OPAS TAVALLISEEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEEN

Transkriptio

1 OPAS TAVALLISEEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEEN

2

3 OPAS TAVALLISEEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEEN

4 Ilmoitus Tämän julkaisun on tuottanut neuvoston pääsihteeristö, ja se on tarkoitettu ainoastaan tiedotuskäyttöön. EU:n toimielimet tai jäsenvaltiot eivät ole vastuussa siitä. Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan unionin neuvostoa koskevia lisätietoja saa seuraavalta verkkosivustolta: tai neuvoston pääsihteeristön yleisötiedotusyksiköltä seuraavasta osoitteesta: Rue de la Loi/Wetstraat Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË Puh. +32 (0) Faksi +32 (0) Käy verkkosivullamme: Lisää tietoa Euroopan unionista on saatavilla internetissä Europa-palvelimella Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2016 Aiemmat painokset: 2010, 2011 Print ISBN doi: / QC FI-C PDF ISBN doi: /68417 QC FI-N Euroopan unioni, 2016 Tekstiä lainattaessa on mainittava lähde. Kannen kuva: Fotolia_Onypix Tämän aineiston lainaamiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

5 SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET... 5 LUKU I MENETTELY... 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston ensimmäinen käsittely (ei määräaikaa)...7 Euroopan parlamentin toinen käsittely (3 (+ 1) kuukautta)...13 Neuvoston toinen käsittely (3 (+ 1) kuukautta)...14 Sovittelukomitean kokoukset (6 (+ 2) viikkoa)...16 Euroopan parlamentin ja neuvoston kolmas käsittely (6 (+ 2) viikkoa)...18 LUKU II NEUVOTTELU Työskentelyn suunnittelu Neuvottelut tavallisen lainsäätämisjärjestyksen eri vaiheissa...22 Ensimmäinen käsittely...22 Euroopan parlamentin toinen käsittely...24 Neuvoston toinen käsittely...24 Sovittelu...25 LIITTEET I Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla...27 II Julistus määräaikojen noudattamisesta yhteispäätösmenettelyssä...30 III Yhteinen julistus...31 IV Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen oikeusperustat...36 V Tavallinen lainsäätämisjärjestys Yhteenveto...45 Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 3

6

7 LYHENTEIDEN SELITYKSET A-kohta Coreper (Coreper I ja Coreper II) EUVL I/A-kohta LEX PE-CONS PE-CONS SEUT Neuvoston esityslistan kohta, joka on toimitettu hyväksyttäväksi ilman keskustelua Jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea, joka vastaa neuvoston työn valmistelusta Euroopan unionin virallinen lehti Coreperin esityslistan kohta, joka on toimitettu hyväksyttäväksi (ilman keskustelua) PE-CONS-asiakirja, joka toimitetaan neuvoston puheenjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen allekirjoitettavaksi Asiakirja, joka sisältää säädöksen tekstin siinä sanamuodossa, jossa lainsäädäntövallan käyttäjät ovat sen hyväksyneet Sopimus Euroopan unionin toiminnasta Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 5

8

9 LUKU I MENETTELY EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ENSIMMÄINEN KÄSITTELY (EI MÄÄRÄAIKAA) SEUT 289 artiklassa määrätään, että noudatettaessa tavallista lainsäätämisjärjestystä (entistä yhteispäätösmenettelyä ), joka kuvataan SEUT 294 artiklassa, Euroopan parlamentti (EP) ja neuvosto hyväksyvät asetuksen, direktiivin tai päätöksen yhdessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat lainsäädäntövallan käyttäjiä ja sen vuoksi ensisijaiset osapuolet neuvotteluissa. Komissio avustaa EP:tä ja neuvostoa kantojen lähentämisessä. Silloin kun neuvosto ei ole toiminut asiassa, komissiolla on valtuudet muuttaa ehdotustaan tai tarvittaessa myös peruuttaa se. Peruuttamisoikeus ei kuitenkaan anna komissiolle veto-oikeutta lainsäädäntökäsittelyssä, sillä se olisi annetun toimivallan ja toimielinten välisen tasapainon periaatteiden vastaista. Komission täytyy myös ilmoittaa EP:lle ja neuvostolle peruuttamisen syistä, ja tueksi on annettava vakuuttavat seikat, jos syyt kiistetään ( 1 ). Komissio voi myös neuvoa lainsäädäntövallan käyttäjiä muun muassa poliittisissa ja teknisissä kysymyksissä. Toimielimet ovat yhteisessä julistuksessa sopineet toimivansa vilpittömässä yhteistyössä menettelyn aikana lähentääkseen mahdollisimman paljon kantojaan ja edistääkseen siten mahdollisuuksien mukaan kyseisen säädöksen hyväksymistä menettelyn varhaisessa vaiheessa ( 2 ). Komissiolla on aloiteoikeus, ja se toimittaa säädösehdotuksensa samanaikaisesti EP:lle ja neuvostolle. Joissakin tapauksissa aloiteoikeus on myös jäsenvaltioiden neljäsosalla ( 3 ), Euroopan keskuspankilla tai unionin tuomioistuimella ( 4 ). Tällaiset erityistapaukset määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa. ( 1 ) Ks. tuomio asiassa C-409/13, Euroopan unionin neuvosto v. Euroopan komissio (kohdat 70 77). ( 2 ) Yhteispäätösmenettelyyn sovellettavia käytännön menettelytapoja koskeva yhteinen julistus (EUVL C 145, , s. 5), kohdat 4, 13, 17, 22 ja 27 (ks. tämän oppaan liite III). ( 3 ) SEUT 76 artiklan b kohta: rikosoikeuden alalla tehtävä oikeudellinen yhteistyö ja poliisiyhteistyö. ( 4 ) SEUT 129, 257 ja 281 artikla (ks. tämän oppaan liite IV). Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 7

10 Kun komissio on toimittanut ehdotuksen, kumpi tahansa lainsäädäntövallan käyttäjä voi ehdottaa toiselle neuvottelujen aloittamista. Tavoitteena on tällöin päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvoston puheenjohtajavaltio voi ottaa yhteyttä EP:n esittelijään ja selvittää, onko tämä halukas käynnistämään asiaa koskevat neuvottelut. Lainsäädäntövallan käyttäjien on toimittava samanaikaisesti, jotta ne voivat neuvotella keskenään ja pyrkiä hyväksymään säädöksen ensimmäisen käsittelyn päätteeksi. Sopimukseen pääseminen ensimmäisessä käsittelyssä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntövallan käyttäjät pääsevät asiakirjasta yhteisymmärrykseen ja EP hyväksyy sen ensimmäisessä käsittelyssä, minkä jälkeen myös neuvosto hyväksyy sen. Säädös annetaan EP:n kannan mukaisena ( 5 ), minkä vuoksi lingvistijuristien on tarkistettava se, ennen kuin EP voi hyväksyä ensimmäisen käsittelyn kantansa. Tämä edellyttää, että tietoja vaihdetaan tiiviisti ja että neuvosto voi osallistua tunnusteluihin ja neuvotteluihin EP:n kanssa, yleensä kolmikantaneuvottelujen muodossa ( 6 ). Jos neuvosto hyväksyy EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan määräenemmistöllä (tai yksimielisesti tapauksissa, joissa komissio vastustaa ehdotukseensa tehtyjä tarkistuksia ( 7 )), säädös hyväksytään. Säädös annetaan EP:n kannan mukaisena (PE-CONS-asiakirja). Teksti on komission ehdottamassa muodossa, ellei EP ole tehnyt tarkistuksia, tai tarkistuksin muutettu komission ehdotus. Tämän jälkeen se toimitetaan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi (LEX PE-CONS -asiakirja) ja julkaistaan EUVL:ssä. Perussopimuksessa ei aseteta aikarajaa ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksymiselle EP:ssä eikä EP:n kannan hyväksymiselle neuvostossa. Mikäli neuvosto ei hyväksy EP:n ensimmäisen käsittelyn kantaa, se vahvistaa oman ensimmäisen käsittelyn kantansa. Joissakin tapauksissa neuvottelut EP:n kanssa voidaan kuitenkin käynnistää sen jälkeen, kun EP on hyväksynyt ensimmäisen käsittelyn kantansa. Tarkoituksena on saada aikaan sopimus ennen neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksymistä ja siten, että EP hyväksyy sen ilman tarkistuksia toisessa käsittelyssään ( toisen käsittelyn varhaisessa vaiheessa aikaansaatu sopimus ) ( 8 ). ( 5 ) SEUT 294 artiklan 3 ja 4 kohta. ( 6 ) Ks. tämän oppaan luku II, kohta 2. ( 7 ) SEUT 293 artiklan 1 kohta. ( 8 ) SEUT 294 artiklan 7 kohdan a alakohta. 8 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

11 Neuvoston teksti, josta neuvoston valtuuskunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen ja josta tulee neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, toimitetaan kaikissa tapauksissa lingvistijuristien viimeisteltäväksi. Tämä johtuu siitä, että jos EP hyväksyy neuvoston kannan ensimmäisessä käsittelyssä tai ei tee päätöstä kuukauden kuluessa, säädös katsotaan toisessa käsittelyssä annetuksi neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisena ( 9 ). Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan teksti toimitetaan tämän jälkeen EP:lle yhdessä perusteluineen sekä mahdollisten neuvoston ja/ tai komission antamien, neuvoston pöytäkirjaan merkittävien lausumien kanssa. Komissio antaa EP:lle täydellisen selvityksen kannastaan. ( 9 ) SEUT 294 artiklan 7 kohta. Ks. tämän oppaan sivu 12. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 9

