Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna enintään 8 409 000 euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna enintään 34 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen. Toimintaympäristö Elinkeinoelämän ja yritysten toimintaympäristöä muuttaa keskeisesti jatkuvasti kiristyvä globaali kilpailu tuotannossa ja investoinneissa. Yrityksistä on tullut aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista ja ne voivat aiempaa helpommin valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Valtioiden sekä alueiden välinen kilpailu investoinneista, yrityksistä ja osaavasta työvoimasta kiristyy. Globaalistumisen myötä korostuu huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Talouskasvu perustuu keskeisesti teknologiseen kehitykseen. On tärkeää soveltaa uutta osaamista nopeasti ja luovasti. Aineettomat investoinnit, tieto ja osaaminen nousevat organisaatioissa yhä merkittävämpään asemaan. Väestön nopea ikääntyminen nostaa sosiaalimenoja ja vähentää työvoiman tarjontaa. Julkisten hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja ne on pystyttävä tuottamaan aiempaa tehokkaammin sekä tuottavammin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää uudenlaisia painotuksia laajasti yhteiskuntapolitiikan eri alueilla. Rahoituksen painopisteet Vuonna julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelualojen osuus rahoituksesta lisääntyy. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto on asettanut kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn. Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet. Yrittäjyyden politiikkaohjelma luo toimintaympäristöä, joka edistää yritysten perustamista, kasvua ja sukupolvenvaihdoksia sekä mahdollistaa palveluyritysten kasvun. Ministeriö itse on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat edellisiä täydentävät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla. Yrittäjyyden asema vahvistuu ja kasvuyritysten määrä lisääntyy. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Alueet hyödyntävät teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät. Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla. Suomi täyttää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kansalliset velvoitteet. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia. Valtion yritysomaisuuden hoito tuottaa hyvän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kokonaistuloksen. Toiminnallinen tuloksellisuus Hallinnonalan tuottavuus kasvaa, kun henkilöstömäärä vähentyy yli 100 henkilötyövuodella ja vähennys kohdennetaan myöhemmin. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2007 2008 2009 2010 1) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 363 173 68 19 5 628 Vuoden sitoumukset 163 204 119 46 35 566 Valtuudet yhteensä 526 376 187 65 40 1 194 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. tilinpäätös 1000 v. 1000 v. 1000 Muutos 1000 % 10. Hallinto 148 518 150 734 154 294 3 560 2 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka 514 061 534 630 554 999 20 369 4 30. Yrityspolitiikka 167 239 177 807 158 268-19 539-11 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 18 571 17 862 15 890-1 972-11 50. Kansainvälistymispolitiikka 56 767 59 297 57 586-1 711-3 60. Energiapolitiikka 34 125 31 980 31 819-161 - 1 70. Omistajapolitiikka 1 382 3 933 1 382-2 551-65 Yhteensä 940 662 976 243 974 238-2 005-0 Henkilöstön kokonaismäärä 6 700 6 600 6 530 10. Hallinto 1) Sisältää momentit 32.20.27, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.45, 32.30.62, 32.50.40 ja 32.60.40. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty ministeriön ja hallinnonalan strategiset päämäärät ja tavoitteet. Ministeriön strategian lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa. Eri säädöksissä valtioneuvostolaista lähtien ministeriölle annetut tehtävät asettavat reunaehdot strategiselle tavoitteenasettelulle. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat alueensa elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaavia valtion kehittämis- ja palvelukeskuksia. TE-keskukset toimivat itsenäisinä aluehallinnon virastoina. Kauppaja teollisuusministeriö vastaa TE-keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön sekä Teknologian kehittämiskeskuksen ohjauksessa. Maaseutuosastojen ja työvoimaosastojen tulostavoitteita on esitetty myös maaja metsätalousministeriön ja työministeriön hallinnonalojen pääluokissa. TE-keskukset tukevat ohjaavien ministeriöiden päämääriä vahvistaa yrittäjyyttä ja edistää yritystoimintaa sekä tukea alueellista kehitystä, säilyttää maaseudun elinvoimaisuus sekä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. TE-keskusten yhteisessä maakuntien kehittämisvisiossa korostuvat maakunnan