Aika: Paikka: keskiviikko 3.9.2014 klo 9:15, aamukahvit tarjolla klo 9:00 alkaen Villa Sofia, Kullervonkatu 28, Tampere Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj. 68-73 Helin Erika liik.järj.asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Joutsensaari Jarmo yksikön päällikkö Liikennevirasto Aalto Arja ylitarkastaja Liikennevirasto Kauppila Tapio kunnaninsinööri Vesilahti Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Myllärniemi Katariina neuvotteleva virkamies LVM Periviita Mika joukkoliikennepäällikkö Tampere,pj 63-67 ja 74-77 Pohjola Tuula pääluottamusmies henkilöstön edustaja Rissanen Ruut-Maaria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kati-Jasmin Kosonen MAL-suunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere Niina Ojaniemi korkeakouluharjoittelija MAL-verkosto (66 ) Hanna Kalenoja erityisasiantuntija Tieliikenteen Tietokeskus (71 ja72 ) Ari Vandell suunnittelupäällikkö Tampere (71 ja72 ) Tiedoksi: Laakkonen-Pöntys Karoliina maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto 1/22
Käsiteltävät asiat: 63 KEHITTÄMISPÄIVÄN AVAUS 3 64 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 65 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 66 SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ 4 67 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT JA NÄKEMYKSET TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA 5 68 RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENNEPAIKKOJEN KEHITTÄMISOHJELMA 7 69 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TAVOITTEIDEN 2014 TOTEUTUMINEN 1-8/2014 8 70 TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOON 2015 10 71 TALLI 2015-LIIKENNEMALLI 12 72 LIIKENNETUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN: IDEOINTI 13 73 RAKENNESUUNNITELMA 2040: LUONNOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 15 74 RAKENNESUUNNITELMA 2040: TOTEUTUSOHJELMA 20 75 SEURAAVAT KOKOUKSET 22 76 MUUT ASIAT 22 77 KEHITTÄMISPÄIVÄN PÄÄTTÄMINEN 22 Tausta-aineisto 66 : MAL-sopimusmenettelyn väliarviointi Liitteet: 73 : Rakennesuunnitelman luonnos, karttaosa 20.8.2014 73 : Luonnoksen vaikutusten arviointi 74 : Suuret liikennehankkeet (kjk 15.8., sh 27.8.) 74 : Toteutusohjelman malli (toimitetaan myöhemmin) 2/22
63 KEHITTÄMISPÄIVÄN AVAUS (9:15) Seimelä avasi kehittämispäivän. Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Mika Periviita. 64 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätösehdotus. Puheenjohtaja Periviita: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 65 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Jaettu asialistan liitteenä. Liikennejärjestelmätyöryhmä 3.9.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen 4.6.2014 muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/22
66 SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ (9:20) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 25.8.2014 MAL-verkoston korkeakouluharjoittelija Niina Ojaniemi on kesän 2014 aikana selvittänyt MAL-sopimusseutujen kokemuksia sopimusten sitouttamisen tekijöistä. Työn tavoitteena on ollut kartoittaa kokemuksia MALaiesopimus-menettelystä ja tuoda esiin kehittämiskohteita. Työssä on arvioitu myös sopimusten vaikuttavuutta sekä esitetty sopimusten seurannan kehittämistä. Ojaniemen selvityksessä pääpainona on ollut seudullinen ulottuvuus vastapainoksi valtio-osapuolen MAL-sopimusmenettelyn väliarvioinnille. Niina Ojaniemi esittelee selvitystä kokouksessa. Tausta-aineisto MAL-sopimusmenettelyn väliarviointi Liikennejärjestelmätyöryhmä 3.9.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä selvityksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/22
67 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT JA NÄKEMYKSET TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA (9:45) Tiedoksi annettavat asiat merkittävistä maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeista. Osapuolilta toivotaan lyhyttä valmisteltua puheenvuoroa käynnissä olevista hankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Lisäksi osallistujien toivotaan nostavan esiin yksi liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnassa hyväksi kokemansa asia ja yksi kehittämistä kaipaava seikka. Kunnat Nokia: Rautatieaseman liityntäpysäköinnin kehittäminen on valmistunut ja sekä auto- että pyöräpysäköintitila on usein täynnä. Ylöjärvi: MAL-hankkeet (Metsäkylän joukkoliikenneväylä ja Viljakkalantien ja Kuruntien liittymän kiertoliittymä) ovat valmistumassa. Tampere Ratikan hankintakonsultin valinta on käynnissä Helsingissä ratikan toteuttajille infotilaisuus 3.9. Lähijunaliikenteen tarjonnan kehittämisestä neuvottelut käynnissä kaudelle 2016-19 Joukkoliikenneuudistus toteutettiin 