REC-E5010 Perustoimitukset 23.1.2017 TkT Juhana Hiironen
Luennon sisältö 12:15 13:00 Tieoikeus ja muut YksTL:n mukaiset käyttöoikeudet, yksityistieoikeuden perustamisedellytykset ja tieosakkuus Tauko 13:15 14:00 Ryhmät esittelevät toimitukset Tauko 14:15 15:00 Yksityistien rakentamiskustannusten osittelu ja tieyksiköiden laskenta 15:00 15:40 Ryhmät harjoittelevat rakentamiskustannusten osittelua ja tieyksiköiden laskentaa 15:40 15:45 Kotitehtävät seuraavaksi kerraksi 2
Yksityiset tieoikeudet ja niiden perustaminen
Yksityistiet Suomen laajin tieverkko Maanteitä noin 78.000 km, valta- ja kantateitä 13.000 km, moottoriteitä 700 km siltoja noin 14.000 km kevyen liikenteen väyliä 4.900 km. Kuntien ylläpitämiä katuja noin 26.000 km Yksityisteitä noin 350.000 km joista henkilöautolla ajokelpoisia noin 80.000 km 4
Tieoikeus, YksTL 8 Jos kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle, on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää jäljempänä säädetyssä tietoimituksessa määrättävää aluetta tietarkoituksiin. Oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi. Vrt. rasiteoikeus 5
Perustieoikeus Yksityistietoimituksessa myönnetään perustieoikeus kun kiinteistölle tai YksTL 2.1 :n mukaiselle muulle tien tarvitsijalle annetaan YksTL 8 :n perusteella oikeus pysyvästi käyttää YksTL 5 :n mukaiseen tietarkoitukseen toisen kiinteistön tai muun rekisteriyksikön sellaista aluetta, johon ei ennestään kohdistu tieoikeutta. Perustieoikeuden kohde: voi olla tieksi rakentamaton tai alueella voi olla maanomistajan oma tie tai YksTL 21 :n mukainen sopimustie. Tieoikeus on saajakiinteistön kaikkeen liikenteeseen, mikäli YksTL 11 :n mukaisia rajoituksia ei ole annettu. 6
Rajoitettu tieoikeus, YksTL 11 Rajoitettu tieoikeus (YksTL 11 ) tieoikeus, joka on voimassa vain tiettynä vuodenaikana (esim. talvitie) tai määrätynlaisiin kuljetuksiin (esim. polkutie, ajoneuvorajoitus) tai muutoin rajoitettu tieoikeus. 7
Lisätieoikeus, YksTL 9 ja 10 Milloin tie on tärkeä sellaisen kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten, jolla ei ole oikeutta tähän tiehen, siihen on annettava tieoikeus, jollei oikeuden antamisesta aiheudu huomattavaa haittaa sille kiinteistölle, jonka alueella tie on, tai jollekin, jolla ennestään on oikeus tiehen. Kunnan tielautakunta voi antaa. Lisätieoikeus (YksTL 9 ja 10 ) toisen kiinteistön tai muun osapuolen hyväksi jo aiemmin perustetun tieoikeuden laajentaminen koskemaan muitakin tientarvitsijoita 8
Määräaikainen tieoikeus, YksTL 9b Määräaikainen tieoikeus on voimassa ennalta määrättyyn ajankohtaan tai tapahtumaan saakka (esim. toisen tieyhteyden järjestämiseen saakka). Jos tieoikeuden perustamista pysyvänä ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan tieoikeus perustaa määräaikaisena. Tällöin on määrättävä se ajankohta tai tapahtuma, johon saakka määräaikainen tieoikeus on voimassa. 9
Tilapäinen tieoikeus, YksTL 81 Milloin tietä ei voida tietyön, sillansortuman, tulvan tms. syyn takia käyttää voidaan antaa oikeus järjestää toisen alueelle tilapäinen tie siksi ajaksi, kun tällaista tietä esteen takia tarvitaan. Niin ikään tavaran tilapäistä kuljettamista varten tarvittaessa antaa oikeus toisen alueen määräaikaiseen käyttämiseen. 10
