Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

1 valtuusto 3.12.2016 Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

2 Sisällysluettelo I Yleistä 3 1.1. Suomi-Venäjä-Seuran toimintastrategia vuosille 2016-2020 3 1.2. Suomen itsenäisyys 100 vuotta juhlavuoden tapahtumat 2017 5 II Viestinnästä voimaa 7 III Vahvistamme venäjän kielen ja monimuotoisen kulttuurin sekä suomalais-ugrilaisten kansojen tuntemusta 8 3.1. Kulttuuripalvelut 8 3.2. XVIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 20.-24.9.2017 Pietari 8 3.3. Venäjän kielen tunnetuksi tekeminen ja opiskelun edistäminen 9 3.4. Suomalais-ugrilainen yhteistyö 10 Suomalais-ugrilaiset projektit 11 Sukukansapäivän vietto 11 IV Avaamme aktiivisesti Suomen ja Venäjän rajat ylittäviä kumppanuuksia 12 ja vuoropuhelua 4.1. Ystävyyskuntatoiminta ja V Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 12 22.-24.5.2017 Turku 4.2. Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö 12 4.3. Arktinen yhteistyö 13 4.4. Suunnitellut CBC -hankkeet 13 4.5. Muut hankkeet 15 4.6. Eduskunnan kanssa tehtävä yhteistyö 15 V Edesautamme venäjänkielisten maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista 16 VI Tuotamme elämyksiä VenäjänMatkat 17 VII Mahdollistamme osallistumisen ja jatkuvan oppimisen eri puolilla Suomea 18 7.1. Järjestötoiminnan kehittäminen 2017 18 7.2. Luottamushenkilökoulutus ja osaamisen kehittäminen 18 7.3. Osastojen kehittämistuki 19 7.4. Jäsenhankinta 19 7.5. Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi 20 7.6. Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut 20 7.7. Seuran IT-tekniikan kehittäminen 21 VIII Talous ja hallinto 22 8.1. Taloushallinto 22 8.2. Hallintopalvelut 22

3 I YLEISTÄ 1.1. Suomi-Venäjä-Seuran toimintastrategia vuosille 2016 2020 Tahtotilamme 2020 Meidät tunnetaan vireänä ja nykyaikaisena suomalaisena kansalaisjärjestönä. Hyvissä ja monipuolisissa suomalais-venäläisissä suhteissa olemme merkittävä vaikuttaja, arvostettu käytännön Venäjä-osaaja ja haluttu yhteistyökumppani. Tehtävämme Avaamme aktiivisesti Suomen ja Venäjän rajat ylittäviä kumppanuuksia ja vuoropuhelua * kehittämällä Seuran osastojen ja piirien suoria yhteyksiä rajan ylitse. * toimimalla kumppanina ja tukena kansalaisjärjestöille sekä muille toimijoille. * luomalla yhteyksiä alueiden ja kuntien välille, osallistumalla ystävyyskuntatoimintaan sekä edistämällä yhteistyötä raja-alueilla. * osallistumalla aktiivisesti kansalaistoiminnan verkostoihin, kuten suomalais-ugrilaiseen toimintaan sekä Itämeren ja Barentsin alueiden yhteistyöhön. * verkostoitumalla liike-elämän Venäjä-yhteistyöhön. * vahvistamalla Suomi-tuntemusta Venäjällä. * tarjoamalla foorumeja vuoropuhelua edistävälle keskustelulle. Vahvistamme Venäjän, sen kielen ja monimuotoisen kulttuurin sekä suomalais-ugrilaisten kansojen tuntemusta * tuottamalla eri kohde- ja ikäryhmille monipuolisia kulttuuri- ja teematapahtumia ympäri Suomea. * toteuttamalla vuosittain kulttuuriyhteyksiä vahvistavan ja uusia hankkeita synnyttävän Suomalaisvenäläisen kulttuurifoorumin. * tarjoamalla laadukkaita kulttuuripalveluja ja tapakulttuurikoulutusta. * edistämällä venäjän kielen opiskelua kielikurssien, kouluvierailujen, stipendien, kilpailujen ja esitemateriaalien avulla. * kehittämällä projekti- ja yhteistoimintaa Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden kanssa ja esittelemällä Suomessa sukukansojemme elämää. Kutsumme Suomen venäjänkielisiä toimintaamme * tukemalla venäjänkielisten ja suomalaisten kohtaamista. * tekemällä yhteistyötä venäjänkielisten omien järjestöjen ja verkostojen kanssa. * kehittämällä maahanmuuttajatyöhön uusia toimintatapoja ja hankkeita. Tarjoamme elämyksiä ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen * tuottamalla avartavia sekä laadukkaita matkoja ja kielikursseja Venäjällä. * avaamalla jokaiselle ovia Venäjän tuntemiseen, kansalaisjärjestötoiminnassa oppimiseen ja oman osaamisensa kehittämiseen. *edistämällä mukavaa sosiaalista yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä.