menestys ja vetovoimaisuus, joiden saavuttamiseksi tähdätään korkeaan työllisyysasteeseen ja toimeentuloon, monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä kasvavien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen. Yhteinen visio korostaa osaamisen kehittämistä ja elinkeinojen kasvua tukevaa toimintaympäristöä, osaavaa työvoimaa, huippuosaamista, yrityshenkistä ja aktiivista väestöä sekä elinvoimaista maaseutua. Visiossa korostetaan myös puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Hallinto -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) v. tilinpäätös v. v. 19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 34 597 36 000 36 000 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 667 23 027 23 401 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 73 146 74 871 78 318 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) 6 208 6 264 5 458 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 7 010 7 020 7 200 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) 4 881 3 542 3 907 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) 8 10 10 Yhteensä 148 518 150 734 154 294 19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 36 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 36 000 000 36 000 000 tilinpäätös 34 596 705 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 401 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 96 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 155 000 euroa kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 23.01.01, 67 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 29.01.21 ja vähennyksenä 95 000 euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 28.01.22 ja 100 000 euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yritysten toimintaedellytykset paranevat, kansalaisten asema markkinoilla vahvistuu ja valtion yritysomaisuuden hoito tukee kansantalouden kehitystä (tarkemmin pääluokkaperusteluissa). Toiminnallinen tuloksellisuus Ministeriön ja hallinnonalan tuloksellisuus paranee. Eduskunta saa ministeriön vastuulla olevista hallituksen esityksistä 80 prosenttia luvatun istuntokauden aikana (v. : 62,5 %). Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 298 302 303 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,5 7,4 7,3 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 6,5 7,0 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 57,2 57,5 58,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 5,0 5,0 5,0 työhakemukset/avoin työpaikka 12 13 13 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Bruttomenot 23 521 23 869 24 001 Bruttotulot 811 500 600 Nettomenot 22 710 23 369 23 401 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 783 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 740 23 401 000 I lisä 342 000 23 027 000 tilinpäätös 22 667 000 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 318 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten järjestämistä pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. Määrärahasta on varattu 1 682 000 euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin. Vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä huomioon TE-keskusten vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja 350 000 euroa asiantuntijoiden palkkaamiseksi alueelliseen ja kansalliseen teknologialähtöiseen asiakastyöhön. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 380 000 euroa siirtona momentilta 32.20.28 Tekesiltä siirrettävien kansallisten ja kansainvälisten tehtävien ja vastuiden johdosta, 105 000 euroa siirtona momentilta 34.01.21, 804 000 euroa siirtona momentilta 34.06.21, 391 000 euroa siirrettävien henkilötyövuosien aiheuttamien kulujen kattamiseen sekä 510 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Siirrettävillä määrärahoilla rahoitetaan 26 henkilötyövuoden lisäys EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanon edellyttämiin tehtäviin vuoden n täydennysesityksen linjausten mukaisesti. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö) asettavat alustavasti työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella. Osaamisen, yrittäjyyden ja muut kasvun edellytykset vahvistuvat jokaisen TE-keskuksen alueella. Aluerakenne on tasapainoinen ja maaseutu on elinvoimainen Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella. Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden alentaminen 1. Rakenteellisen työttömyyden aleneminen vaikeasti työllistyvien määrä, enintään henkilöä keskimäärin 158 900 145 000 168 000 2. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus enintään, % 27 26 25 Osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvuedellytysten vahvistaminen 3. Yrittäjyyden vahvistuminen ja yrityskannan uusiutuminen aloittaneiden yritysten määrä rahoitustoimenpitein (ml. starttiraha ja maaseudun pienyritykset) 5 272 4 600 5 800 4. Alueen innovaatioympäristön vahvistuminen yhteistyöprojekteissa, % 70 75 75 Tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus 5. Maaseudun säilyttäminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä 1 617 2 500 1 400 harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla syntyneiden uusien yritysten määrä 290 415 565 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
