EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0021(COD) 31. tammikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalle Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi (KOM((2002) 17 C5-0088/2002 2002/0021(COD)) Valmistelija: Sir Robert Atkins PA\488011.doc PE 321.996

PE 321.996 2/25 PA\488011.doc

ASIAN KÄSITTELY Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta nimitti kokouksessaan 26. marraskuuta 2002 valmistelijaksi Sir Robert Atkinsin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan). Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), (valmistelija),..., (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja. PA\488011.doc 3/25 PE 321.996

LYHYET PERUSTELUT TAUSTAA Direktiiviehdotuksessa komissio ehdottaa oikeudellista järjestelmää, jolla varmistetaan, että saastuttaja maksaa tulevaisuudessa ympäristövahinkojen korjauksesta aiheutuvat kustannukset. Tavoitteena on luoda yhdenmukaiset puitteet koko Euroopan unionille ja edistää tasavertaisia toimintaedellytyksiä, joilla suojellaan sekä toimijoita että ympäristöä. VALMISTELIJAN KANTA Teollisuusvaliokunnan olisi suhtauduttava myönteisesti komission ehdotuksen pääsisältöön. Ehdotuksessa esitetään tasapainoista lähestymistapaa, jonka mukaisesti toimijoita painostetaan välttämään saastuttamista ja korjaamaan vahingot samalla kun tämän saavuttamiseksi ehdotetaan vain kevyttä sääntelyä. Tehtävänäni ei ole kommentoida muiden valiokuntien ehdotuksia, mutta teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta on korostanut minulle olevansa huolestunut siitä, että perusteelliset muutokset ehdotettuun direktiiviin voivat tuottaa tulokseksi toimimattoman ja epäkäytännöllisen ratkaisun ennestään monimutkaiseen asiaan. Monessa suhteessa haluan yksinkertaisesti toistaa tiettyjä direktiivin kohtia, joita ei missään tapauksessa pidä muuttaa, ellemme halua estää kaupan ja teollisuuden kasvua ja kehitystä. Direktiiviä ei pitäisi soveltaa taannehtivasti. Lupaehtojen noudattamista ja parhaimman tekniikan tason ylläpitämistä koskevat poikkeukset olisi säilytettävä. Vastuun pitäisi olla pakollinen mutta ei vakuutuksen. Direktiivin johtava periaate on, että saastuttajan on maksettava sen toimista aiheutuneet ympäristövahingot (korjauskustannusten kattaminen jne.). Tietoisuus vahingon taloudellisista vaikutuksista johtaa myös suurempiin ponnisteluihin ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Saastuttaja maksaa -periaatteella pyritään siten edistämään vahinkojen korjaamista ja kannustamaan niiden ehkäisemiseen. Pakollinen taloudellisen turvan järjestelmä horjuttaisi tätä suhdetta: Toimijat tietäisivät, että niiden taloudellinen vastuu katetaan vakuutuksella, vakuutusrahastolla tai vakuutusmaksulla, ja näin ollen kannustin vahinkojen ehkäisemiseksi (ja saastuttamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi) häviää. Pakollista taloudellisen turvan järjestelmää voitaisiin hyvin kuvata "vakuutuksenantaja maksaa -periaatteeksi", koska vastuu on siirretty toimijalta taloudellisen turvan antajalle. Biologinen monimuotoisuus on määriteltävä selvästi. Yhteisvastuu on määriteltävä selvästi. Nykyisten kansainvälisten yleissopimusten piiriin kuuluvat ydinalaa ja merenkulkua koskevat näkökohdat on ehdottomasti jätettävä direktiivin ulkopuolelle. Superfund-järjestelmää ei pidä luoda. Kaikkien on vastattava yhteisesti ympäristönsuojelusta, koska ympäristö on luonnostaan rajallinen luonnonvara. Toimijoiden on tunnustettava, että niiden toimilla on seurauksia ja että ne maksavat tietoisesti tai piittaamattomuuttaan aiheuttamistaan vahingoista, jotka eivät kuulu PE 321.996 4/25 PA\488011.doc

9 artiklan poikkeuksiin. Saastuttaja maksaa -periaate voidaan hyväksyä näillä ehdoilla, ja niin kauan kuin edellä mainitut kohdat täyttyvät laadittu direktiivi vastaa sekä teollisuuden että ympäristön intressejä. Valmistelija suhtautuu hieman varauksellisesti epätäsmällisiin määritelmiin ja niiden oikeusvaikutuksiin ja on sen mukaisesti esittänyt useita selventäviä tarkistuksia. TARKISTUKSET Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: Komission teksti 1 Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 14 kappale (uusi) (14 a) Saastuttaja maksaa -periaate edellyttää, että osoitetaan selvä syy-yhteys ympäristövahingon tai sen välittömän uhan ja sellaisen toimijan teon tai laiminlyönnin välillä, jolta kustannukset peritään ja jolle vaatimus toimien toteuttamisesta esitetään. Saastuttaja maksaa periaate edellyttää, että toimijaa pidetään vastuullisena osuudestaan aiheutuneeseen vahinkoon. Tarkistus 2 Johdanto-osan 16 kappale (16) Jos jokin toimija on aiheuttanut biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuneen vahingon jonkin sellaisen ammatillisen toiminnan yhteydessä, jota tässä direktiivissä ei ole yksilöity sellaiseksi, joka aiheuttaa tosiasiallisen tai mahdollisen riskin ihmisille tai ympäristölle, kyseistä toimijaa ei tulisi (16) Jos jokin toimija on aiheuttanut biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuneen vahingon jonkin sellaisen ammatillisen toiminnan yhteydessä, jota tässä direktiivissä ei ole yksilöity sellaiseksi, joka aiheuttaa tosiasiallisen tai mahdollisen riskin ihmisille tai ympäristölle, kyseistä toimijaa ei tulisi 1 EYVL C 15, 25.6.2002, s. 132. PA\488011.doc 5/25 PE 321.996