12 Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn kulku Saatuaan komission ehdotuksen EP:n puhemies siirtää sen asiasta vastaavaan parlamentin valiokuntaan sisällön tarkastelua varten ja tarvittaessa muihin valiokuntiin, jotka voivat antaa asiasta lausunnon (EP:n työjärjestyksen 53 artikla) ( 10 ). Kun ehdotuksen tarkastelussa noudatettavasta menettelystä on päätetty, valiokunta nimeää komission ehdotusta varten esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, ellei se ole jo tehnyt niin komission vuotuisen lainsäädäntöohjelman perusteella (49 artikla). Yksittäistä lainsäädäntömenettelyä koskevien neuvottelujen käynnistäminen edellyttää asianomaisen valiokunnan jäsenten enemmistön valtuutusta. Valtuutukseen sisältyy myös valiokunnassa neuvotteluvaltuutuksena hyväksytty mietintö (työjärjestyksen 73 artiklan 2 kohta), ja siinä määritetään EP:n neuvotteluryhmän kokoonpano. Ryhmää johtaa esittelijä, ja sen puheenjohtajana toimii asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja. Lisäksi siihen kuuluvat ainakin kunkin poliittisen ryhmän varjoesittelijät (73 artiklan 3 kohta). Jos valiokunta katsoo, että neuvottelut on perusteltua aloittaa ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa, neuvotteluvaltuutus voi koostua poikkeuksellisesti joukosta tarkistuksia tai joukosta selvästi määriteltyjä tavoitteita, neuvottelujen ensisijaisia tavoitteita tai neuvotteluohjeita (73 artiklan 2 kohta). Tällöin valiokunnan päätös neuvottelujen käynnistämisestä jaetaan kaikille parlamentin jäsenille, toimitetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi ja käsitellään lopulta täysistunnossa (74 artiklan 1 ja 2 kohta). Esittelijän tehtävänä on esitellä mietintöluonnos parlamentin valiokunnalle. Luonnoksessa esittelijä esittää yhteenvedon komission ehdotuksesta ja eri osapuolten näkökannoista. Parlamentin valiokunnassa käytävän keskustelun aikana komissiolla on mahdollisuus puolustaa ehdotustaan ja vastata valiokuntaan kuuluvien parlamentin jäsenten kysymyksiin. Valiokunta tarkistaa ensin ehdotuksen oikeusperustan (39 artikla). Ehdotuksen käsittelyn aikana asiasta vastaava parlamentin valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa tiedottamaan sille ehdotuksen etenemisestä neuvostossa ja sen työryhmissä (43 artiklan 2 kohta). Täysistunto käsittelee säädösehdotusta asiasta vastaavan valiokunnan laatiman mietinnön pohjalta (59 artiklan 1 kohta). Mietintö sisältää mahdolliset tarkistukset ehdotukseen, luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi sekä tarvittaessa perustelut. Täysistunto voi myös käsitellä säädösehdotusta ilman mietintöä tai yksinkertaistettua menettelyä noudattaen (50 artikla). ( 10 ) Euroopan parlamentin työjärjestys, kahdeksas vaalikausi (syyskuu 2015). 10 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

13 Päätöslauselmaluonnoksessa valiokunta ehdottaa täysistunnolle komission ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä tai tarkistusten tekemistä siihen (EP:n työjärjestyksen 59 artiklan 2 kohta). Kun mietintö on hyväksytty valiokunnassa, parlamentin jäsen tai jäsenten ryhmä tai itse esittelijä, usein jonkin poliittisen ryhmän nimissä, voi vielä esittää tarkistuksia täysistuntokäsittelyn aikana. Periaatteessa poliittiset ryhmät sovittavat kantansa yhteen valiokunnan ja täysistunnon keskustelujen ja äänestysten aikana. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 11

14 TAVALLINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS ENSIMMÄINEN KÄSITTELY EP:N ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Ei määräaikaa NEUVOSTON ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Ei määräaikaa EP EP:n ensimmäisen käsittelyn kanta Komission ehdotus Säädös hyväksytään EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisena EP:n ensimmäisen käsittelyn kanta hyväksytään Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta Neuvosto 12 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

15 EUROOPAN PARLAMENTIN TOINEN KÄSITTELY (3 (+ 1) KUUKAUTTA) EP:n toisen käsittelyn kolmen kuukauden määräaika alkaa päivästä, jona neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vastaanottamisesta ilmoitetaan täysistunnossa (periaatteessa torstaina heti ehdotuksen toimittamista seuraavalla EP:n istuntoviikolla). Määräaikaa voidaan pidentää kuukaudella Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta. Asiasta on äänestettävä täysistunnossa määräajan kuluessa ja viimeistään neljännen kuukauden lopussa (SEUT 294 artiklan 14 kohta). Määräaika koskee äänestystä täysistunnossa eikä äänestystuloksen toimittamista neuvostolle. Parlamentin valiokunta tarkastelee neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaa ja laatii suosituksen. Täysistunto tekee päätöksensä tämän suosituksen perusteella ja äänestää asiasta. Jos EP:n valiokunta suosittelee neuvoston kannan hyväksymistä ensimmäisessä käsittelyssä, äänestyssääntönä EP:ssä on yksinkertainen enemmistö. Säädös katsotaan annetuksi neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisena. Näin ollen säädös (ts. neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, joka esitetään LEX PE-CONS -asiakirjana) toimitetaan suoraan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi. Tämän jälkeen se julkaistaan EUVL:ssä. Ellei EP tee ratkaisuaan neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta kolmen + yhden kuukauden määräajassa, säädös katsotaan annetuksi neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisena ja siihen sovelletaan samaa menettelyä. Jos EP:n muodostavien jäsenten enemmistö (eikä siis annettujen äänten enemmistö) hylkää ensimmäisen käsittelyn kannan, menettely päättyy ja säädösehdotus katsotaan hylätyksi. Asiaan voidaan palata vain komission uuden ehdotuksen perusteella. Sama äänestyssääntö koskee parlamentin jäsenten neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan ehdottamia tarkistuksia. Äänestyksen tuloksesta tiedotetaan neuvostolle ja komissiolle. Komission on annettava lausunto EP:n toisessa käsittelyssä esittämistä tarkistuksista. EP:n toisen käsittelyn aikana toimielimet voivat kuitenkin olla yhteydessä ja käydä neuvotteluja, jotka käydään usein kolmikantakokouksina, ja pyrkiä näin sopimukseen toisessa käsittelyssä. Tällöin EP hyväksyisi tarkistukset, joista on etukäteen sovittu neuvoston kanssa, ja sovittelumenettely voitaisiin välttää. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 13

16 NEUVOSTON TOINEN KÄSITTELY (3 (+ 1) KUUKAUTTA) Neuvoston toisen käsittelyn määräaika alkaa EP:n toisen käsittelyn tarkistusten virallisesta vastaanottamisesta. Neuvosto voi hyväksyä tai hylätä tarkistukset ( 11 ). Jos neuvosto hyväksyy kaikki tarkistukset, säädös katsotaan annetuksi siinä muodossa, jossa se on neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannassa, johon on lisätty tarkistukset. (Tällaisessa tapauksessa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, mutta jos komissio on antanut tarkistuksesta kielteisen lausunnon, hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä ( 12 ).) Tämän jälkeen säädösteksti (LEX PE-CONS -asiakirja) toimitetaan suoraan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi ja julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Ellei neuvosto pysty hyväksymään kaikkia EP:n tarkistuksia toisessa käsittelyssä kuuden viikon ( 13 ) kuluessa siitä, kun neuvosto on hylännyt EP:n tarkistukset, neuvoston puheenjohtaja kutsuu yhteisymmärryksessä EP:n puhemiehen kanssa koolle sovittelukomitean. Ennen kyseistä päivää on välttämätöntä suorittaa valmisteluja ( 14 ). ( 11 ) Ennen kuin neuvosto voi päättää EP:n tarkistusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä, komissiolla on oltava riittävästi aikaa antaa neuvostolle lausunto. ( 12 ) SEUT 294 artiklan 9 kohta. ( 13 ) Kuuden viikon määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella viikolla EP:n ja neuvoston aloitteesta ja niiden yhteisellä sopimuksella (SEUT 294 artiklan 14 kohta). ( 14 ) Ks. tämän oppaan luku II. 14 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

17 TAVALLINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS TOINEN KÄSITTELY EP:N TOINEN KÄSITTELY 3 (+ 1) kuukautta NEUVOSTON TOINEN KÄSITTELY 3 (+ 1) kuukautta EP Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hylätään Säädös katsotaan hylätyksi Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hyväksytään tai EP ei toimi määräaikaan mennessä Säädös hyväksytään neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisena Tarkistukset Säädös hyväksytään Tarkistukset hyväksytään Tarkistuksia ei hyväksytä Neuvosto Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 15