4 Mahdollistamme osallistumisen eri puolilla Suomea * kehittämällä järjestöä niin, että osastot toimivat yhteistyössä koko maassa kunkin alueen paikalliset vahvuudet ja tarpeet huomioiden. * kouluttautumalla ja oppimalla yhdessä. * kehittämällä sähköisiä palveluja jäsenille ja osastoille. * tuottamalla monipuolisia sisältöjä niin perinteisiin kuin sosiaalisiin medioihin. Arvomme Meitä ohjaavat avoimuus, luotettavuus ja suvaitsevaisuus.

5 1.2. Suomen itsenäisyys 100 vuotta juhlavuoden tapahtumat 2017 Suomi-Venäjä-Seura osallistuu monipuolisesti Suomi 100 vuotta juhlavuoteen järjestämällä sekä Suomessa että Venäjällä toimintaa ja tapahtumia. Seuran juhlavuoden teemaan liittyviä toimintoja ovat: SuomiAreena sekä Venäjään liittyvät seminaarit ja keskustelut eri puolilla Suomea Juhlavuoden kuluessa Suomi-Venäjä-Seura järjestää useita sekä Suomen itsenäisyyden historiaan, että suomalais-venäläisten suhteiden nykyisyyteen ja tulevaisuuden näkymiin liittyviä seminaareja, keskusteluja ja luentoja eri puolilla Suomea. Järjestäjinä toimivat keskusjärjestö, piirijärjestöt ja osastot usein yhteistyössä alueellisten tai paikallisten järjestöjen, kansalais- ja työväenopistojen ja yliopistojen kanssa. Seura on mukana Porissa SuomiAreenassa 13.-14.7. järjestämällä ajankohtaisen suomalaisvenäläisiin suhteisiin liittyvän keskustelun. Keskustelua voi seurata myös suoratoistona MTV:n toteuttaman lähetyksen avulla. Olemme mukana myös Kansalaistorilla, jossa seuran esittelystä vastaa Länsi-Suomen piiri. Osastojen kehittämisavustuksiin vuodelle 2017 budjetoidaan yhteensä 5000 euroa. Lisäksi piirijärjestöille esitetään, että he myös tukevat mahdollisuuksiensa mukaan kehittämishankkeita. Avustukset kohdennetaan 100 vuotta itsenäisyyttä Venäjän naapurissa -teemaan sopiviin tilaisuuksiin, esimerkiksi seminaareihin tai luentoihin. Tilaisuudet voivat käsitellä itsenäisyyden ajan historiallisia näkökulmia, mutta erityisesti toivotaan naapuruuden tilaa nykypäivässä ja tulevaisuudessa pohdiskelevia tilaisuuksia. Eri puolella Suomea järjestettävät tilaisuudet kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi Suomi-Areenassa ja piirikokouksissa järjestettävien tilaisuuksien kanssa teeman 100 vuotta itsenäisyyttä Venäjän naapurissa alle. Tanssia ja musiikkia naapurista Gzhel-kiertue Suomessa Juhlavuoteen liittyen seura tuottaa korkeatasoisen venäläisen Gzhel-kansantanssiryhmän Moskovasta valtakunnalliselle kiertueelle Suomeen. Esiintymiset ovat: 17.10. Helsinki, 18.10. Turku, 19.10. Tampere, 20.10. Kuopio, 22.10. Oulu. Näin tarjoutuu laajalle yleisölle mahdollisuus kokea tanssin ja musiikin tuulahdus naapurimaasta Venäjältä. XVIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 20.-24.9.2017 Pietari Kulttuurifoorumit jatkuvat vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Suomalainen ja venäläinen foorumityöryhmä valitsivat yhteiskokouksessaan Tampereella XVIII foorumikaupungiksi Pietarin. Tapahtuma järjestetään 20.-24.9. (foorumipäivät 21.-22.9., retkipäivä 23.9.). Foorumiin odotetaan 400-450 osallistujaa. Pietarin kulttuurifoorumi liittyy vahvasti Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin ja on yksi juhlavuoden päätapahtumista Venäjällä. Foorumista on tulossa normaalia laajempi juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi uusien kokonaisuuksien, kuten ympäristöteeman ja taloudellis-kaupallisen ohjelman mukaan ottamista Pietarin kulttuurifoorumin yhteyteen tutkitaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