velvoittaa vastaamaan tämän direktiivin mukaisesti toteutetuista ehkäisevistä tai korjaavista toimenpiteistä, jos toimijan ei todeta toimineen tuottamuksellisesti tai huolimattomasti. velvoittaa vastaamaan tämän direktiivin mukaisesti toteutetuista ehkäisevistä tai korjaavista toimenpiteistä. Biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuneet vahingot muodostavat täysin uuden kategorian. Vahingon konkreettisen hahmottamisen ongelmat ovat merkittäviä ja käytännön soveltaminen vieläkin monimutkaisempaa. Oikeusviranomaiset ja etenkin mahdolliset vastuulliset osapuolet joutuvat liikkumaan täysin uudella maaperällä. Vaikuttaa joka tapauksessa epäsuotavalta määrittää tätä uutta kategoriaa varten vastuu, kun kyseessä ovat vaarattomat tapaukset, joissa toimija ei ole toiminut tuottamuksellisesti tai huolimattomasti. Tarkistus 3 Johdanto-osan 19 kappale (19) Olisi annettava asianmukaisia säännöksiä niiden tilanteiden varalta, joissa useat toimijat ovat aiheuttaneet tietyn vahingon mukaan lukien mahdollisuus jäsenvaltioille säätää joko taloudellisesta yhteisvastuusta tai taloudellisen vastuun oikeudenmukaisesta ja kohtuullisesta jakamisesta. (19) Olisi annettava asianmukaisia säännöksiä niiden tilanteiden varalta, joissa useat toimijat ovat aiheuttaneet tietyn vahingon. Vastuullinen osapuoli kantaa vastuun korjaamisesta sen mukaisesti, mikä osuus sillä on ollut vahingon aiheuttamisessa. Taloudellisesta yhteisvastuusta voi koitua kohtuuttomia seurauksia yksittäiselle vastuulliselle osapuolelle, jos viranomainen ei kykene saamaan kaikkia vastuullisia selville. Sellaisen kolmannen osapuolen toiminnasta vastuuseen joutuminen, johon ei ole muuta yhteyttä kuin samaan ryhmään kuuluminen, muistuttaa kollektiivista rangaistusta, ja se on oikeudellisista syistä hylättävä. Tarkistus 4 Johdanto-osan 22 kappale (22) Henkilöillä, joihin ympäristövahinko vaikuttaa haitallisesti tai todennäköisesti vaikuttaa haitallisesti olisi oltava oikeus (22) Oikeutettujen yksiköiden olisi voitava ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille ympäristövahinkoja koskevista PE 321.996 6/25 PA\488011.doc

pyytää, että toimivaltainen viranomainen ryhtyy toimiin. Ympäristönsuojelu on kuitenkin laaja-alainen asia, jonka puolesta yksittäiset henkilöt eivät aina toimi tai pysty toimimaan. Oikeutetuille yksiköille olisi sen vuoksi annettava erityisasema, jotta ne voisivat asianmukaisesti myötävaikuttaa tämän direktiivin tehokkaaseen täytäntöönpanoon. havainnoista tai mahdollisesta ympäristövahingon uhasta. Oikeutetuille yksiköille ja yksityishenkilöille, joita asia koskee, myönnettävä oikeus käynnistää oikeustoimia vastoin viranomaisten päätöksiä tai saada asianosaista vastaava asema hallintomenettelyssä on ylimitoitettua. Tällöin olisi suurena vaarana, että oikeutta käytettäisiin suhteettomasti, mikä merkitsisi huomattavaa taloudellista rasitusta sekä yrityksille että viranomaisille. Olisi siis syytä odottaa Århusin yleissopimuksen soveltamisesta saatavia kokemuksia, ennen kuin kansalaisjärjestöjen ja yksityishenkilöiden oikeuksia aletaan laajentaa. Tarkistus 5 Johdanto-osan 24 kappale (24) Henkilöillä, joita asia koskee, ja oikeutetuilla yksiköillä olisi oltava mahdollisuus turvautua menettelyihin, joiden avulla voidaan tarkistaa toimivaltaisen viranomaisen päätökset, toimet tai laiminlyönti toimia. Poistetaan. Oikeutetuille yksiköille ja yksityishenkilöille, joita asia koskee, myönnettävä oikeus käynnistää oikeustoimia vastoin viranomaisten päätöksiä tai saada asianosaista vastaava asema hallintomenettelyssä on ylimitoitettua. Tällöin olisi suurena vaarana, että oikeutta käytettäisiin suhteettomasti, mikä merkitsisi huomattavaa taloudellista rasitusta sekä yrityksille että viranomaisille. Olisi siis syytä odottaa Århusin yleissopimuksen soveltamisesta saatavia kokemuksia, ennen kuin kansalaisjärjestöjen ja yksityishenkilöiden oikeuksia aletaan laajentaa. PA\488011.doc 7/25 PE 321.996