18 SOVITTELUKOMITEAN KOKOUKSET (6 (+ 2) VIIKKOA) Sovittelukomiteassa kokoontuvat EP:n ja neuvoston valtuuskunnat, joihin kumpaankin kuuluu 28 jäsentä. Komitean puheenjohtajina toimivat yhdessä EP:n varapuhemies ja puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion hallituksen jäsen. Neuvoston valtuuskuntaan kuuluvat neuvoston jäsenet tai heidän edustajansa. Yleensä se koostuu jäsenvaltioiden edustajista Coreperissa tai maatalouden erityiskomiteassa. EP:n valtuuskuntaan kuuluu 28 jäsentä ja 28 varajäsentä (jälkimmäisillä ei ole äänioikeutta, paitsi jonkun heidän poliittisen ryhmänsä varsinaisen jäsenen poissa ollessa). EP:n kolme varapuhemiestä ovat sovittelukomitean pysyviä jäseniä ja toimivat vuorotellen sen puheenjohtajina. Poliittiset ryhmät nimeävät 25 muuta valtuuskuntaan kuuluvaa EP:n jäsentä. Suurin osa heistä kuuluu asiasta vastaavaan parlamentin valiokuntaan. Useimmissa tapauksissa EP:n valtuuskunta tekee päätöksensä yksimielisesti. Jos asiasta äänestetään, mikä voi tapahtua missä tahansa sovitteluprosessin vaiheessa, myös menettelytapakysymyksissä, päätösten tekemiseen EP:n valtuuskunnassa tarvitaan vähintään 15 puoltavaa ääntä. Sovittelukomitean koollekutsuminen käynnistää toisen kuuden (+ kahden) viikon jakson, jonka aikana sovittelukomitean on saatava aikaan yhteisymmärrys yhteisestä tekstistä ( 15 ). Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtaja johtaa neuvoston osalta sovittelukomiteaa edeltäviä neuvottelukokouksia ( 16 ) joko Coreperin tai maatalouden erityiskomitean toimeksiannosta taikka neuvoston puheenjohtajavaltion nimissä ja esittelee neuvostossa riittävää kannatusta saaneet ehdotukset. Näiden kokousten ja kolmikantakokousten tulokset annetaan Coreperin tai maatalouden erityiskomitean tarkasteltaviksi. Joissakin tapauksissa tarvitaan useita sovittelukomitean kokouksia, ennen kuin yhteisestä tekstistä päästään yhteisymmärrykseen. Ennen kutakin näistä kokouksista voidaan myös järjestää kolmikantakokouksia ja teknisiä kokouksia. Välittömästi ennen sovittelukomitean kokousta molemmat puheenjohtajat ja komission jäsen pitävät kolmikantakokouksen, jossa käydään läpi sovittelun pääkohdat ja päätetään parhaasta mahdollisesta tavasta käsitellä niitä kokouksessa. Kolmikantakokousta edeltää yleensä kummankin valtuuskunnan valmistelukokous. Sovittelukomitea kokoontuu vuorotellen neuvoston ja EP:n tiloissa. Tätä vuorottelusääntöä sovelletaan sekä eri asiakokonaisuuksiin että niiden osiin. ( 15 ) Sovittelukomitean tehtävän ja toimivallan osalta ks. asia C-344/04, International Air Transport Association v. Department for Transport, tuomio , Kok. s. I-403, kohta. ( 16 ) Kolmikantakokouksia, joihin osallistuvat EP:n ja neuvoston valtuuskunnat sekä komissio, joka tekee tarvittavia aloitteita valtuuskuntien kantojen lähentämiseksi. 16 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

19 Kokouksissa sovelletaan neuvoston istuntojen kielijärjestelyä (kaikki viralliset kielet). Yhdellä lainsäädäntövallan käyttäjistä on ensisijainen (mutta toisen lainsäädäntövallan käyttäjän kanssa jaettu ( 17 ) vastuu yhteisen tekstin ja saatekirjeen valmistelusta (ks. alla). Kun yhteisymmärrys yhteisestä tekstistä on vahvistettu sovittelukomiteassa tai myöhemmin sovittelukomitean puheenjohtajien välisellä kirjeenvaihdolla, vastuussa oleva lainsäädäntövallan käyttäjä laatii ehdotuksen säädöksen tekstiksi periaatteessa neuvotteluissa käytetyllä kielellä. Lingvistijuristien viimeisteltyä tekstin asiakirja on saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä. Yhteinen teksti lähetetään EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle saatekirjeellä, jonka allekirjoittavat sovittelukomitean puheenjohtajat (yleensä Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtaja allekirjoittaa neuvoston puolesta). Tämä yhteisen tekstin saatekirje, joka toimii sovittelukomitean pöytäkirjana ja jossa mainitaan mahdolliset lausumat, lähetetään tiedoksi myös sille komission jäsenelle, joka on osallistunut sovittelukomitean työskentelyyn. Kaikki nämä toimet on toteutettava ennen kuuden (+ kahden) viikon määräajan päättymistä. Jos sovittelukomitea ei pääse yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä sille perussopimuksessa annetussa määräajassa, katsotaan, ettei ehdotettua säädöstä ole hyväksytty. ( 17 ) Yhteisen julkilausuman kohta 38 (ks. tämän oppaan liite III). Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 17

20 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON KOLMAS KÄSITTELY (6 (+ 2) VIIKKOA) Kolmannen käsittelyn tarkoituksena on, että kumpikin lainsäädäntövallan käyttäjä hyväksyy säädöksen sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin mukaisena. EP hyväksyy säädöksen annettujen äänten enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä. Kolmannessa käsittelyssä kumpi tahansa lainsäädäntövallan käyttäjä voi toimia ensimmäisenä. Jos jompikumpi toimielimistä ei kolmannelle käsittelylle varatun ajan kuluessa anna hyväksyntäänsä ehdotetulle säädökselle, katsotaan, ettei säädöstä ole hyväksytty. Kolmannen käsittelyn määräaika on kuusi viikkoa ( 18 ), ja se alkaa yhteisen tekstin hyväksymispäivästä. Tämä ei välttämättä ole sovittelukomitean viimeisen kokouksen päivämäärä, vaan päivä, jona sovittelukomitean puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet yhteisen tekstin saatekirjeen, joka osoitetaan EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle. Kun EP ja neuvosto ovat hyväksyneet kyseisen säädöksen, vastuussa oleva lainsäädäntövallan käyttäjä vastaa säädöksen toimittamisesta EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan allekirjoitettavaksi. Neuvosto vastaa lausunnon julkaisemisesta EUVL:ssä. ( 18 ) Ks. SEUT 294 artiklan 14 kohta. 18 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

21 TAVALLINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS KOLMAS KÄSITTELY 6 (+ 2) viikkoa SOVITTELU 6 (+ 2) viikkoa KOLMAS KÄSITTELY 6 (+ 2) viikkoa Säädös katsotaan hylätyksi EP Yhteistä tekstiä ei voida hyväksyä Yhteistä tekstiä ei voida hyväksyä Säädös katsotaan hylätyksi Yhteinen teksti hyväksytään Sovittelukomitean koollekutsuminen Sovittelukomitea Säädös hyväksytään Yhteinen teksti hyväksytään Yhteinen teksti hyväksytään Yhteistä tekstiä ei voida hyväksyä Säädös katsotaan hylätyksi Neuvosto Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 19

22 LUKU II NEUVOTTELU Neuvoston pääsihteeristön perinteisenä tehtävänä on olla neuvoston institutionaalisen muistin ylläpitäjä, ja tämän mukaisesti se edistää ja helpottaa parhaiden käytäntöjen jakoa peräkkäisten puheenjohtajavaltioiden kesken. Tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen kuuluvassa lainsäädäntötoiminnassa peräkkäisillä puheenjohtajavaltioilla on kussakin asiassa käytettävissään sisällöstä vastaava pääosasto (vastuuyksikkö, service traitant ), oikeudellinen yksikkö sekä lainsäädäntöyksikkö, joka on osa toimielinten välisistä suhteista vastaavaa osastoa. Neuvoston pääsihteeristön pääosastoilla on keskeinen rooli ensimmäisen ja toisen käsittelyn kolmikantakokouksissa, sillä ne avustavat puheenjohtajavaltioita. Niiden tehtäviin kuuluvat erityisesti neuvoston sisäisten valmisteluasiakirjojen laatiminen, kolmikantakokousten aikataulujen laatiminen ja päivittäminen; kokouskutsujen ja esityslistojen laatiminen ja julkaiseminen (yhdessä EP:n pääsihteeristön kanssa); kolmikantakokousten asiakirjojen ja erityisesti neuvotteluasiakirjojen laatiminen ja päivittäminen (yhdessä EP:n sihteeristön kanssa). Lisäksi ne voivat toimittaa kirjallisia taustatiedotteita kolmikantakokouksia varten sekä antaa suullista ohjeistusta ennen kolmikantakokouksia ja muita kokouksia sekä niiden aikana. Neuvoston oikeudellinen yksikkö on kaikissa vaiheissa neuvoston puheenjohtajavaltion käytettävissä ja antaa neuvoja lainsäädäntöprosessin oikeudellisista ja menettelyllisistä kysymyksissä sekä säädösten laatimisesta. Lainsäädäntöyksikkö antaa puheenjohtajavaltioille neuvoja yhteispäätösmenettelystä (sekä neuvottelujen hoitamisesta että menettelyistä ja parhaista käytännöistä). Se auttaa varmistamaan, että yhteispäätöksiin liittyvät neuvottelut käydään ja saatetaan päätökseen mahdollisimman tehokkaasti, varhain ja johdonmukaisesti kaikilla politiikanaloilla. Se vastaa myös säädöksen hyväksymisestä, allekirjoittamisesta ja julkaisemisesta. Lainsäädäntöyksikkö on myös suoraan vastuussa yhteispäätösmenettelyyn kuuluvista ehdotuksista, kun ne siirtyvät sovitteluvaiheeseen. 20 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