Väliaikainen kulkuoikeus, YksTL 82 Sille, joka hallitsee määrättyä aluetta sitä omistamatta, voidaan antaa määräajaksi väliaikainen kulkuoikeus tietä myöten tai muutoin toisen alueen kautta, jos se on hänelle kulkuyhteyden saamiseksi välttämätöntä. Määräalan omistaja saa, jos kiinteistöllä, josta määräala on luovutettu, on oikeus tiehen, väliaikaisesti käyttää tietä em. kulkuoikeutta hakematta 11
Yksityisteihin liittyvät erityiset oikeudet 1. oikeus tienpitoaineen ottamiseen ja kuljettamiseen (YksTL 12 ) 2. oikeus puutavaran varastoimisalueisiin (YksTL 13.1 ) 3. oikeus autopaikkaan, venevalkamaan ja laiturin pitämiseen (YksTL 13.2 ) 4. oikeus liikenneturvallisuutta vaarantavan kasvillisuuden poistamiseen tiealueen ulkopuolelta (YksTL 17.2 ) 12
Yksityisteihin liittyvät erityiset oikeudet 5. oikeus rakennusten tai laitteiden poistamiseen tieksi suunnitellulta alueelta (YksTL 17.3 ) 6. kielto rakentaa ilman TlK:n lupaa liikenneturvallisuutta vaarantavan rakennuksen, aidan tai muun laitteen rakentamisesta tiealueen ulkopuolelle enintään 12 m etäisyydelle tien keskiviivasta (YksTL 19.1 ) 7. kielto pitää veräjää tai puomia tiellä (YksTL 18 ) 13
Tieoikeuden perustamisen edellytykset Tarkoituksenmukaisuusedellytys Kotiin-/mökille pääsy, maa- ja metsätalouden harjoittaminen, teollisuus-/kaivostoiminta Käytön tulee olla pysyvää Välttämätön ulospääsytie tai aikaisempaa parempi ulospääsytie (case: Pirunvuori) 14
Tieoikeuden perustamisen edellytykset Haitattomuusedellytys Tie ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle (libertas dominii periaate) Huomattavaa haittaa ei voi korvata rahalla Tie rakennusten ja rannan välissä aiheuttaa huomattavaa haittaa (602/28.2.1989 ja 2320/6.9.1989) Salaojitetun pellon pirstoutuminen kahteen lohkoon ei aiheuttanut huomattavaa haittaa (KKO 12.9.1991 nro 2782). Molempien edellytysten tulee täyttyä samanaikaisesti 15
Esimerkki: Pirunvuori RN:o 45:33 tilalla olevat rakennukset sijaitsivat ranta-alueella rannan ja erittäin jyrkän kallion välissä. Käytettävissä oleva tie päättyi kallion toiselle puolelle niin, ettei tilalla ollut olemassa sellaista kulkuyhteyttä, joka mahdollistaisi pääsyn edes rakennusten lähelle. Omistaja vaatinut, että tilalle pääsemiseksi perustettaisiin tieoikeus tilan RN:o 44:48 lävitse. 16
Esimerkki: Pirunvuori Yksityistietoimitus: Toimitusmiehet ovat 5.6.1990 julistamassaan päätöksessä todenneet, että Vuorensyrjän tilalle oli perustettu 7.6.1955 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa 3 metriä leveä tieoikeus tilojen Synkkäoja RN:o 45:53 ja Metsälä RN:o 45:50 alueilla ja että 14.4.1977 maarekisteriin merkityssä yksityistietoimituksessa oli perustettu Pirunvuoren yksityistie, joka ulottui Vuorensyrjän tilalle ja jonka osakas tila oli. Koska Vuorensyrjän tilalla jo oli kulkuyhteys eikä tilan tarkoituksenmukaista käyttöä varten ollut tärkeää saada kulkuyhteyttä Pelingintauksen tilan kautta, toimitusmiehet ovat päättäneet jättää toimituksen sikseen sekä määränneet Mäkisen toimituksen hakijana suorittamaan toimituksesta johtuneet kustannukset. 17