Tarkistus 6 Johdanto-osan 28 kappale (28) tämän direktiivin säännösten soveltamisalaan ei tulisi kuulua ennen direktiivin täytäntöönpanoa varten säädetyn määräajan päättymistä aiheutuneet vahingot ja olisi annettava asianmukaisia säännöksiä niitä tilanteita varten, joissa ei ole selvää, onko vahinko saanut alkunsa tämän päivän jälkeen. (28) tämän direktiivin säännösten soveltamisalaan ei tulisi kuulua ennen direktiivin täytäntöönpanoa varten säädetyn määräajan päättymistä aiheutuneet vahingot. Poistettava kohta on tarpeeton. Viranomaisten on tietenkin tarkastettava jokaisessa tilanteessa, voidaanko direktiiviä soveltaa tapaukseen vai ei. Tämä pätee myös soveltamisen aikanäkökohtiin. Tarkistus 7 1 artikla Tämän direktiivin tarkoituksena on perustaa ympäristövastuuseen perustuva järjestelmä ympäristövahinkojen ehkäisemisestä ja korjaamisesta. Tämän direktiivin tarkoituksena on perustaa yhtenäinen järjestelmä ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Ehdotuksessa sovelletaan hallinto-oikeuden näkökulmaa, joten siviilioikeuden piiriin kuuluva ympäristövastuun käsite on poistettava epäselvyyksien välttämiseksi. Tarkistus 8 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 1) 'perustilalla' luonnonvarojen ja palvelujen tilaa, joka olisi vallinnut, jos vahinkoa ei olisi tapahtunut ja joka voidaan arvioida käyttämällä pitkän ajan tietoja, vertailutietoja, seurantatietoja ja määrällisiä muutoksia koskevia tietoja (esimerkiksi kuolleitten eläinten määrää) 1) 'perustilalla' luonnonvarojen ja palvelujen tilaa, joka olisi vallinnut, jos vahinkoa ei olisi tapahtunut ja joka voidaan arvioida käyttämällä pitkän ajan tietoja, vertailutietoja, seurantatietoja ja määrällisiä muutoksia koskevia tietoja (esimerkiksi kuolleitten eläinten määrää) PE 321.996 8/25 PA\488011.doc

tilanteen mukaan erikseen tai yhdistettynä; sekä yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä tilanteen mukaan erikseen tai yhdistettynä; tietojen on oltava riittäviä ennusteiden tekemiseksi luonnollisista vaihteluista ja pitkän aikavälin suuntauksista esimerkiksi populaation koon ja jakautumisen suhteen; Ympäristövahingon ehkäisemisen tai korjaamisen kustannusten arvioimiseksi ja asianmukaisten toimien toteuttamiseksi molemmissa tilanteissa perustilasta olisi kerättävä selvää tietoa. Jos tällaista tietoa ei ole, todellinen saastuttaja välttyy maksamasta eivätkä toimivaltaiset viranomaiset kykene perimään takaisin aiheutuneita kustannuksia. Tarkistus 9 2 artiklan 1 kohdan 12 alakohta 12) 'ehkäisevillä toimenpiteillä' toimenpiteitä, jotka toteutetaan ympäristövahingon välittömän uhan aiheuttaneen tapahtuman, toimen tai laiminlyöntien vuoksi kyseisen vahingon ehkäisemiseksi tai vähimmäistämiseksi; 12) 'ehkäisevillä toimenpiteillä' toimenpiteitä, jotka toteutetaan ympäristövahingon välittömän uhan aiheuttaneen tapahtuman, toimen tai laiminlyöntien vuoksi kustannusten suhteellisuus huomioon ottaen kyseisen vahingon ehkäisemiseksi tai vähimmäistämiseksi; Vastuullisten osapuolten etujen nimissä on syytä täsmentää, että kustannusten suhteellisuus on otettava huomioon kaikissa tapauksissa. Tarkistus 10 2 artiklan 1 kohdan 2 alakohta 2) 'biologisella monimuotoisuudella' direktiivin 79/409/ETY liitteessä I lueteltuja lajien elinympäristöjä ja lajeja tai direktiivin 92/43/ETY liitteessä I, II ja IV lueteltuja luontotyyppejä ja lajeja sekä näiden direktiivien soveltamisalan 2) 'biologisella monimuotoisuudella' direktiivin 79/409/ETY liitteessä I lueteltuja lajien elinympäristöjä ja lajeja tai direktiivin 92/43/ETY liitteessä I, II ja IV lueteltuja luontotyyppejä ja lajeja. PA\488011.doc 9/25 PE 321.996

