HISTORIA KIRJASTON SYNTY Heinäveden ensimmäinen kirkkoherra Karl Gustav Wargentin toi ensi kerran kirjastoasian esille Heinäveden pitäjäkokouksessa 11.3.1860, jolloin pitäjään perustettiin lainakirjasto. Kirjasto säilytettiin sakastissa, jossa kirkkoherra tai lukkari kirkonmenojen jälkeen lainasi kirjoja halukkaille. Lainoista ei peritty maksua. Kirjoja hankittiin kinkereillä ja ehtoollisilla käyviltä kerätyillä rahoilla; heiltä kerättiin tarkoitusta varten 10 kopeekkaa. Kirjojen nimet ja lainaajat kortistoitiin ja kirkkoherra ja lukkari määräsi ajan, minkä verran kirjoja voitiin pitää lainassa. Jos kirjat tärvättiin, niistä perittiin hinta. (Mikkelin lääninarkisto). Alku oli luonnollisesti vaatimaton. Kirjaston kokoelmat karttuivat hitaasti ja lainaustoiminta oli hiljaista: v. 1908 kirjattiin 117 lainausta. Kirjastoja syntyi vuosisadan vaihteessa myös pitäjään perustettuihin kansakouluihin, joista kirjoja lainattiin sekä oppilaille että lukemishaluisille kyläläisille. Kirjasto toimi myöhemmin Heinäveden kunnan lainakirjaston nimellä Hasumäen kansakoululla. Nuorisoseura ja työväenyhdistys harjoittivat myös kirjastotoimintaa. Näistä edistysseurojen kirjastoista kirjoittaa toukokuussa 1917 asetettu kirjastotoimikunta : Yksi vika näillä kirjastoilla on erittäin huomattava, ne ovat yksipuolisia, kuvastaen vain perustajainsa maailmakatsomusta ja harrastusta. Useimmat kirjaston kirjoista olivat huonokuntoisia ja kirjastoon sopimattomia. Ensimmäinen Heinäveden kunnan lainakirjaston säilynyt pöytäkirja kirjaston tarkastuksesta 15.10.1907 kertoo, että kirjaston kokoelmia ei ole tarpeellisesti lisätty ja se on sisällöltään vanhentunut: Uusimpaa kirjallisuutta ei kirjastoista löydy nimeksikään. Pöytäkirjan allekirjoittivat kirjastonhoitaja Lonny Kinnunen ja puheenjohtaja Hanna Eronen. Kokouksessa päätettiin pienen lainausmaksun kantamisesta, ehdotus oli 5 penniä kustakin lainauksesta. Varoja kirjastolle saatiin myös viinaverorahoina, lahjoituksina eri seuroilta ja testamentteina. Kauppias Fredrik Pölläsen testamentti oli huomattava, hän lahjoitti varat kirjojen ostoon kolmena vuotena peräkkäin yhteensä 1500 markan edestä.
KIRJASTOLAITOKSEN PERUSTAMINEN Toukokuussa 1917 asetti Heinäveden kuntakokous toimikunnan tekemään ehdotusta kirjastolaitoksen järjestämisestä kuntaan. Toimikuntaan kuuluivat Adolfina Savolainen, Lonny Kinnunen, J.K. Selin, Emil Luostarinen ja A. Liukko. Toimikunnan esityksestä Heinäveden kuntakokous on 29. joulukuuta 1917 tekemällään päätöksellä perustanut kirjastolaitoksen, johon kuuluu yksi kantakirjasto ja piirikirjastoja. Kantakirjaston johtokuntaan valittiin opettaja Adolfina Savolainen, neiti Elsa Kinnunen, opettaja Aaro Liukko, kaupanhoitaja Otto Piekiäinen, vuokraaja Emil Luostarinen ja suutari Toivo Pakarinen, puheenjohtajana toimi Aaro Liukko. Perustettavan uuden kantakirjaston pohjaksi saatiin Hasumäen kansakoulun johtokunnan ja Hasumäen nuorisoseuran lahjoittamat kirjastot. Ensimmäiseksi kirjastonhoitajaksi valittiin 16. kesäkuuta 1918 pidetyssä kirjaston johtokunnan kokouksessa neiti Elsa Kinnunen. Vihtarin kylälle oli perustettu kirjasto marraskuun 2. päivänä 1907. Ensimmäiset piirikirjastot perustettiin Vihtariin v.1922, Lammulle v. 1923 ja Rummukkalaan v. 1923. Myös Kypäräjärvelle on kirjaston pöytäkirjojen mukaan perustettu piirikirjasto jo v. 1921, mutta tästä kirjastosta ei löydy toimintakertomustietoja. KIRJASTON TOIMINTA SATULINNASSA Kirjasto toimi "Satulinnassa" vuodesta 1917 vuoteen 1966. Aluksi kirjastolla oli käytössä yksi huone, myöhemmin kaksi kirjastohuonetta. Kirjastoa pidettiin avoinna