Esimerkki: Pirunvuori Maaoikeus Maaoikeus on katsonut, että Vuorensyrjän tilan RN:o 45:33 rannassa olevan rakennetun rakennuspaikan tarkoituksenmukaista käyttöä varten oli tärkeää saada kulkuyhteys Pelingintauksen tilan RN:o 44:48 alueen kautta ja ettei tiestä aiheutunut yksityisistä teistä annetun lain tarkoittamaa huomattavaa haittaa Pelingintauksen tilalle, sekä että tien tarkoitus saavutettiin mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaati, kun tieoikeuden kohteena oleva alue suunnattiin siten, että tie Vuorensyrjän ja Peligintauksen tilojen rajan ja Kahanpään rakennuttaman tien päätepisteen välillä sijaitsi Pirunvuoren itäpuolella vuoren välittömässä läheisyydessä ja loppuosa Hiidensaaren paikallistielle mainitun Kahanpään rakennuttaman tien kohdalla. 18
19
Esimerkki: Pirunvuori Korkein oikeus Tilan RN:o 45:33 hyväksi on aikaisemmin v. 55 perustettu toimitusmiesten toteama tierasite. Tuo tie johtaa kuitenkin tilalla paikkaan, josta pääsee saman tilan alueita käyttäen Vuorensyrjän tilan ranta-alueella sijaitsevalle loma-asunnon rakennuspaikalle vain kiipeämällä 30-40 metriä korkean, osaksi jyrkkärinteisen Pirunvuoren yli. Autolla rakennuspaikalle ei pääse. Vaikeiden maasto-olosuhteiden vuoksi Vuorensyrjän tilan tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeää saada uusi kulkuyhteys. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tieoikeuden perustaminen Vuorensyrjän tilan hyväksi maaoikeuden määräämään paikkaan ei aiheuta Pelingintauksen tilalle RN:o 44:48 huomattavaa haittaa. Täten edellytykset vaaditun tieoikeuden perustamiseen ovat olemassa. 20
Uuden tien rakentaminen Tie on tehtävä siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään suurempaa vahinkoa kuin tarve vaatii. Suunnittelutarvealueella saa vaikeuttaa kaavan toteuttamista Ei saa aiheutua luonto- tai kulttuuriarvojen vähentymistä tmv. yleisen edun loukkausta Jos tieosakas vaatii tien rakentamista korkeatasoisempana kuin YksTL 7 edellyttää, on vaatijan suoritettava aiheutuvat lisäkustannukset (YksTL 7.4 ) Kun tie on yksityistietoimituksessa päätetty tehdä, on tarvittaessa laadittava suunnitelma ja kustannusarvio tien tekemisestä. 21
Esimerkki: Onkisalo Hakemus tieoikeuden perustamiseksi v. 1989 Tiesuunnitelma valmistui v. syksyllä 1990 Lokakuussa 1990 pyydettiin lausunto lääninhallitukselta: saari säilytettävä luonnontilaisena ja eristyneenä tietä ei saa rakentaa, koska se tullee lisäämään hakkuita, rantarakentamista ja rauhattomuutta lisäksi alueella epäiltiin pesivän valkoselkätikkoja Vuosien 1991-1993 aikana käytiin lukuisia neuvotteluja 22.11.1993 tieoikeus perustettiin, kun vesiylioikeus oli antanut luvan sillan rakentamiseen (KKO 1996: ei muutosta) 22
Esimerkki: Onkisalo Läänin ympäristönsuojelutoimiston henkilöt ja muutamat yksityishenkilöt vastustivat hanketta. He valittivat kokouksen päätöksestä, ja sitten saamistaan valituksiensa hylkäämispäätöksistä ja edelleen tietoimituksen seuraavista päätöksistä ja saamistaan hylkäävistä päätöksistä. Tätä toimintaa kesti vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2007 tienlinjausta muutettiin ja asia saatiin päätökseen 18 vuoden jälkeen 23
