Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 46/2002 vp Finnair Oyj:n aasialaisten työntekijöiden palkkaaminen ja työluvat Eduskunnan puhemiehelle Valtionyhtiö Finnair Oyj on päättänyt palkata noin 50 kiinalaista ja thaimaalaista lentoemäntää palvelukseensa. Vierastyövoima palkataan Aasian lennoille ja toimenpidettä perustellaan turvallisuustekijöillä ja palvelun parantamisella. Aasialaisella työvoimalla ei ole aikaisempaa alan ammattikoulutusta, vaan yhtiö kouluttaa heidät tehtävään. Aasiasta palkattavan henkilökunnan palkka tulee olemaan noin kolmasosan kotimaista palkkatasoa alhaisempi, joten kysymyksessä näyttäisi olevan ns. halpatyövoiman palkkaaminen valtionyhtiön palvelukseen. Finnair Oyj on päättänyt lomauttaa koko lentoemäntä- ja stuerttihenkilökuntansa neljäksi viikoksi tänä vuonna. Vakinaisen henkilöstön lomautuksesta ja palkattavan henkilöstön palkkatasosta huolimatta työministeriö on myöntänyt aasialaisille työntekijöille työluvat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä tavoin hallitus perustelee sen, että työministeriö on myöntänyt työluvat Finnair Oyj:n palkkaamille aasialaisille työntekijöille huolimatta siitä, että ko. valtionyhtiö samanaikaisesti lomauttaa vakinaisen henkilökuntansa neljäksi viikoksi ja aasialaisten voidaan katsoa olevan ns. halpatyövoimaa? Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2002 Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 46/2002 vp: Millä tavoin hallitus perustelee sen, että työministeriö on myöntänyt työluvat Finnair Oyj:n palkkaamille aasialaisille työntekijöille huolimatta siitä, että ko. valtionyhtiö samanaikaisesti lomauttaa vakinaisen henkilökuntansa neljäksi viikoksi ja aasialaisten voidaan katsoa olevan ns. halpatyövoimaa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Finnair Oyj on pyytänyt Helsingin työvoimatoimistolta työlupalausuntoja koskien 17 kiinalaisen ja 33 thaimaalaisen lentoemännän ja stuertin oleskelu- ja työlupahakemusta. Finnair on ilmoittanut työvoimatoimistolle, että lentoemännät ja stuertit työskentelisivät vuokratyövoimana Finnairin Suomesta Kiinaan ja Thaimaahan lentämillä reiteillä. Helsingin työvoimatoimisto on antanut asiassa ulkomaalaislaissa ja -asetuksessa tarkoitetut työlupalausunnot 4.2.2002. Lausunnoissaan Helsingin työvoimatoimisto on puoltanut työlupia rajoitettuna siten, että lausuntopyynnössä tarkoitetut työntekijät saavat työskennellä vain Suomesta Kiinaan ja Thaimaahan lennettävillä reiteillä. Työvoiman rekrytointia Euroopan talousalueen ulkopuolelta säädellään ulkomaalaislain (378/1991) nojalla oleskelu- ja työlupamenettelyllä. Työministeriön alaisten työvoimatoimistojen tehtävänä on arvioida työlupien myöntämisen edellytykset työmarkkinoilla olevan työvoiman saatavuuden pohjalta ja antaa sen perusteella lausuntoja työluvan myöntävälle viranomaiselle. Maahan tulevan työvoiman osalta lausunnon pyytää työnantaja, vuokratyövoiman osalta toimeksiantaja. Ulkomailla työluvan myöntää Suomen edustusto ja Suomessa paikallispoliisi tai ulkomaalaisvirasto. Työvoimatoimistojen tehtävistä työlupalausuntomenettelyssä on säädetty ulkomaalaislain ohella ulkomaalaisasetuksessa. Työministeriö on antanut soveltamisohjeen (O/2/2001 TM), joka on luettavissa internetissä. Ulkomaalaislain 29 :n nojalla työnantajan on annettava työviranomaiselle vakuutus siitä, että ulkomaalaiselle maksettava palkka ja muut työehdot ovat voimassa olevien työehtosopimusten mukaiset tai, milloin alalla ei ole työehtosopimusta, että ne vastaavat suomalaisiin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä. Ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä vuokratyövoimana sovelletaan edellä mainittua työnantajan velvollisuutta työn teettäjään. Ulkomaalaisasetuksen 19 :n 1 momentin nojalla työlupalausunnossa on annettava selvitys työtehtävästä, sen kestosta sekä palkka- ja työehdoista sekä esitettävä perustelut ulkomaisen työvoiman käytölle. Työministeriön työlupalausunto-ohjeen mukaan työlupaharkinnassa arvioidaan ensisijaisesti se, onko tehtävään kohtuullisessa ajassa saatavissa sopivaa työvoimaa työmarkkinoilta sekä arvioidaan työsuhteen ehtojen riittävyys. Työntekijöiden ammattipätevyyden, kuten kielitaitovaatimuksen, arviointi ei normaalisti kuulu työvoimatoimistolle. Työvoiman saatavuus työmarkkinoilta Tapauksessa Finnair perusteli lausuntopyyntöään siten, että lausuntopyynnössä tarkoitettujen lentoemäntien ja stuerttien käyttö Suomesta 2