6 Suomi-Venäjä-Seura toteuttaa lisäksi Koko Pietari tanssii -hankkeen yhteistyössä Suomi 100 vuotta valtakunnallisen toimikunnan ja Tanssin tiedotuskeskuksen kanssa. Tapahtumakokonaisuus järjestetään liittyen Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin. Hankkeen tarkoituksena on: Tuottaa pietarilaisille koululaisille katutanssin työpajoja, jotka toteutetaan yhteistyössä pietarilaisten kumppanien kanssa. Katutanssikoreografioista luodaan nettiin videoita, joita jaetaan haasteperiaatteella Pietarin kouluihin. Lopputuloksena on suuri koululaisten flash mob tapahtuma Pietarin keskustassa. Lavatanssit pietarilaisessa puistossa kulttuurifoorumin aikana, Alpo Aaltokosken Aina joku vie teos. Kyseessä on kokonaisvaltainen tanssi-ilta, jossa nykytanssi pokkaa seuratanssille. V Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 22.-24.5.2017 Turussa Seuraava Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi järjestetään 22.-24.5. Turussa. Kaupunki esitti kutsu jo vuonna 2012 Pietarissa järjestetyssä edellisessä kongressissa. Seura on mukana yhdessä Turun ja Kuntaliiton kanssa valmisteluissa, jotka käynnistettiin vuoden 2016 alkupuolella. Tavoitteemme on järjestää mahdollisimman paljon ystävyyskuntia rajan molemmin puolin kokoava tapahtuma ja tavoitteena on, että myös monet alueet osallistuisivat kongressiin. Kongressiin odotetaan n. 250 300 osallistujaa. Teemat liittyvät nuorten yrittäjyyteen, talousyhteistyön edistämiseen ja turismiin, ympäristöteknologioiden hyödyntämiseen kunnallistekniikassa ja kunnallishallintojen kehitykseen, unohtamatta kulttuuri- ja kansalaisyhteyksiä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut kongressin suojelijaksi. Lisäksi suojelijaksi pyydetään Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Yhteistyö eduskunnan ystävyysryhmän kanssa Seura pyrkii järjestämään vuoden aikana 1-2 keskustelutilaisuutta ajankohtaisiin Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin liittyvistä aiheista liittyen Suomi 100 vuotta juhlavuoteen. Muita päätapahtumia vuoden 2017 aikana ovat: Valtakunnallinen venäjän kielen viikko Venäjän kielen viikko järjestetään jälleen syksyllä 2017 ja lisäksi järjestämme venäjän kielen Tähti videokilpailun peruskouluille, lukioille ja 2. asteen oppilaitoksille. Näiden tapahtumien osalta teemme yhteistyötä Cultura säätiön, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen, koulujen ja venäjän kielen opettajien kanssa. SugriFest tapahtumat eri puolilla Suomea Tampereella ja Oulussa lanseerattiin vuonna 2015 sukukansapäivän viettoon SugriFest-tapahtuma, joka koostuu yleisölle avoimista konserteista, elokuva- ja teatteriesityksistä, luentotapahtumista, näyttelyistä ja paneelikeskusteluista. Mukana on eri puolilla Suomea suuri joukko sukukansatoimijoita ja -järjestöjä, minkä ansiosta tapahtumat ovat moni-ilmeisiä ja laajasti yleisöä koskettavia. Jatkoa näille tapahtumille järjestettiin vuonna 2016, ja SugriFest-formaattia hyödynnetään ensi vuonna niin, että sukukansapäivän viettoa laajennetaan edelleen useampiin suurimpiin kaupunkeihin.