30.6.2014 alkaen ja saatu paljon palautetta. Palaute kohdistuu syyskuun alussa enimmäkseen pienemmän väestöpohjan alueiden tarjonnan leikkauksiin (esim. Ruutana), myöhästymisiin Lempäälä-Kangasala yhteydellä (korjataan 29.9) sekä liian täysiin busseihin (kalustoa jo lisätty Pirkkalaan). Seututoimisto Rakennesuunnitelman konsulttisopimus päättyy luonnoksen viimeistelyyn ja vaikutusten arviointiin, kjk:n päätös 15.8.2014. Rakennesuunnitelman vuorovaikutustilaisuudet: sidosryhmätilaisuus 2.9., avoin keskustelutilaisuus Aamulehden auditoriossa viikolla 39, valtuustoinfot syyskuussa. Pirkanmaan liitto Maakuntakaavaluonnos valmistuu 2014 loppuun mennessä ja tulee kuntiin lausunnoille tammikuussa Läntisten hankkeiden viimeistely käynnissä Lentomelukäyrät julkaistu elokuun lopussa ELY-keskus Monet MAL-hankkeet ovat edenneet, mainittujen lisäksi mm. Kangasalan ja Lempäälä kiertoliittymät, Oriveden kevyen liikenteen väylä ja Sääksjärven pyöräpysäköinti ja pysäkkikatosten parantaminen toteutuneet. Loppujen suunnittelu käynnissä ja toteutus 2015. Sarankulmassa otetaan syyskuun aikana käyttöön muuttuvat nopeusrajoitukset. 5/22
Karkunvuoren tunnelin parantaminen on valmistunut. Suunnitteluhankkeita käynnissä esim. VT 3Ylöjärvi-Hämeenkyrö ja VT 12 Tre-Kangasala. Liikennevirasto Hallituksen budjettineuvotteluiden tuloksena perusväylänpitoon ei ole tulossa lisää rahaa ja reaalisen ostovoiman laskiessa varaudutaan hallittuun supistamiseen. Taustaselvityksiä käynnissä: rataverkon sähköistäminen, henkilöliikennepaikkojen kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö Valtio osallistuu raitiotien suunnittelun kustannuksiin ja parhaillaan mietitään miten asia sopimuksellisesti järjestetään. MAL-verkosto MAL-verkosto järjestää 2.10. kutsutyöpajan MAL- ja Kasvusopimusmenettelyistä valtiolle ja seuduille. MAL-verkosto järjestää 8.10. yhdessä Motivan kanssa Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpajan. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien sparraukseen paikallistasolla on saatu Fintripiltä valmistelurahaa EU:n Horizon-hakua varten. Asemanseutujen kokonaisuus jatkuu pienellä kehityshankkeella ja valmistelussa on valtion maanomistustyöryhmän ja seutujen yhteinen seminaari. Liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnassa koettiin hyväksi Seudullisten asioiden systemaattinen ja säännöllinen läpikäynti Tiedonvaihto ja keskustelufoorumi seudun sisällä Osallistuminen jo asioiden valmisteluvaiheessa Viestinvienti ryhmässä kuulluista asioista omaan organisaatioon Joukkoliikenne ja maankäyttö hyvin esillä Kehittämistoiveita: Systematiikkaa voisi edelleen kehittää Kunnan näkökulmasta asiat irrallisia omasta toiminnasta Viestinvienti ryhmässä kuulluista asioista omaan organisaatioon, mitä ja kenelle pitäisi kertoa ja miten reagoida Edellisessä kokouksessa sovittujen asioiden seuranta Keskittyminen suuriin hankkeisiin jättänyt pieniä toimenpiteitä varjoon ja toisaalta herättänyt kysymyksiä kokonaisuuden realistisuudesta Lisää vapaamuotoista keskustelua Lisää ympäryskuntien näkökulmaa valmisteluun Työnjako maakunnan liikennejärjestelmätyön kanssa Tavaraliikenteen näkökulma mukaan 6/22
Puheenjohtajana jatkoi Risto Laaksonen. 68 RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENNEPAIKKOJEN KEHITTÄMISOHJELMA (10:10) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 25.8.2014 Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelman muodostaminen projekti on käynnistynyt Liikennevirastossa vuoden 2014 alussa. Työn tavoitteena on selvittää rautateiden henkilöliikennepaikkojen tämän hetkinen kehittämistilanne ja henkilöliikennepaikkojen kehittämistarpeet, päivittää aikaisemmin laaditut palvelutasotavoitteet ja asemaluokitus sekä yleiset kehittämislinjaukset ja priorisoida kehittämistoimenpiteitä. Työn tuloksena syntyy valtakunnallinen kehittämisohjelma henkilöliikennettä palvelevien asemien ja asema-alueiden palvelutason parantamiseksi. Arja Aalto Liikennevirastosta esittelee projektia kokouksessa. Liikennejärjestelmätyöryhmä 3.9.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/22