23 1. TYÖSKENTELYN SUUNNITTELU Laatiessaan työohjelmansa kukin neuvoston puheenjohtajavaltio varaa tietyn määrän päiviä sovittelukomitean kokouksille ( 19 ). Työohjelma laaditaan periaatteessa vuosi etukäteen EP:n ja neuvoston sihteeristöjen kesken ja yhteisymmärryksessä kummankin toimielimen johdon kanssa. Kokouspäivien määrääminen edellyttää, että EP:n ja neuvoston valtuuskuntien jäsenet ovat käytettävissä. Erityisesti tämä koskee puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion hallituksen sitä jäsentä, jonka on toimittava sovittelukomitean toisena puheenjohtajana. Kunkin puolivuotiskauden alussa tai vähän sitä ennen Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtaja ottaa periaatteessa alustavasti yhteyttä sovittelusta vastaaviin kolmeen EP:n varapuhemieheen sekä parlamentin niiden valiokuntien puheenjohtajiin ja esittelijöihin, jotka vastaavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen käsiteltävistä asioista. Tämän tarkoituksena on keskustella kunkin asian käsittelyn tilanteesta. Keskustelussa voidaan käsitellä a) asioita, joiden osalta sovittelu osoittautuu välttämättömäksi EP:n toisen käsittelyn perusteella tai se on todennäköistä EP:n tulevan toisen käsittelyn ennakoitavien tulosten perusteella; b) EP:n toiseen käsittelyyn tulevia asioita, joiden osalta tietojenvaihto ja epäviralliset neuvottelut EP:n ja neuvoston välillä saattavat osoittautua hyödyllisiksi, jotta sovittelu vältettäisiin; c) ensimmäisessä käsittelyssä olevia asioita, joista voidaan mahdollisesti päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Tätä ensimmäistä Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtajan tekemää yhteydenottoa voivat seurata yhteydet neuvoston työryhmien puheenjohtajien ja esittelijöiden välillä. Neuvoston ja EP:n sihteeristöt järjestävät tapaamiset ja laativat kummankin toimielimen johdon ohjeiden mukaan valmisteluasiakirjat. ( 19 ) Käytännössä monina näistä päivistä järjestetään säännöllisesti kolmikantakokouksia. Muita sovittelukomitean kokouspäiviä määrätään tarpeen mukaan kunkin puolivuotiskauden aikana. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 21

24 2. NEUVOTTELUT TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN ERI VAIHEISSA Ensimmäinen käsittely Valmisteluvaihe Ensimmäisen käsittelyn neuvotteluissa kumpikin lainsäädäntövallan käyttäjä tarkastelee asiaa samanaikaisesti ja kaikki kolme toimielintä pitävät yhteyttä. Neuvoston on aluksi tarkasteltava komission ehdotusta työryhmätasolla ja vietävä asia tarpeen mukaan Coreperiin tai maatalouden erityiskomiteaan. Asioiden tarkastelu on suunniteltava siten, että työtä voidaan jossakin määrin tehdä samanaikaisesti asiasta vastaavassa EP:n valiokunnassa. Tarkastellessaan komission ehdotusta neuvoston työryhmä seuraa asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan työskentelyn etenemistä. Komission yksiköillä, jotka osallistuvat kokouksiin EP:ssä ja neuvostossa, voi olla merkittävä tiedonvälitystehtävä, jossa on kuitenkin noudatettava kunkin toimielimen työskentelysääntöjä. Kun asian käsittely on edennyt siinä määrin, että valtuuskuntien kannat asiassa esiin tulleisiin pääkysymyksiin ovat tiedossa, neuvoston puheenjohtajavaltio voi ottaa yhteyttä asiasta vastaavaan parlamentin valiokuntaan (valiokunnan esittelijään tai puheenjohtajaan). Yhteispäätösmenettelyn yhteydessä neuvottelut käydään usein kolmikantakokouksina, jolloin niihin osallistuvat molemmat lainsäädäntövallan käyttäjät sekä komissio. Kolmikantakokoukset voidaan järjestää kumman tahansa lainsäädäntövallan käyttäjän tiloissa. Neuvoston puheenjohtajavaltiota (työryhmän, Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtajaa) avustavat asiasta vastaava pää osasto, lainsäädäntöyksikkö ja oikeudellinen yksikkö. Kolmikantakokoukset Kolmikantakokous on mikä tahansa lainsäädäntöprosessin aikana käytävä kolmen toimielimen kokous. Yhteispäätösmenettelyssä kolmikantakokouksia luonnehditaan joskus poliittisiksi tai teknisiksi (ja niistä käytetään myös nimitystä tekninen kokous ). Poliittiseen kolmikantakokoukseen osallistuu parlamentin jäseniä (esim. ehdotusta käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja, esittelijä ja varjoesittelijät), ja siinä käsitellään tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä. Teknisissä kolmikantakokouksissa EP:tä edustaa yleensä vain EP:n sihteeristö sekä parlamentin jäsenten avustajia ja/ tai poliittisten ryhmien edustajia, koska siinä on tarkoitus käsitellä vain luonteeltaan teknisiä ja kiistattomia toissijaisia kysymyksiä ja/tai kysymyksiä, jotka ovat teknisesti niin mutkikkaita, että perusteellinen keskustelu on tarpeen sen varmistamiseksi, että lainsäädäntövallan käyttäjät ymmärtävät asian samalla tavoin. Niissä yhteispäätösmenettelyyn kuuluvissa asioissa, joissa neuvoston puheenjohtajavaltiot ovat päättäneet, että Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtajan 22 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

25 olisi johdettava neuvotteluryhmää, Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtaja osallistuu siis vain poliittisiin kolmikantakokouksiin ja työryhmän puheenjohtaja teknisiin kolmikantakokouksiin. Siitä, onko asia poliittinen vai tekninen, neuvoston puheenjohtajavaltion ja EP:n olisi sovittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näissä alustavissa yhteyksissä voidaan selventää osapuolten näkemyksiä, todeta tärkeimmät erimielisyydet ja tehdä näin ensimmäinen arvio mahdollisuuksista päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvoston puheenjohtajavaltio antaa tulokset Coreperin tai maatalouden erityiskomitean käsiteltäviksi (EP:ssä tulokset annetaan vastaavalla tavalla valiokunnan käsiteltäviksi). Työryhmäkäsittelyn jälkeen Coreper tai maatalouden erityiskomitea arvioi tarvittaessa mahdollisuudet päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä ja laatii tapauksen mukaan kompromissiehdotuksia. Kolmikantakokouksissa neuvoston puheenjohtajavaltiolla on yleensä Coreperin tai maatalouden erityiskomitean valtuutus. Neuvoston puheenjohtajavaltion edustaja ja EP:n edustaja(t) pyrkivät lähentämään toimielintensä kantoja, jotta EP:n ensimmäisessä käsittelyssä saataisiin aikaan tulos (tarkistuksia komission ehdotukseen tai ei tarkistuksia), jonka neuvosto voi hyväksyä. Silloinkin kun on selvää, ettei yhteisymmärrykseen päästä ensimmäisessä käsittelyssä, yhteyksien jatkaminen EP:n kanssa voi olla perusteltua, jotta erimielisyydet voitaisiin rajata selkeämmin. Tämä antaa mahdollisuuden päästä sopimukseen toisen käsittelyn varhaisessa vaiheessa tai vähentää EP:n mahdollisten toisen käsittelyn tarkistusten määrää. Ensimmäiselle käsittelylle ovat siis ominaisia neuvoston ja EP:n jatkuvat yhteydet ja neuvottelut, joiden jälkeen EP ja neuvosto arvioivat yhteydenpidon tuloksia Kolmikantakokoussali neuvostossa Euroopan unioni Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 23

26 ja vahvistavat neuvottelukantansa. Sovittelumenettelyn valmisteluvaihe on samankaltainen. Euroopan parlamentin toinen käsittely Menettelyn tässä vaiheessa neuvoston on seurattava tarkoin EP:n työskentelyä. Joissakin asioissa neuvoston puheenjohtajavaltio voi joutua ottamaan yhteyttä EP:n edustajiin helpottaakseen neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksymistä, välttääkseen sen hylkäämisen tai saadakseen EP:n rajoittamaan neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan tekemänsä tarkistukset sellaisiin, jotka neuvosto voi hyväksyä. Tässä tapauksessa voidaan järjestää kolmikantakokouksia samaan tapaan kuin ensimmäisen käsittelyn aikana. Jos EP sen sijaan hyväksyy neuvoston kannan ensimmäisessä käsittelyssä, säädös katsotaan hyväksytyksi eikä neuvoston tarvitse suorittaa toista käsittelyä. Neuvoston toinen käsittely Neuvoston pääsihteeristö julkaisee ilmoituksen EP:n toisen käsittelyn tuloksista, ja sen liitteenä ovat EP:n päätöslauselma ja ehdotetut tarkistukset. Neuvoston puheenjohtajavaltio toimittaa EP:n tarkistukset mahdollisimman pian työryhmän käsiteltäviksi. Käsittelyn on oltava perusteellinen. Se ei saa rajoittua vain siihen, mitkä tarkistukset neuvosto hyväksyy ja mitä ei (eikä pelkästään ehdottaa kaikkien tarkistusten hylkäämistä). Ellei joitakin tarkistuksia hyväksytä, työryhmän on aloitettava mahdollisten kompromissien tarkastelu ja ehdotettava niitä Coreperille tai maatalouden erityiskomitealle ensimmäisessä selvityksessään. Jos työryhmän käsittelyn tulos, jonka Coreper tai maatalouden erityiskomitea vahvistaa, johtaa EP:n tarkistusten hyväksymiseen kokonaisuudessaan, neuvoston pääsihteeristö laatii I/A-kohtaa koskevan ilmoituksen, jotta neuvosto voi hyväksyä säädöksen (neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta muutettuna tarkistuksilla). Kun EP:n puhemies, neuvoston puheenjohtaja ja kummankin toimielimen pääsihteerit ovat allekirjoittaneet säädöksen, neuvoston pääsihteeristö huolehtii sen julkaisemisesta EUVL:ssä. Jos kaikkia tarkistuksia ei hyväksytä, neuvosto ilmoittaa siitä EP:lle ja neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle sovittelukomitean yhteisymmärryksessä EP:n puhemiehen kanssa. Kuuden (+ kahden) viikon määräaika sovittelukomitean koollekutsumiseksi alkaa päivästä, jona neuvosto päättää tarkistusten hylkäämisestä. Joissakin monimutkaisissa asioissa neuvoston puheenjohtajavaltio voi päättää, että neuvosto ei totea, ettei se voi hyväksyä tarkistuksia heti sen jälkeen, kun niitä on käsitelty työryhmässä taikka Coreperissa tai maatalouden erityiskomiteassa, ja käyttää osan neuvoston toisen käsittelyn määräajasta (3 (+ 1) kk) epävirallisiin yhteyksiin EP:n kanssa valmistellakseen sovittelua. 24 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