7 II Viestinnästä voimaa Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Kontakt säilyttää asemansa tärkeänä viestinnän kanavana. Se julkaistaan yhteistyössä Venäjän Aika -lehden kustantajan Novomedia Oy:n kanssa. Jatkossa kehitetään erilaisia tapoja hyödyntää lehteen tehtyä materiaalia laajemmin verkkosivuilla ja sosiaalisen median eri kanavissa. Muita perinteisiä markkinointimateriaaleja (mm. esitteitä) tuotetaan tarpeen ja taloudellisten resurssien mukaan eri toimintoihin. Toimintavuoden alussa valmistuu seuran uusi jäsenkortti, joka on voimassa kaksivuotiskauden 2017-18. Vuonna 2017 seura uudistaa verkkosivunsa, jotka palvelevat niin jäsenistöä kuin satunnaisia kävijöitä (yhteensä 151 764 käyntiä vuoden 2015 aikana). Uudistus toteutetaan niin, että se tukee mahdollisimman hyvin myös uuden toimintastrategian toteuttamista. Keskeisenä tavoitteena on kertoa elävästi koko seuran toiminnasta sekä nostaa esille osastotason toimintaa. Kotisivujen blogitarjontaa kehitetään, jotta venäläisyydestä kiinnostuneet löytävät mielenkiintoista materiaalia sivuiltamme. Kuva- ja videomateriaalin merkitys kasvaa. Seuran tavoite saada enemmän venäjänkielisiä mukaan toimintaan huomioidaan verkkosivujen uudistuksessa. Sivuille toteutetaan uusia venäjänkielisiä osioita mm. venäjänkielinen tapahtumakalenteri. Uutiskirjeet ovat tärkeä osa seuran sähköistä viestintää. Niitä kehitetään edelleen. Sosiaalisen median kanavista keskeisiä ovat Facebook, Twitter, YouTube ja venäjänkielinen VKontakte. Niiden käyttöön panostetaan yhä enemmän ja pyritään sitä kautta saamaan yhteys uusiin venäläisyydestä kiinnostuneisiin ihmisryhmiin. Tavoitteena on tarjota keskustelufoorumeita ja päästä aitoon kaksija monisuuntaiseen vuorovaikutukseen. Striimausta eli suoravideointia hyödynnetään eri tapahtumien yhteydessä, jotta mahdollisimman moni voi osallistua niihin. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää suoria videolähetyksiä vuorovaikutukselliseen viestintään esim. kyselyvartit. Osastojen erilaiset valmiudet tehdä viestintää pidetään mielessä: tavoitteena on verkkosivujen julkaisujärjestelmän helppokäyttöisyys ja osastoille annetaan tarvittava koulutus uusien kotisivujen päivittämiseen. Kaikkien osastojen ei tarvitse tehdä omaa someviestintää, vaan näkyvyyttä niiden toiminnalle annetaan piirin ja seuran sometileillä. Seura on mukana Porissa SuomiAreenassa 13.-14.7. järjestämällä ajankohtaisen suomalaisvenäläisiin suhteisiin liittyvän keskustelun. Keskustelua voi seurata myös suoratoistona MTV:n toteuttaman lähetyksen avulla. Olemme mukana myös Kansalaistorilla, jossa seuran esittelystä vastaa Länsi-Suomen piiri. Viestintä suunnitellaan hyvissä ajoin ja toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Mediaa palvellaan sekä lähetettävin tiedottein että vastaamalla Suomi-Venäjä-Seuralle esitettäviin kysymyksiin ja etsimällä tarpeen mukaan haastateltaviksi sopivia henkilöitä. Myös kansalaisilta tuleviin hyvinkin erilaisiin kysymyksiin ja palautteisiin pyritään aina vastaamaan mahdollisimman nopeasti.