ulkopuolelle jääviä luontotyyppejä ja lajeja, joita varten on nimetty suojelualueita kyseisten jäsenvaltioiden luonnonsuojelulainsäädännössä. Kansalliset suojelualueet on jätettävä toissijaisuusperiaatteen vuoksi käsiteltävänä olevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tarkistus 11 2 artiklan 1 kohdan 4 alakohta 4) 'kustannuksilla' kustannuksia, jotka ovat perusteltuja tämän direktiivin asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi ja jotka sisältävät hallinnollisia, oikeudellisia ja täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia, tietojen keräämisestä aiheutuvia kustannuksia ja muita yleisiä kustannuksia sekä kustannuksia seurannasta ja valvonnasta; 4) 'kustannuksilla' suhteellisia kustannuksia, jotka ovat perusteltuja tämän direktiivin nojalla ympäristövahinkojen asianmukaisen ja tehokkaan ehkäisemisen ja korjaamisen varmistamiseksi; Kustannusten on oltava suhteellisia saastuttajan vastuuseen nähden ja kansallisen lain mukaisia. Kustannusten takaisin periminen kuuluu kansallisten lainsäätäjien valtaoikeuksiin. Tarkistus 12 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohta 5) 'vahingolla' välittömästi tai välillisesti tapahtuvaa mitattavissa olevaa luonnonvarojen haitallista muutosta ja/tai luonnonvarapalvelun huonontumista, jonka aiheuttaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva toiminto; 5) 'vahingolla' välittömästi tai välillisesti tapahtuvaa mitattavissa olevaa luonnonvarojen ja/tai luonnonvarapalvelun huonontumista perustilaan nähden, jonka aiheuttaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva toiminto; PE 321.996 10/25 PA\488011.doc

Kyseessä on tärkeä selvennys. Ehdotus koskee ympäristön ja sen tarjoamien palvelujen huonontumista, ja siksi siinä olisi käytettävä samaa ajatusta sekä luonnonvaroista että niiden tarkoituksesta (kahden eri termin haitallinen muutos ja huonontuminen sijasta). Vahinkoa on arvioita perustilaan nähden (ei teoriassa). Tarkistus 13 2 artiklan 1 kohdan 9 alakohta 9) 'toimijalla' kaikkia henkilöitä, jotka harjoittavat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, mukaan lukien toimintaa koskevan luvan haltija ja/tai henkilö, joka rekisteröi toiminnan tai ilmoittaa siitä; 9) 'toimijalla' kaikkia henkilöitä, jotka todella toteuttavat tai harjoittavat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa; Määritelmä on liian laaja. Tarkistus 14 2 artiklan 1 kohdan 14 alakohta 14) 'oikeutetulla yksiköllä' henkilöä, jolla kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen perusteiden mukaan on intressi, että ympäristövahinko korjataan, mukaan lukien elimet ja järjestöt, joiden tarkoituksena on niiden sääntöjen mukaan suojella ympäristöä ja jotka täyttävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset; 14) 'oikeutetulla yksiköllä' henkilöä, jonka tehtävänä on varmistaa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen perusteiden mukaan ympäristövahinkojen korjaaminen; Oikeutetuille yksiköille ei pitäisi myöntää direktiivin nojalla muuta erityistehtävää kuin kansallisessa lainsäädännössä erityisesti määrätyt tehtävät vastata vahingon korjaamisesta. PA\488011.doc 11/25 PE 321.996

Tarkistus 15 3 artiklan 1 kohta 1. Tätä direktiiviä sovelletaan ympäristövahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet liitteessä I lueteltujen ammatillisten toimintojen harjoittamisesta, sekä kaikkiin tällaisten vahinkojen välittömiin uhkiin, jotka ovat aiheutuneet kyseisistä toiminnoista. 1. Tätä direktiiviä sovelletaan ympäristövahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet liitteessä I lueteltujen ammatillisten toimintojen harjoittamisesta tai kyseisten toimintojen yhteydessä, sekä kaikkiin tällaisten vahinkojen välittömiin uhkiin, jotka ovat aiheutuneet kyseisistä toiminnoista. Selvyyden vuoksi kohdassa on nimenomaisesti mainittava myös vahingot, jotka eivät aiheudu välittömästi itse ammatillisesta toiminnasta, mutta ovat kuitenkin yhteydessä siihen. Tarkistus 16 3 artiklan 2 kohta 2. Tätä direktiiviä sovelletaan biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuneisiin vahinkoihin, jotka johtuvat muista kuin liitteessä I lueteltujen ammatillisten toimintojen harjoittamisesta, sekä kaikkiin kyseisten vahinkojen välittömiin uhkiin, jotka aiheutuvat kyseisistä toiminnoista. Poistetaan. Biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuneet vahingot muodostavat täysin uuden kategorian. Vahingon konkreettisen hahmottamisen ongelmat ovat merkittäviä ja käytännön soveltaminen vieläkin monimutkaisempaa. Oikeusviranomaiset ja etenkin mahdolliset vastuulliset osapuolet joutuvat liikkumaan täysin uudella maaperällä. Vaikuttaa joka tapauksessa epäsuotavalta määrittää tätä uutta kategoriaa varten vastuu, kun kyseessä ovat vaarattomat tapaukset. Katso myös tarkistus 2. PE 321.996 12/25 PA\488011.doc