Ministerin vastaus KK 46/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd Kiinaan ja Thaimaahan lennettävillä reiteillä parantaisi yhtiön tarjoaman palvelun tasoa. Reiteillä matkustavista yli puolet puhuu kiinaa tai thaita. Finnairin mukaan yhtiön markkinaosuuksien mahdollinen kasvaminen parantaisi myös suomalaisten lentoemäntien ja stuerttien työllisyyttä. Helsingin työvoimatoimisto hyväksyi Finnairin esittämät perustelut. Finnair on paras itse arvioimaan niitä ammattitaitovaatimuksia, joilla se pärjää globaaleilla maailmanmarkkinoilla. Kielitaitovaatimukset huomioon ottaen työvoimatoimisto katsoi, ettei vastaavaa työvoimaa ole kohtuullisessa ajassa saatavissa työmarkkinoilta. Finnairin suunnitelma eri henkilöstöryhmien lomauttamisesta 2 4 viikoksi vuoden loppuun mennessä ei muuttanut työvoimatoimiston tulkintaa siitä, että pätevyysvaatimukset täyttävää työvoimaa ei ollut saatavissa kohtuullisessa ajassa. Työvoiman saatavuutta arvioidessaan Helsingin työvoimatoimiston on katsottava menetelleen ulkomaalaislainsäädännön ja työministeriön soveltamisohjeen mukaisesti. Työsuhteen ehtojen riittävyys Työvoimatoimistojen toimialaan ei kuulu työehtosopimusten soveltamisala, sisältö eikä tulkinta. Arvioidessaan Finnairin ilmoittamien työsuhteen ehtojen riittävyyttä Helsingin työvoimatoimisto pyysi Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistolta lausunnon siitä, ovatko Finnairin ilmoittamat palkka- ja muut työsuhteen ehdot voimassa olevan työehtosopimuksen mukaiset. Sovellettava työehtosopimus on Erityispalvelujen työnantajaliitto ry:n ja Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys ry:n allekirjoittama. Työsuojelutoimisto katsoi, että työsuhteen ehtojen työehtosopimuksenmukaisuus oli tulkinnanvaraista. Koska työsuojelutoimistolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta työehtosopimusten määräysten tulkintaan, työsuojelutoimisto pyysi sopijaosapuolena olevilta yhdistyksiltä kannanotot. Koska kannanotot olivat eriäviä, työsuojelutoimisto ei siten saanut selvitetyksi sitä, millaisia työsuhteen ehtoja tapauksessa tulee noudattaa. Helsingin työvoimatoimisto ilmoitti Finnairille odottavansa työehtosopimusta koskevan tulkintaerimielisyyden ratkaisemista. Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys ry:n edustajat halusivat keskustella ministerin kanssa työlupaproblematiikasta. Ministeriö totesi, että lupapäätös tehdään työvoimatoimistossa ja että ministeri ei päätä asiaa, mutta asiasta voidaan luonnollisesti keskustella. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että työehtojen noudattaminen on ehdottaman tärkeää ja että työvoimatoimisto ei voi antaa puoltavaa lausuntoa ennen kuin työnantaja on toimittanut asianmukaiset perustelut työvoiman tarpeesta ja vakuutuksen, että palkattavien työntekijöiden työsuhteen ehdot tulevat olemaan työehtosopimuksen mukaiset. Näin on Finnair menetellyt, joten ei voida katsoa työluvan piiriin kuuluvien henkilöiden olevan halpatyövoimaa. Käydyssä keskustelussa todettiin, että sopimusehtojen käytännön valvonnassa on puutteita, eivätkä mahdollisuudet puuttua epäkohtiin siinä tilanteessa, että asianomainen henkilö, jonka työehtoja on poljettu, ei itse voi, halua tai uskalla sitä tehdä, ole kunnossa. Tähän epäkohtaan on työministeriössä kiinnitetty huomiota, vaikka valvonta sinänsä kuuluukin STM:n työsuojeluosastolle. Työministeriössä on pyydetty virkamiesselvitys mahdollisuuksista valvonnan ja puuttumismahdollisuuksien tehostamiseksi ko. tapauksissa. Yhdistyksen kanssa käydyn keskustelun sisällöstä kerrottiin työvoimatoimistolle virkakäytännön mukaisesti osana normaalia kanssakäymistä. Helsingin työvoimatoimiston on katsottava menetelleen asianmukaisesti lausuntoa antaessaan. Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2002 Työministeri Tarja Filatov 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 46/2002 rd: Hur motiverar regeringen det att arbetsministeriet har beviljat arbetstillstånd åt asiatiska arbetstagare som Finnair Oyj skall anställa oavsett att statsbolaget i fråga samtidigt permitterar sin fast anställda personal på fyra veckor och att asiater kan betraktas som s.k. billig arbetskraft? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Finnair Oyj har begärt Helsingfors arbetskraftsbyrås utlåtande om arbetstillstånd som gäller ansökningar om uppehålls- och arbetstillstånd för 17 kinesiska och 33 thailändska flygvärdinnor och stewardar. Finnair har meddelat arbetskraftsbyrån att dessa flygvärdinnor och stewardar skulle arbeta som hyrd arbetskraft på Finnairs rutter till Kina och Thailand. Helsingfors arbetskraftsbyrå har 4.2.2002 gett i ärendet utlåtanden om arbetstillstånd i enlighet med utlänningslagen och utlänningsförordningen. I sina utlåtanden har Helsingfors arbetskraftsbyrå förordat arbetstillstånden dock med den begränsningen att de arbetstagare som begäran om utlåtande gäller endast skall få arbeta på rutterna mellan Finland och Kina och Thailand. Rekrytering av arbetskraft utanför Europeiska ekonomiska samarbetsområdet regleras enligt utlänningslagen (378/1991) genom ett uppehållsoch arbetstillståndsförfarande. Arbetskraftsbyråerna som lyder under arbetsministeriet har till uppgift att bedöma förutsättningarna för beviljande av arbetstillstånd utifrån tillgången till arbetskraft på arbetsmarknaden och på basis av detta ge utlåtanden åt den myndighet som beviljar arbetstillstånd. Utlåtandet begärs av arbetsgivaren när det gäller inflyttande arbetskraft och av uppdragsgivaren när det gäller hyrd arbetskraft. Arbetstillstånd beviljas utomlands av den finska beskickningen och i Finland av den lokala polisen eller utlänningsverket. Om arbetskraftsbyråerns uppgifter vid förfarandet med utlåtanden om arbetstillstånd föreskrivs förutom i utlänningslagen också i utlänningsförordningen. Arbetsministeriet har gett tillämpningsanvisningar (A/2/2001 AM) som finns att läsa på Internet. Enligt 29 utlänningslagen skall arbetsgivaren ge arbetsmyndigheten en försäkran om att den lön som betalas till utlänningen och övriga arbetsvillkor stämmer överens med de gällande kollektivavtalen eller, om det inte finns något kollektivavtal i branschen, om att de svarar mot den praxis som gäller finländska arbetstagare. När arbetstagare som anställs av en utländsk arbetsgivare används som hyrd arbetskraft tillämpas denna arbetsgivarens skyldighet på den som låter utföra arbetet. Enligt 19 1 mom. utlänningsförordingen skall av utlåtandet om arbetstillstånd framgå arbetsuppgiften, dess varaktighet samt löne- och arbetsvillkor och en motivering för användningen av utländsk arbetskraft. Enligt arbetsministeriets anvisningar för utlåtande om arbetstillstånd bedöms vid arbetstillståndsprövningen i första hand, om det inom skälig tid finns att få på arbetsmarknaden för uppgiften lämplig arbetskraft samt tillräckligheten i fråga om anställningsvillkor. Bedömning av arbetstagarnas yrkesskicklig- 4