Esimerkki: Onkisalo Kahden sillan ja kahden kilometrin kiertotien rakentaminen maksoi 654.000euroa, lukuunottamatta oikeuden käyntikuluja yms.. 24
Tien siirto Tie linjausta voidaan siirtää: Tieyhteyden parantamiseksi Aikaisempi tieyhteys voi sopia huonosti nykyajan tarkoituksenmukaiseen käyttöön se voi olla hevosajan tieoikeus, talvitietyyppinen, maastossa tasaiseen mutta kantavuudeltaan heikkoon kohtaan sijoitettu tierasite. Tien siirtäminen voi perustua myös kulkuyhteyden lyhenemisestä saatavaan huomattavaan hyötyyn. Tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle koituvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi Liikenneturvallisuutta koskevan haitan poistamiseksi 25
Tieoikeuden lakkauttaminen, YksTL 9 26
Tauko, 15 min
Ryhmätyö: käytännön toimituksiin tutustuminen
Tehtävänanto Kukin ryhmä on valmistellut ennakkoon esitykset toimituksista Seuraavaksi esitellään yksityistietoimitukset Aikaa noin 10 min/esitys (yht. 50 min) 29
Tieyksiköinti ja rakentamiskustannusten osittelu
Tieosakkaat Jokainen, joka on: 1. saanut oikeuden tiehen tai 2. jonka omistama kiinteistö kokonaan tai osaksi on tien vaikutuspiirissa tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä. Jos tietä ei enää tarvita kiinteistöä varten sen johdosta, että kiinteistölle on saatu muu kulkuyhteys tai olosuhteissa muutoin on tapahtunut olennainen muutos, voi tieosakas vaatia, että hänen kiinteistölleen kuuluva tieoikeus lakkautetaan ja hänet vapautetaan tienpitovelvollisuudesta. 20.1.2017 31
Tieosakkaat Milloin huomattava osa niistä, jotka olisivat velvolliset osallistumaan tienpitoon, vastustaa tien rakentamista, ja rakennettavaa tietä ilmeisesti tultaisiin useita kiinteistöjä varten toistaiseksi tarvitsemaan vain vähän, voidaan tie päättää rakennettavaksi vain sitä haluavien toimesta velvoittamatta muita siihen osallistumaan. Jos kiinteistön omistajaa vaaditaan tieosakkaana osallistumaan tienpitoon, mutta kiinteistölle olevan toisen kulkuyhteyden vuoksi tietä tarvitaan kiinteistöä varten vain vähäisessä määrin ja omistaja ilmoittaa kiinteistön puolesta luopuvansa tien käyttämisestä, ei häntä voida velvoittaa osallistumaan tienpitoon. 20.1.2017 32
Takautuvat rakentamiskustannukset, YksTL 24 Jos sille, joka saa oikeuden tiehen, on katsottava koituneen huomattavaa hyötyä tien tekemisestä, joka on suoritettu viidentoista viimeksi kuluneen vuoden aikana ennen kuin tieoikeus perustettiin, voidaan hänet velvoittaa maksamaan kohtuullinen korvaus tien tekemisen kustannuksista. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon tien tekemisestä kulunut aika ja tiestä saatava hyöty. Korvaus määrätään vain, jos tiekunta tai, jollei tiekuntaa ole, tieosakkaat yhdessä tai joku heistä korvauksen määräämistä vaatii. Korvaus määrätään maksettavaksi tiekunnalle 20.1.2017 33