8 III Vahvistamme venäjän kielen ja monimuotoisen kulttuurin sekä suomalaisugrilaisten kansojen tuntemusta 3.1. Kulttuuripalvelut Kulttuuriareena kokoontuu kerran kuussa Skypen ääreen keskustelemaan ajankohtaisista kulttuuriasioista ja suunnittelemaan tulevaa. Kulttuuriareenan jäsenistöön kuuluvat piirien projektikoordinaattorit, tarvittaessa toiminnanjohtajat ja kulttuurisihteeri. Kino Lokakuu täyttää 10 vuotta! Venäläisen elokuvan festivaali Kino Lokakuu pidetään Helsingissä 14.-19.2. 2017. Juhlavuoden teemana on Naiselokuva Venäjällä. Elokuvat lähtevät kiertämään festivaalin jälkeen myös eri puolille Suomea. Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100 juhlavuosi. Juhlavuoteen liittyen seura tuottaa korkeatasoisen venäläisen Gzhel-kansantanssiryhmän Moskovasta valtakunnalliselle kiertueelle Suomeen. Esiintymiset ovat: 17.10. Helsinki, 18.10. Turku, 19.10. Tampere, 20.10. Kuopio, 22.10. Oulu. Kulttuurilaitosten, seuran piirien ja osastojen palvelutoiminta jatkuu mm. elokuva- ja näyttelylainauksin. Näyttelylista on täydentynyt kahdella suomalais-ugrilaisella näyttelyllä ja lista on esillä seuran nettisivuilla. Yhteistyössä valtakunnallisen Suomen itsenäisyyden juhlavuoden toimikunnan ja Tanssin tiedotuskeskuksen kanssa Suomi-Venäjä-Seura toteuttaa Koko Pietari tanssii hankkeen Pietarissa. Tapahtumakokonaisuus toteutetaan liittyen Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin. Seura järjestää myös kaksi kulttuurimatkaa vuoden aikana: Kino Lokakuu 10 vuotta -matka Moskovaan ja Pietariin keväällä. Tutustuminen Mosfilmiin ja Lenfilmiin. Saatana saapuu Moskovaan -kirjallisuusmatka Moskovaan syksyllä. 3.2. XVIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 20.-24.9.2017 Pietari Suomi-Venäjä-Seura vastaa kulttuurifoorumin partneritoiminnasta ja foorumien järjestämisestä. Kulttuurifoorumit jatkuvat vuosittaisina tapahtumina vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Suomalainen ja venäläinen foorumityöryhmä valitsivat yhteiskokouksessaan Tampereella XVIII seuraavaksi foorumikaupungiksi Pietarin. Tapahtuma järjestetään 20.-24.9. (foorumipäivät 21-22.9., retkipäivä 23.9.). Foorumiin odotetaan 400-450 osallistujia. Pietarin kulttuurifoorumi liittyy vahvasti Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin. Lisäksi uusien kokonaisuuksien, kuten ympäristöteeman ja taloudellis-kaupallisen ohjelman mukaan ottamista Pietarin kulttuurifoorumin yhteyteen selvitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi kulttuurifoorumiin liittyen toteutetaan Koko Pietari tanssii hanke yhteistyössä Tanssin tiedotuskeskuksen ja Suomi 100 vuotta toimikunnan kanssa. Vuonna 2017 on venäläisten toimijoiden vuoro tehdä hanke-ehdotuksia suomalaisille toimijoille, mutta suomalaiset voivat myös tehdä ehdotuksia venäläisille (noin 10 15 kpl). Foorumin partneritoiminnassa panostetaan edelleen hankkeiden laadulliseen kehittämiseen määrän kasvattamisen sijaan. Etusijalla ovat uudet partnerit ja hankkeet.