Tarkistus 17 3 artiklan 3 kohdan e a alakohta (uusi) (e a) muusta nykyisestä tai tulevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta, joka koskee vastuuta ympäristövahinkojen aiheuttamisesta tai niiden korvaamista. Kaikkien nykyisten tai tulevien kansainvälisten yleissopimusten piiriin kuuluvat vahingot olisi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tarkistus 18 3 artiklan 4 kohdan d a alakohta (uusi) (d a) muusta nykyisestä tai tulevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta, joka koskee vastuuta ydinmateriaalin aiheuttamista vahingoista tai niiden korvaamista. Kaikkien nykyisten tai tulevien kansainvälisten yleissopimusten piiriin kuuluvat vahingot olisi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tarkistus 19 3 artiklan 5 a kohta (uusi) 5 a. Edellä 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut poikkeukset koskevat kaikkia edellä mainitut yleissopimukset allekirjoittaneita jäsenvaltioita myös siinä tapauksessa, että vahingon aiheuttanut valtio ei ole allekirjoittanut yleissopimusta. PA\488011.doc 13/25 PE 321.996

Komission tekstistä ei käy ilmi, sovelletaanko yleissopimuksia tapauksiin, joissa kaikki jäsenvaltiot eivät ole allekirjoittaneet kulloistakin yleissopimusta. Tarkistus 20 3 artiklan 8 kohta 8. Jollei 11 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, tässä direktiivissä ei anneta yksityisille osapuolille oikeutta saada korvauksia taloudellisista menetyksistä, joita heille on aiheutunut ympäristövahingon tai sen välittömän uhkan vuoksi. 8. Tässä direktiivissä ei anneta oikeutta saada korvauksia taloudellisista menetyksistä, joita on aiheutunut ympäristövahingon tai sen välittömän uhkan vuoksi. Korvausvastuujärjestelmät ovat jo pitkälle kehittyneitä jäsenvaltioissa. Niiden ja ehdotuksen välisen suhteen on oltava selvä. Tarkistus 21 4 artiklan 1 kohta 1. Kun ympäristövahinkoa ei ole vielä tapahtunut, mutta on tällaisen vahingon välitön uhka, toimivaltaisen viranomaisen on joko pyydettävä toimijaa toteuttamaan tarpeelliset ehkäisevät toimenpiteet tai toteutettava itse nämä toimenpiteet. 1. Kun ympäristövahinkoa ei ole vielä tapahtunut, mutta on tällaisen vahingon välitön uhka, toimivaltaisen viranomaisen on a) tiedotettava toimijalle tilanteesta ja annettava kohtuullisesti aikaa reagointiin, ja b) ellei asianmukaisia toimia toteuteta, joko pyydettävä toimijaa toteuttamaan tarpeelliset ehkäisevät toimenpiteet tai toteutettava itse nämä toimenpiteet. PE 321.996 14/25 PA\488011.doc

Toimijalle olisi annettava mahdollisuus ehkäistä vahingot ennen kuin viranomaiset toteuttavat toimia. Tarkistus 22 5 artiklan 1 kohta 1. Jos on tapahtunut ympäristövahinko, toimivaltaisen viranomaisen on joko pyydettävä toimijaa toteuttamaan tarpeelliset korjaavat toimenpiteet tai toteutettava itse kyseiset toimenpiteet. 1. Jos on tapahtunut ympäristövahinko, toimivaltaisen viranomaisen on joko pyydettävä toimijaa toteuttamaan tarpeelliset korjaavat toimenpiteet tai toteutettava itse kyseiset toimenpiteet, ellei toimija kykene toteuttamaan asianmukaisia toimia ajoissa. Toimijalle olisi annettava mahdollisuus ehkäistä vahingot ennen kuin viranomaiset toteuttavat toimia. Tarkistus 23 6 artiklan 2 a kohta (uusi) 2 a. Jäsenvaltiot ovat 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vastuussa alueelleen sijoittautuneiden toimijoiden aiheuttamista vahingoista, joiden vaikutukset ulottuvat tai saattavat todennäköisesti ulottua toisen jäsenvaltion alueelle. Komission tekstissä ei käsitellä rajat ylittävien vahinkojen vastuukysymystä. PA\488011.doc 15/25 PE 321.996

Tarkistus 24 7 artiklan 1 kohta 1. Jollei 8, 9 ja 10 artiklasta muuta johdu, toimivaltaisen viranomaisen on perittävä vahingon tai sen välittömän uhan aiheuttaneelta toimijalta kustannukset, jotka sille ovat aiheutuneet tämän direktiivin mukaisten ehkäisevien tai korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta. 1. Jollei 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklasta muuta johdu, toimivaltaisen viranomaisen on perittävä toimijalta kustannukset, jotka sille ovat aiheutuneet tämän direktiivin mukaisten ehkäisevien tai korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta, kun se osoittaa selvän syy-yhteyden toimijan toimien tai laiminlyöntien ja ympäristövahingon tai sen välittömän uhan välillä. Selvyyden vuoksi luetteloon on lisättävä myös 11 ja 12 artikla, jotka koskevat kustannusten perimistä. Lisäksi saastuttaja maksaa -periaate edellyttää, että toimijaa pidetään vastuullisena osuudestaan aiheutuneeseen vahinkoon. Tarkistus 25 7 artiklan 2 kohta 2. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on perittävä vahingon tai vahingon välittömän uhan aiheuttaneelta toimijalta kustannukset, jotka aiheutuvat merkittävän ympäristövahingon tai tilanteen mukaan vahinkoa koskevan välittömän uhan arvioimisesta. 2. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on perittävä toimijalta kustannukset, jotka aiheutuvat merkittävän ympäristövahingon tai tilanteen mukaan vahinkoa koskevan välittömän uhan arvioimisesta, kun se osoittaa selvän syy-yhteyden toimijan toimien tai laiminlyöntien ja ympäristövahingon tai sen välittömän uhan välillä. Toimivaltainen viranomainen ei saa periä toimijalta kustannuksia, jotka liittyvät perusteettomaan vaatimukseen toimien toteuttamisesta. Saastuttaja maksaa -periaate edellyttää, että toimijaa pidetään vastuullisena osuudestaan aiheutuneeseen vahinkoon. PE 321.996 16/25 PA\488011.doc