Takautuvat rakentamiskustannukset, YksTL 24 Korvausta koskeva asia ratkaistaan samassa yhteydessä, jossa oikeus tiehen annetaan esimerkiksi lohkomisen yhteydessä Kulunut aika tien valmistumisesta huomioidaan tasapoistolla: Esim. Uuden osakkaan yksiköt ovat 100. Tiekunnan kaikkien yksiköiden määrä uudessa tilanteessa on 500. Tientekokustannukset ovat olleet kesällä 2009 tien valmistuessa 10.000 euroa. Uusi tieosakas saa tieoikeuden kesällä 2012. X = 100 15 (2012 2009) x x10. 000 = 1. 600 500 15 20.1.2017 34
Tiekustannusten osittelu Tienpitovelvollisuus on jaettava tieosakkaiden kesken sen hyödyn mukaan, minkä tien kullekin katsotaan tuottavan. Hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon tieosakkaalla tien vaikutuspiirissä olevan alueen suuruus ja missä määrin tietä kunkin osakkaan kohdalta käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin sekä tieosakkaan ehkä harjoittamasta elinkeinosta johtuva asiakkaiden tien käyttö. 20.1.2017 35
Tieyksiköt (tieyksikkömaksu) Tienpitovelvollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten jakamiseksi tieosakkaille määrätään tieyksiköt, joiden perusteella määrättäviä maksuja sanotaan tiemaksuiksi. Yksiköt, käyttömaksut ja niiden perusteet on vahvistettava toimituksessa (YksTL 38.1 6), tielautakunnassa (YksTL 52.1 4) tai tiekunnan kokouksessa (YksTL 64.2 2). Jos tien tekeminen joltakin osalta, joka ei tule kaikkien tieosakkaiden hyväksi aiheuttaa erityisiä kustannuksia, voidaan niiden jakamista varten määrätä eri tieyksiköt. Kunnossapitoyksiköiden tulee oikeuskäytännön mukaan koskea koko tiekunnan tieosuutta (KKO 1990:173) 20.1.2017 36
Tiemaksu Lopullinen tiemaksu muodostuu tieyksikkömaksun ja perusmaksun summana Tieosakkaat voivat päättää, että tiemaksuun sisältyy tieyksiköiden perusteella määrätyn maksun lisäksi kaikille tieosakkaille määrättävä samansuuruinen perusmaksu, joka kattaa tiekunnan hallintoasioiden hoitamisesta aiheutuvat välittömät kulut (esim. 50 /v). Jos tieyksikköjen jako on ollut voimassa vähintään viisi vuotta, on tieosakkaalla oikeus vaatia, että yksikköjen jako toimitetaan kokonaan uudelleen. 20.1.2017 37
Tieyksikkölaskenta Perustana Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelu (MML, 2016) Tieyksiköinti tarkoittaa tienpitovelvollisuuden jakamista tieosakkaiden kesken. Yksityistien vaikutuspiirillä tarkoitetaan yksiköinnissä niiden kiinteistöjen muodostamaa kokonaisuutta, jotka tarvitsevat tietä. Tieyksiköintiä varten on JAKO-paikkatietoohjelmassa yksiköintiohjelma 20.1.2017 38
Tieosakastyypit ja liikennelajit Tieosakastyyppi määräytyy kiinteistön tyypillisen käytön perusteella. Asuin- ja lomakiinteistöt muodostuvat yleensä yhdestä kiinteistöstä. Maatila on usein viljelmän ja metsän muodostama käyttöyksikkö, joka voi käsittää yhden tai useamman kiinteistön. Maatilan liikennelajit lasketaan erikseen maatilan talouskeskukselle sekä pelto- ja metsälohkoille. Painoluku on tieosakkaan keskimääräisen vuotuisen liikenteen kokonaispainoa kuvaavaa luku. Tonnikilometrillä tarkoitetaan tieosakkaan painoluvun ja käytetyn tieosan (matka kilometreinä) tuloa. 20.1.2017 39
Tieyksikkömaksun laskeminen Tieosakaskohtaiset tiedot kerätään tieosakkailta tiedonkeruulomakkeelle. 20.1.2017 40