69 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TAVOITTEIDEN 2014 TOTEUTUMINEN 1-8/2014 (10:40) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 25.8.2014: Seutuhallitus hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 kokouksessaan 27.11.2013. Liikennejärjestelmäyhteistyön osalta tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti. 1. Joukkoliikennekokonaisuus Tavoite: Joukkoliikenteen kehittämistä (ml. raideliikenne) koskeva kokonaisratkaisu tehdään rakennesuunnitelman yhteydessä. Toteutuminen 1-8/2014: Joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä on valmisteltu rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Rakennesuunnitelma 2040 valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tampereen kaupungin valtuusto päätti 16.6.2014 jatkaa raitiotien suunnittelua. 2. Lähijunaliikenne Tavoitteet: VR-seutulippukokeilu vakiintuu ja myös Orivesi ja Tampere liitetään seutulippualueeseen. Neuvottelut lisävuoroista käynnistyvät Tampereen, LVM:n ja VR:n välillä. Toteutuminen 1-8/2014: VR-seutulippukokeilua on jatkettu kokeilualueella toistaiseksi. Kehityshanke nettilipunmyynnistä ja clearingin automatisoinnista on käynnistetty ja hankkeen valmistuttua alueen laajentaminen on mahdollista vuoden 2015 alussa. LVM on käynnistänyt neuvottelut VR:n ostoliikennesopimuksen 2016-2019 sisällöstä ja Tampereen seudun lähiliikenne on mukana neuvotteluissa. 3. Kävely ja pyöräily Tavoitteet: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen etenee, ja kunnat ja ELY aloittavat pyöräilyn laatukäytävien toteuttamisen. Toteutuminen 1-8/2014: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa esitetyistä kärkitoimenpiteistä on priorisoitu kuusi keskeisintä vuosien 2014-2015 aikana toteutettavaa toimenpidettä ja niiden toteuttaminen on aloitettu. Seudullisen pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen on käynnissä, kokeilulupahakemus uusien opastetyyppien käytöstä on Liikenne- ja viestintäministeriössä käsiteltävänä ja ensimmäiset opasteet asennetaan vielä syksyn 2014 aikana Tampereen kaupungin alueelta alkaen. Kävelyn ja pyöräilyn seudullisen seurantajärjestelmän suunnittelutyö on käynnistetty. Tampere-Kangasala ja Tampere-Pirkkala pääreittien rakennussuunnitelmien laadinta on aloitettu. Parantamistoimenpiteiden toteutus on siirretty kesään 2015. 8/22
4. Matkaketjut Tavoite: Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan mm. liityntäpysäköinnin ja pysäkki-infrastruktuurin kehittämisellä. Toteutuminen 1-8/2014: Pirkanmaan liitossa on keväällä 2014 valmistunut liityntäpysäköintiselvitys. Selvityksessä esitetyt merkittävimmät liityntäpysäköintipaikkatarpeet huomioidaan rakennesuunnitelmassa 2040 ja maakuntakaavassa 2040. Selvitys Tampereen seudun pysäkkiverkon kehittämisestä on valmistunut tammikuussa 2014. Tarkempi suunnittelu on Pirkkalan suunnan osalta valmistunut ja Kangasalan suunnan osalta käynnissä. Pysäkkikatosten uusiminen ja pyöräpysäköinti pysäkkien yhteyteen toteutetaan MAL-hankkeena 2015. 5. Asenteet ja liikkumistottumukset Tavoitteet: Liikkumisen ohjauksen toimintamalli vakiintuu kaupunkiseudulla. Toteutuminen 1-8/2014: Liikkumisen ohjauksen alustavaa toimintamallia on käsitelty liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa kesäkuussa ja kokouksen päätöksen mukaisesti kunnat varautuvat talousarvioissaan 2015 liikkumisen ohjauksen palveluiden hankintaan. Toiminnan suunnittelu käynnistyy syksyllä 2014. Kokousseloste. Yhteenvetoa täydennettiin seuraavasti: Kohta 3. Kävely ja pyöräily: Tampere on jo aloittanut Tampere-Kangasala pyöräilyn pääreitin parantamisen Uudenkylänkadusta itään. Vuoden 2014 aikana kohteeseen käytetään 320 000. Kohta 4. Matkaketjut: Pysäkkien uusimista tehdään MAL-hankkeen lisäksi myös osana normaalia toimintaa. Tampereen alueella on kesän 2014 aikana uusittu n. 40 mainosrahoitteista pysäkkikatosta. Liikennejärjestelmätyöryhmä 3.9.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan hyväksyä yhteenvedon liikennejärjestelmäyhteistyön toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ajalla 1-8/2014. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin huomioiden keskustelussa esiin tulleet täydennykset. 9/22
70 TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOON 2015 (10:55) Seutujohtaja Nurminen 13.5.2014, seutuhallituksen kokous 25.6.2014 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Vuonna 2014 seutuyhteistyö on painottunut rakennesuunnitelman uudistamiseen ja siihen liittyvään liikennejärjestämätyöhön. Vuoden 2015 toimintaa on suunniteltu kuluvan vuoden jatkumona. Vahvana painopisteenä on maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Siinä vuonna 2015 on ajankohtaista rakennesuunnitelman 2040 jalkauttaminen, MAL-hankkeiden toteutus ja MAL-sopimusmenettelyn ylläpito. Myös edunvalvontatoimiin mm. uuteen liikennepoliittiseen selontekoon tulee panostaa. Seudullisesti kiinnostavia teemoja ovat lentokenttäkonseptin jatkovalmistelu sekä seuturaitiotien suunnittelun eteneminen. Myös HHT-vyöhykkeen kehitys vaikuttaa kaupunkiseudun maankäytön suunnitelmiin. Yhteistyössä tulee edelleen huomioida myös maakuntakaavoitustyön tukeminen. Seutuyksikön talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu entisen suuruiselle jäsenkuntien maksuosuudelle ja kokonaiskulujen loppusumman nolla kasvulle. Tämä merkitsee, että ns. sitomaton toimintaraha, jolla on voitu toteuttaa seutuyhteistyön toimenpiteitä, vähenee entisestään. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 25.8.2014: Työryhmien toimintaa ohjataan vuosittain määriteltävillä toiminnallisilla tavoitteilla, jotka osaltaan vaikuttavat kuntayhtymän talousarvion laadintaan. Liikennejärjestelmätyöryhmän ja Infra-työryhmän välistä työnjakoa on tarve selventää. Liikennejärjestelmätyöryhmän vastuulla on suunnittelu ja liikenteen palveluiden kehittäminen. Infra-työryhmä puolestaan vastaa suunnitelmien toteuttamisesta ja rakennettujen alueiden ylläpidosta. Kokouksessa keskustellaan alustavista liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnallisista tavoitteista vuodelle 2014. Keskustelun pohjaksi on seuraavassa esitetty ajankohtaisia tavoitteita vuoden 2014 toiminnan jatkuvuus, seutuhallituksen linjaukset ja työryhmien välinen työnjako huomioiden. 1. Joukkoliikenne Tavoite: Edistetään rakennesuunnitelman mukaisen joukkoliikenteen kokonaisratkaisun toteutumista. Seudullisen raitiotien suunnittelu etenee. Käynnistetään joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. 2. Lähijunaliikenne Tavoite: Lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen toteuttaminen etenee. Orivesi ja Tampere liitetään VR-seutulippualueeseen. 10/22
Päätetään vuonna LVM:n ja VR:n väliseen ostoliikennesopimukseen 2016-2019 sisällytettävästä Tampereen seudun lähijunaliikennetarjonnasta ja seudulle kohdistuvien kustannusten jaosta. Selvitetään rakennesuunnitelmassa esitettyjen uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset ja kustannukset. 3. Kävely ja pyöräily Tavoite: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen etenee. Käynnistetään kävelyn ja pyöräilyn seudullinen vuosiseuranta. Pirkkalan ja Oriveden kuntakohtaisen kehittämisohjelman laatiminen käynnistyy. Liikkumisen ohjauksen toimintamalli vakiintuu kaupunkiseudulla. 4. Kestävän liikkumisen suunnittelu Tavoite: Tampereen seudulla on voimassa oleva EU:n suositusten mukainen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (SUMP) (Toimenpidetarvetta selvitetään Tampereen toimeksiannosta laadittavassa Tampereen kestävän liikenteen esiselvityksessä) 5. Älyliikenne Kokouksessa keskustellaan miten seudulliset toimijat voisivat edistää älyliikenteen kehittymistä ja miten toiminta konkretisoidaan tavoitteeksi. 6. Tavaraliikenne Parannetaan käsitystä tavaraliikenteen toimintaedellytyksistä Pirkanmaalla ja kaupunkiseudulla (tavaraliikenteen toimivuus ja rooli liikennejärjestelmässä) 7. MAL-aiesopimusmenettely MAL2-aiesopimukseen sisältyvien pienten liikennejärjestelmähankkeiden suunnittelu valmistuu. Käynnistetään MAL3-aiesopimuksen valmistelu keskeisten liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden osalta. Liikennejärjestelmätyöryhmä 3.9.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää käydä keskustelun toiminnallisista tavoitteista vuodelle 2015, että tavoitteiden valmistelua jatketaan ja että tavoitteista päätetään seuraavassa kokouksessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/22
71 TALLI 2015-LIIKENNEMALLI (12:00) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 25.8.2014 Liikennemallin päivittäminen käynnistettiin elokuussa 2013. Liikennemalli toimii jo nyt manuaalisesti ja sen tuloksia on käytetty mm. maakuntakaavan, raitiotien yleissuunnitelman ja rakennesuunnitelman liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa. Parhaillaan kalibroidaan ennusteen verkkosijoitteluita nykytilannetta vastaavaksi, ohjelmoidaan käyttöliittymää ja viimeistellään työn raportointia sekä valmistellaan mallin käyttöönottoa ja ylläpitoa. Liikennemallin päivityksen on toteuttanut TTY. Lisäksi työhön on osallistunut Trafix laatimalla EMME-kuvaukset tie- ja katuverkon ennusteverkoista. TTY:n alihankkijana liikennemallin käyttöliittymän on toteuttanut Yoso Oy. Työn kokonaiskustannuksen 83 975 rahoitukseen ovat osallistuneet Tampereen kaupunki (40 %), Liikennevirasto (25 %), ELY-keskus (25 %), Pirkanmaan liitto (5 %) ja Kuntayhtymä (5 %). Työn viimeinen maksuerä (Tampereen kaupunki) odottaa työn hyväksymistä lj-työryhmässä 5.11.2014. TALLI 2015 liikennemalli on laadittu koko kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen 2012 alueelle eli edellisen liikennemallin alue laajenee merkittävästi. Uutena ominaisuutena on kuvattu pyöräily omaksi kulkutavakseen kun aikaisemmin kävely ja pyöräily oli kuvattu yhtenä kulkutapana. Mallin omatoimista käyttöä helpottamaan on toteutettu helppokäyttöinen käyttöliittymä, jonka avulla mallia voi käyttää verkon yli omalta työpaikalta. Käyttöliittymän avulla mallin käyttäjä saa tehtyä kaikki liikennetarkasteluissa tarpeelliset laskennat ja lähtötietojen