TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN MUKAISEN MENETTELYN OPAS
Sisällysluettelo I luku MENETTELYN KULKU...1 Ensimmäinen käsittely (ei määräaikaa)...1 Euroopan parlamentin toinen käsittely [määräaika: 3 (+1) kuukautta]...5 Neuvoston toinen käsittely [määräaika: 3(+1) kuukautta]...6 Sovittelu [6 (+2) viikkoa]...8 Valmistelut...8 Sovittelukomitean työskentely...9 EP:n ja neuvoston kolmas käsittely [määräaika: 6 (+2) viikkoa]...11 II luku PUHEENJOHTAJAVALTIO...13 1. Työskentelyn suunnittelu...13 2. Puheenjohtajavaltion osuus tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn eri vaiheissa...14 Ensimmäinen käsittely...14 a) Rinnakkainen tarkastelu komission yksiköiden tehtävä...14 b) Kolmikantakokoukset...15 c) Epäviralliset neuvottelukokoukset...16 EP:n toinen käsittely...16 Neuvoston toinen käsittely...17 Tarkistusten käsittely työryhmässä...17 Säädöksen antaminen...17 Sovittelukomitean koollekutsuminen...18 Sovittelu...19 Valmisteluvaihe...19 Sovittelukomitean kokous...19 III luku NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ...20 LIITE I...21 Tekstit...21 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla...21 Julistus määräaikojen noudattamisesta yhteispäätösmenettelyssä...24 LIITE II...25 Yhteinen julistus...25
LIITE III...30 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn oikeusperustat...30 LIITE IV...38 Yhteispäätösmenettely yhteenveto...38 LIITE V...39 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely määräajat...39 LIITE VI...40 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely tehtävänjako neuvoston pääsihteeristössä...40
I LUKU MENETTELYN KULKU Ensimmäinen käsittely (ei määräaikaa) Komissio, jolla on aloiteoikeus, antaa säädösehdotuksensa samanaikaisesti Euroopan parlamentille (EP) ja neuvostolle. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely voidaan myös käynnistää jäsenvaltioiden neljäsosan aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta tai unionin tuomioistuimen pyynnöstä. Mahdollisuus saada tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen (entinen "yhteispäätösmenettely") käsiteltävät asiat päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä edellyttää, että asiaa käsitellään rinnakkain molemmissa toimielimissä, tietoja vaihdetaan tiiviisti ja neuvoston puheenjohtajavaltiolla on jatkuvasti valmius tunnustelu- ja neuvotteluyhteyksiin EP:n kanssa. Säädöksen, joka tällöin annetaan Euroopan parlamentin kannan mukaisena, täytyy siksi käydä jo aiemmin läpi lingvistijuristien suorittama viimeistely. Kun EP on äänestänyt täysistunnossa ensimmäisen käsittelyn kannastaan, on kaksi vaihtoehtoa: a) Neuvosto hyväksyy EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan. Tässä tapauksessa eli kun rinnakkaisessa ensimmäisessä käsittelyssä on päästy yhteisymmärrykseen säädös annetaan. Säädös komission ehdotuksen teksti, jos EP ei ole tehnyt tarkistuksia, tai komission tarkistettu ehdotus annetaan EP:n kannan mukaisena (asiak. PE-CONS), minkä jälkeen se toimitetaan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi (asiak. LEX PE-CONS) ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL). 1
b) Neuvosto ei hyväksy EP:n ensimmäisen käsittelyn kantaa. Tässä tapauksessa eli kun yhteisymmärrykseen ei ole päästy neuvosto vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa. Lingvistijuristien suorittaman viimeistelyn jälkeen ensimmäisen käsittelyn kannan teksti toimitetaan EP:lle yhdessä sen perustelujen sekä mahdollisten neuvoston ja/tai komission antamien, neuvoston pöytäkirjaan merkittävien lausumien kanssa. Komissio antaa EP:lle täydellisen selvityksen kannastaan. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn tuloksena on siis joko EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksyminen tai EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan hylkääminen ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (EP:n toisen käsittelyn aihe) vahvistaminen. 2
p.m.: EP:n ensimmäisen käsittelyn kulku 1 Saatuaan komission ehdotuksen EP:n puhemies siirtää sen asiasta vastaavaan parlamentin valiokuntaan sisällön tarkastelua varten ja tarvittaessa muihin valiokuntiin, jotka voivat antaa asiassa lausunnon (EP:n työjärjestyksen 49 art.). Kun ehdotuksen tarkastelussa noudatettavasta menettelystä on päätetty, valiokunta nimeää komission ehdotusta varten esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se ole jo tehnyt niin komission vuotuisen lainsäädäntöohjelman perusteella (EP:n työjärjestyksen 45 art.). Esittelijän tehtävänä on esitellä mietintöluonnos parlamentin valiokunnalle. Luonnoksessa esittelijä esittää yhteenvedon komission ehdotuksesta ja eri osapuolten näkökannoista. Parlamentin valiokunnassa käytävän keskustelun aikana komissiolla on mahdollisuus puolustaa ehdotustaan ja vastata valiokuntaan kuuluvien parlamentin jäsenten kysymyksiin. Valiokunta tarkistaa ensin oikeudellisen perustan (37 art.). Ehdotusta käsitellessään asiasta vastaava parlamentin valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille tietoja kyseisen ehdotuksen etenemisestä neuvostossa ja sen työryhmissä (39 art.). Täysistunto käsittelee säädösehdotusta asiasta vastaavan valiokunnan laatiman mietinnön pohjalta (55 art.), joka sisältää mahdolliset tarkistukset ehdotukseen, luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi sekä tarvittaessa perustelut. Täysistunto voi myös käsitellä säädösehdotusta ilman mietintöä tai yksinkertaistettua menettelyä noudattaen (46 art.). Päätöslauselmaluonnoksessa valiokunta ehdottaa täysistunnolle komission ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä tai tarkistusten tekemistä siihen (EP:n työjärjestyksen 55 artiklan 2 kohta). Valiokunnan mietinnön hyväksymisen jälkeen parlamentin jäsen tai jäsenten ryhmä tai itse esittelijä, usein jonkin poliittisen ryhmän nimissä, voi vielä esittää tarkistuksia täysistuntokäsittelyn aikana. Periaatteessa poliittiset ryhmät sovittavat kantansa yhteen valiokunnan ja täysistunnon keskustelujen ja äänestysten aikana. 1 Artiklojen numerointi: EP:n työjärjestys, seitsemäs vaalikausi (joulukuu 2009). 3
Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely ensimmäinen vaihe Ei määräaikaa 3 (+ 1) kk EP ensimmäinen käsittely EP toinen käsittely Tarkistukset Ehdotus hyväksytään Komission ehdotus Säädös annetaan EP:n ensimmäisen käsittelyn tulos hyväksytään Tulos hylätään Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta lecture Neuvosto ensimmäinen käsittely 4