Tarkistus 26 8 artikla Jollei 10 artiklasta muuta johdu, 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun ei ole todettu, että vahingon tai vahingon välittömän uhan aiheuttanut toimija on toiminut tuottamuksellisesti tai huolimattomasti, tämä toimija ei ole velvollinen vastaamaan tämän direktiivin mukaisesti aiheutuvista ehkäisevistä tai korjaavista toimenpiteistä johtuvista kustannuksista. Poistetaan. Biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuneet vahingot muodostavat täysin uuden kategorian. Vahingon konkreettisen hahmottamisen ongelmat ovat merkittäviä ja käytännön soveltaminen vieläkin monimutkaisempaa. Oikeusviranomaiset ja etenkin mahdolliset vastuulliset osapuolet joutuvat liikkumaan täysin uudella maaperällä. Vaikuttaa joka tapauksessa epäsuotavalta määrittää tätä uutta kategoriaa varten vastuu, kun kyseessä ovat vaarattomat tapaukset. Tarkistus 27 9 artiklan 1 kohdan a alakohta a) aseellinen konflikti, vihollisuudet, sisällissota tai kapina; a) aseellinen konflikti, vihollisuudet, sisällissota, terrori-isku tai kapina; Tarkistuksessa otetaan huomioon nykyinen tilanne. Tarkistus 28 9 artiklan 1 kohdan d a alakohta (uusi) (d a) EMAS- tai ISO 14000 -kohde eikä toimija ole toiminut huolimattomasti. PA\488011.doc 17/25 PE 321.996

Jos yritys kykenee osoittamaan noudattavansa ympäristöarviointijärjestelmää, esim. yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS-järjestelmä), se tulisi asettaa vastuuseen ainoastaan, jos sen kyetään osoittamaan toimineen huolimattomasti. Tarkistus 29 9 artiklan 3 kohdan a alakohta a) kolmannen tekoa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa ja jonka yhteydessä on ilmennyt vahinko tai sen välitön uhka asianmukaisista turvallisuustoimenpiteistä huolimatta; taikka a) kolmannen tekoa, jonka yhteydessä on ilmennyt vahinko tai sen välitön uhka asianmukaisista turvallisuustoimenpiteistä huolimatta; taikka Toimija tulisi vapauttaa kustannusten kantamisesta myös esim. tapauksissa, joissa kolmas on toiminut huolimattomasti, eikä pelkästään tapauksissa, joissa kolmannen teon tarkoituksena on ollut vahingon aiheuttaminen. Tarkistus 30 11 artiklan 1 kohta 1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, kun toimivaltainen viranomainen voi riittävän varmasti osoittaa, että vahinko on aiheutunut useiden toimijoiden toimista tai laiminlyönneistä, jäsenvaltiot voivat säätää, että asianomaiset toimijat ovat vahingosta yhteisvastuullisia tai että toimivaltainen viranomainen osoittaa oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti kullekin toimijalle kuuluvan osuuden kustannuksista. 1. Kun vahinko on aiheutunut useiden toimijoiden toimista tai laiminlyönneistä, kukin toimija kantaa vastuun korjaamisesta sen mukaisesti, mikä osuus sillä on ollut vahingon aiheuttamisessa. PE 321.996 18/25 PA\488011.doc

Ehdotuksessa jätettäisiin jäsenvaltioiden omaan harkintaan sovelletaanko useamman toimijan tapauksiin yhteisvastuuta vai osavastuuta. Asiasta olisi säädettävä yhtenäisesti Euroopan tasolla siten, että kukin vastuullinen osapuoli vastaa korjaamisesta ainoastaan sen mukaisesti, mikä osuus sillä on ollut vahingon aiheuttamisesta. Tarkistus 31 12 artikla Toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käynnistää tämän direktiivin mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten perimismenettely vahingon tai sen välittömän uhan aiheuttaneelta toimijalta viiden vuoden kuluessa siitä, kun kyseiset toimenpiteet on toteutettu. Toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käynnistää tämän direktiivin mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten perimismenettely vahingon tai sen välittömän uhan aiheuttaneelta toimijalta kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun kyseiset toimenpiteet on toteutettu ja aikaisintaan siitä, kun vastuussa oleva toimija on yksilöity. Vahingon korjaamista ja kustannusten korvaamista koskeva velvoite raukeaa kymmenen vuoden kuluttua vahingon aiheuttamisesta. Olisi täysin epäasianmukaista, että viranomaisilla olisi oikeus käynnistää kustannusten perimismenettely toimijaa vastaan viiden vuoden kuluessa toteutetuista toimenpiteistä. Ainakin siinä tapauksessa, että vastuussa oleva toimija kyetään yksilöimään, viranomaisten olisi perittävä kustannukset nopeasti, koska tämä olisi myös veronmaksajien edun mukaista. Nykyisissä säännöissä ei kuitenkaan määrätä toimijan vastuun raukeamisesta, joten toimija voitaisiin saattaa vastuuseen kustannusten perimiseksi tai vahinkojen korjaamiseksi ilman määräaikaa. Tämä vaikuttaa suhteettomalta ja todellisuudelle vieraalta. Oikeusvarmuus ja - turva edellyttävät tietyn raukeamisajan vahvistamista. Määräajaksi sopinee kymmenen vuotta, koska tuotevastuudirektiivissä sovelletaan kymmenen vuoden määräaikaa. Tarkistus 32 15 artikla 1. Kaikilla henkilöillä tai oikeutetuilla yksiköillä, jotka ovat jättäneet Poistetaan. PA\488011.doc 19/25 PE 321.996