muutokset (esim. osa-alueen maankäyttö) verkkomuutoksia lukuun ottamatta. Laskennan tuloksena saadaan kulkutapatiedot, suoritetiedot ja liikenteen sijoittelumatriisin. Käyttöliittymä ei sisällä EMME- tai VISUM-ohjelmistoja, joten matriisin sijoittelut verkolle tulee tehdä käyttäjän omaa ohjelmistoa ja lisenssiä käyttäen tai ostopalveluna. Jatkossa mallia on helppo käyttää erilaisissa maankäytön ja liikennejärjestelmän muutosten vaikutusten arvioinnissa. Hanna Kalenoja tulee kokoukseen kertomaan liikennemallin päivityksen tilanteesta ja TALLI 2015 mallin toiminnasta. Kalenoja esittelee myös mallin käyttöä erilaisiin tilanteisiin. Mallin valmistuttua järjestetään tarkempaa käyttäjäkoulutusta liikennekonsulteille ja kuntien työntekijöille. Liikennejärjestelmätyöryhmä 3.9.2014 Päätösehdotus. Päätös. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja että osallistujat tiedottavat liikennemallin valmistumisesta kunnissaan ja liikennekonsulteilleen. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/22
72 LIIKENNETUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN: IDEOINTI (13:00) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 25.8.2014 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus valmistui vuonna 2012. Työstä on laadittu loppuraportti ja esite, kuntakohtaiset tiivistelmät (kuntakortit) ja liikennemääräkartat. Lisäksi tutkimuksen tulokset ovat toimineet tärkeimpänä aineistona TALLI 2015 liikennemallin päivityksessä. Liikennetutkimuksen aineistossa on tiedot 9 700 Tampereen seudulla asuvan henkilön matkustamisesta yhden syksyn arkipäivän aikana. Havaintoaineisto sisältää yli 24 000 matkaa. Aineistossa on edustettu kattavasti eri kulkumuodoilla ja eri tarkoitusta varten tehdyt matkat. Tutkimus tarjoaa erinomaisen aineiston jatkotutkimuksiin ja selvityksiin. Kokouksessa keskustellaan miten tutkimusta on tarkoituksenmukaista hyödyntää vielä tehokkaammin eri toimijoiden tarpeisiin. Keskustelussa pohditaan jatkotutkimusten toteutustapaa ja sisältöä. Aineistosta voidaan teettää esim. diplomitöitä, kandidaattitöitä, erikoistöitä tai kesätöitä. Seuraavassa on ajatuksien herättämiseksi muutamia avauksia mahdollisista tutkimussisällöistä. Alueelliset liikkumisanalyysit esim. Hervanta, Tampereen keskusta, muu kunta- tai aluekeskus Ymmärryksen syventäminen vapaa-ajan liikkumisesta tai ostosmatkoista esim. joukkoliikenteen suunnitteluun käyttöön Aikasarjavertailut aikaisempien liikennetutkimusten tuloksista esim. naisten autoilun kehitys, kuljettamismatkojen syyt ja kohteet, joukkoliikennematkustajan profiili Tulosten yhdistäminen muihin aineistoihin esim. palveluverkon muutoksien yhteydet liikkumisen muutoksiin (kulkumuotoihin tai matkojen pituuteen) Hanna Kalenoja on kutsuttu kokoukseen aineiston ja tutkimustyön asiantuntijana. 13/22
Kokousseloste. Tutkimusta on jo käytetty mm. Tampereen osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa, kaupunginosakohtaisten kulkumuoto-osuuksien tutkimiseen, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden analyyseihin sekä eri hankkeissa matkatuotosten laskemiseen. Tutkimusaineisto on vapaasti käytettävissä, mutta on muistettava että koordinaatteja sisältävät aineiston osat muodostavat henkilörekisterin. Kiinnostavaa olisi esim. eri ikäryhmien liikkuminen, uuden kaupan alueen vaikutus matkoihin ja niiden pituuksiin sekä aineiston käyttö keskustan pysäköinnin suunnittelun apuna. Liikennetutkimus ja sen oheisaineistot mm. liikennemääräkartat on hyvä muistaa aina hankkeen käynnistyessä. Sovittiin, että viedään kuntakortit rakennesuunnitelman yhteydessä järjestettäviin valtuustoinfoihin. 14/22
73 RAKENNESUUNNITELMA 2040: LUONNOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (14:15) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 25.8.2014 Kuntajohtajakokous hyväksyi rakennesuunnitelman luonnoksen kokouksessaan 15.8.2014 ja seutuhallitus päättää luonnoksesta 27.8.2014. Edellisen LJ-työryhmän kokouksen jälkeen luonnoksesta on keskusteltu kuntajohtajakokouksessa (19.6.), seutuhallituksessa (25.6.) sekä ylimääräisessä kuntajohtajakokouksessa (25.6.). Keskustelut ovat painottuneet rakennesuunnitelman yhteensopivuuteen maakuntakaavan perusratkaisun kanssa. Rakennesuunnitelman luonnosta täsmennettiin keskustelujen perusteella liitteenä olevan kartan osoittamalla tavalla seuraavasti: Järjestelyratapiha: uuteen maankäyttöön varaudutaan vuoteen 2040 mennessä. Muutos huomioidaan väestövaraumaa (+115 000 asukasta) täydentävänä lisämitoituksena (+ 20 000 asukasta). Uusi järjestelyratapiha ja läntinen ratayhteys: em. johtuen myös näiden toteutuksen aloitus esitetään ennen vuotta 2040. Lakalaiva ja Härmälä-Partola: esitetään yhtenäisenä aluekeskusparina, jonka