Euroopan parlamentin toinen käsittely [määräaika: 3 (+1) kuukautta] EP:n toisen käsittelyn kolmen kuukauden määräaika alkaa neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vastaanottopäivästä (periaatteessa EP:n täysistuntoviikkojen maanantai). 1 Määräaikaa voidaan pidentää kuukaudella Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta. Asiasta on äänestettävä täysistunnossa määräajan kuluessa ja viimeistään neljännen kuukauden lopussa. Määräaika koskee äänestystä täysistunnossa eikä äänestystuloksen toimittamista neuvostolle. Parlamentin valiokunta tarkastelee neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaa ja laatii suosituksensa. Täysistunto tekee päätöksensä tämän suosituksen perusteella ja äänestää asiasta. Äänestystulos voi johtaa kolmeen erilaiseen tilanteeseen: a) Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksyminen: Tässä tapauksessa säädös katsotaan annetuksi neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisesti. Näin ollen säädös (= neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, joka esitetään LEX PE-CONS -asiakirjana) toimitetaan suoraan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi ja julkaistaan EUVL:ssä. Samaa menettelyä sovelletaan, jos EP ei tee ratkaisuaan neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta kolmen + yhden kuukauden määräajassa. b) Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hylkääminen: Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hylkääminen EP:n jäsenten enemmistöllä (vähintään 369 ääntä) päättää menettelyn, jolloin katsotaan, ettei ehdotettua säädöstä ole hyväksytty. Asiaan voidaan palata vain komission uuden ehdotuksen perusteella. 1 EP on edelleen neuvoston kanssa eri mieltä ja katsoo, että määräaika alkaa vasta siitä, kun puhemies ilmoittaa täysistunnossa neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan toimittamisesta (EP:n työjärjestyksen 61 art.). 5
c) Ehdotus tarkistuksiksi neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan: Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan tehtävät tarkistukset hyväksytään EP:n jäsenten enemmistöllä. Äänestystulos toimitetaan neuvostolle ja komissiolle, jonka on annettava lausunto tarkistuksista. Neuvoston toinen käsittely [määräaika: 3(+1) kuukautta] Neuvoston toisen käsittelyn määräaika alkaa EP:n toisen käsittelyn tarkistusten virallisesta vastaanottamisesta. Neuvosto voi hyväksyä tai hylätä tarkistukset 2 : a) Tarkistukset hyväksytään (neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, mutta yksimielisesti, jos komissio on antanut tarkistuksista kielteisen lausunnon), jolloin säädös katsotaan annetuksi. Jos neuvosto hyväksyy kaikki tarkistukset, säädös katsotaan annetuksi näin tarkistetun neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan muodossa. Tämän jälkeen säädösteksti (LEX PE- CONS -asiakirja) toimitetaan suoraan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi ja julkaistaan EUVL:ssä. b) Kaikkia tarkistuksia ei hyväksytä sovittelukomitean koollekutsuminen Neuvoston puheenjohtaja kutsuu yhteisymmärryksessä EP:n puhemiehen kanssa koolle sovittelukomitean kuuden (+ kahden) viikon kuluessa siitä, kun neuvosto on hylännyt tarkistukset. 2 Neuvoston on saatava komission lausunto EP:n tarkistuksista, ennen kuin se voi päättää hyväksyä tai hylätä ne. 6
Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely toinen vaihe 3 (+ 1) kk 3 (+1) kk 6 (+2) viikkoa EP toinen käsittely Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hylätään Säädöstä ei anneta Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hyväksytään Säädös annetaan Säädös annetaan Tarkistukset Sovittelukomitean koollekutsuminen valmisteluvaihe Tarkistukset hyväksytään Tarkistukset hylätään Neuvosto toinen käsittely 7
Sovittelu [6 (+2) viikkoa] Valmistelut Sovittelukomitean työskentelyn määräaika, jota voidaan pidentää enintään kahdella viikolla EP:n tai neuvoston aloitteesta ja niiden yhteisellä sopimuksella, alkaa sen ensimmäisestä kokouksesta. Ennen kyseistä päivää on välttämätöntä suorittaa valmisteluja. Koko sovittelukomitean koollekutsumiseksi määrätty kuuden (+ kahden) viikon määräaika sekä aika siitä hetkestä, kun on todettu olevan poliittisesti mahdotonta hyväksyä EP:n toisessa käsittelyssä tekemät tarkistukset, asiaakoskevan päätöksen tekemiseen neuvostossa voidaan käyttää teknisiin ja neuvotteluyhteyksiin, joiden tarkoituksena on lähentää kantoja ennen sovittelukomitean ensimmäistä kokousta. Coreperin puheenjohtaja johtaa neuvoston osalta sovittelukomiteaa edeltäviä neuvottelukokouksia 3 joko Coreperin toimeksiannon pohjalta tai puheenjohtajavaltion nimissä ja esittää neuvostossa laajasti kannatettuja ehdotuksia. Kolmikantakokousten tulokset annetaan Coreperin tarkasteltavaksi. Joissakin asioissa kolmikantakokouksia voivat edeltää tai seurata kaikkien kolmen toimielimen sihteeristöjen väliset tekniset kokoukset, joihin joskus osallistuu myös työryhmän puheenjohtaja. Kaikkien sovittelukomitean ensimmäistä kokousta edeltävien kolmikantakokousten ja teknisten kokousten olisi mahdollisimman usein johdettava sovittelun päättämiseen kyseisessä ensimmäisessä kokouksessa, joskus jopa pelkkänä toteamuksena yhteisymmärrykseen pääsemisestä ("A-kohta" neuvoston istuntojen terminologiassa). Muissa tapauksissa tarvitaan useita sovittelukomitean kokouksia, jotta päästään yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä. Ennen kutakin näistä kokouksista voidaan myös järjestää epävirallisia kolmikantakokouksia ja teknisiä kokouksia. 3 Epävirallisia kolmikantakokouksia, joihin osallistuvat parlamentin ja neuvoston valtuuskunnat sekä komissio, joka tekee tarvittavia aloitteita edistääkseen valtuuskuntien kantojen lähenemistä. 8