toimintapyynnön tämän direktiivin mukaisesti, on oikeus käynnistää tuomioistuimessa tai muussa riippumattomassa ja puolueettomassa julkisessa elimessä menettely, jossa voidaan tarkastaa toimivaltaisen viranomaisen päätösten, toimien tai laiminlyöntien menettelyllinen ja sisällöllinen laillisuus. 2. Tämä direktiivi ei rajoita kansallisen lainsäädännön säännösten noudattamista, jotka edellyttävät, että kaikki hallinnolliset uudelleentarkastelumenettelyt käytetään ennen oikeudellisia uudelleentarkastelumenettelyjä. Oikeutetuille yksiköille ja yksityishenkilöille, joita asia koskee, myönnettävä oikeus käynnistää oikeustoimia vastoin viranomaisten päätöksiä tai saada asianosaista vastaava asema hallintomenettelyssä on ylimitoitettua. Tällöin olisi suurena vaarana, että oikeutta käytettäisiin suhteettomasti, mikä merkitsisi huomattavaa taloudellista rasitusta sekä yrityksille että viranomaisille. Olisi siis syytä odottaa Århusin yleissopimuksen soveltamisesta saatavia kokemuksia, ennen kuin kansalaisjärjestöjen ja yksityishenkilöiden oikeuksia aletaan laajentaa. Tarkistus 33 19 artiklan 1 ja 2 kohdat 1. Tätä direktiiviä ei sovelleta vahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet ennen 21 artiklan 1 kohdassa mainittua päivää toteutetuista toimista. Erityisesti tätä direktiiviä ei sovelleta vahinkoihin, jos ne ovat aiheutuneet jätteestä, jonka käsittely tapahtui lainmukaisesti luvallisissa jätteenkäsittelylaitoksissa ennen 21 artiklan 1 kohdassa mainittua päivää, tai aineista, jotka on päästetty laitoksista ympäristöön ennen 21 artiklan 1 kohdassa mainittua päivää. 2. Jos toimivaltainen viranomainen voi todeta riittävällä varmuudella, että 1. Tätä direktiiviä ei sovelleta vahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet ennen 21 artiklan 1 kohdassa mainittua päivää toteutetuista toimista. PE 321.996 20/25 PA\488011.doc

ympäristövahingon on aiheuttanut toiminta, joka on tapahtunut 21 artiklan 1 kohdassa mainitun päivän jälkeen, tätä direktiiviä sovelletaan, jollei toimija pysty osoittamaan, että vahingon aiheuttanut toiminta tapahtui ennen kyseistä päivää. Direktiiviä ei saa soveltaa taannehtivasti. Esimerkkitapauksiin turvautuminen vaikuttaa tarpeettomalta. Viranomaisia suosivat säännökset aiheuttamisajankohdan riittävällä varmuudella toteamisesta ovat epäasianmukaisia ja saattavat johtaa 1 kohdassa vahvistetusta taannehtivuuden estämisestä huolimatta siihen, että toimija velvoitetaan vahinkojen korjaamiseen, vaikka vahinko olisi aiheutunut ennen direktiivin voimaantuloa. Toimijan on nimittäin osoitettava, että toiminta tapahtui ennen määräpäivää. Viranomaisten on hallintolainsäädännön periaatteiden mukaisesti osoitettava epäselvissä tapauksissa direktiivin säännösten soveltamistarve. Tarkistus 34 Liite I, 7 11 luetelmakohdat Jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 ja vaarallisista jätteistä 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 2 perusteella lupaa tai rekisteröintiä edellyttävät jätteiden käsittelytoimet, mukaan lukien jätteiden ja vaarallisten jätteiden keräily, kuljetus, käsittely ja kaatopaikalle sijoittaminen sekä kyseisten toimien valvonta sekä kaatopaikkojen seuranta. Näihin toimiin kuuluvat muun muassa kaatopaikkatoiminta kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY 3 sekä polttolaitosten toiminta jätteenpoltosta 4 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/76/EY 4 mukaisesti. Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY soveltamisalaan kuuluvien laitosten toiminta. Vaarallisten aineiden valmistus, käyttö, varastointi ja kuljetus tietyn yrityksen PA\488011.doc 21/25 PE 321.996