tarkoitus on edistää monipuolisen keskuksen kokonaisvaltaista suunnittelua ja toteutusta. Saarenmaa: toteutuu kahdessa vaiheessa -2040/2040+, ensin Kaukajärven-Annalan nauhaa täydentäen (+ 4000) ja jatkuen myöhemmin Kangasalan suuntaan asuin- ja työpaikka-alueena. Nurmi-Sorila: osoitetaan vuoteen 2040 mennessä toteutuvaksi noin 2000 asukkaan alue Tampereen pientalotuotantotarpeita varten. Muu osa Nurmi-Sorilasta ajoittuu vuoden 2040 jälkeen. Lisäksi kuntajohtajakokouksessa on esitetty yksityiskohtaisempia muutosehdotuksia rakennesuunnitelmakarttaan. Nämä käsitellään rakennesuunnitelmaehdotuksen ja toteutusohjelman kautta. Rakennesuunnitelman 2040 vaikutukset on arvioitu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen arviointi tehtiin rakennesuunnitelman vaihtoehtovaiheessa kahden vaihtoehdon kokonaisvaikutuksista. Toisen kerran vaikutuksia on arvioitu luonnoksen ja siinä esitetyn mitoituksen pohjalta. Yllä mainitut tarkennukset on huomioitu arvioinnissa. Molemmat vaikutusten arvioinnit on tehnyt Ramboll (ent. Pöyry) ja liikenteellisten vaikutusten osalta Trafix. Konsulttien laatima vaikutusten arviointi on liitteenä. Luonnoksessa esitettyjen ratkaisujen vaikutuksia on tarkasteltu kuudesta laajasta näkökulmasta. Vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti: Kaupunkiseudun imago ja omaleimaisuus, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Rasu edistää laadullisia kilpailutekijöitä, joiden merkitys kasvaa kansalaisten ja yritysten valinnoissa. 15/22
Seutu kehittyy sisäiseen rakenteeseen ja vahvuuksiin tukeutuen tasapainoisena kokonaisuutena. Rasu tukee HHT-käytävää ja siitä saatavia hyötyjä, erityisesti eteläisellä kaupunkiseudulla. Lähellä toisiaan sijaitsevilla aluekeskuksilla on oltava toisiaan täydentävät roolit. Raitiotie on merkittävä kilpailu- ja imagotekijä. Se luo eurooppalaista urbaanisuutta, lisää maankäytön kehityksen volyymia ja kerää varrelleen työvoimavaltaista yritystoimintaa palveluineen ja asuntoineen. Kaupunkimaisuus myös lähijunan tukemana mahdollistaa laadultaan korkeatasoisen rakennetun ympäristön. Asemanseutujen ja kuntakeskustojen kehittämiselle tulee positiivinen sykäys. Asemanseuduilla on suuri merkitys koko seudun liikennejärjestelmän toimivuudelle. Keskusten väestölisäys asettaa suuren haasteen maapolitiikalle, kuntataloudelle ja maankäytön kehittämiselle. Keskusten painoarvo kasvaa ja niiden imago ja viihtyisyys kohenevat. Monipuolinen asuntotarjonta ja sekoittunut yhdyskuntarakenne tuo myönteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia, esim. kotitaloudet viihtyvät pitkään tutuilla asuinalueillaan. Aluekeskusten palvelutarjonta tukee asukkaiden yhtäläisiä palvelujen saannin mahdollisuuksia ydinrakenteessa. Palvelujen keskittäminen aluekeskuksiin voi vähentää reunaalueiden palvelutarjontaa. Yhteydet paikallisille ja seudullisille virkistysalueille säilyvät hyvinä, mikä pitää yllä seudun ja keskusten vetovoimaa. Vaikutukset kaupunkiseudun kilpailukykyyn ja elinkeinoihin Rakenteen tiivistäminen tuo synergiaetuja ja vähentää liikkumistarvetta. Hyvät kulkuyhteydet seudun sisällä luovat edellytyksiä seudulliselle työnjaolle ja keskusten erikoistumiselle. Rasu mahdollistaa innostavan ja kehittyvän toimintaympäristön eri alojen toimijoille; se tukee osaamiskeskittymiä. Paranevat yhteydet seudulle, seudulta ja seudun ohi palvelevat elinkeinoelämän täsmällisyystarpeita, parantavat seudun asemaa kv. ja kansallisessa kilpailussa sekä vahvistavat HHT-vyöhykkeestä saatavia hyötyjä. Rasulla on vaikutusta valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen. Vahvistuvat aluekeskukset ovat houkuttelevia sijaintipaikkoja yrityksille, jotka hakevat ydinkeskustaa halvempia tiloja ja monipuolista asuin- ja palveluympäristöä. Energiatehokkuus sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Myönteiset ilmastovaikutukset saadaan siten, että rasun toteuttaminen aloitetaan rakennetta eheyttävistä toimista ja että maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimet sovitetaan ajallisesti yhteen. Myös seudulla käytettävillä energialähteillä on suuri merkitys. Rasun mukainen eheä yhdyskuntarakenne parantaa energiatehokkuutta ja minimoi kasvihuonekaasupäästöjä. Kilpailukykyisen joukkoliikenteen 16/22