Sovittelukomitean työskentely Sovittelukomiteassa kokoontuvat parlamentin ja neuvoston valtuuskunnat, joihin kumpaankin kuuluu 27 jäsentä. Komitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Euroopan parlamentin varapuhemies ja puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion ministeri. Neuvoston valtuuskuntaan kuuluvat neuvoston jäsenet tai heidän edustajansa. Yleensä se koostuu jäsenvaltioiden edustajista Coreperissä. Euroopan parlamentin valtuuskuntaan kuuluu 27 jäsentä ja 27 varajäsentä (näillä ei ole äänioikeutta, paitsi jonkun heidän poliittisen ryhmänsä varsinaisen jäsenen poissa ollessa). EP:n kolme varapuhemiestä ovat sovittelukomitean pysyviä jäseniä ja toimivat vuorotellen sen puheenjohtajina. Poliittiset ryhmät nimeävät 24 muuta valtuuskuntaan kuuluvaa parlamentin jäsentä. Suurin osa heistä kuuluu asiasta vastaavaan parlamentin valiokuntaan. Useimmissa tapauksissa EP:n valtuuskunta tekee päätöksensä yksimielisesti. Jos asiasta äänestetään, mikä voi tapahtua missä tahansa sovittelun vaiheessa, myös menettelytapakysymyksissä, päätösten tekemiseen tarvitaan vähintään 14 puoltavaa ääntä. Komissio, jota edustaa periaatteessa asiasta vastaava komission jäsen, osallistuu sovitteluun ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen EP:n ja neuvoston kantojen lähenemistä. Aloitteet voivat olla erityisesti kompromissiehdotuksia, joissa otetaan huomioon neuvoston ja EP:n kannat ja noudatetaan perustamissopimuksessa komissiolle annettua tehtävää. Komission kanta ei kuitenkaan vaikuta sovittelukomitean yhteisen tekstin hyväksymiseen vaadittavaa enemmistöä koskeviin sääntöihin: määräenemmistö neuvoston valtuuskunnassa 4 ja yksinkertainen enemmistö EP:n valtuuskunnassa. Komission aloiteoikeudella ei siis ole merkitystä sovitteluvaiheessa (ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artikla). 4 Ks. liite III yksimielisyydestä noudatettaessa tavanomaista lainsäätämisjärjestystä. 9
Välittömästi ennen sovittelukomitean kokousta molemmat puheenjohtajat ja komission jäsen pitävät virallisen kolmikantakokouksen, jossa käydään läpi sovittelun pääkohdat ja etsitään parasta mahdollista tapaa käsitellä niitä kokouksessa. Kolmikantakokousta edeltää yleensä kummankin valtuuskunnan valmistelukokous. Komitean käytettävissä ovat komission ehdotus, neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, Euroopan parlamentin ehdottamat tarkistukset, komission lausunto niistä (kokousasiakirja) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuskuntien yhteinen työskentelyasiakirja. Työskentelyasiakirjassa on yleensä kaksi osaa: A-osassa ovat asiat, joista on jo päästy yhteisymmärrykseen valmisteluvaiheessa ja B-osassa avoimet asiat yhdessä kummankin osapuolen neuvottelukannan kanssa (nelisarakkeinen yhteenvetotaulukko). Sovittelukomitea kokoontuu vuorotellen neuvoston ja EP:n tiloissa. Tätä vuorottelusääntöä sovelletaan sekä eri asiakokonaisuuksiin että niiden osiin, ja säännöstä tehdään lukuisia poikkeuksia käytännön järjestelyihin liittyvistä syistä (käytettävissä olevat kokoussalit ja/tai tulkkaus). Kokouksissa sovelletaan neuvoston istuntojen kielijärjestelyä (23 kieltä). Sovittelukomitean ensimmäistä kokousta isännöivä toimielin vastaa yhteisen tekstin ja saatekirjeen viimeistelystä ja säädöksen toimittamisesta Euroopan parlamentin puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan allekirjoitettavaksi, sen jälkeen kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat lopullisesti antaneet kyseisen säädöksen, sekä säädöksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 10
Kun yhteisestä tekstistä on päästy yhteisymmärrykseen sovittelukomiteassa tai myöhemmin sovittelukomitean puheenjohtajien välisellä kirjeenvaihdolla, neuvoston pääsihteeristö, tai EP:n pääsihteeristö, jos sovittelukomitean ensimmäinen kokous on pidetty sen tiloissa, laatii periaatteessa neuvotteluissa käytetyllä kielellä ehdotuksen säädöksen tekstiksi. Lingvistijuristien suorittaman viimeistelyn jälkeen asiakirja on saatavilla unionin kielillä. Yhteinen teksti lähetetään EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle kirjeellä, jonka allekirjoittavat sovittelukomitean puheenjohtajat (yleensä Coreperin puheenjohtaja allekirjoittaa neuvoston puheenjohtajan puolesta). Tämä yhteisen tekstin saatekirje, joka toimii sovittelukomitean pöytäkirjana ja jossa mainitaan mahdolliset lausumat, lähetetään tiedoksi myös sille komission jäsenelle, joka on osallistunut sovittelukomitean työskentelyyn. 5 Jos komitea ei hyväksy yhteistä tekstiä sille perustamissopimuksessa annetussa määräajassa, katsotaan, ettei ehdotettua säädöstä ole hyväksytty. EP:n ja neuvoston kolmas käsittely [määräaika: 6 (+2) viikkoa] Jos sovittelukomitea hyväksyy yhteisen tekstin, kolmannen käsittelyn tarkoituksena on, että kumpikin toimielin hyväksyy yhteisen tekstin mukaisen säädöksen, Euroopan parlamentti annettujen äänten enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä. Jos jompikumpi näistä kahdesta toimielimestä ei tämän määräajan kuluessa anna hyväksymistään ehdotetulle säädökselle, katsotaan, ettei sitä ole hyväksytty. Kolmannen käsittelyn määräaika on kuusi viikkoa, ja se alkaa yhteisen tekstin hyväksymispäivästä, joka ei välttämättä ole sama kuin sovittelukomitean viimeisen kokouksen päivämäärä, vaan päivä, jona sovittelukomitean puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet yhteisen tekstin saatekirjeen, joka osoitetaan EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle. Kuuden viikon määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella viikolla EP:n ja neuvoston aloitteesta ja niiden yhteisellä sopimuksella. 5 Sovittelukomitean tehtävän ja toimivallan osalta ks. asia C-344/04, International Air Transport Association v. Department for Transport, tuomio 10.1.2006, Kok. s. I-403, 49 63 kohta. 11
Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely kolmas vaihe 6 (+2) viikkoa 6 (+2) viikkoa EP kolmas käsittely Säädöstä ei anneta Yhteinen teksti hylätään Säädöstä ei anneta Sovittelu epäonnistuu Yhteinen teksti hyväksytään Sovittelukomitea Säädös annetaan Yhteinen teksti Yhteinen teksti hyväksytään Yhteinen teksti hylätään Säädöstä ei anneta Neuvosto kolmas käsittely 12
II LUKU PUHEENJOHTAJAVALTIO 1. Työskentelyn suunnittelu Laatiessaan työohjelmansa kukin puheenjohtajavaltio varaa tietyn määrän päiviä sovittelukomitean kokouksille. 6 Työohjelma laaditaan periaatteessa vuosi etukäteen EP:n ja neuvoston sihteeristöjen välillä ja yhteisymmärryksessä kummankin toimielimen johdon kanssa. Kokouspäivien määrääminen edellyttää, että parlamentin ja neuvoston valtuuskuntien jäsenet ovat käytettävissä, erityisesti puheenjohtajavaltion hallituksen se jäsen, jonka on toimittava sovittelukomitean toisena puheenjohtajana. Kunkin puolivuotiskauden alussa tai vähän sitä ennen Coreperin puheenjohtaja ottaa periaatteessa alustavasti yhteyttä sovittelusta vastaaviin kolmeen varapuhemieheen sekä parlamentin niiden valiokuntien puheenjohtajiin ja esittelijöihin, jotka vastaavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen käsiteltävistä asioista, jotta eri asioiden tilanteesta voitaisiin keskustella ja suunnitella yhdessä työohjelma ja menettelytavat tärkeimmille puheenjohtajakaudella käsiteltäville asioille. Keskustelussa voitaisiin käsitellä a) asioita, joiden osalta sovittelu osoittautuu välttämättömäksi EP:n toisen käsittelyn perusteella tai se on todennäköistä EP:n tulevan toisen käsittelyn ennakoitavien tulosten perusteella, b) EP:n toiseen käsittelyyn tulevia asioita, joiden osalta tietojenvaihto ja epäviralliset neuvottelut EP:n ja neuvoston välillä saattavat osoittautua hyödyllisiksi sovittelun välttämiseksi, 6 Käytännössä monet näistä päivistä käytetään säännöllisesti epävirallisiin kolmikantakokouksiin. Muita sovittelukomitean kokouspäiviä määrätään tarpeen mukaan kunkin puolivuotiskauden aikana. 13