6. Maatilojen kehittämisedellytysten turvaaminen investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista, % 5,9 8,6 12,0 Toiminnallinen tuloksellisuus TE-keskuksissa otetaan käyttöön strategisen asiakkuuden hoitomalli (ns. ASKO-hanke), joka tuottaa kohdennettuja palveluja sekä kokoaa eri organisaatioiden tarjoamia palvelukokonaisuuksia. Seutukunnittain asiakas saa käyttöönsä keskeiset yrityspalvelut ns. yhdellä kosketuksella. TE-keskukset vastaavat uudessa neuvontapalvelujen järjestelmässä palvelukonseptin koordinoinnista ja tuottamisesta. Tavoitteiden toteuttamisessa hyödynnetään täysimääräisesti EU-ohjelmia ja niitä täydennetään kansallisin varoin toteutettavin toimenpitein. Tavoitteet voidaan saavuttaa vain aktiivisella yhteistyöllä alueiden eri toimijoiden kesken. Taloudellisuus (kustannukset/suorite), euroa arvio arvio Tuottavuus (suoritteiden lukumäärä/htv) arvio arvio yritystuet (KTM) 1 395 1 395 1 395 42 42 42 teknologiahankkeet 2 730 2 730 2 730 23 23 23 ESR-hanketyö 6 6 6 8 825 8 825 8 825 työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus 76 76 76 762 762 762 palkkaturva 532 532 532 112 112 112 maahanmuutto- ja pakolaisasiat 1 688 1 688 1 688 36 36 36 maaseudun kehittämishankkeet 2 106 2 106 2 106 26 26 26 maaseutuyritysten yrityshankkeet 918 918 918 57 57 57 peltoalavalvonta 1 562 1 562 1 562 32 32 32 / arvio arvio Kannattavuus maksullisen toiminnan tulot (maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset täyskatteelliset suoritteet), euroa 135 870 60 000 44 000 maksullisen toiminnan ylijäämä, euroa 9 764 0 3 000 maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % tuloista 100 100 106 Suoritteet yritystukilain mukaiset päätökset (ml. kuljetustuki), kpl 3 921 3 900 3 700 teknologiahankepäätökset, kpl 1 446 1 575 1 575 ESR-projektien henkilökoulutuspäivät 1 480 789 1 550 000 1 080 000 työvoimakoulutuksen suorittaneet, lkm 61 939 55 000 55 000 palkkaturvapäätökset, kpl 5 759 5 800 5 700 pakolaisten neuvotellut kuntapaikat, kpl 1 394 1 750 1 850 maaseudun kehittämishankepäätökset, kpl 3 055 3 050 2 700 maaseutuyritysten yrityshankepäätökset, kpl 3 433 3 400 3 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
koko tilan valvonnat (peltotuet), kpl 4 275 4 230 4 200 Palvelukyky ja laadunhallinta palveluiden hyödyllisyys asiakkaille (1 5) 4,4 4,5 4,5 palveluista tiedottamisen riittävyys asiakkaille (1 5) 3,2 3,6 3,8 tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa, % 67 74 76 asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso (4 10) 8,2 8,3 8,4 palvelumielikuva (4 10) 7,2 7,5 7,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 1 467 1 512 1 517 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,1 8,0 8,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 5,3 7,0 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus henkilöstöstä 28,5 29,0 29,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 6,3 8,0 8,0 Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,3 3,3 3,4 johtaminen 3,1 3,2 3,3 työn sisältö ja haastellisuus 3,7 3,7 3,8 työn kuormittavuus 3,7 3,7 3,7 työilmapiiri ja yhteistyö 3,3 3,3 3,4 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Osaamisen kehittämispalvelujen painopisteissä korostuvat pk-yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen, uuden informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) hyväksikäytön tehostaminen pk-yritysten liiketoiminnassa sekä innovaatioiden kaupallistumisen nopeuttaminen. Kehittämispalvelujen vaikuttavuustavoitteet on esitetty yrityspolitiikan lukuperustelujen (32.30) yhteydessä. EU-osarahoitteisen toiminnan toiminnalliset tulostavoitteet on esitetty momentilla 32.30.62. Toiminnallinen tuloksellisuus Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut (puhtaasti kansallinen toiminta) Osallistuneiden yritysten lukumäärä 542 550 550 Koulutus- ja konsultointipäivien lukumäärä 677 700 700 Henkilötyöpäivät 2 562 2 600 2 600 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 100 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