piiriin sijoittuvan väestön osuus kasvaa ja autoriippuvuus vähenee. Uusia alueita avataan rajoitetusti, mutta ne tulee kytkeä heti avattaessa joukkoliikenteeseen. Osa uusista alueista levittää yhdyskuntarakennetta, mikä pitää ottaa huomioon toteutuksen vaiheistuksessa ja resurssien jaossa. Luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset Rasussa esitetyillä ratkaisuilla sekä maisema-alueilla ei ole merkittäviltä osin keskenään ristiriitaisia tavoitteita, lukuun ottamatta suunnittelualueen reuna-alueita, joihin sijoittuu arvokkaita maisema-alueita, ja alueita, joille sijoittuu arvokkaita kallioalueita. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä aiheutuvat riskit maiseman ominaispiirteiden muuttumisesta tulee huomioida jatkosuunnittelussa kunnissa. Seudulle ominaisia maisemia ja kulttuuripiirteitä voidaan korostaa vetovoimatekijöinä ja identiteetin luojina. Nykyistä rakennetta hyödyntävä ja tiivistävä rakenne säästää laajoja yhtenäisiä luontoalueita. Rasu selkeyttää urbaanin kaupunkialueen ja maaseudun eroja, mikä korostaa maisemakokonaisuuksien merkitystä myönteisellä tavalla. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on rasussa esitetty niin, että seudun sisäinen viherverkko voi säilyä ja edelleen voimistua. Rasun ratkaisut eivät suoranaisesti aiheuta luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia. Liikenteelliset vaikutukset Rakennesuunnitelman liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu uuden TALLI 2015 -liikennemallin avulla. Rakennesuunnitelmaa on verrattu vertailuvaihtoehtoon VE 0+, joka perustuu raitiotien yleissuunnitelman mukaiseen bussijärjestelmään. Siinä nykyisentyyppistä bussitarjontaa on kasvatettu maankäytön kehittymisen suhteen. Seudulla arkipäivisin tehtävien matkojen määrä lisääntyy nykyisestä 1,1 miljoonasta matkasta lähes 1,4 miljoonaan matkaan. Vertailuvaihtoehdossa kulkutapajakauma säilyy nykyisen kaltaisena ja kaikkien kulkutapojen matkamäärät kasvavat tasaisesti 24-27 % nykyisestä. Rakennesuunnitelmavaihtoehdossa joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä 1,7 %-yksikköä päivittäin tehdään 58 000 joukkoliikennematkaa nykyistä enemmän eli matkamäärä lisääntyy 41 % henkilöautoilun kulkutapaosuus pienenee nykyisestä 1,1 %-yksikköä henkilöautomatkojen määrä lisääntyy nykyisestä 21,9 % eli selvästi vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa (+26,6 %) ja päivittäin tehdään 30 000 automatkaa vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa vertailuvaihtoehtoa vähäisempi henkilöautomatkojen määrä näkyy positiivisesti hiilidioksidipäästöjen ja henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrässä 17/22
liikenteen aiheuttamat yhteiskuntataloudelliset vuosikustannukset (aika, km, CO2, heva-onn.) ovat 31 miljoonaa euroa pienemmät kuin vertailuvaihtoehdossa. Taulukko. Arkivuorokauden kulkutapaosuudet (TALLI 2015) Taulukko. Vuoden 2040 matkamäärien kasvu nykytilanteeseen (2013) verrattuna (TALLI 2015) TALLI 2015 liikennemallia ei ole vielä riittävästi testattu liikenteen sijoitteluiden osalta. Rakennesuunnitelman vaikutusten arvioinnista on käytettävissä on ensimmäiset TALLI 2015 mallin verkkosijoittelut, mutta tuloksiin liittyy vielä epävarmuuksia. Liikennemallia ohjannut työryhmä tutkii asiaa tarkemmin ennen sijoittelutulosten julkistamista. Kulkutapatietojen osalta mallin toimivuutta on testattu ennen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteiden julkaisemista ja malli toimii tältä osin jo uskottavasti. Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset koostuvat yhdyskuntataloudellisista hyödyistä sekä kehittämisen edellyttämistä investoinneista ja ylläpitokustannuksista. Hyötyjä aiheutuu kilpailukyky- ja työllisyyskehityksestä ja verotuloista, yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä ja täydentymisestä (mm. kaavoituksen tuoma maan arvon nousu, rakennetun infrastruktuurin parempi käyttöaste ja uusinvestointien minimointi, rakentamisen työllisyysvaikutukset), autoriippuvaisuuden vähenemisestä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden paranemisesta sekä matkaketjujen sujuvuudesta (liikkumisen aikakustannusten väheneminen), liikenteen sujuvuuden sekä palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden paranemisesta johtuvasta liikenteen aikakustannusten vähenemisestä, palveluverkon vahvistumisesta ja selkeytymisestä: julkisten ja kaupallisten palvelujen keskittyminen monipuolisiin keskuksiin vähentää uusien palveluinvestointien tarvetta, palvelujen taloudellinen järjestämismahdollisuus paranee yksikkökoon kasvaessa. Kustannuksia aiheutuu: uusien rakentamisalueiden (laajenemisalueet, täydennysrakentaminen, tiivistäminen) käyttöönotosta, ml. palvelujen rakentaminen ja järjestäminen, viherrakentaminen, 18/22