c) ensimmäiseen käsittelyyn tulevia asioita, jotka on mahdollista saattaa päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä. Tätä ensimmäistä yhteydenottoa Coreperin puheenjohtajan tasolla voivat seurata yhteydet neuvoston työryhmien puheenjohtajien ja esittelijöiden välillä työohjelman tarkastelemiseksi yksityiskohtaisemmin, erityisesti EP:n ensimmäiseen tai toiseen käsittelyyn tulevien asioiden osalta. Neuvoston ja EP:n sihteeristöt järjestävät tapaamiset ja laativat kummankin toimielimen johdon ohjeiden mukaan valmisteluasiakirjat (ensisijaisten asioiden luettelointi, alustava työohjelma ja menettelytapoja koskevat ehdotukset). Ensimmäiseen käsittelyyn tulevien asioiden tarkastelu niin neuvoston työryhmissä ja Coreperissä kuin EP:n valiokunnissa on suunniteltava siten, että työskentely on tietyssä määrin rinnakkaista. 2. Puheenjohtajavaltion osuus tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn eri vaiheissa Ensimmäinen käsittely a) Rinnakkainen tarkastelu komission yksiköiden tehtävä Puheenjohtajavaltion on aluksi huolehdittava kunkin asian osalta komission ehdotuksen tarkastelusta työryhmätasolla ja vietävä asia tarpeen mukaan Coreperiin. Asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan on tarkasteltava asiaa samanaikaisesti. 14
Neuvoston työryhmä tarkastelee komission ehdotusta seuraten samalla asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan työskentelyn etenemistä. Komission yksiköillä, jotka osallistuvat kokouksiin EP:ssa ja neuvostossa, voi olla merkittävä tiedonvälitystehtävä, jossa on noudatettava kuitenkin kunkin toimielimen työskentelysääntöjä. b) Kolmikantakokoukset Kun asian käsittely on edennyt siihen vaiheeseen, että valtuuskuntien kannat asiassa esiin tulleisiin pääkysymyksiin ovat tiedossa, puheenjohtajavaltio voi ottaa yhteyttä Euroopan parlamentin edustajiin valiokuntatasolla (parlamentin valiokunnan esittelijä tai puheenjohtaja). Myös komission virkamiehet osallistuvat näihin tapaamisiin, joita kutsutaan "epävirallisiksi kolmikantakokouksiksi" ja joissa puheenjohtajavaltiota (työryhmän tai Coreperin puheenjohtaja) avustavat asiasta vastaava pääosasto ja yleisten poliittisten kysymysten osaston yhteispäätösyksikkö. Sen jälkeen kun näissä alustavissa yhteyksissä on voitu selventää osapuolten näkemyksiä, todeta tärkeimmät erimielisyydet ja tehdä näin ensimmäinen arvio mahdollisuuksista saattaa asia päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä, puheenjohtajavaltio antaa tulokset Coreperin käsiteltäväksi (parlamentissa annetaan tulokset valiokunnan käsiteltäväksi). Mahdollisen työryhmäkäsittelyn jälkeen Coreper arvioi mahdollisuudet yhteisymmärrykseen pääsemiseen ensimmäisessä käsittelyssä ja laatii tarvittaessa kompromissiehdotuksia. 15
c) Epäviralliset neuvottelukokoukset Joissakin asioissa alustavien yhteyksien jälkeen voidaan järjestää epävirallisia neuvottelukokouksia, joissa puheenjohtajavaltiolla on periaatteessa Coreperin antama toimeksianto. Näissä epävirallisissa neuvottelukokouksissa Coreperin puheenjohtaja ja EP:n edustaja(t) pyrkivät lähentämään toimielintensä kantoja, jotta EP:n ensimmäisessä käsittelyssä saataisiin aikaan tulos (tarkistuksia komission ehdotukseen tai ei tarkistuksia), jonka neuvosto voi hyväksyä. Silloinkin kun on selvää, ettei yhteisymmärrykseen päästä ensimmäisessä käsittelyssä, yhteyksien jatkaminen parlamentin kanssa voi olla perusteltua erimielisyyksien rajaamiseksi ja EP:n mahdollisten toisen käsittelyntarkistusten määrän vähentämiseksi. Ensimmäiselle käsittelylle ovat siis ominaisia jatkuvat yhteydet tai neuvottelut parlamentin kanssa, minkä jälkeen parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tapaamisten tuloksia ja vahvistavat neuvottelukantansa. Näin toimitaan myös sovittelun valmisteluvaiheessa. EP:n toinen käsittely Menettelyn tässä vaiheessa neuvoston on seurattava tarkoin parlamentin työskentelyä. Joidenkin asioiden osalta puheenjohtajavaltio voi joutua ottamaan yhteyttä EP:n edustajiin helpottaakseen neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksymistä, välttääkseen sen hylkäämisen tai saadakseen EP:n rajoittumaan sellaisiin tarkistuksiin neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan, jotka neuvosto voi hyväksyä. Tässä tapauksessa järjestetään kolmikantakokouksia ja epävirallisia neuvottelukokouksia kuten ensimmäisen käsittelyn aikana. 16
Neuvoston toinen käsittely 7 Tarkistusten käsittely työryhmässä Saatuaan EP:n toisen käsittelyn tuloksista pääsihteeristön ilmoituksen, jonka liitteenä on EP:n päätöslauselma ja ehdotetut tarkistukset, puheenjohtajavaltio toimittaa EP:n tarkistukset mahdollisimman pian työryhmän käsiteltäväksi. Käsittelyn on oltava perusteellinen, eikä se saa rajoittua vain hylättyjen ja neuvoston hyväksyttävissä olevien tarkistusten toteamiseen (tai yksinkertaisesti kaikkien tarkistusten hylkäämiseen). Ellei kaikkia tarkistuksia hyväksytä, työryhmän on aloitettava mahdollisten kompromissien tarkastelu ja ehdotettava niitä Coreperille jo ensimmäisessä selvityksessään. Säädöksen antaminen Jos työryhmän käsittelyn tulos, jonka Coreper vahvistaa, johtaa EP:n tarkistusten hyväksymiseen kokonaisuudessaan, pääsihteeristö laatii I/A-kohtaa koskevan ilmoituksen, jotta neuvosto voi antaa säädöksen (neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta muutettuna tarkistuksilla), ja huolehtii säädöksen julkaisemisesta EUVL:ssä sen jälkeen kun EP:n puhemies, neuvoston puheenjohtaja ja kummankin toimielimen pääsihteerit ovat allekirjoittaneet sen. 7 Jos EP hyväksyy toisessa käsittelyssään neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan, säädös katsotaan annetuksi eikä neuvoston tarvitse suorittaa toista käsittelyä. 17