budjetoitu Bruttomenot 75 345 78 957 79 938 Bruttotulot 1 828 1 830 1 620 Nettomenot 73 516 77 127 78 318 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 481 siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 111 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 510 000 euroa esityksen 77 808 000 euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. 78 318 000 II lisä 270 000 I lisä 1 986 000 74 871 000 tilinpäätös 73 146 000 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 458 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin, teknisen infrastruktuurin ja turvallisuuden sekä laadun kehittämiseen, kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja selvityshankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Outokumpu Oyj:n hallussa olevan geodatan ja -materiaalin siirrosta aiheutuviin menoihin sekä yrittäjyyden politiikkaohjelman hankkeisiin liittyviin avustuksiin. Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 17 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 500 000 euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Määrärahasta on varattu 1 250 000 euroa yrittäjyyden politiikkaohjelman tarpeisiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti määrärahan käytölle seuraavat tavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ministeriön strateginen suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat korkeatasoiseen ja käyttökelpoiseen tutkimustietoon. Toiminnallinen tuloksellisuus Ministeriö muodostaa laajoja tutkimusohjelmia ja hankkii käyttöönsä tutkimuskeskusten, yliopistojen ja muiden asiantuntijoiden tietämystä. Keskeisiä tietämysaloja ovat kilpailukyvyn ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistäminen, teknologian ja innovaatioympäristön kehittäminen, yritys- ja muiden palveluiden tuotannon ja viennin edistäminen, markkinoiden toimivuuden ja julkisten palveluiden markkinaehtoisen tuotannon kehittäminen, ilmastostrategian toimeenpano, energiamarkkinoiden kehitys, päästökaupan toimeenpano ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen, toteuttaminen sekä valtion yritysomaisuuden hyvä hoito. Yrittäjyyden politiikkaohjelman toteuttamisen tukemiseksi lisätään myös kasvuyrityksiä ja maahanmuuttajien yrittäjyyttä koskevaa tutkimusta sekä jatketaan käynnissä olevia tutkimushankkeita. 5 458 000 6 264 000 tilinpäätös 6 208 000 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 7 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö 310 000 YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut 600 000 Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 500 000 OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 736 000 Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 340 000 Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 45 000 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu 2 500 000 Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 169 000 Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 1 000 000 Yhteensä 7 200 000 7 200 000 7 020 000 tilinpäätös 7 010 463 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina 1989 1996 valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Korko on 1,810 % ajalta 1.1. 31.3. ja 2,243 % ajalta 1.4. 31.12.. 3 907 000 3 542 000 tilinpäätös 4 881 489 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään 10 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. 10 000 10 000 tilinpäätös 8 000 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kansallista osaamispohjaa ja kannustavaa innovaatioympäristöä, ja siten työllisyyttä ja hyvinvointia. Erityistä huomiota kiinnitetään liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, innovaatioympäristön kansainvälistymisen vahvistamiseen, palvelusektorin kehittymiseen, kasvuyrittäjyyden tukemiseen sekä teknologian entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen alueiden kehittämisessä. Vaikuttavuustavoitteina ovat uusien kasvukykyisten osaamiseen ja innovaatioihin perustuvien yritysten lukumäärän kasvu, tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien yritysten määrän lisääntyminen sekä teknologisen kehityksen tulosten entistä tehokkaampi soveltaminen ja kaupallistaminen. Teknologia- ja innovaatiorahoituksen määrärahalisäykset kohdistetaan momenteille 32.20.27, 32.20.40 ja 32.20.83 sekä momentille 32.30.47. Rahoitusta suunnataan elinkeinoelämän uudistumiselle ja vahvistumiselle riskipitoisiin kohteisiin. Tavoitteena on, että Suomi pystyy jatkossakin tarjoamaan yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen t&k-investointeja houkuttelevan innovaatioympäristön, mikä edellyttää innovaatioympäristön jatkuvaa kehittämistä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston innovaatioympäristön rakenteita koskeva arviointi ja sen perusteella tehty valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä (7.4.) antaa pohjaa dynaamiselle kehitykselle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Erityistä huomiota kiinnitetään innovaatiotoiminnan tukiorganisaatioiden tehokkuuden ja entistä koordinoidumman yhteistyön kehittämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verkottumiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten innovaatioympäristöä ja toimintaedellytyksiä parannetaan myös kehittämällä teknistä turvallisuutta ja laadunhallintaa. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää lisäksi sekä julkisen sektorin että yritysten panostuksia laatuun, tekniseen harmonisointiin ja standardointiin. Yritysten ja muiden organisaatioiden kykyä hyödyntää t&k-osaamista parannetaan kaikilla alueilla käyttämällä hyväksi teknologia-alan laitosten asiantuntemusta ja edistämällä uuden teknologian käyttöön ja soveltamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueellista roolia ja vaikuttavuutta kehitetään arviointien tulosten perusteella sekä tehtävien hallinnollisten ratkaisujen pohjalta. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tehokkuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat itse jatkuvasti toimintaansa ja sen vaikutuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti päättäjille ja sidosryhmille. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomen kilpailukyky pysyy kansainvälisissä vertailuissa huipputasolla. Kansallinen osaamispohja vahvistuu. Kasvupotentiaalia omaavien yritysten toimintaedellytykset vahvistuvat, uusia osaamisperusteisia yrityksiä syntyy ja yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hyvinvointi paranee teknologiaa hyödyntämällä. Alueiden väliset erot tasoittuvat. Tekninen turvallisuus pysyy kansainvälisesti korkealla tasolla. Toiminnallinen tuloksellisuus Panostus innovaatiotoimintaan on edelleen maailman kärkeä. Elinkeinoelämä ja julkiset tutkimusorganisaatiot verkottuvat kansallisesti ja kansainvälisesti. Alueilla toimivien innovaatio-organisaatioiden yhteistyö paranee. Yritysten laatukilpailukyky paranee. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ry ja Suomen Laatukeskus. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) v. tilinpäätös v. v. 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 208 40 822 40 315 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 68 799 68 978 69 732 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 623 9 651 9 738 24. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 834 1 889 1 945 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 684 5 198 5 289 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 274 26 509 27 991 27. Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) 142 710 151 286 157 917 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) 15 170 13 870 13 490 (29.) FinChi-innovaatiokeskuksen perustaminen ja käynnistäminen Shanghaissa (siirtomääräraha 3 v) 1 000 - - 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) 134 876 145 931 158 419 41. Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 6 214 6 433 6 663 50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) - - 1 000 (70.) Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta (arviomääräraha) 252 - - 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) 61 417 64 063 62 500 Yhteensä 514 061 534 630 554 999 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 315 000 euroa. Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajan virka muutetaan pääjohtajan viraksi. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 500 000 euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden käyttö paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää, ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. Toiminnallinen tuloksellisuus GTK:n toiminta tukee alueiden vahvuuksia. Maa- ja kallioperäkartoitus tukee raaka-ainehuollon ja yhdyskuntasuunnittelun tarpeita. Luonnonvarojen etsintä painottuu jalo- ja perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. GTK raportoi ministeriölle vuosittain kahdesta viiteen taloudellisesti merkittävää malmiesiintymää. GTK tiedottaa aktiivisesti Suomen malmimahdollisuuksista alan kansainväliselle teollisuudelle. Suomen nikkeliesiintymien tietokanta valmistuu. Kiviainesten tilinpitojärjestelmän maa-aineslain mukaisia lupa- ja ottoilmoitustietoja koskeva osa valmistuu. Turvevaroja kartoitetaan noin 300 km 2 :n suoalalta teollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseksi. Uutta teknisesti käyttökelpoista turvevaraa raportoidaan 100 milj. m 3. Kallioperäkartoituksessa vanhat kartoitusaineistot muunnetaan uuteen koordinaatistojärjestelmään ja alueellisen aineiston kattavuus nousee 75 prosenttiin. Internet-pohjainen Helsingin seutukunnan geotietojärjestelmä valmistuu kuntien käyttöön. Aerogeofysikaalisen