Tieyksikkömaksun laskeminen Tieyksikkölaskelmaan kirjataan kartalta tai muista tietolähteistä: 1. tieosakkaan liikennelajit 2. pelto- ja metsälohkojen pintaalat 3. liikennelajien ohjeelliset painoluvut käsikirjan luvun 3 perusteella sekä 4. kunkin liikennelajin tarvitseman tievälin pituus kilometreinä. Liikennemuoto Asuinkiinteistö, ULA Lomakiinteistö, ULL Talouskeskus, ULM Viljelmän ulkoinen liikenne, ULV Viljelmän sisäinen liikenne, SLV Metsäliikenne, MeL EL Painoluku 900 t 150-450 t (kesäkäyttö) 900 t 25 t/ha (nauta- ja viljatilat) 95 t/ha (nautatila) 50 t/ha (viljatila) 14 t/ha (Etelä-Suomi) 2 t/ha (Pohjois-Lappi) tapauskohtaisesti Yllä olevassa taulukossa on esimerkkejä painoluvuista. Yksityiskohtaiset painoluvat löytyvät kustannusosittelun käsikirjasta. 20.1.2017 41
Vapaa käyttö Metsästys Satunnainen (esim. hirvenmetsästys) sisältyy metsän yksiköihin ei erillisiä yksiköitä Vakituinen todellisen liikenteen perusteella Jokamiehen oikeudet On sallittua kulkea tilapäisesti jalan, hiihtäen ja ratsastaen toisen alueella, myös yksityistiellä. Ratsastuksen ja raviurheilun säännöllinen ja ammattimainen harjoittaminen tulee huomioida tieyksiköissä. Aiheesta yksityiskohtaiset ohjeet käsikirjassa ja suositussopimus (ks. tieyhdistys.fi) 20.1.2017 42
Korjauskertoimet Matkan korjauskerroin Tienpidon kustannukset eivät kasva samassa suhteessa kuin tieväli pitenee, vaan tätä hitaammin. Tämä puolestaan johtuu siitä, että tienpitoon liittyy kustannusosia, jotka ovat kokonaan tai osittain riippumattomia tien pituudesta. Käytetään ulkoisen liikenteen korjaamiseen. Tieosakaan käyttämän matkan pituus on 1,4 km. Koko ositeltavan tien pituus on 2,3 km. Matkan suhteellinen pituus on tällöin 1,4 km / 2,3 km = 0,6 ja matkan korjauskerroin 1,11. 20.1.2017 43
Korjauskertoimet Sivuetäisyyden korjauskerroin Tiestä aiheutuva hyöty puuston korjuukustannuksiin on sitä pienempi, mitä pidempi on tien ja metsän painopisteen välinen etäisyys 20.1.2017 44
Maksimikustannustarkastelu Maksimikustannusperiaatteella kunnossapitokustannusten osittelussa tarkoitetaan sitä, ettei kenenkään tieosakkaan tienpitovelvollisuus saa ylittää ns. maksimikustannusta. Maksimikustannus on kustannus, joka osakkaalle aiheutuisi, jos tiehen kuuluisi vain osakkaan tarvitsema tieväli (esim. 0 1,4 km) ja tätä tieväliä käyttäisivät vain ne osakkaat, joiden liikennetarve tulee kokonaan tyydytetyksi tällä tievälillä. Toisin sanoen tien laajentuminen ei saa kohottaa lyhyempää tieväliä tarvitsevan tieosakkaan tienpitorasitusta, mutta se saa sen sijaan alentaa sitä. 20.1.2017 45
Ryhmätyö
Tehtävänanto Kukin ryhmä on tutustunut ennakkoon yhteen tietoimitukseen ja lukenut aiheeseen liittyvää oppikirjallisuutta Kukin ryhmä saa tehtäväkseen määrittää tieyksiköinnin ja rakentamiskustannusten osittelun annetussa harjoitustyössä Aikaa yksiköintiin ja ositteluun on 15:25 saakka Vastaukset esitellään 15:25 alkaen 47
Seuraavaksi kerraksi
Ennen seuraavaa luentokertaa Ryhmään 1 kuuluvat käyvät lävitse vesijätön lunastuksen nro 1, ryhmään 2 kuuluvat käyvät lävitse vesijätön lunastuksen nro 2 jne.. Lisäksi kaikkien tulee lukea ennen seuraavaa kertaa: Hyvönen, Veikko O. 2001. Kiinteistönmuodostamisoikeus II. Sivut 296-320 (tilusvaihto & alueen lunastaminen kiinteistöön) 20.1.2017 49