Sovittelukomitean koollekutsuminen Jos kaikkia tarkistuksia ei hyväksytä, neuvosto ilmoittaa siitä EP:lle ja neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle sovittelukomitean yhteisymmärryksessä EP:n puhemiehen kanssa. Kuuden (+ kahden) viikon määräaika sovittelukomitean koollekutsumiseksi alkaa päivästä, jona neuvosto hylkää tarkistukset. Joissakin monimutkaisissa asioissa puheenjohtajavaltio voi päättää lykätä tarkistusten hylkäämisen toteamista neuvostossa heti sen jälkeen, kun niitä on käsitelty työryhmässä tai Coreperissä, ja käyttää osan neuvoston toiseen käsittelyyn varatusta määräajasta (3(+1) kk) epävirallisiin yhteyksiin EP:n kanssa sovittelun valmistelemiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmän puheenjohtaja, jota avustaa neuvoston pääsihteeristö (PO + yhteispäätösyksikkö), ja esittelijä voivat pitää teknisiä kokouksia komission virkamiesten läsnäollessa. Heti, kun molempien toimielinten alustavat neuvottelukannat on vahvistettu 8, voidaan siirtyä neuvotteluvaiheeseen, joka toteutetaan "epävirallisina kolmikantakokouksena". Tähän kokoukseen osallistuvat neuvoston puolesta Coreperin puheenjohtaja (tuleva puheenjohtaja on läsnä tarkkailijana) ja parlamentin puolesta esittelijä ja toisinaan asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan puheenjohtaja, ja komissiota edustaa periaatteessa asianomainen pääjohtaja. 8 Esitetään nelisarakkeisina yhteenvetotaulukkoina neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, EP:n tarkistukset, EP:n (tai esittelijän) kanta, neuvoston kanta (tai puheenjohtajavaltion ehdotukset) jotka terveysasioissa joulukuussa 1995 käydyistä neuvotteluista lähtien ovat olleet tavanomainen väline neuvotteluissa sovittelun yhteydessä. 18
Sovittelu Valmisteluvaihe Sovittelukomitean ensimmäistä kokousta edeltävänä aikana puheenjohtajavaltion on oltava käytettävissä teknisiä kokouksia (periaatteessa työryhmän puheenjohtaja osallistuu) ja epävirallisia kolmikantakokouksia varten (Coreperin puheenjohtaja osallistuu). Coreper vahvistaa periaatteessa etukäteen neuvoston neuvottelukannat, jotka muodostavat puheenjohtajavaltion toimeksiannon, ja Coreperin puheenjohtaja tiedottaa EP:n kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksista Coreperille. Joissakin tapauksissa Coreperin puheenjohtaja tekee neuvottelualoitteen omalla vastuullaan ja vain puheenjohtajavaltion nimissä. Tätä neuvottelutekniikkaa käytetään yhä useammin. Neuvoston ensimmäinen neuvottelutarjous tehdään usein puheenjohtajavaltion kompromissin muodossa. EP puolestaan antaa usein vastauksensa esittelijän kantana. Esitetyt tarjoukset toimitetaan sen jälkeen neuvoston (Coreperin) ja EP:n valtuuskuntien hyväksyttäväksi. Sovittelukomitean kokous Sovittelukomitean kokousten osalta puheenjohtajavaltion on huolehdittava siitä, että hallituksen jäsen (periaatteessa käsiteltävästä asiasta vastaava ministeri) osallistuu siihen toimien sovittelukomitean toisena puheenjohtajana. Kuten neuvoston istuntojen yhteydessä, puheenjohtajavaltio järjestää yleensä ennen sovittelukokouksia ohjeistustilaisuuden neuvoston pääsihteeristön kanssa. 19
Jotkut asiat edellyttävät useita sovittelukomitean kokouksia. Niiden kokousten välillä on usein tarpeen, että sovittelukomitean toisena puheenjohtajana toimiva ministeri pyrkii poliittisella tasolla neuvostossa kompromisseihin ja neuvottelee niistä parlamenttia edustavan vastapuolensa kanssa. III LUKU NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaan kuuluvassa lainsäädäntötoiminnassa peräkkäisten puheenjohtajavaltioiden käytettävissä on kustakin asiasta vastaava pääosasto, yhteispäätösyksikkö ja oikeudellinen yksikkö. Liitteessä VI olevassa taulukossa esitetään tehtävänjako menettelyn eri vaiheissa neuvoston pääsihteeristössä eri pääosastojen (asiaa käsittelevät yksiköt) ja yhteispäätösyksikön välillä. 20
LIITE I TEKSTIT Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla 1. Jos perussopimuksissa viitataan tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen säädöksen antamisen yhteydessä, noudatetaan seuraavaa menettelyä. 2. Komissio antaa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Ensimmäinen käsittely 3. Euroopan parlamentti vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen neuvostolle. 4. Jos neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin kannan, säädös annetaan sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin kannassa. 5. Jos neuvosto ei hyväksy Euroopan parlamentin kantaa, se vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen Euroopan parlamentille. 6. Neuvosto antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen niistä perusteista, jotka ovat johtaneet neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistamiseen. Komissio antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen omasta kannastaan. Toinen käsittely 7. Jos Euroopan parlamentti kolmen kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta ilmoituksesta: a) hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tai ei ole ilmoittanut kantaansa, säädös katsotaan annetuksi neuvoston kannassa vahvistetussa muodossa; 21
b) hylkää jäsentensä enemmistöllä neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu; c) ehdottaa jäsentensä enemmistöllä tarkistuksia neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan, tämä tarkistettu teksti toimitetaan neuvostolle sekä komissiolle, joka antaa lausunnon näistä tarkistuksista. 8. Jos neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, kolmen kuukauden kuluessa Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten vastaanottamisesta: a) hyväksyy kaikki Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset, säädös katsotaan annetuksi; b) ei hyväksy kaikkia tarkistuksia, neuvoston puheenjohtaja kutsuu yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa kuuden viikon kuluessa koolle sovittelukomitean. 9. Niistä tarkistuksista, joista komissio on antanut kielteisen lausunnon, neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti. Sovittelu 10. Sovittelukomiteassa kokoontuvat neuvoston jäsenet tai heidän edustajansa sekä yhtä monta Euroopan parlamenttia edustavaa jäsentä; komitean tehtävänä on neuvoston jäsenten tai heidän edustajiensa määräenemmistöllä sekä Euroopan parlamenttia edustavien jäsenten enemmistöllä päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston toisessa käsittelyssä vahvistamien kantojen pohjalta kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle. 11. Komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä. 12. Jollei sovittelukomitea hyväksy yhteistä tekstiä kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu. 22