kolmena päivänä viikossa. Alussa lainauksista perittiin maksua kirjan sivumäärän mukaan; 200- sivuisesta 10 penniä, alle 500-sivuisesta 20 penniä ja siitä yli menevistä 30 penniä. Piirikirjastot, joita oli toiminnan ollessa laajimmillaan 17, toimivat tavallisesti kansakoulujen luokkahuoneissa ja yleensä tilapäisesti myös yksityisten kyläläisten kotona. Piirikirjastoja perustettiin vielä 1950- ja 1960-luvuilla. Kantakirjasto ja piirikirjastot säilyivät entisellään aina vuoteen 1962, jolloin uusi kirjastolaki muutti piirikirjastot sivukirjastoiksi ja kantakirjaston pääkirjastoksi. KINNUSET KIRJASTONHOITAJINA Pietarista oli Heinävedelle muuttanut apteekkari H. K. Kinnunen 12.1.1891. Hänen vaimonsa Augusta Leontina Kinnunen (o.s. Mokroff s. 7.10.1855, k. 6.12.1918) otti leskeksi jäätyään kirjaston hoitoonsa. Apteekkari kuoli v. 1902. Perhe asui Harjula nimisessä paikassa. Heillä oli tytär nimeltään Elsa Kinnunen, joka oli syntynyt Helsingissä
(s.30.4.1885, k. 8.12.1953). Elsa pysyi naimattomana ja toimi opettajattarena sekä kamreerina Säästöpankissa. Hän oli ensimmäinen varsinainen kirjastonhoitaja sivutoimisesti. Kirjaston hän otti hoitoonsa Lonny Kinnusen kuoltua v. 1918. Elsan hoidokki Ester Augustintytär Pesonen (s. 26.4.1904, k. 3.6.1978) otettiin virallisesti Elsa Kinnusen ottotyttäreksi 26.10.1951, jolloin hänen nimensä muuttui Kinnuseksi. Kirjastonhoitaja Elsa Kinnunen kuoli vuoden 1953 joulukuussa. Hänen seuraajakseen valittiin kantakirjastonhoitajan virkaa hoitamaan neiti Ester Kinnunen 1.4.1954 lukien. Hän oli jo hoitanut virkaa Elsa Kinnusen sairauden aikana 2.12.1953 alkaen. Satulinnassa asuivat kirjastonhoitajat Elsa ja Ester Kinnunen. Kirjastonhoito oli siten Kinnusten suvun hallinnassa aina vuoteen 1976 saakka, jolloin Pikkuli jäi eläkkeelle 72- vuotiaana. Kaikkia kirjastoja, myös kantakirjastoja hoidettiin sivutoimisesti ja siksi niiden aukioloajat olivat lyhyet ja usein myös epäsäännölliset. Piirikirjastoja hoitivat useimmiten koulujen opettajat ja joskus myös muut kyläläiset. Piirikirjastojen virat olivat usein avoimina. Vielä 1950-luvulla kantakirjaston aukioloajat olivat keskiviikkona klo 15 17, lauantaina klo 13 16 ja sunnuntaina 12 13 eli yhteensä 6 tuntia viikossa. Piirikirjastot olivat avoinna varsinaisesti kaksi tuntia viikossa, mutta kirjoja kyllä lainattiin halukkaille muunakin aikana. Kirjastolautakunta kokoontui viimeisen kerran Satulinnassa 11.10.1966. KIRJASTO YHTEISKOULUN YHTEYDESSÄ Pääkirjasto sai uudet tilat Heinäveden Yhteiskoulun lisärakennuksen päähän 12.10.1966. Uusissa tiloissa kirjasto aloitti musiikkikirjastotoiminnan ja kirjastoon saatiin erillinen lehtilukusali ja käsikirjasto, tilaa oli yhteensä 154 neliötä. Tulevaisuuden suunnitelmiin kirjastolautakunta jätti jo v. 1965 kirjastoautohankkeen, joka toteutettiin syksyllä 1972. Sivukylien kouluja lakkautettiin jo 1960-luvun lopulla ja sivukirjastoille ei tämän jälkeen näillä kylillä löytynyt tiloja eikä hoitajia. Sivukirjastot toimivat muutoinkin puutteellisissa tiloissa koulujen luokkahuoneissa. Niiden hoitajat vaihtuivat usein eikä uusia päteviä ja halukkaita hoitajia ollut saatavissa. Kaikki sivukirjastot lakkautettiin vuoden 1972 loppuun mennessä. Kirjastoauto aloitti toimintansa heti vuoden 1973 alusta. Uusi auto toi kirjaston palvelut lähelle asiakkaita, jotka ottivat auton innokkaasti vastaan. Kirjaston lainausmäärät lisääntyivät välittömästi verrattuna sivukirjastojen lainausmääriin. Sivukirjastoista oli lainattu v. 1972 yhteensä 12 565 lainaa ja lainaajia oli 840, vastaavat luvut kirjastoauton aloitettua toimintansa olivat v.