mittausohjelman kattavuus nousee 93 prosenttiin. Suomen ja Venäjän velkakonversiorahoituksella aloitetaan malminetsinnällisesti tärkeiden jalo- ja perusmetallipotentiaalisten kohteiden yksityiskohtainen seisminen heijastusluotaustutkimus Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. GTK osallistuu noin 50 yhteisrahoitteiseen hankkeeseen. Tieteellisesti referoiduissa sarjoissa julkaistaan 60 artikkelia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Henkilötyövuosien kehitys 805 797 795 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,3 8,3 8,2 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 3,8 4,2 4,7 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 37,5 38,5 39,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 3,2 3,2 3,4 työhakemukset/avoin työpaikka 24 28 32 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) tiedon jakaminen ja hyödyntäminen 2,9-3,0 organisaation kannustavuus 2,8-2,9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Bruttomenot 53 794 51 260 50 665 Bruttotulot 12 990 9 850 10 350 Nettomenot 40 804 41 410 40 315 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 404 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 808 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 10 242 7 700 8 200 muut tuotot 5 - - Tuotot yhteensä 10 247 7 700 8 200 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 10 226 7 175 7 657 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 21 525 543 Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) 100 107 107 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa lisätään esityksen momentin päätösosan toiseksi kappaleeksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
40 315 000 I lisä 588 000 40 822 000 tilinpäätös 41 208 000 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 69 732 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 000 000 euroa teknologian hyödyntämiseen tähtäävien uusien osakeyhtiöiden sekä kehitysyhtiöiden osakepääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen myös omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä toimintojen ulkoistamista koskevissa liikkeenluovutuksissa ja spin off -yrityksiä perustettaessa myös tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta. Määrärahaa saa käyttää EU:n tutkimuksen puiteohjelmista rahoitettaviin ETEY (eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä) -hankkeisiin osallistumista varten perustettavan osuuskunnan enintään 100 euron suuruisen osuusmaksun ja perustamisasiakirjojen laadinnasta aiheutuvien tavanomaisten palkkioiden ja julkisten maksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. VTT:n toiminnan vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja VTT tuottaa tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Yhdistämällä luovasti moniteknologista sekä kumppaneidensa osaamista VTT edistää innovatiivisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintojen aikaansaamista. Oman strategisen tutkimuksen lisäksi VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia ja globaalia verkottumista. VTT uusii organisaatiorakenteensa 1.1. kilpailukykynsä parantamiseksi. Myös toiminnanohjausjärjestelmä uusitaan tukemaan uusia käytäntöjä. Perustettavan osuuskunnan jäseniksi tulevat Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lisäksi Teknologian kehittämiskeskus, Mittatekniikan keskus ja Suomen Akatemia. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuen Suomen valtion viranomainen ei voi olla suoraan eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän (ETEY:n) jäsen, koska jäsenellä on rajoittamaton vastuu ETEY:n veloista. Jotta varmistetaan valtion viranomaisten mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, on välttämätöntä perustaa yksityisoikeudellinen väliorganisaatio, johon vastuu rajoittuu. Osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat menot hoidetaan jatkossa toimintamenojen puitteissa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tutkimustulokset muuttuvat käytännön hyödyksi aiempaa nopeammin. Elinkeinoelämän rakenneuudistus vauhdittaa erityisesti uusien osaamisintensiivisten ja innovatiivisten palvelujen ja yritysten syntyä. Alueellinen innovaatiotoiminta vahvistuu. VTT:n toiminnan vaikutus lisää energia- ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, hyvinvointipalveluiden teknologiaintensiivisyyttä sekä yritysten kasvua ja työllisyyttä. arvio arvio Kansainväliset tieteelliset artikkelit, % julkaisuista 50 50 50 Voimassa olevat patentit 378 400 420 410 460 Uudet keksintöilmoitukset 113 130 150 140 160 Uudet peruspatenttihakemukset 50 n. 40 50 50 60 Syntyneet spin-off -yritykset 1 2 5 4 6 Kansainvälisten julkisten hankkeiden lukumäärä 439 420 440 410 430 joista EU-hankkeet, % 