Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2017 1 (6) 13 Lausunnon antaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä TRE:1261/08.01.01/2017 Valmistelija / lisätiedot: Juha-Pekka Häyrynen Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen, puh. 050 552 6124, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mika Periviita Päätösehdotus Annetaan esittelyteksti lausuntona Pirkanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyluonnokseen. Kokouskäsittely Lassi Kaleva saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Perustelut Pirkanmaan ELY-keskus on pyytänyt 18.1.2017 päivätyllä kirjeellä joukkoliikennelautakunnalta lausuntoa joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn luonnokseen. Lausuntopyyntö ja siihen liittyvä palvelutasomäärittelyn raporttiluonnos ovat esityslistan liitteinä. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely perustuu joukkoliikennelakiin 13.11.2009/869 (4 ). Laki velvoittaa joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Viranomaisten tulee palvelutasoa määrittäessään toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Pirkanmaalla joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus. Tampereen kaupungin toimivalta-alue käsittää Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kunnat. Pirkanmaan ELYkeskuksen toimivalta-alue käsittää maakunnan muut kunnat. Voimassa oleva joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on astunut voimaan 1.1.2012 ja on voimassa enintään 31.12.2017 asti. Palvelutasomäärittelyn päivittäminen on käynnissä
Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2017 2 (6) ja luonnos joukkoliikenteen uudeksi palvelutasomäärittelyksi vuosille 2017-2021 on tavoitteena lähettää lausunnoille huhti-toukokuussa 2017. Nyt lausuntopyynnön kohteena oleva Pirkanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely otetaan lähtötietona huomioon palvelutasomäärittelyä laadittaessa. Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue sijoittuu maantieteellisesti Tampereen toimivalta-alueen ympärille ja maakunnan keskuskaupunkiin suuntautuvat yhteydet ovat maakunnallisen joukkoliikenteen kehittämisessä tärkeässä roolissa. Tampereen kaupunki pyrkii toimillansa mahdollistamaan myös maakunnallisen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen kehittämisen. kunnissa joukkoliikennepalvelut on päätetty järjestää EU:n palvelusopimusasetuksen 1370/2007/EY mukaisesti. Pääosa kaupunkiseudun sisäistä matkustusta palvelevasta joukkoliikenteestä on Tampereen kaupungin kilpailuttamaa liikennettä. Palvelutarjontaa täydennetään muutamilla yhteysväleillä tekemällä lippuyhteistyötä muiden viranomaisten ostaman liikenteen sekä markkinaehtoisen reittiliikenteen kanssa. Lippuyhteistyö ja eri tahojen kanssa yhteisesti suunnitellut palveluhankinnat ovat jatkossakin keinoja, joilla Tampereen kaupunkiseudulla pyritään mahdollistamaan joukkoliikennepalveluiden järjestäminen kustannustehokkaasti. Viranomaisyhteistyötä, joukkoliikennemarkkinoiden kehittymistä ja joukkoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä saattaisi helpottaa liikenteen järjestämistapapäätösten (markkinaehtoinen vai palvelusopimusasetuksen mukainen liikenne) tekeminen maakunnan alueella nykyistä yksityiskohtaisemmalla tasolla. Nyt raportissa todetaan, esimerkiksi Suunnittelualueella markkinaehtoisen liikenteen tarjonta muodostaa keskeisen osan joukkoliikenteen palvelutarjonnasta. Raportissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, millä yhteysväleillä pyritään tukeutumaan ensisijaisesti markkinaehtoiseen liikenteeseen ja millä yhteysväleillä viranomaisen järjestämä liikenne on ensisijainen. Pirkanmaan ELY-keskuksen palvelutasomäärittelyn raportissa on käsitelty väestön liikkumistarpeita tilastoaineistoihin pohjautuen melko kattavasti. Työ-, opiskelu- ja asiointimatkatarpeet kuntien välillä on tunnistettu. Käytännön tasolla täytyy tosin huomata, että pelkästään kuntien välinen tarkastelutaso ei ole kyllin yksityiskohtainen. Varsinkin työmatkojen osalta yhteydet kunnan eri osissa sijaitseville työpaikka-alueille voivat olla hyvin eritasoiset. Kuntien väliset työmatkavirrat siis hajautuvat toisissa kunnissa maantieteellisesti laajemmalle alueelle kuin toisissa, eivätkä sinänsä yksiselitteiset luvut ole aina keskenään yhteismitallisia. Oppilaitokset ja päivittäisasiointikohteet sijaitsevat tyypillisesti hieman keskitetymmin joukkoliikennereittien varrella kuin työpaikat ja luvut ovat näin ollen kuntien välillä paremmin vertailtavissa.
Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2017 3 (6) Liikkumistarpeiden tarkastelun yhteydessä raportissa ei ole nostettu esiin lainkaan vapaa-ajan matkustuksen ja matkailun tarpeita. Vaikka matkailuun liittyvät liikkumistarpeet yhdistetään usein pitkämatkaiseen liikenteeseen, olisi asian huomioiminen tärkeää myös seudullisella tasolla. Tampere maakunnan keskuskaupunkina on merkittävä vapaa-ajanmatkojen kohde. Nämä matkat tapahtuvat tyypillisesti eri aikaan kuin raportissa käsitellyt työ-, opiskelu- ja asiointimatkat ja vaatisivat siten oman tarkastelunsa perusteluna mm. ilta- ja viikonloppuyhteyksien tarpeelle tai sille, että niitä ei tarvita. tavoitteena on MAL-sopimuksen ja aiempien suunnitelmien mukaisesti edistää maakunnallista ja seudullista liikkumista palvelevan junaliikenteen kehittämistä. On positiivista, että junaliikenne on otettu mukaan Pirkanmaan ELY-keskuksen palvelutasomäärittelyyn, vaikka toistaiseksi maakunnalliset vaikutusmahdollisuudet junaliikenteen palvelutarjontaan ovat olleet varsin rajalliset. Valmisteilla oleva aluehallinnon muutos asettaa toisaalta haasteita organisaatioiden jokapäiväiselle toiminnalle, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää uusia toimintamalleja vastaamaan muuttuvan maakunnan liikkumispalveluiden tarpeeseen. Uudistuksessa on tarpeen tunnistaa maakunnasta erikseen ne alueet, joilla joukkoliikennepalveluiden määrällinen ja laadullinen kehittäminen on mahdollista ja erikseen ne alueet, joilla toimet kohdistuvat liikkumispalveluiden säilyttämiseen ja niiden kustannustehokkuuden kehittämiseen. Näiden kahden hyvin erilaisen tavoitteen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää niiltä keskenään erilaisia toimintamalleja. Palvelutasomäärittelyn sivulla 43 esitetty palvelutasokartta vastaa suurimmaksi osaksi kuntien käsitystä maakunnallisessa joukkoliikenteessä tavoiteltavasta palvelutasosta. Lopullista palvelutasomäärittelyä vahvistettaessa olisi kartasta kuitenkin huomioitava seuraavat asiat: 1. Lempäälän kuntakeskuksen ja Valkeakosken välillä tulisi tavoitella nykyisen tasoista (3-5 vuoroa/suunta/vrk) palvelutasoa. Reitti on tärkeä etenkin opiskelumatkojen osalta sekä Valkeakosken että Lempäälän suuntaan. Luonnoksen karttaan tätä yhteyttä ei ole selkeästi merkitty.[t1] 2. Ruoveden ja Tampereen väliset, Teiskon kautta kulkevat yhteydet on luonnoksessa merkitty tasolle VI. Ruoveden ja Tampereen väliset yhteydet on järjestetty vuodesta 2011 alkaen Oriveden kautta. Perusteena Ruoveden yhteyksien järjestämiselle Oriveden kautta oli vähäisen matkustuskysynnän ohjaaminen kahden reitin sijaan yhdelle reitille, jolloin jäljelle jäävällä reitillä olisi paremmat mahdollisuudet säilyttää riittävä vuorotarjonta. Lisäksi Orivedellä on mahdollisuus järjestää liityntä nopeaan kaukoliikenteeseen. Tällä hetkellä Tampereen kaupungilla on sopimus Teiskon alueen liikennöinnistä nykymuotoisena
Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2017 4 (6) vähintään kesään 2019 asti. Mikäli Tampereen ja Ruoveden välisiä yhteyksiä halutaan järjestää Teiskon kautta, voi se käytännössä tapahtua aikaisintaan nykyisten sopimusten päätyttyä tai vaihdollisina yhteyksinä nykyisille vuoroille. 3. Luonnoksessa on määritetty Hämeenkyrön ja Nokian väliset yhteydet tasolle VII. Yhteydet ovat toteutuneet määritellyllä tasolla vuoteen 2016 asti. Korvaavan liikenteen hankintaa valmisteltaessa ei muilla tahoilla kuin Nokian kaupungilla ollut valmiuksia lähteä rahoittamaan vuoroja. Näin ollen Tampereen kaupunki on kilpailuttanut Nokian länsiosien liikenteen Siuroon päättyvänä. Mikäli Nokian ja Hämeenkyrön välisiä yhteyksiä halutaan järjestää, voi se käytännössä tapahtua aikaisintaan nykyisten sopimusten päätyttyä v. 2019 tai vaihdollisina yhteyksinä nykyisille vuoroille. Yhteenvetona voidaan todeta Pirkanmaan ELY-keskuksen palvelutasomäärittelyn olevan hyvä lähtökohta joukkoliikenteen kehittämiselle maakunnassa. Jotta palvelutasomäärittelyn mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen kustannustehokkaasti on mahdollista, tarvitaan jatkossakin palveluita hankkivien viranomaisten yhteistyötä sekä nykyistä selkeämpiä yhteysvälikohtaisia päätöksiä joukkoliikenteen ensisijaisesta järjestämistavasta. Tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskus, Kangasalan kunta/tuomas Kähkönen, Lempäälän kunta/timo Nevala, Nokian kaupunki/milla Valkonen, Oriveden kaupunki/minna Lehti, Pirkkalan kunta/mikko Keränen, kuntayhtymä/katja Seimelä, Vesilahden kunta/minna Hutko, Ylöjärven kaupunki/jussi Teronen Liitteet 1 Liite jolila 22.2.2017 ELY_Pirkanmaa_palvelutasomäärittely_raporttiluonnos 2 Liite jolila 22.2.2017 ELY_lausuntopyyntö_2017-01-18 Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävillä 28.2.2017 Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere Kunnanvirasto 1, Kunnantie 1, Kangasala Palvelupiste, Tampereentie 8, Lempäälä Hallintokeskus, Harjukatu 23, Nokia Kirjaamo, Keskustie 23, Orivesi Keskushallinnon kirjaamo, Koulutie 1, Pirkkala Kunnanvirasto, Lindinkuja 1, Vesilahti Kaupungintalon info, Kuruntie 14, Ylöjärvi Päätös on lähetetty sähköpostilla 24.2.2017 Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internet-sivun http://tampere.cloudnc.fi/fi-fi/toimielimet/ Tampereen_kaupunkiseudun_ kautta.
Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2017 5 (6) Pyydettäessä ote toimitetaan liitteineen. Tampere 24.02.2017 Jonna Koivumäki Päätösvalmistelusihteeri
Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2017 6 (6) Muutoksenhakukielto 13 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)