alueella tai vaarallisten aineiden päästäminen ympäristöön, sellaisina kuin ne on määritelty vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annetussa neuvoston direktiivissä 67/548/ETY 5 ja sikäli kun ne kuuluvat mainitun direktiivin soveltamisalaan. Vaarallisten valmisteiden valmistus, käyttö, varastointi ja kuljetus tietyn yrityksen alueella tai vaarallisten valmisteiden päästäminen ympäristöön sellaisina kuin ne määritellään vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 31 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/45/ETY 6 ja sikäli ne kuuluvat mainitun direktiivin soveltamisalaan. Kasvinsuojeluaineiden ja kasvinsuojeluaineissa käytettyjen tehoaineiden valmistus, käyttö, varastointi, kuljetus tai päästäminen ympäristöön, sellaisina kuin ne määritellään kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/414/ETY 7, ja sikäli kuin ne kuuluvat mainitun direktiivin soveltamisalaan. Biosidituotteiden tai biosidituotteissa käytettyjen tehoaineiden valmistus, käyttö, varastointi ja kuljetus ja päästäminen ympäristöön sellaisina kuin ne on määritelty biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/8/EY 8 ja sikäli kuin ne kuuluvat mainitun direktiivin soveltamisalaan. PE 321.996 22/25 PA\488011.doc

1 EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 24 päivänä toukokuuta 1996 tehdyllä komission päätöksellä 96/350/EY (EYVL L 135, 6.6.1996, s. 32), jolla muutettiin direktiivin liitteitä II A ja II B. 2 EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetulla neuvoston direktiivillä 94/31/EY (EYVL L 168, 2.7.1994, s. 28). 3 EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1. 4 EYVL L 332, 28.12.2000, s. 91. 5 EYVL 196, 16.8.1967, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen kahdennenkymmenennenkahdeksannen kerran 6 päivänä elokuuta 2001 annetulla komission direktiivillä 2001/59/EY (EYVL L 225, 21.8.2001, s. 1). 6 EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1. Vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 7 päivänä elokuuta 2001 annettu komission direktiivi 2001/60/EY (EYVL L 226, 22.8.2001, s. 5). PA\488011.doc 23/25 PE 321.996

7 EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 28 päivänä marraskuuta 2001 annetulla komission direktiivillä 2001/103/EY (EYVL L 313, 30.11.2001, s. 37). 8 EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 12 päivänä lokakuuta 2001 annetulla komission direktiivillä 2001/87/EY (EYVL L 276, 19.10.2001, s. 17). Ehdotuksen liitteessä I oleva direktiivien ja tuottamuksellisuudesta riippumattomaan korjaamisvelvoitteeseen johtavien toimintojen luettelo on niin laaja, että se kattaa käytännössä kaikki laitostoiminnot. Vaarantamisvastuu voi olla perusteltua ja hyväksyttävää ainoastaan, kun on kyse poikkeuksellisista ja erittäin vaarallisista toiminnoista. Vastuuseen johtavien toimintojen riittävä määrittäminen on tärkeää myös vakuutusnäkökohtien perusteella. Vähintään seuraavat kuusi liitteessä I luetelluista direktiiveistä olisi korvattava yhdellä ainoalla direktiivillä eli Seveso II -direktiivillä (96/92/EY): ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskeva direktiivi (96/61/EY), jätedirektiivi (75/422/ETY), vaarallisia aineita koskeva direktiivi (67/548/ETY), vaarallisia valmisteita koskeva direktiivi (1999/45/EY), kasvinsuojeluaineita koskeva direktiivi (91/414/ETY) ja biosidituotteita koskeva direktiivi (98/8/EY). Tarkistus 35 Liite II, 3 kohdan 3.2.3 alakohta 3.2.3. Kun arvioidaan erilaisia korjaavien toimien vaihtoehtoja, toimivaltaisella viranomaisella on oikeus valita ensisijaiset korjaavat toimet, joilla ei täysin palauteta vahingoittunutta biologista monimuotoisuutta, vesiä tai maaperää perustilaan. Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tehdä tämä päätös ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen korvaa alkuperäisellä alueella sen päätöksen vuoksi menetetyt palvelut, luonnonvarat tai arvon lisäämällä korvaavia toimia, joilla saadaan aikaiseksi samanlainen palvelujen, luonnonvarojen tai 3.2.3. Kun arvioidaan erilaisia korjaavien toimien vaihtoehtoja, toimivaltaisella viranomaisella on oikeus valita ensisijaiset korjaavat toimet, joilla ei täysin palauteta vahingoittunutta biologista monimuotoisuutta, vesiä tai maaperää perustilaan, kun täysin vastaavaan tilaan palauttamisesta aiheutuisi suhteettoman korkeat kustannukset. Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tehdä tämä päätös ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen korvaa alkuperäisellä alueella sen päätöksen vuoksi menetetyt palvelut, luonnonvarat tai arvon lisäämällä PE 321.996 24/25 PA\488011.doc

arvon taso. Nämä korvaavat korjaavat lisätoimet määritetään tämän liitteen osassa 3.1. ja tässä osassa. korvaavia toimia, joilla saadaan aikaiseksi samanlainen palvelujen, luonnonvarojen tai arvon taso. Nämä korvaavat korjaavat lisätoimet määritetään tämän liitteen osassa 3.1. ja tässä osassa. Direktiivin tavoitteena on ympäristövahinkojen korjaaminen eli periaatteessa sellaisen tilan palauttaminen, joka vallitsisi, jos vahinkoa ei olisi tapahtunut. Täysin vastaavan tilan palauttaminen ei ole useinkaan mahdollista, joten tavoitteena pitäisi olla samanlainen tai vastaava tila. PA\488011.doc 25/25 PE 321.996