27 Ensimmäiseksi työryhmän puheenjohtaja, jota avustaa neuvoston pääsihteeristö (vastuuyksikkö + lainsäädäntöyksikkö), ja esittelijä voivat pitää epävirallisesti yhteyttä komission virkamiesten läsnä ollessa. Heti kun molempien toimielinten alustavat neuvottelukannat on vahvistettu ( 20 ), neuvottelut voidaan aloittaa kolmikantakokousten muodossa. Tähän kokoukseen osallistuvat neuvoston puolesta Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtaja (tuleva puheenjohtaja on läsnä tarkkailijana) ja EP:n puolesta esittelijä ja toisinaan asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan puheenjohtaja. Komissiota edustaa periaatteessa asiasta vastaava pääjohtaja. Sovittelu Valmisteluvaihe Koko sovittelukomitean koollekutsumiseksi määrätty kuuden (+ kahden) viikon määräaika voidaan käyttää yhteydenpitoon, kolmikantakokouksiin ja teknisiin kokouksiin, joiden tarkoituksena on lähentää kantoja ennen sovittelukomitean ensimmäistä kokousta. Tämä epävirallinen valmistelutyö alkaa käytännössä heti, kun on todettu, että neuvoston on poliittisesti mahdotonta hyväksyä EP:n toisen käsittelyn tarkistuksia. Tällöin sovittelu voidaan usein saada päätökseen sovittelukomitean ensimmäisessä kokouksessa, joskus jopa pelkkänä toteamuksena yhteisymmärrykseen pääsemisestä (eräänlainen A-kohta neuvoston istuntojen terminologiassa). Muissa tapauksissa tarvitaan useita sovittelukomitean kokouksia, jotta yhteisestä tekstistä päästään yhteisymmärrykseen, ja kutakin niistä edeltävät kolmikantakokoukset ja tekniset kokoukset. Sen vuoksi sovittelukomitean ensimmäistä kokousta edeltävänä aikana neuvoston puheenjohtajavaltion on oltava käytettävissä kaikkien kolmen toimielimen sihteeristöjen välisiä teknisiä kokouksia (tavallisesti myös työryhmän puheenjohtaja osallistuu) ja kolmikantakokouksia varten (Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtaja osallistuu). Coreper tai maatalouden erityiskomitea vahvistaa periaatteessa etukäteen neuvoston neuvottelukannat, jotka muodostavat neuvoston puheenjohtajavaltion neuvotteluvaltuutuksen, ja Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtaja tiedottaa komitealleen EP:n kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksista. ( 20 ) Kannat esitetään nelisarakkeisina yhteenvetotaulukkoina neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, EP:n tarkistukset, EP:n (tai esittelijän) kanta, neuvoston kanta (tai puheenjohtajavaltion ehdotukset), jotka terveysasioissa joulukuussa 1995 käydyistä neuvotteluista lähtien ovat olleet tavanomainen väline sovitteluvaiheen neuvotteluissa. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 25

28 Joissakin tapauksissa Coreperin tai maatalouden erityiskomitean puheenjohtaja tekee neuvottelualoitteita omalla vastuullaan ja vain neuvoston puheenjohtajavaltion nimissä. Tätä neuvottelutekniikkaa käytetään yhä useammin. Neuvoston ensimmäinen tarjous tehdään usein neuvoston puheenjohtajavaltion kompromissin muodossa. EP puolestaan antaa usein vastauksensa esittelijän kantana. Nämä kaksi tilapäistä tarjousta toimitetaan sen jälkeen neuvoston (Coreperin tai maatalouden erityiskomitean) ja EP:n valtuuskuntien hyväksyttäviksi. Komissio, jota edustaa periaatteessa asiasta vastaava komission jäsen, osallistuu sovittelukomitean työhön ja tekee kaikki tarpeelliset aloitteet lähentääkseen EP:n ja neuvoston kantoja perussopimuksessa määritellyn tehtävänsä mukaisesti. Komission kanta ei kuitenkaan vaikuta sovittelukomitean yhteisen tekstin hyväksymiseen vaadittavaa enemmistöä koskeviin sääntöihin (määräenemmistö neuvoston valtuuskunnassa ja yksinkertainen enemmistö EP:n valtuuskunnassa). Komission aloiteoikeudella ei siis ole merkitystä sovitteluvaiheessa ( 21 ). Komitean käytettävissä ovat komission ehdotus, neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, EP:n toisessa käsittelyssä ehdottamat tarkistukset, komission lausunto niistä sekä EP:n ja neuvoston valtuuskuntien yhteinen työskentelyasiakirja. Työskentelyasiakirjassa on yleensä kaksi osaa: A-osassa ovat asiat, joista on jo päästy yhteisymmärrykseen valmisteluvaiheessa, ja B-osassa avoimet asiat yhdessä kummankin osapuolen neuvottelukannan kanssa (nelisarakkeinen yhteenvetotaulukko). Sovittelukomitean kokous Neuvoston puheenjohtajavaltion on huolehdittava siitä, että hallituksen jäsen (periaatteessa käsiteltävästä asiasta vastaava ministeri) on läsnä sovittelukomitean toisena puheenjohtajana. Ennen sovittelukokouksia neuvoston puheenjohtajavaltio järjestää yleensä tiedotustilaisuuden yhdessä neuvoston pääsihteeristön kanssa. Jotkut asiat edellyttävät useita sovittelukomitean kokouksia. Näiden kokousten välillä on usein tarpeen, että sovittelukomitean toisena puheenjohtajana toimiva ministeri etsii poliittisia kompromisseja ja neuvottelee niistä EP:tä edustavan vastapuolensa kanssa. ( 21 ) Ks. SEUT 293 artiklan 1 kohta. 26 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

29 LIITE I EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN 294 ARTIKLA 1. Jos perussopimuksissa viitataan tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen säädöksen antamisen yhteydessä, noudatetaan seuraavaa menettelyä. 2. Komissio antaa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Ensimmäinen käsittely 3. Euroopan parlamentti vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen neuvostolle. 4. Jos neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin kannan, säädös annetaan sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin kannassa. 5. Jos neuvosto ei hyväksy Euroopan parlamentin kantaa, se vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen Euroopan parlamentille. 6. Neuvosto antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen niistä perusteista, jotka ovat johtaneet neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistamiseen. Komissio antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen omasta kannastaan. Toinen käsittely 7. Jos Euroopan parlamentti kolmen kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta ilmoituksesta: a) hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tai ei ole ilmoittanut kantaansa, säädös katsotaan annetuksi neuvoston kannassa vahvistetussa muodossa; b) hylkää jäsentensä enemmistöllä neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu; c) ehdottaa jäsentensä enemmistöllä tarkistuksia neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan, tämä tarkistettu teksti toimitetaan neuvostolle sekä komissiolle, joka antaa lausunnon näistä tarkistuksista. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 27

30 8. Jos neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, kolmen kuukauden kuluessa Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten vastaanottamisesta: a) hyväksyy kaikki Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset, säädös katsotaan annetuksi; b) ei hyväksy kaikkia tarkistuksia, neuvoston puheenjohtaja kutsuu yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa kuuden viikon kuluessa koolle sovittelukomitean. 9. Niistä tarkistuksista, joista komissio on antanut kielteisen lausunnon, neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti. Sovittelu 10. Sovittelukomiteassa kokoontuvat neuvoston jäsenet tai heidän edustajansa sekä yhtä monta Euroopan parlamenttia edustavaa jäsentä; komitean tehtävänä on neuvoston jäsenten tai heidän edustajiensa määräenemmistöllä sekä Euroopan parlamenttia edustavien jäsenten enemmistöllä päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston toisessa käsittelyssä vahvistamien kantojen pohjalta kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle. 11. Komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä. 12. Jollei sovittelukomitea hyväksy yhteistä tekstiä kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu. Kolmas käsittely 13. Jos sovittelukomitea hyväksyy yhteisen tekstin mainitussa määräajassa, Euroopan parlamentti ratkaisee annettujen äänten enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä kumpikin kuuden viikon kuluessa tuosta hyväksymisestä, annetaanko säädös yhteisen tekstin mukaisena. Jollei näin tehdä, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu. 14. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tässä artiklassa määrättyä kolmen kuukauden määräaikaa pidennetään enintään yhdellä kuukaudella ja kuuden viikon määräaikaa enintään kahdella viikolla. 28 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

31 Erityismääräykset 15. Kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa käsitellään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen jäsenvaltioiden ryhmän aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta taikka unionin tuomioistuimen pyynnöstä, ei 2 kohtaa, 6 kohdan toista virkettä ja 9 kohtaa sovelleta. Näissä tapauksissa Euroopan parlamentti ja neuvosto toimittavat komissiolle säädösehdotuksen sekä ensimmäisen ja toisen käsittelyn kantansa. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää milloin tahansa menettelyn aikana komissiolta lausuntoa, jonka komissio voi myös antaa omasta aloitteestaan. Komissio voi myös tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa osallistua sovittelukomitean työskentelyyn 11 kohdan mukaisesti. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 29