liikenneinvestoinneista: lähijunien lisäraiteet ja asemat, ratikkainfra, joukkoliikennekadut, valtateiden rakennushankkeet (lisäkaistat, eritasoliittymät jne.), uudet tie- ja katuyhteydet, palvelujen, vesi- ja liikenneinfran käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Merkittävä osa kustannuksista muodostuu suurista liikenteen hankkeista, jotka on esitetty 74 :n liitteenä. Liitteet: Rakennesuunnitelman luonnos, karttaosa 20.8.2014 Luonnoksen vaikutusten arviointi Liikennejärjestelmätyöryhmä 3.9.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan, että luonnoksen vaikutusten arviointiraportti merkitään tiedoksi ja että arviointiraportti toimitetaan rakennesuunnitelmatyön ohjausryhmänä toimivan kuntajohtajakokouksen hyväksyttäväksi. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti osaltaan, että vaikutusten arviointiraporttia voi kommentoida 12.9.2014 asti, että raporttiluonnoksesta poistetaan maininnat TALLI-mallilla tuotettuihin verkkosijoitteluihin ja väyläkohtaisiin liikennemäärätietoihin ja että muutosten jälkeen arviointiraportti toimitetaan rakennesuunnitelmatyön ohjausryhmänä toimivan kuntajohtajakokouksen hyväksyttäväksi. 19/22
Puheenjohtajana jatkoi Periviita. 74 RAKENNESUUNNITELMA 2040: TOTEUTUSOHJELMA (14:35) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 25.8.2014 Rakennesuunnitelman 2040 ehdotusvaiheen keskeisenä osana on toteutusohjelman laatiminen. Ohjelma laaditaan seudullisesti tarkoituksenmukaisella tarkkuudella sisältäen asuntotuotantoon, työpaikka-alueisiin, liikenneinvestointeihin sekä palveluverkkoon liittyvät ja keskenään yhteen sovitetut tiedot. Masto-ryhmä käynnistää rakennesuunnitelman toteutusohjelman laatimisen kokouksessaan 28.8.2014. MASTOssa on asuntotuotannon ohjelmoinnin näkökulmasta koettu hyväksi jaksottaa rakennesuunnitelman toteutusohjelma jaksoille 2015-2020, 2021-2030 ja 2031-2040. Suurten liikennehankkeiden osalta alustavaa ohjelmointia on tehty jaksoille 2015-2025, 2026-2040 ja 2040 jälkeen. Toteutusohjelmassa on tarkoituksenmukaista käyttää jatkossa yhteneviä aikajaksoja. Liikenteen suuret investoinnit huomioidaan toteutusohjelmassa kuten on aiemmin kuntajohtajakokouksessa (15.8.2014) ja LJ-työryhmässä (4.6.2014) esitetty (liite). LJ-työryhmän tulee kokouksessa keskustella, mitä muita liikenteellisiä tarpeita tulisi huomioida toteutusohjelman laatimisessa (erityisesti paikallisten toimenpiteiden ohjelmoinnin tarve). LJ-työryhmä käynnistää kokouksessa toteutusohjelman kokoamisen kokousaikataulun puitteissa. Toteutusohjelman työstämisen pohjaksi on laadittu excel-taulukko, johon on tarkoitus koota rakennesuunnitelman kaikkien osa-alueiden toteutuksen ohjelma. Taulukko toimitetaan LJ-työryhmälle ennen kokousta Maston kokouksessa käydyn keskustelun perusteella päivitettynä ja ohjeistettuna. Toteutusohjelman kokoaminen jatkuu teemakohtaisten (asuntotuotanto, työpaikka-alueet, liikenne, palveluverkko) ohjelmien täydentämisellä. Työtä varten kootaan pienryhmiä, jotka valmistelevat osuutensa syyskuun aikana. LJ-työryhmä nimeää kokouksessa omalta osaltaan pienryhmän työstämään liikennejärjestelmän kehittämisen toteutusohjelmaa sekä ohjeistaa pienryhmän työskentelyä. Pienryhmän työ käydään läpi LJ-ryhmän seuraavassa kokouksessa 1.10. MASTO:n kehittämispäivässä 6.10.2014 käydään läpi eri teemat ja niiden keskinäinen yhteensopivuus. Seutuhallitus ja kuntajohtajat käsittelevät alustavaa toteutusohjelmaa yhteiskokouksessaan jo 24.9.2014. Tavoitteena on, että Masto-työryhmä hyväksyy rakennesuunnitelmaehdotuksen omalta osaltaan kokouksessaan 23.10.2014 ja LJ-ryhmä kokouksessaan 5.11.2014. Kuntajohtajakokous ja seutuhallitus käsittelevät lopullista ehdotusta marraskuun kokouksissaan. Lopullisesta päätöksenteosta vastaavat kunnallisvaltuustot vuoden vaihteessa. Liitteet: Suuret liikennehankkeet (kjk 15.8., sh 27.8.) 20/22
Toteutusohjelman malli (toimitetaan myöhemmin) Liikennejärjestelmätyöryhmä 3.9.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan että toteutusohjelma laaditaan esitetyillä periaatteilla syyskuun aikana ja nimetä pienryhmän liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden ohjelmointiin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 21/22
75 SEURAAVAT KOKOUKSET (15:30) Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset vuonna 2014. Kokoukset alkavat klo 9:15 ellei erikseen muuta ole sovittu. 1.10.2014 Toiminnalliset tavoitteet, päätös Rakennesuunnitelma, liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutusohjelma MAL-hankkeiden toteutuminen 2014 MAL-aiesopimuksen toteutuksen ohjelmointi 2015 Palveluverkon seudulliset suunnittelun pääperiaatteet 5.11.2014 Rakennesuunnitelma, ehdotus ja toteutusohjelma Liikennemallin päivitystyön hyväksyminen 3.12.2014 Kävelyn ja pyöräilyn seudullinen seurantajärjestelmä Pyöräilyopastuksen kehittäminen Liikkumisen ohjauksen toimintamalli 2014-2015 Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2017, osallistumispäätös 76 MUUT ASIAT Ei käsitelty muita asioita. 77 KEHITTÄMISPÄIVÄN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Periviita päätti kehittämispäivän klo 15:30. 22/22