Kolmas käsittely 13. Jos sovittelukomitea hyväksyy yhteisen tekstin mainitussa määräajassa, Euroopan parlamentti ratkaisee annettujen äänten enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä kumpikin kuuden viikon kuluessa tuosta hyväksymisestä, annetaanko säädös yhteisen tekstin mukaisena. Jollei näin tehdä, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu. 14. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tässä artiklassa määrättyä kolmen kuukauden määräaikaa pidennetään enintään yhdellä kuukaudella ja kuuden viikon määräaikaa enintään kahdella viikolla. Erityismääräykset 15. Kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa käsitellään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen jäsenvaltioiden ryhmän aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta taikka unionin tuomioistuimen pyynnöstä, ei 2 kohtaa, 6 kohdan toista virkettä ja 9 kohtaa sovelleta. Näissä tapauksissa Euroopan parlamentti ja neuvosto toimittavat komissiolle säädösehdotuksen sekä ensimmäisen ja toisen käsittelyn kantansa. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää milloin tahansa menettelyn aikana komissiolta lausuntoa, jonka komissio voi myös antaa omasta aloitteestaan. Komissio voi myös tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa osallistua sovittelukomitean työskentelyyn 11 kohdan mukaisesti. 23
Julistus määräaikojen noudattamisesta yhteispäätösmenettelyssä 9 Konferenssi kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota pyrkimään kaikin mahdollisin tavoin siihen, että yhteispäätösmenettely toimii mahdollisimman joutuisasti. Konferenssi muistuttaa, että on tärkeää noudattaa täsmällisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 b artiklassa vahvistettuja määräaikoja, ja painottaa, että mainitun artiklan 7 kohdan mukaiseen mahdollisuuteen kyseisten määräaikojen pidentämiseen olisi turvauduttava vain, jos se on ehdottoman tarpeellista. Missään tapauksessa Euroopan parlamentin toisen käsittelyn ja sovittelukomiteakäsittelyn päättymisen välinen aika ei saisi olla pidempi kuin yhdeksän kuukautta. 9 Amsterdamin sopimuksen hyväksyneen HVK:n päätösasiakirjaan liitetty julistus 34. Julistus on voimassa. 24
LIITE II YHTEINEN JULISTUS 25
26
27
28
29
TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN MUKAISEN MENETTELYN OIKEUSPERUSTAT LIITE III Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 10 14 art. Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut 15 art. 3 kohta Oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin 16 art. 2 kohta Henkilötietojen suojaa valvovat riippumattomat viranomaiset 18 art. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltäminen 19 art. 2 kohta Syrjinnän torjumisen perusperiaatteet 21 art. 2 kohta Unionin kansalaisten liikkumis- ja oleskeluvapauden käyttämisen helpottaminen 24 art. Kansalaisaloite 33 art. Tulliyhteistyö 42 art. ensimmäinen kohta Kilpailusääntöjen soveltaminen maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan Kuultava: ETSK (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea) 43 art. 2 kohta Yhteinen maatalouden markkinajärjestely Kuultava: ETSK 46 art. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus Kuultava: ETSK 10 Lissabonin sopimuksen tultua voimaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttävien säädösten osalta äänestyssääntönä neuvostossa on määräenemmistö (SEU 16 artiklan 3 kohta). Jos kuitenkin säädösehdotuksessa on tavallista lainsäätämisjärjestystä edellyttävän oikeusperustan lisäksi oikeusperusta, joka edellyttää yksimielisyyttä, säädöksen antaminen edellyttää tällöin yksimielisyyttä (esim. SEUT 352 artiklan 1 kohta). 30
Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 10 48 art. Siirtotyöläisten sosiaaliturvaa koskevat säännöt 294 art., jollei 48 art. toisesta alakohdasta muuta johdu 50 art. 1 kohta Sijoittautumisvapaus Kuultava: ETSK 51 art. toinen kohta Tietyn toiminnan sulkeminen sijoittautumisvapautta koskevien määräysten soveltamisalan ulkopuolelle 52 art. 2 kohta Ulkomaalaisten sijoittautumiseen sovellettavaa erityisjärjestelyä koskevien säännösten yhteensovittaminen 53 art. 1 kohta Tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen sijoittautumisvapautta silmällä pitäen 56 art. toinen kohta Palvelujen tarjoamisen vapauden ulottaminen koskemaan kolmansien maiden kansalaisia 59 art. 1 kohta Palvelujen vapauttaminen Kuultava: ETSK 62 art. Tietyn toiminnan sulkeminen palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien määräysten soveltamisalan ulkopuolelle Ulkomaalaisten vapauteen tarjota palveluja sovellettavaa erityisjärjestelyä koskevien säännösten yhteensovittaminen Tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen palvelujen tarjoamisen vapautta silmällä pitäen 64 art. 2 kohta Sellaiset pääomanliikkeet kolmansista maista tai kolmansiin maihin, joihin liittyy suoria sijoituksia 75 art. ensimmäinen kohta Terrorismin ennalta ehkäisemisen alalla toteutettavat hallinnolliset toimenpiteet, joita sovelletaan pääomanliikkeisiin ja maksuihin 31
Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 10 77 art. 2 kohta Rajavalvontaan sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin liittyvät toimenpiteet 78 art. 2 kohta Yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvät toimenpiteet 79 art. 2 kohta Yhteinen maahanmuuttopolitiikka 79 art. 4 kohta Toimenpiteet, joilla kannustetaan ja tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista 81 art. 2 kohta Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla 82 art. 1 kohta Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla 294 art., jollei 76 art. 82 art. 2 kohta Tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen sekä poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvät vähimmäissäännöt 83 art. 1 kohta Rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää b kohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta ja 82 artiklan 3 kohdan b alakohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta ja 83 art. 3 kohdasta muuta johdu 83 art. 2 kohta Lainsäädännön lähentäminen (rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt) 84 art. Toimenpiteet, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa rikollisuuden torjunnan alalla 294 art., jollei 76 art. b kohdasta ja 83 art. 3 kohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta muuta johdu 85 art. 1 kohta Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät 294 art., jollei 76 art. b kohdasta muuta johdu 32
Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 10 87 art. 2 kohta Poliisiyhteistyöhön liittyvät toimenpiteet 294 art., jollei 76 art. b kohdasta muuta johdu 88 art. 2 kohta Europolin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät 294 art., jollei 76 art. 91 art. 1 kohta Yhteinen liikennepolitiikka (rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenne) b kohdasta muuta johdu Kuultava: ETSK ja AK (Alueiden komitea) 100 art. 2 kohta Yhteinen liikennepolitiikka (meri- ja lentoliikenne) Kuultava: ETSK ja AK 114 art. 1 kohta Toimenpiteet lainsäädäntöjen lähentämiseksi Kuultava: ETSK sisämarkkinoilla 116 art. toinen kohta 118 art. ensimmäinen kohta Kilpailun vääristymien poistaminen Toimenpiteet, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien yhdenmukaiseen suojaan unionissa 121 art. 6 kohta Yksityiskohtaiset säännöt talouspolitiikkojen monenvälisestä valvontamenettelystä 129 art. 3 kohta Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännön tiettyjen artiklojen muuttaminen Lainsäädäntöaloite voi olla EKP:n (Euroopan keskuspankin) suositus (ja komission kuuleminen) tai komission ehdotus (ja EKP:n kuuleminen) 133 art. Euron käytössä tarvittavat toimenpiteet Kuultava: EKP 33
Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 10 136 art. 1 kohta Tietyt euroon liittyvä toimenpiteet 294 art., jollei 136 art. 149 art. Työllisyysalan edistämistoimenpiteet ensimmäinen kohta 2 kohdasta ja 238 art. 3 kohdasta muuta johdu Kuultava: ETSK ja AK 153 art. 2 kohdan Tietyt sosiaalipolitiikan alaan kuuluvat toimenpiteet ensimmäinen ja toinen alakohta 157 art. 3 kohta Miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä 294 art., jollei 153 art. toisen kohdan kolmannesta alakohdasta muuta johdu; Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK 164 art. Euroopan sosiaalirahastoa koskevat soveltamisasetukset Kuultava: ETSK ja AK 165 art. 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta Koulutusalan edistämistoimenpiteet Kuultava: ETSK ja AK 166 art. 4 kohta Ammatillista koulutusta koskevaan politiikkaan liittyvät Kuultava: ETSK ja AK 167 art. 5 kohdan ensimmäinen luetelmakohta toimenpiteet Kulttuurialan edistämistoimenpiteet Kuultava: AK 168 art. 4 kohta Tietyt kansanterveyttä koskevat toimenpiteet Kuultava: ETSK ja AK 168 art. 5 kohta Tietyt ihmisten terveyteen liittyvät toimenpiteet Kuultava: ETSK ja AK 169 art. 3 kohta Tukevat ja täydentävät toimenpiteet kuluttajansuojan Kuultava: ETSK alalla 34
Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 10 172 art. Suuntaviivat, toimet ja tuki yhteistä etua koskeville ensimmäinen kohta hankkeille Euroopan laajuisten verkkojen alalla 294 art., jollei 172 art. toisesta alakohdasta muuta johdu; Kuultava: ETSK ja AK 173 art. 3 kohta Teollisuuden alan erityiset tukitoimenpiteet Kuultava: ETSK 175 art. kolmas luetelmakohta (Rakennerahastojen ulkopuoliset) erityistoimet taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla 177 art. Rakennerahastojen tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja ensimmäinen kohta rakenteet 177 art. Rakennerahastoihin sovellettavat yleiset säännöt ja muut ensimmäinen kohta säännökset 177 art. toinen Koheesiorahaston perustaminen ympäristöalalla sekä kohta liikenteen infrastruktuurin Euroopan laajuisten verkkojen alalla 178 art. Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) koskevat soveltamisasetukset 182 art. 1 kohta Monivuotinen puiteohjelma tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla 182 art. 5 kohta Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet 188 art. toinen Tietyt tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kohta monivuotisen puiteohjelman täytäntöönpanotoimenpiteet 189 art. 2 kohta Toimenpiteet eurooppalaisen avaruuspolitiikan alalla Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK 192 art. 1 kohta Ympäristöpolitiikan tietyt näkökohdat Kuultava: ETSK ja AK 35
Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 10 192 art. 3 kohta Sellaisten yleisten toimintaohjelmien hyväksyminen, joissa vahvistetaan ympäristöpolitiikan ensisijaiset tavoitteet 194 art. 2 kohta Energiapolitiikka verotuksellisia toimenpiteitä lukuun ottamatta 195 art. 2 kohta Toiminta matkailualalla 196 art. 2 kohta Toiminta pelastuspalvelun alalla 197 art. 2 kohta Unionin oikeuden täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet hallinnollisen yhteistyön alalla 207 art. 2 kohta Yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisen puitteet 209 art. 1 kohta Kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet 212 art. 2 kohta Taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet 214 art. 3 kohta Puitteiden määrittely humanitaariseen avun toteuttamiselle 214 art. 5 kohta Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perussääntö ja toimintatavat 224 art. Euroopan tasolla toimivia poliittisia puolueita koskevat säännöt 257 art. Erityistuomioistuinten perustaminen unionin yleisen ensimmäinen kohta tuomioistuimen yhteyteen Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Lainsäädäntöaloite unionin tuomioistuimen pyynnöstä (ja komission kuuleminen) tai komission ehdotuksesta (ja unionin tuomioistuimen kuuleminen) 36
Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 10 281 art. toinen Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön tiettyjen kohta määräysten muuttaminen 291 art. 3 kohta Yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä 298 art. 2 kohta Eurooppalaiseen hallintoon liittyvät säännökset 322 art. 1 kohdan Tietyt varainhoitosäännöt (kuten talousarvion laatimista a alakohta ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt) 322 art. 1 kohdan Säännöt, jotka koskevat taloushallinnon henkilöstön b alakohta toiminnan valvonnan järjestämistä 325 art. 4 kohta Toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä ja tällaisen menettelyn torjumiseksi 336 art. Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot 338 art. 1 kohta Tilastojen tuottamisen edellyttämät toimenpiteet Lainsäädäntöaloite unionin tuomioistuimen pyynnöstä (ja komission kuuleminen) tai komission ehdotuksesta (ja unionin tuomioistuimen kuuleminen) Kuultava: tilintarkastustuomioistuin Kuultava: tilintarkastustuomioistuin Kuultava: tilintarkastustuomioistuin Kuultava: muut toimielimet, joita asia koskee 37