76 77 77 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Kansainvälinen tutkijavaihto, henkilömäärä 121 130 150 Tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % 60 60 63 60 63 Toiminnallinen tuloksellisuus Menoista katetaan noin 70 % ulkopuolisilla tuloilla, joiden kasvu on 3 %. Budjettirahoitus suunnataan aloille, jotka tukevat osaamisen vahvistamista kansallisesti keskeisillä aloilla. Toiminta vahvistuu innovaatioprosessin alkupäässä, kun budjettirahoitusta kohdistetaan markkinoiden, nousevien teknologioiden ja yritysten kilpailukyvyn ennakointiin sekä teknologian, palveluiden ja liiketoiminnan konseptuaaliseen kehittämiseen. Uusien innovatiivisten yritysten syntymisen ja immateriaalioikeuksien hyödyntämisen tehostamiseksi keskitetään IPR-asioihin liittyvät palvelut ja VTT-osakkuusyritysten hallinnointi. IP-oikeuksien myynti- ja lisenssitulot nousevat noin 50 %:lla noin 1,9 milj. euroon. VTT:n rooli vahvistuu asiakkaiden innovaatiotoiminnassa ja ulkomaisten yritystulojen osuus kasvaa. Palveluiden alueellinen saatavuus parantuu. Maksullisen toiminnan ylijäämä on 3 000 000 euroa, joka käytetään tutkimusvalmiuksien vahvistamiseen. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 2 510 2 533 2 584 Henkilöstön hyvinvointi paranee hyvinvointi-indeksi (asteikko 1 5) 3,6 3,7 3,8 yhteistyöindeksi (asteikko 1 5) 3,4 3,5 3,6 sairauspoissaolopäivät/htv 5,7 5,7 5,5 Organisaation osaaminen kasvaa kehityskeskustelu/-suunnitelma, % henkilöstöstä 76 100 100 koulutusmenot /htv 674 800 950 koulutuspäivät/htv 2,8 2,9 3,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 64,6 64,6 65,0 jatkotutkinnon suorittaneet/tutkijakunta, % 35,3 36,5 37,5 tutkijavaihto (expat/inpat), hlöä 121 150 170 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva henkilöstötyytyväisyys, kokonaistyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,2 3,2 3,3 tulokastyytyväisyys, sopeutuminen VTT:hen (asteikko 1 5) 4,3 4,4 4,5 tasa-arvo, naisten osuus linjaesimiehistä, % (naisten osuus tutkijoista ja tohtoreista nyt 29,0 ja 29,8 %) 21,9 22,5 25,0 lähtövaihtuvuus, % 3,7 3,7 3,7 saapuneet hakemukset/avoin työpaikka 29 29 30 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (asteikko 1 5) 2,8 3,0 3,2 esimiesindeksi (asteikko 1 5) 3,8-3,8 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Bruttomenot 210 789 225 520 230 132 Bruttotulot 154 281 155 730 160 400 Nettomenot 56 509 69 790 69 732 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 015 siirtynyt seuraavalle vuodelle 22 305 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 76 997 78 600 80 900 muut tuotot 22 100 100 Tuotot yhteensä 77 019 78 700 81 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 72 138 76 200 78 000 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 4 881 2 500 3 000 Kustannusvastaavuus, % 107 103 104 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 38 062 38 700 39 800 EU:lta saatava rahoitus 16 320 16 700 17 200 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 17 328 17 700 18 200 Tulot yhteensä 71 710 73 100 75 200 Hankkeiden kokonaiskustannukset 108 748 116 300 119 500 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -37 038-43 200-44 300 Kustannusvastaavuus, % 66 63 63 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Perustettavan osuuskunnan jäseniksi tulevat Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lisäksi Teknologian kehittämiskeskus, Mittatekniikan keskus ja Suomen Akatemia. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuen Suomen valtion viranomainen ei voi olla suoraan eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän (ETEY:n) jäsen, koska jäsenellä on rajoittamaton vastuu ETEY:n veloista. Jotta varmistetaan valtion viranomaisten mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, on välttämätöntä perustaa yksityisoikeudellinen väliorganisaatio, johon vastuu rajoittuu. Osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat menot hoidetaan jatkossa toimintamenojen puitteissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