32 LIITE II JULISTUS MÄÄRÄAIKOJEN NOUDATTAMISESTA YHTEISPÄÄTÖSMENETTELYSSÄ ( 22 ) Konferenssi kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota pyrkimään kaikin mahdollisin tavoin siihen, että yhteispäätösmenettely toimii mahdollisimman joutuisasti. Konferenssi muistuttaa, että on tärkeää noudattaa täsmällisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 b artiklassa vahvistettuja määräaikoja, ja painottaa, että mainitun artiklan 7 kohdan mukaiseen mahdollisuuteen kyseisten määräaikojen pidentämiseen olisi turvauduttava vain, jos se on ehdottoman tarpeellista. Missään tapauksessa Euroopan parlamentin toisen käsittelyn ja sovittelukomiteakäsittelyn päättymisen välinen aika ei saisi olla pidempi kuin yhdeksän kuukautta. ( 22 ) Amsterdamin sopimuksen hyväksyneen HVK:n päätösasiakirjaan liitetty julistus 34. Julistus on voimassa. 30 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

33 LIITE III FI Euroopan unionin virallinen lehti C 145/5 II (Tiedonannot) YHTEISET JULISTUKSET EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO KOMISSIO YHTEISPÄÄTÖSMENETTELYYN SOVELLETTAVIA KÄYTÄNNÖN MENETTELYTAPOJA KOSKEVA YHTEINEN JULISTUS (EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEN 251 ARTIKLA) (2007/C 145/02) YLEISET PERIAATTEET 1. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä yhdessä 'toimielimet', toteavat, että nykyinen käytäntö, joka käsittää neuvoston puheenjohtajavaltion, komission ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien puheenjohtajien ja/tai esittelijöiden välisiä sekä sovittelukomitean puheenjohtajien välisiä keskusteluyhteyksiä, on osoittautunut hyväksi. 2. Toimielimet vahvistavat, että tätä käytäntöä, jota on kehitetty kaikissa yhteispäätösmenettelyn vaiheissa, on edelleen rohkaistava. Toimielimet sitoutuvat tarkastelemaan työskentelymenetelmiään käyttääkseen entistä tehokkaammin hyväksi kaikkia yhteispäätösmenettelyn tarjoamia mahdollisuuksia EY:n perustamissopimuksen mukaisesti. 3. Tällä yhteisellä julistuksella selvennetään näitä työskentelymenetelmiä ja niihin sovellettavia käytännön järjestelyjä. Sillä täydennetään toimielinten välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä ( 1 ) ja erityisesti sen yhteispäätösmenettelyyn liittyviä määräyksiä. Toimielimet sitoutuvat täysin noudattamaan näitä sitoumuksia avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta koskevien periaatteiden mukaisesti. Tältä osin toimielinten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ehdotusten yksinkertaistamiseen noudattaen samalla kuitenkin yhteisön säännöstöä. 4. Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä menettelyn aikana lähentääkseen mahdollisimman paljon kantojaan ja edistääkseen siten mahdollisuuksien mukaan kyseisen säädöksen hyväksymistä menettelyn varhaisessa vaiheessa. 5. Tässä tarkoituksessa ne tekevät yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla seuratakseen yhteispäätösmenettelyn kaikissa vaiheissa työn edistymistä ja selvittääkseen, missä määrin lähentymistä on tapahtunut. 6. Toimielimet sitoutuvat omia työjärjestyksiään noudattaen vaihtamaan säännöllisesti tietoja yhteispäätösmenettelyssä käsiteltävien asioiden edistymisestä. Ne huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteen, jotta menettely voidaan suorittaa johdonmukaisella ja yhdenmukaisuuteen pyrkivällä tavalla. Sen vuoksi ne pyrkivät laatimaan kullekin lainsäädäntöehdotukselle alustavan aikataulun kyseisen ehdotuksen lopulliseen hyväksymiseen johtavista eri vaiheista, kunnioittaen samalla täysipainoisesti päätöksentekomenettelyn poliittista luonnetta. ( 1 ) EUVL C 321, , s. 1. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 31

34 C 145/6 FI Euroopan unionin virallinen lehti Toimielimet tekevät yhteistyötä yhteispäätösmenettelyn aikana usein kolmikantakokousten puitteissa. Kolmikantajärjestely on osoittautunut tehokkaaksi ja joustavaksi, koska se lisää huomattavasti mahdollisuuksia päästä sopimukseen ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä sekä helpottaa sovittelukomitean työn valmistelua. 8. Nämä kolmikantakokoukset järjestetään yleensä epävirallisina. Niitä voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteesta riippuen. Kukin toimielin nimeää työjärjestyksensä mukaisesti omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee valtuutuksensa neuvotteluille ja tiedottaa muille toimielimille kokousjärjestelyistä hyvissä ajoin. 9. Ehdotukset kompromissiteksteiksi, joista on tarkoitus keskustella tulevassa kokouksessa, toimitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen kaikille osallistujille. Avoimuuden lisäämiseksi kolmikantakokouksista, jotka pidetään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ilmoitetaan julkisuuteen, jos se on käytännön kannalta mahdollista. 10. Neuvoston puheenjohtajavaltio pyrkii osallistumaan parlamentin valiokuntien kokouksiin. Se tarkastelee tapauskohtaisesti pyynnöt, joissa sitä pyydetään antamaan tietoja neuvoston kannasta. ENSIMMÄINEN KÄSITTELY 11. Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä lähentääkseen mahdollisimman paljon kantojaan, jotta säädös voidaan aina kuin se on mahdollista hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä. Sopimukseen pääsy Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä 12. Työskentelyn helpottamiseksi ensimmäisessä käsittelyssä luodaan asianmukaiset yhteydet. 13. Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja käyttää aloiteoikeuttaan rakentavasti pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää. 14. Jos sopimukseen päästään kolmikantakokousten epävirallisissa neuvotteluissa, pysyvien edustajien komitean (Coreper) puheenjohtaja välittää parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä sopimuksen asiasisällön yksityiskohdat komission ehdotukseen esitettyinä tarkistuksina. Kirjeessä ilmoitetaan neuvoston halukkuus hyväksyä neuvottelujen tulos, jonka oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin, mikäli se vahvistetaan täysistunnon äänestyksessä. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle. 15. Jos asiasta sopiminen ensimmäisessä käsittelyssä näyttää tässä yhteydessä varmalta, olisi aikomuksesta päästä sopimukseen ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sopimukseen pääsy yhteisestä kannasta 16. Jos sopimukseen ei ole päästy Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä, yhteydenpitoa voidaan jatkaa sopimukseen pääsemiseksi yhteisestä kannasta. 17. Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja käyttää aloiteoikeuttaan rakentavasti pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää. 18. Jos sopimukseen päästään tässä vaiheessa, parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ilmoittaa Coreperin puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä täysistunnolle antamastaan suosituksesta hyväksyä ilman tarkistuksia neuvoston yhteinen kanta, mikäli neuvosto vahvistaa sen. Yhteisen kannan oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle. TOINEN KÄSITTELY 19. Neuvosto esittää perusteluissaan mahdollisimman selvästi perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston yhteisen kannan vahvistamiseen. Toisessa käsittelyssään Euroopan parlamentti ottaa nämä perusteet ja komission kannan mahdollisimman tarkasti huomioon. 20. Neuvosto pyrkii ennen yhteisen kannan toimittamista sopimaan Euroopan parlamenttia ja komissiota kuullen sen toimittamisajankohdasta varmistaakseen lainsäädäntömenettelyn mahdollisimman suuren tehokkuuden toisessa käsittelyssä 32 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

35 C 145/7 Euroopan unionin virallinen lehti FI Sopimukseen pääsy Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä 21. Asianmukaisia yhteyksiä jatketaan niin pian kuin neuvoston yhteinen kanta on toimitettu Euroopan parlamentille, jotta kunkin toimielimen kanta tulisi paremmin ymmärretyksi ja lainsäädäntömenettely saataisiin mahdollisimman nopeasti päätökseen. 22. Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja antaa lausuntonsa pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää. 23. Jos sopimukseen päästään kolmikantakokousten epävirallisissa neuvotteluissa, Coreperin puheenjohtaja toimittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä sopimuksen asiasisällön yksityiskohdat neuvoston yhteiseen kantaan esitettyinä tarkistuksina. Kirjeessä ilmoitetaan neuvoston halukkuus hyväksyä neuvottelujen tulos, jonka oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin, mikäli se vahvistetaan täysistunnon äänestyksessä. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle. SOVITTELU 24. Jos käy ilmi, että neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä ehdottamia tarkistuksia, järjestetään ensimmäinen kolmikantakokous, kun neuvosto on valmis esittämään kantansa. Kukin toimielin määrää työjärjestyksensä mukaisesti omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen ja määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa. Komissio ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa molemmille valtuuskunnille aikomuksistaan sen lausunnon osalta, jonka se antaa Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä esittämistä tarkistuksista. 25. Kolmikantakokouksia järjestetään koko sovittelumenettelyn ajan, ja niiden tarkoituksena on selvittää jäljellä olevia kysymyksiä ja pohjustaa sopimukseen pääsyä sovittelukomiteassa. Kolmikantakokousten tuloksista keskustellaan ja ne voidaan hyväksyä kummankin toimielimen kokouksissa. 26. Neuvoston puheenjohtaja kutsuu sovittelukomitean koolle yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa ja ottaen perustamissopimuksen määräykset asianmukaisesti huomioon. 27. Komissio osallistuu sovittelukomitean työhön ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymistä. Tällaisia aloitteita voivat olla esimerkiksi ehdotukset kompromissiteksteiksi, joissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kannat; komissio noudattaa asianmukaisesti sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää. 28. Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja toimivat yhdessä sovittelukomitean puheenjohtajina. Puheenjohtajat toimivat vuorotellen puheenjohtajina sovittelukomitean kokouksissa. 29. Sovittelukomitean puheenjohtajat vahvistavat yhdessä sovittelukomitean kokousten ajankohdat ja esityslistat, jotta sovittelukomitean toiminta olisi tehokasta koko sovittelumenettelyn ajan. Komissiota kuullaan suunniteltujen ajankohtien johdosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto varaavat sovittelukomitean työlle alustavasti asianmukaiset ajankohdat ja ilmoittavat ne komissiolle. 30. Sovittelukomitean puheenjohtajat voivat ottaa sovittelukomitean yksittäisen kokouksen esityslistalle useita asioita. Pääaiheiden ( B-kohdat ) eli asioiden, joista ei ole vielä päästy sopimukseen, ohella kokouksissa voidaan aloittaa/päättää sovittelumenettelyjä muista aiheista ( A-kohdat ) ilman keskustelua. 31. Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat määräaikoja koskevia perustamissopimuksen määräyksiä ottaen kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioon aikataulujen asettamat vaatimukset, erityisesti ne, jotka aiheutuvat kausista, joina toimielinten toiminta on keskeytyksissä, sekä Euroopan parlamentin vaaleista. Ajan, jolloin toiminta on keskeytyksissä, on kaikissa tapauksissa oltava mahdollisimman lyhyt. 32. Sovittelukomitea kokoontuu vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa jakaakseen tasapuolisesti toimitilat sekä myös tulkkauspalvelut. 33. Sovittelukomitealla on oltava käytössään komission ehdotus, neuvoston yhteinen kanta, viimeksi mainittua koskeva komission lausunto, Euroopan parlamentin esittämät tarkistukset, komission lausunto tarkistuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuskuntien yhteinen työasiakirja. Työasiakirjan tarkoituksena on auttaa sen käyttäjiä tunnistamaan käsiteltävät asiat helposti ja viittaamaan niihin tehokkaasti. Komissio antaa lausuntonsa pääsääntöisesti kolmen viikon kuluessa Euroopan parlamentin äänestystuloksen virallisesta vastaanottamisesta ja viimeistään ennen sovittelukomitean työn alkamista. Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 33