1973 27 363 lainaa ja 1162 lainaajaa. Pääkirjastosta lainattiin v. 1973 23 195 lainaa ja lainaajia tilastoitiin 1607. Auton ensimmäinen kuljettaja-hoitaja oli Jorma Taskinen, joka hoitaa tointa myös tällä hetkellä. Vuoden 1976 alusta kirjastoon saatiin päätoiminen kunnankirjastonhoitaja ja samana vuonna myös päätoiminen kirjastoapulaisen virka. Kirjastonhoitajaksi valittiin Aino Sutinen 1.2.1976 alkaen. Hän siirtyi kotitalouden lehtoriksi 31.7.1978. Kunnankirjastonhoitajan virka oli tämän jälkeen useita kertoja haettavana eikä virkaan ollut yhtään hakijaa. Vt. kirjastonhoitajana toimi 1.8.1978 alkaen Mauri Venäläinen Heinävedeltä. Hänet valittiin vakinaisesti kunnankirjastonhoitajan virkaan 21.10.1981. Ensimmäinen päätoiminen kirjastoapulainen Sinikka Kopra aloitti työnsä kirjastossa maaliskuussa 1976. KEHITYKSEN VUOSIKYMMENET Koko 1970-1980 luku olivat kirjastolaitoksen kannalta kehityksellistä ja muuttuvaa aikaa. Kirjastoverkko muuttui kokonaisuudessaan, kirjastoon saatiin päätoimisia virkailijoita ja työntekijöitä. Toimintaedellytykset paranivat tänä aikana huomattavasti ; aineiston määrä monipuolistui ja moninkertaistui, aukioloajat lähes kolminkertaistuivat. Kirjaston lainaajamäärät ja lainaukset lisääntyivät vaikka kunnan asukasluku pienentyi. Samaa tahtia lisääntyi myös kiinnostus kirjastoa kohtaan. v. 1965 lainoja 15 655 lainaajia 1226 v. 1975 lainoja 49 961 lainaajia 2072 v. 1985 lainoja 95 269 lainaajia 2301 v. 1991 lainoja 110 719 lainaajia 2421 v. 2009 lainoja 79 448 lainaajia 1763 Uusi kirjastotalo Varjentiini Nykyisen kirjasto/kansalaisopiston rakennustyöt alkoivat vuonna 1988. Kirjasto avattiin asiakkaille 15.11.1989 ja vihittiin kirjaston 130-vuotisjuhlan merkeissä 11.3.1990. Uudessa talossa ovat kaikki kirjastopalvelut ensi kertaa saman katon alla, asianmukaisissa tiloissa. Rakennuksessa on tilaa 643 neliömetriä kirjaston käytössä. Koko rakennuksen tila on noin 1000. Rakennuksen suunnittelijana toimi rakennusarkkitehti Arja Liukkonen. Uusi kirjasto-/kansalaisopistorakennus nimettiin Heinäveden kirjastolaitoksen perustajan kirkkoherra Wargentinin mukaan Varjentiiniksi.
Kirjaston lainausjärjestelmä muutettiin atk-lainaukseen, joka aloitettiin pääkirjastossa 5.6.1991. Uutena toimintamuotona kirjasto aloitti videolainauksen 1.10.1990. Henkilökunnan määrä on pudonnut viidestä kokopäiväisestä kirjastoammatillisesta viranhaltijasta tämän päivän kolmeen ja puoleen kokopäiväiseen henkilöön.