Ministerns svar KK 46/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd het, såsom kraven på språkkunskaper, hör normalt inte till arbetskraftsbyrån. Tillgången till arbetskraft på arbetsmarknaden I det aktuella fallet motiverade Finnair sin begäran om utlåtande med att användning av de i denna begäran avsedda flygvärdinnor och stewardar på rutter mellan Finland och Kina och Thailand skulle förbättra bolagets servicenivå. Över hälften av passagerarna på dessa rutter talar kinesiska eller thaispråk. Enligt Finnair skulle en eventuell ökning i bolagets marknadsandelar också förbättra sysselsättningen för finländska flygvärdinnor och stewardar. Helsingfors arbetskraftsbyrå godkände Finnais motivering. Finnair är självt bäst i att bedöma med vilka yrkeskompetenskrav som bolaget klarar sig på den globala världsmarknaden. Med beaktande av kraven på språkkunskaper ansåg arbetskraftsbyrån att motsvarande arbetskraft inte inom rimlig tid finns tillgänglig på arbetsmarknaden. Finnairs plan på att permittera vissa personalgrupper på 2 4 veckor före slutet av året förändrade inte arbetskraftsbyråns tolkning att sådan arbetskraft som uppfyller behörighetskraven inte fanns att få inom skälig tid. I sin bedömning av tillgången på arbetskraft bör Helsingfors arbetskraftsbyrå anses ha förfarit i enlighet med utlänningslagstiftningen och arbetsministeriets tillämpningsanvisningar. Tillräckligheten vad gäller anställningsvillkor Kollektivavtalens tillämpningsområde, innehåll eller tolkning hör inte till arbetskraftsbyråns kompetens. När Helsingfors arbetskraftsbyrå bedömde tillräckligheten i fråga om de anställningsvillkor som Finnair uppgett begärde byrån Nylands arbetarskyddsdistrikts arbetarskyddsbyrås utlåtande om, huruvida de av Finnair uppgivna löne- och andra arbetsvillkoren är förenliga med det gällande kollektivavtalet. Det kollektivavtal som skall tillämpas har undertecknats av Arbetsgivarförbundet för specialbranscherna och Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys ry. Arbetarskyddsbyrån ansåg att anställningsvillkorens kollektivavtalsenlighet lämnade rum för tolkning. Arbetarskyddsbyrån har inte någon lagbaserad rätt att tolka kollektivavtalsbestämmelser, varför den bad de föreningar som är parter i avtalet ge sina ställningstaganden. Eftersom dessa ställningstaganden gick isär, fick arbetarskyddsbyrån alltså inte utrett, hurudana anställningsvillkor som skall iakttas i det aktuella fallet. Helsingfors arbetskraftsbyrå meddelade Finnair att den väntar tills tolkningstvisten i kollektivavtalsfrågan blir löst. Representanterna för Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys r.y. ville diskutera arbetstillståndsproblematiken med ministern. Ministeriet konstaterade att tillståndsbeslutet fattas av arbetskraftsbyrån och att ministern inte avgör saken, men att man naturligtvis kan diskutera saken. Under diskussionerna var man eniga om att det är absolut viktigt att iaktta anställningsvillkoren och att arbetskraftsbyrån inte kan ge ett förordande utlåtande förrän arbetsgivaren har lämnat en behörig motivering för arbetskraftsbehovet och en försäkran om att de aktuella arbetstagarnas anställningsvillkor kommer att stämma överens med kollektivavtalet. Så här har Finnair förfarit, varför det inte kan anses att de personer som berörs av arbetstillstånd är billig arbetskraft. Vid diskussionerna konstaterades att det finns brister i praktisk övervakning av avtalsvillkoren och att möjligheterna att ingripa i missförhållanden i en situation där den person vars arbetsvillkor trampats på själv inte kan eller vill göra det, inte är i skick. Vid arbetsministeriet har man fäst uppmärksamhet vid detta missförhållande, även om själva övervakningen hör till SHM:s arbetarskyddsavdelning. Arbetsministeriet har begärt en tjänstemannautredning om möjligheterna att effektivera övervakningen och ingripandet i här avsedda fall. Om innehållet i diskussionerna med nämnda förening informerades arbetskraftsbyrån enligt tjänstepraxis som en del av normalt umgänge. Helsingfors arbetskraftsbyrå bör anses ha förfarit på verderbörligt sätt vid avgivande av utlåtandet. 5

Ministerns svar Helsingfors den 11 april 2002 Arbetsminister Tarja Filatov 6