36 C 145/8 FI Euroopan unionin virallinen lehti Sovittelukomitean puheenjohtajat voivat antaa tekstejä sovittelukomitean hyväksyttäväksi. 35. Sopimukseen pääseminen yhteisestä tekstistä todetaan sovittelukomitean kokouksessa tai kokouksen jälkeen puheenjohtajien kirjeenvaihtona. Kirjeistä toimitetaan jäljennös komissiolle. 36. Jos sovittelukomitea pääsee sopimukseen yhteisestä tekstistä, se annetaan oikeudellisen ja kielellisen viimeistelyn jälkeen komitean puheenjohtajien hyväksyttäväksi. Poikkeustapauksissa ehdotus yhteiseksi tekstiksi voidaan määräaikojen noudattamiseksi kuitenkin antaa suoraan puheenjohtajien hyväksyttäväksi. 37. Sovittelukomitean puheenjohtajat toimittavat hyväksytyn yhteisen tekstin Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle yhteisesti allekirjoittamallaan kirjeellä. Jos sovittelukomitea ei pääse sopimukseen yhteisestä tekstistä, puheenjohtajat ilmoittavat asiasta Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle yhteisesti allekirjoittamallaan kirjeellä. Nämä kirjeet muodostavat pöytäkirjan. Kirjeistä toimitetaan jäljennös komissiolle tiedoksi. Sovittelumenettelyn aikana käytetyt työasiakirjat ovat saatavilla kunkin toimielimen kirjaamossa heti menettelyn päätyttyä. 38. Euroopan parlamentin pääsihteeristö ja neuvoston pääsihteeristö toimivat yhdessä sovittelukomitean sihteeristönä yhteistyössä komission pääsihteeristön kanssa. YLEISET MÄÄRÄYKSET 39. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto katsoo, että on ehdottoman välttämätöntä pidentää perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettuja määräaikoja, se ilmoittaa asiasta toisen toimielimen puhemiehelle tai puheenjohtajalle ja komissiolle. 40. Jos sopimukseen päästään ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä taikka sovittelun aikana, Euroopan parlamentin ja neuvoston juristi-lingvistiyksiköt huolehtivat sovitun tekstin viimeistelystä tiiviissä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä. 41. Sovittuja tekstejä ei saa muuttaa ilman, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat siitä nimenomaisesti sopineet asianmukaisella tasolla. 42. Viimeistely tehdään ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston omat menettelyt erityisesti sisäisten menettelyjen päättämiselle asetettujen määräaikojen osalta. Toimielimet sitoutuvat siihen, etteivät ne käytä säädösten oikeudelliselle ja kielelliselle viimeistelylle määrättyä aikarajaa aloittaakseen uudelleen keskustelut asiasisältöä koskevista kysymyksistä. 43. Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat näiden toimielinten yhteisesti valmistelemien tekstien yhteisestä esittelystä. 44. Toimielimet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan käyttämään keskenään hyväksymiään vakiolausekkeita, jotka sisällytetään yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyihin säädöksiin erityisesti sellaisten säännösten osalta, jotka koskevat täytäntöönpanovallan käyttöä komitologiapäätöksen ( 1 ) mukaisesti, voimaantuloa, saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säädösten soveltamista sekä komission aloiteoikeuden kunnioittamista. 45. Toimielimet pyrkivät järjestämään yhteisen lehdistötilaisuuden ilmoittaakseen lainsäädäntömenettelyn myönteisestä loppuunsaattamisesta ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä taikka sovittelun aikana. Ne pyrkivät myös toimittamaan yhteiset lehdistötiedotteet. 46. Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet säädöksen yhteispäätösmenettelyssä, teksti toimitetaan allekirjoitettavaksi Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle sekä myös näiden toimielinten pääsihteereille. 47. Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja saavat allekirjoitettavan tekstin omalla kielellään, ja, mikäli mahdollista, he allekirjoittavat tekstin yhteisessä tilaisuudessa, joka järjestetään kuukausittain, jotta tärkeät säädökset voidaan allekirjoittaa joukkoviestinten läsnä ollessa. ( 1 ) Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, , s. 23), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, , s. 11). 34 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

37 C 145/9 Euroopan unionin virallinen lehti FI 48. Yhteisesti allekirjoitettu teksti toimitetaan julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Säädös julkaistaan yleensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sen hyväksyneet. 49. Jos jokin toimielimistä havaitsee tekstissä (tai jossakin sen kielitoisinnossa) kirjoitusvirheen tai ilmeisen virheen, se ilmoittaa asiasta välittömästi toisille toimielimille. Jos virhe koskee säädöstä, jota Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole vielä hyväksynyt, näiden toimielinten juristi-lingvistiyksiköt laativat tiiviissä yhteistyössä tarvittavan oikaisun. Jos virhe koskee säädöstä, jonka jompikumpi toimielin tai molemmat toimielimet ovat jo hyväksyneet tai joka mahdollisesti on jo julkaistu, Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhteisestä sopimuksesta kummankin toimielimen menettelyjen mukaisesti laaditun oikaisun. Tehty Brysselissä kolmantenatoista päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattaseitsemän. Euroopan parlamentin puolesta Puheenjohtaja Euroopan unionin neuvoston puolesta Puheenjohtaja Euroopan yhteisöjen komission puolesta Puheenjohtaja Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 35

38 LIITE IV TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN OIKEUSPERUSTAT Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja ( 23 ) 14 artikla Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut 15 artiklan 3 kohta 16 artiklan 2 kohta Oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin Henkilötietojen suojaa valvovat riippumattomat viranomaiset 18 artikla Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltäminen 19 artiklan 2 kohta 21 artiklan 2 kohta Syrjinnän torjumisen perusperiaatteet Unionin kansalaisten liikkumis- ja oleskeluvapauden käyttämisen helpottaminen 24 artikla Kansalaisaloite 33 artikla Tulliyhteistyö ( 23 ) Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä neuvoston äänestyssääntönä on määräenemmistö. Määräenemmistö on ollut sääntönä 1. marraskuuta 2014 lähtien SEU 16 artiklan 4 kohdan ja SEUT 238 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Elleivät kaikki neuvoston jäsenet osallistu äänestykseen, sovelletaan SEUT 238 artiklan 3 kohtaa. Siirtymäkaudella 1. marras kuuta maaliskuuta 2017 neuvoston jäsen voi pyytää, että määräenemmistö lasketaan siirtymämääräyksiä koskevassa pöytäkirjassa N:o 36 olevan 32 artiklan 2 4 kohdassa määritellyn äänten painotuksen mukaisesti. 36 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

39 42 artiklan ensimmäinen kohta 43 artiklan 2 kohta Kilpailusääntöjen soveltaminen maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan Yhteinen maatalouden markkinajärjestely Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK 46 artikla Työntekijöiden vapaa liikkuvuus Kuultava: ETSK 48 artikla Siirtotyöläisten sosiaaliturvaa koskevat säännöt 294 artikla, jollei 48 artiklan toisesta alakohdasta muuta johdu 50 artiklan 1 kohta 51 artiklan toinen kohta 52 artiklan 2 kohta 53 artiklan 1 kohta 56 artiklan toinen kohta 59 artiklan 1 kohta Sijoittautumisvapaus Tietyn toiminnan sulkeminen sijoittautumisvapautta koskevien määräysten soveltamisalan ulkopuolelle Ulkomaalaisten sijoittautumiseen sovellettavaa erityisjärjestelyä koskevien säännösten yhteensovittaminen Tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen sijoittautumisvapautta silmällä pitäen Palvelujen tarjoamisen vapauden ulottaminen koskemaan kolmansien maiden kansalaisia Palvelujen vapauttaminen Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 37