69 732 000 I lisä 812 000 68 978 000 tilinpäätös 68 799 000 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 738 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, painelaitteisiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä kylmälaitteiden huoltoon liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Toiminnalla tuetaan ja edistetään Suomessa elinkeinoelämän kansainvälisesti korkeaa teknistä turvallisuustasoa sekä edistetään ja varmistetaan elinkeinoelämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialoilla. Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Toiminnallinen tuloksellisuus Markkinavalvonta poistaa vaaralliset tuotteet markkinoilta tehokkaasti. Laitosten toiminta ja laitteistojen käyttö sekä asennus-, huolto- ja tarkastustoiminta ovat vaatimusten mukaisia. Maahantuojien valmiudet saattaa markkinoille turvallisia, luotettavia ja energiatehokkaita tuotteita parantuvat. Kuluttajille ja laitteistojen haltijoille tuotteiden sekä laitteistojen turvallisesta käytöstä ja käyttöön liittyvistä riskeistä tuotettu tieto on selkeää ja ymmärrettävää. Standardien kehittämisessä painopiste on erityisesti televisioiden, liesien ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden turvallisuusvaatimuksissa. Otetaan käyttöön Tukesin ja aluepelastuslaitosten valvontatoimintaa ohjaava kemikaaliluparekisteri. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset paranevat siten, että Terve organisaatio -kyselyn tulos vuonna on vähintään 3,7 (max 5). Henkilötyövuosien kehitys 120 128 128 2) Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 4,8 4,8 4,8 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,3 7,3 7,3 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 41,0 41,0 41,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 6,4 4,1 4,1 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) - 3,7 3,7 2) Kokonaismäärästä 6 henkilötyövuotta on rahoitettu muilta hallinnonaloilta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Bruttomenot 9 720 9 793 9 754 Bruttotulot 77 16 16 Nettomenot 9 643 9 777 9 738 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 135 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 115 9 738 000 I lisä 126 000 9 651 000 tilinpäätös 9 623 000 24. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 945 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 22 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Kuluttajatutkimuskeskus tukee kauppa- ja teollisuusministeriön ja muiden hallinnonalojen päätöksentekoa tuottamalla ja välittämällä kuluttajien hyvinvointia edistävää tutkimustietoa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit (lkm) Vaikuttavuus Kuluttajien hyvinvointi paranee, kun päätöksentekijöillä on käytettävissään ajankohtaista ja ennakoivaa tutkimustietoa. Toiminnallinen tuloksellisuus Tutkimustoiminta kohdistuu palvelumarkkinoiden rakenteisiin ja kehittämistarpeisiin, finanssi- ja asuntomarkkinoihin, elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien ruokatottumusten muutoksiin, käyttäjälähtöisen teknologian arviointiin ja kuluttajalähtöisiin innovaatioihin sekä hintoihin ja kilpailullisuuteen markkinoilla. Menoista katetaan 25 % ulkopuolisilla tuloilla. Maksullisen toiminnan tuotot ovat vähintään 10 000 euroa. 2003 () () (arvio) () Esitelmät eri foorumeilla 133 119 100 100 Www-sivuilla käynnit (lkm/pv) 313 380 400 420 Lisäykset KULTU-tietokantoihin 1 400 1 350 1 300 1 300 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 41 40 40 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,1 8,0 8,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,6 4,5 4,6 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 73,8 75,0 75,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0 7,1 4,8 työhakemukset/avoin työpaikka - - 12 Johtaminen 3,2 3,3 3,5 Tyytyväisyys avoimuuteen ja tiedotukseen (1 5) 2,9 3,0 3,2 Tyytyväisyys johtoon ja esimieheen (1 5) 3,0 3,4 3,5 Työtyytyväisyys kokonaisuutena (1 5) 3,5 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Bruttomenot 2 684 2 544 2 645 Bruttotulot 818 600 700 Nettomenot 1 866 1 944 1 945 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 331 siirtynyt seuraavalle vuodelle 299 1 945 000 I lisä 55 000 1 889 000 tilinpäätös 1 834 000 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 289 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin. Määrärahaa saa käyttää EU:n tutkimuksen puiteohjelmista rahoitettaviin ETEY (eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä) -hankkeisiin osallistumista varten perustettavan osuuskunnan enintään 100 euron suuruisen osuusmaksun ja perustamisasiakirjojen laadinnasta aiheutuvien tavanomaisten palkkioiden ja julkisten maksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 400 000 euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Keskuksen toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Perustettavan osuuskunnan jäseniksi tulevat Mittatekniikan keskuksen lisäksi Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Teknologian kehittämiskeskus ja Suomen Akatemia. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuen Suomen valtion viranomainen ei voi olla suoraan eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän (ETEY:n) jäsen, koska jäsenellä on rajoittamaton vastuu ETEY:n veloista. Jotta varmistetaan valtion viranomaisten mahdollisuudet osallistua kansain- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18