo Kietäväinen 8

Sote- ja maakuntauudistuksessa pitää puhua myös työelämästä 1. Muutoksen johtaminen työelämässä ei koskaan ole vain tekninen suoritus. 2. Uusien ja uudistuvien työnantajien tulee rakentaa työnantajaprosessinsa kuntoon (mukaan lukien työhyvinvointi- ja työkykyasioiden johtaminen ja työterveyshuolto). 3. On kiinnitettävä huomiota siihen, miten osatyökykyiset pysyvät mukana muuttuvassa ja kilpailullistuvassa julkisen sektorin työelämässä. 4. On varauduttava siihen, että työvoimakilpailu kiristyy olennaisesti yksityisen ja julkisen sektorin välillä. 30.3.2017 Timo Kietäväinen 9

Sote- ja maakuntauudistus Kevan palvelujen näkökulmasta Keva tukee asiakkaita muutoksessa ja auttaa toteuttamaan muutoksen onnistuneesti. Kevan näkökulmat: 1. Työeläkevakuuttaminen 2. Eläketurvan sisältö 3. Tietopyynnöt 4. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tukeminen Kevan vahvuudet: eläkelaitoksen roolin mukainen julkisen sektorin tuntemus ja tietovarannot, mahdollisuus palvelulla konserneja kokonaisuutena. 30.3.2017 Timo Kietäväinen 10

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen muutoksessa Miten Keva voi auttaa? 1. Arvioidaan työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen vaikuttavuuden edellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä. 2. Ennakoidaan työkykyyn ja työkyvyttömyyskustannuksiin liittyviä riskejä olemassa olevan tiedon pohjalta 3. Muokataan ja uudistetaan työkykyjohtamisen ja työkyvyn tuen malleja niin, että ne vastaavat uutta toimintaympäristöä 4. Vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön panostaminen: sisältöjen määrittämisen ja toteuttamisen tukeminen Työhyvinvointi- ja työkykyasioiden huomioiminen on osa onnistunutta muutosta. Keskeistä on työhyvinvointia ja työkykyä koskevan tiedon hyödyntäminen. Kevan palvelut suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. 30.3.2017 Timo Kietäväinen 11

Keva on Suomen suurin työeläketoimija: Henkilöasiakkaita 1,2 milj, joista Kevan sijoitustuoton kehitys verrattuna verrokkeihin 2006-2016 Vakuutettuja (KuEL) 520 000 Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) 159 000 Eläkkeensaajia (KuEL) 372 000 Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) 269 000 Sijoitusvarallisuus noin 49,5 mrd, josta noin 30 mrd sijoitusten tuottoa rahastoinnin aloittamisen jälkeen (1988). 30.3.2017 Timo Kietäväinen 12

Kiitos mielenkiinnosta! TIMO KIETÄVÄINEN timo.kietavainen@keva.fi twitter: @TimoKietavainen Lisätietoja Kevasta www.keva.fi 30.3.2017 Timo Kietäväinen 13

27.3.2017 Keva Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen sote- ja maakuntauudistuksessa 30.3.2017 Marika Schaupp Tutkija, KTM 30.3.2017 Marika Schaupp Työterveyslaitos www.ttl.fi Perinteisen ja uuden kehittämisen konseptit (Schaupp 2011) Strateginen johto Strateginen johto Säännöt, ohjeet, valinnat Työryhmä, projektiryhmä Valmiit prosessit ja toimintatavat Jalkauttaminen Yhteiset analyysit Yhteiset analyysit Kehittämisfoorumi: Toimintamallien kehittely, yhteinen oppiminen Osaaminen, kyvykkyydet Linjaukset ja periaatteet Välineet, järjestelmät, toimintamallit Suoriutuminen, mittarit Projektit, hankkeet, palvelut Asiakas Asiakas LÄHDE: Schaupp, M. (2011). From function-based development practices to collaborative capability building: An intervention 30.3.2017to extend practitioners Marika Schaupp ideas. In Supporting Workplace Learning Työterveyslaitos (pp. 205-224). Springer www.ttl.fi Netherlands. 1

27.3.2017 Uudistumisen ja kehittämisen tavat Tavoite Kohde Toimijat Perinteistä Yhtenäisyys Pysyvä ja valmis Ennalta suunniteltu Ennalta rajattu tarve Selkeä Erillinen ratkaisu Sääntö Hierarkkinen, työnjaollistettu Ylhäältä ohjattu/määritetty Asiantuntijoiden projektit, työryhmät Uutta Monimuotoisuus Muuttuva ja kehittyvä Muotoutuva, syklinen Tilanteissa muokkautuva tarve Monitahoinen Konsepti Periaate Verkostomainen Toiminnan solmuissa syntyvä Työyhteisöjen omat kehittämisfoorumit 30.3.2017 Marika Schaupp Työterveyslaitos www.ttl.fi Uudistumisen tavat Kehittämisfoorumit, toiminnan solmuissa etenevä kehittäminen Ennalta suunniteltu muutos, jalkauttaminen Yhteisöllisyy- den muoto Suunnitelmallis uuden muoto Asiantuntijoiden projektit ja työryhmät, ylhäältä ohjattu kehittäminen Muotoutuva, syklinen muutos, matkan varrella oppiminen 30.3.2017 Marika Schaupp Työterveyslaitos www.ttl.fi 2