40 62 artikla Tietyn toiminnan sulkeminen palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien määräysten soveltamisalan ulkopuolelle Ulkomaalaisten vapauteen tarjota palveluja sovellettavaa erityisjärjestelyä koskevien säännösten yhteensovittaminen Tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen palvelujen tarjoamisen vapautta silmällä pitäen 64 artiklan 2 kohta 75 artiklan ensimmäinen kohta 77 artiklan 2 kohta 78 artiklan 2 kohta 79 artiklan 2 kohta 79 artiklan 4 kohta 81 artiklan 2 kohta 82 artiklan 1 kohta Sellaiset pääomanliikkeet kolmansista maista tai kolmansiin maihin, joihin liittyy suoria sijoituksia Terrorismin ennalta ehkäisemisen alalla toteutettavat hallinnolliset toimenpiteet, joita sovelletaan pääomanliikkeisiin ja maksuihin Rajavalvontaan sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin liittyvät toimenpiteet Yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvät toimenpiteet Yhteinen maahanmuuttopolitiikka Toimenpiteet, joilla kannustetaan ja tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla 294 artikla, jollei 76 artiklan b kohdasta muuta johdu 38 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

41 82 artiklan 2 kohta 83 artiklan 1 kohta 83 artiklan 2 kohta Tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen sekä poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvät vähimmäissäännöt Rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt erityisen vakavan ja rajatylittävän rikollisuuden alalla Lainsäädännön lähentäminen (rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt) 294 artikla, jollei 76 artiklan b kohdasta ja 82 artiklan 3 kohdasta muuta johdu 294 artikla, jollei 76 artiklan b kohdasta ja 83 artiklan 3 kohdasta muuta johdu 294 artikla, jollei 76 artiklan b kohdasta ja 83 artiklan 3 kohdasta muuta johdu 84 artikla Toimenpiteet, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa rikollisuuden torjunnan alalla 294 artikla, jollei 76 artiklan b kohdasta muuta johdu 85 artiklan 1 kohta Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät 294 artikla, jollei 76 artiklan b kohdasta muuta johdu 87 artiklan 2 kohta Poliisiyhteistyöhön liittyvät toimenpiteet 294 artikla, jollei 76 artiklan b kohdasta muuta johdu 88 artiklan 2 kohta 91 artiklan 1 kohta 100 artiklan 2 kohta 114 artiklan 1 kohta 116 artiklan toinen kohta Europolin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät Yhteinen liikennepolitiikka (rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenne) Yhteinen liikennepolitiikka (meri- ja lentoliikenne) Toimenpiteet lainsäädäntöjen lähentämiseksi sisämarkkinoilla Kilpailun vääristymien poistaminen 294 artikla, jollei 76 artiklan b kohdasta muuta johdu Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 39

42 118 artiklan ensimmäinen kohta 121 artiklan 6 kohta 129 artiklan 3 kohta Toimenpiteet, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien yhdenmukaiseen suojaan unionissa Yksityiskohtaiset säännöt talouspolitiikkojen monenvälisestä valvontamenettelystä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännön tiettyjen artiklojen muuttaminen Lainsäädäntöaloite voi olla EKP:n (Euroopan keskuspankin) suositus (komissiota kuultava) tai komission ehdotus (EKP:ta kuultava) 133 artikla Euron käytössä tarvittavat toimenpiteet Kuultava: EKP 136 artiklan 1 kohta Tietyt euroon liittyvä toimenpiteet 294 artikla, jollei 136 artiklan 2 kohdasta ja 238 artiklan 3 kohdasta muuta johdu 149 artiklan ensimmäinen kohta 153 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta 157 artiklan 3 kohta Työllisyysalan edistämistoimenpiteet Tietyt sosiaalipolitiikan alaan kuuluvat toimenpiteet Miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä Kuultava: ETSK ja AK 294 artikla, ellei 153 artiklan 2 kohdan kolmannesta alakohdasta muuta johdu Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK 164 artikla Euroopan sosiaalirahastoa koskevat soveltamisasetukset Kuultava: ETSK ja AK 40 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

43 165 artiklan 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta 166 artiklan 4 kohta 167 artiklan 5 kohdan ensimmäinen luetelmakohta 168 artiklan 4 kohta 168 artiklan 5 kohta 169 artiklan 3 kohta 172 artiklan ensimmäinen kohta 173 artiklan 3 kohta 175 artiklan kolmas kohta 177 artiklan ensimmäinen kohta 177 artiklan ensimmäinen kohta Koulutusalan edistämistoimenpiteet Ammatillista koulutusta koskevaan politiikkaan liittyvät toimenpiteet Kulttuurialan edistämistoimenpiteet Tietyt kansanterveyttä koskevat toimenpiteet Tietyt ihmisten terveyteen liittyvät toimenpiteet Tukevat ja täydentävät toimenpiteet kuluttajansuojan alalla Suuntaviivat, toimet ja tuki yhteistä etua koskeville hankkeille Euroopan laajuisten verkkojen alalla Teollisuuden alan erityiset tukitoimenpiteet (Rakennerahastojen ulkopuoliset) erityistoimet taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla Rakennerahastojen tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet Rakennerahastoihin sovellettavat yleiset säännöt ja muut säännökset Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK 294 artikla, jollei 172 artiklan toisesta alakohdasta muuta johdu; kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 41

44 177 artiklan toinen kohta Koheesiorahaston perustaminen ympäristöalalla sekä liikenteen infrastruktuurin Euroopan laajuisten verkkojen alalla Kuultava: ETSK ja AK 178 artikla Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) koskevat soveltamisasetukset Kuultava: ETSK ja AK 182 artiklan 1 kohta 182 artiklan 5 kohta 188 artiklan toinen kohta 189 artiklan 2 kohta 192 artiklan 1 kohta 192 artiklan 3 kohta 194 artiklan 2 kohta 195 artiklan 2 kohta 196 artiklan 2 kohta 197 artiklan 2 kohta 207 artiklan 2 kohta Monivuotinen puiteohjelma tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet Tietyt tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen monivuotisen puiteohjelman täytäntöönpanotoimenpiteet Toimenpiteet eurooppalaisen avaruuspolitiikan alalla Ympäristöpolitiikan tietyt näkökohdat Sellaisten yleisten toimintaohjelmien hyväksyminen, joissa vahvistetaan ympäristöpolitiikan ensisijaiset tavoitteet Energiapolitiikka verotuksellisia toimenpiteitä lukuun ottamatta Toiminta matkailualalla Toiminta pelastuspalvelun alalla Unionin oikeuden täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet hallinnollisen yhteistyön alalla Yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisen puitteet Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK 42 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

45 209 artiklan 1 kohta 212 artiklan 2 kohta 214 artiklan 3 kohta 214 artiklan 5 kohta Kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet Taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet Puitteiden määrittely humanitaariseen avun toteuttamiselle Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perussääntö ja toimintatavat 224 artikla Euroopan tasolla toimivia poliittisia puolueita koskevat säännöt 257 artiklan ensimmäinen kohta 281 artiklan toinen kohta 291 artiklan 3 kohta 298 artiklan 2 kohta Erityistuomioistuinten perustaminen unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön tiettyjen määräysten muuttaminen Yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä Eurooppalaiseen hallintoon liittyvät säännökset Lainsäädäntöaloite unionin tuomioistuimen pyynnöstä (ja komission kuuleminen) tai komission ehdotuksesta (ja unionin tuomioistuimen kuuleminen) Lainsäädäntöaloite unionin tuomioistuimen pyynnöstä (komissiota kuultava) tai komission ehdotuksesta (unionin tuomioistuinta kuultava) Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 43

46 322 artiklan 1 kohdan a alakohta 322 artiklan 1 kohdan b alakohta 325 artiklan 4 kohta Tietyt varainhoitosäännöt (kuten talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt) Säännöt, jotka koskevat taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnan järjestämistä Toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä ja tällaisen menettelyn torjumiseksi Kuultava: tilintarkastustuomioistuin Kuultava: tilintarkastustuomioistuin Kuultava: tilintarkastustuomioistuin 336 artikla Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot Kuultava: muut toimielimet, joita asia koskee 338 artiklan 1 kohta Tilastojen tuottamisen edellyttämät toimenpiteet 44 Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen FI Maaliskuu 2016

47 TAVALLINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS YHTEENVETO LIITE V EP:N ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Ei määräaikaa NEUVOSTON ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Ei määräaikaa EP:N TOINEN KÄSITTELY 3 (+ 1) kuukautta NEUVOSTON TOINEN KÄSITTELY 3 (+ 1) kuukautta 6 (+ 2) viikkoa SOVITTELU 6 (+ 2) viikkoa KOLMAS KÄSITTELY 6 (+ 2) viikkoa EP EP Säädös katsotaan hylätyksi EP Komission ehdotus EP:n ensimmäisen käsittelyn kanta Säädös hyväksytään EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisena Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hylätään Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hyväksytään tai EP ei toimi määräaikaan mennessä Tarkistukset Säädös katsotaan hylätyksi Säädös hyväksytään neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisena Sovittelukomitean koollekutsuminen Yhteistä tekstiä ei voida hyväksyä Sovittelukomitea Yhteistä tekstiä ei voida hyväksyä Yhteinen teksti hyväksytään Säädös katsotaan hylätyksi Säädös hyväksytään Säädös hyväksytään EP:n ensimmäisen käsittelyn kanta hyväksytään Tarkistukset hyväksytään Yhteinen teksti hyväksytään Yhteinen teksti hyväksytään Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta Tarkistuksia ei hyväksytä Yhteistä tekstiä ei voida hyväksyä Säädös katsotaan hylätyksi Neuvosto Neuvosto Neuvosto Maaliskuu 2016 FI Opas tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen 45