YHTEISPÄÄTÖSMENETTELY YHTEENVETO LIITE IV Ei määräaikaa 3 (+ 1) kk 3 (+ 1) kk 6 (+2) viikkoa 6 (+2) viikkoa 6 (+2) viikkoa EP ensimmäinen käsittely Tarkistukset EP toinen käsittely Neuvoston ensimmäisen kasittelyn kanta hylätään EP kolmas käsittely Yhteinen teksti hylätään Ehdotus hyväksytään Neuvoston ensimmäisen kasittelyn kanta hyväksytään Sovittelu epäonnistuu Yhteinen teksti hyväksytään Komission ehdotus Tarkistukset EP:n ensimmäisen käsittelyn tulos hyväksytään Tarkistukset hyväksytään Yhteinen teksti Yhteinen teksti hyväksytään Säädöstä ei anneta Säädös annetaan Säädös annetaan Säädös annetaan Säädös annetaan Säädöstä ei anneta Säädöstä ei anneta Säädöstä ei anneta Sovittelukomitean koollekutsuminen valmisteluvaihe Sovittelukomitea Tulos hylätään Neuvoston ensimmäisen käsittely kanta Tarkistukset hylätään Yhteinen teksti hylätään Neuvosto ensimmäinen käsittely Neuvosto toinen käsittely Neuvosto kolmas käsittely 38
LIITE V TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN MUKAINEN MENETTELY MÄÄRÄAJAT Sovittelukomitean Ensimmäinen käsittely EP:n toinen käsittely Neuvoston toinen käsittely koollekutsuminen Sovittelukomitean työskentely EP:n ja neuvoston kolmas käsittely ---------------------- --- ---------------------- --- ---------------------- ----------------- ----------------- ----------------- ----------------- ------------------ ----------------- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 ei määräaikaa (3+1 kuukautta) (3+1 kuukautta) (6+2 viikkoa) (6+2 viikkoa) (6+2 viikkoa) ei määräaikaa ei määräaikaa vaihteleva määräaika 1. Komissio antaa ehdotuksen EP:lle ja neuvostolle. 2. Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat ehdotetun säädöksen (mahdollisesti EP:n tarkistamana) tai neuvosto vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa. 3. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta ja perustelut toimitetaan EP:lle. 4. EP hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tai ei tee päätöstä (säädös katsotaan annetuksi = neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta), hylkää sen (katsotaan, ettei säädöstä ole annettu) tai ehdottaa tarkistuksia neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan. 5. EP:n tarkistusten vastaanottaminen. 6. Neuvosto hyväksyy EP:n tarkistukset (säädös katsotaan annetuksi: muutettu neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta) tai ei hyväksy kaikkia tarkistuksia. 7. Sovittelukomitean ensimmäinen kokous. 8. Sovittelukomitea hyväksyy yhteisen tekstin, ja puheenjohtajat toimittavat sen EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle, tai sovittelukomitea ei hyväksy yhteistä tekstiä (katsotaan, ettei säädöstä ole annettu), ja puheenjohtajat ilmoittavat tuloksen EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle. 9. EP ja neuvosto hyväksyvät säädöksen; muutoin katsotaan, ettei säädöstä ole annettu. 10. EP:n puhemies ja neuvoston puheenjohtaja allekirjoittavat säädöksen. 11./ 12. Säädös julkaistaan EUVL:ssä. / Säädös tulee voimaan. 39
LIITE VI TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN MUKAINEN MENETTELY TEHTÄVÄNJAKO NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ Käsittelystä vastaa Osallistuva yksikkö Tiedoksi PO, vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Komission ehdotuksen vastaanottaminen (kirjeen jäljennös) EP:n/neuvoston ensimmäinen käsittely Vast. yksikkö Oik. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Ehdotuksen tarkastelu neuvostossa (työryhmä/coreper: koollekutsu, esityslista, asiakirjat) Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö EP:n valiokuntakäsittelyn seuranta Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Työryhmä (koollekutsumiset, asiakirjat) Coreper (esityslista, asiakirjat) Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö / vast. yksikkö Oik. yksikkö Yhteydet ja epäviralliset neuvottelukokoukset neuvoston puheenjohtajan, EP:n valiokunnan esittelijän/puheenjohtajan ja komission välillä Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö Ilmoitus EP:n ensimmäisen käsittelyn tuloksista sekä äänestettyjen tarkistusten teksti t 40
Käsittelystä vastaa Osallistuva yksikkö Tiedoksi Ensimmäisen käsittelyn tulosten ja mahdollisesti komission muutetun ehdotuksen tarkastelu Neuvosto hyväksyy EP:n ensimmäisen käsittelyn tulokset (säädöksen antaminen) Vast. yksikkö Oik. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Oik. yksikkö, lainsäädännön laadusta vast. osasto Vast. yksikkö Coreper/neuvosto (esityslista, I/A-kohtaa koskeva ilmoitus säädöksen antamiseksi, PE-CONSasiakirja) Neuvosto ei hyväksy EP:n ensimmäisen käsittelyn tuloksia (neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistaminen) Coreper/neuvosto (esityslista, neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan poliittista hyväksymistä koskevat asiakirjat) Vast. yksikkö Oik. yksikkö, lainsäädännön laadusta vast. osasto Perustelut (samaan aikaan lingvistijuristien suorittama neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tekstin viimeistely): laatiminen / valtuuskuntien hyväksyntä Vast. yksikkö Coreper/neuvosto (esityslista, I/A-kohtaa koskeva ilmoitus virallista vahvistamista varten, neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, perustelut) Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö Lähettäminen EP:lle (neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta + perustelut + mahdolliset lausumat) EP:n toinen käsittely t 41
Käsittelystä vastaa Osallistuva yksikkö Tiedoksi Vast. yksikkö Valiokunta- ja täysistuntokäsittelyn seuranta Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö / vast. yksikkö Oik. yksikkö Yhteydet ja epäviralliset neuvottelukokoukset neuvoston puheenjohtajan, EP:n valiokunnan esittelijän/puheenjohtajan ja komission välillä Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö Ilmoitus EP:n toisen käsittelyn tuloksista: neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hylkääminen säädöstä ei anneta neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksyminen säädös annetaan EP:n tarkistukset neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan neuvoston toinen käsittely Neuvoston toinen käsittely Vast. yksikkö Oik. yksikkö Yhteispäätösyksikkö työryhmä (koollekutsuminen, asiakirjat, komission lausunto) Coreper (esityslista, asiakirjat) a) Neuvosto hyväksyy kaikki tarkistukset säädös annetaan Vast. yksikkö Coreper/neuvosto (esityslista, I/A-kohtaa koskeva ilmoitus, jossa viitataan ilmoitukseen EP:n toisesta käsittelystä, ja tarkistusten teksti) b) Neuvosto ei hyväksy kaikkia tarkistuksia sovittelu Ilmoitus EP:lle tarkistusten hylkäämisestä Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö, oik. yksikkö Epäviralliset tekniset kokoukset (työryhmän puheenjohtaja, EP, komissio) t 42