9 Kulttuurifoorumin tiedotuksen pääkanavana toimii vuonna 2015 uudistetut nettisivut, www.kultforum.org. Yhteistyökumppanihaku tapahtuu kokonaan sähköisen tietokannan kautta. Tiedotuksessa hyödynnetään entistä enemmän sosiaalisen median erilaisia kanavia. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Venäjän kulttuuriministeriö tekivät yhteispäätöksen kulttuurifoorumihankkeille suunnattavasta starttirahoituksesta. Vuonna 2016 starttirahaa jaettiin muutamalle hankkeelle Suomessa yhteensä 50 000 euroa ja Venäjällä yhteensä 3 000 000 ruplaa. Vuoden 2017 starttirahoituksesta päätettiin Tampereen kulttuurifoorumissa. Suomi-Venäjä-Seura hyödyntää kulttuurifoorumin tarjoamat mahdollisuudet omaa kulttuuritoimintaansa kehittäessään. Seuran osastoja ja piirijärjestöjä kannustetaan osallistumaan partnerihakuun ja foorumitapahtumiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa edelleen suomalaisen kulttuurifoorumityöryhmän kokouksista ja venäläisen työryhmän kanssa järjestettävistä yhteiskokouksista. Kulttuurifoorumitoiminnan taloudelliset resurssit tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 3.3. Venäjän kielen tunnetuksi tekeminen ja opiskelun edistäminen Seura jatkaa strategian mukaisesti venäjän kielen opiskelun edistämistä ja tukemista mm. jakamalla stipendejä ja järjestämällä venäjän kieleen liittyviä tapahtumia kouluille ja muille oppilaitoksille. Venäjän kielen opiskelun edistämisessä yhteistyö Cultura-säätiön kanssa on keskeisessä roolissa, yhteistyötä tehdään myös Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa. Seuran hallitus on nimennyt venäjän kielen työryhmän toteuttamaan tätä tehtävää. Vuonna 2017 järjestetään kuudennen kerran venäjän kielen Tähti -videokilpailu peruskouluille, lukioille ja muille 2. asteen oppilaitoksille. Kilpailussa jaetaan sekä rahapalkintoja että kunniamainintoja. Seura jakaa yhdessä Cultura-säätiön kanssa noin 60 stipendiä venäjää vieraana kielenä ja äidinkielenään puhuville peruskoulun oppilaille ja ylioppilaskirjoituksissa menestyneille. Seura järjestää vuonna 2017 yhdessä Cultura-säätiön kanssa valtakunnallisen venäjän kielen viikon. Yhteistyökumppaniksi haetaan myös Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus. Tavoitteena on järjestää kielipäivä vähintään yhdessä kunkin piirin keskuksessa. Kielipäivää varten on Länsi-Suomen piirissä kehitetty valmis formaatti, jota voidaan helposti soveltaa kaikkialla Suomessa paikallisin asiantuntijoin. Tähän tapahtumasarjaan käytetään myös vuoden 2016 aikana kerättyä kannatusjäsenmaksua, joka kohdennetaan venäjän kielen opiskelun edistämiseen. Vuonna 2016 käynnistynyt esitemateriaalituotanto saa jatkoa materiaalien sähköisen alustan perustamisella. Tähän haetaan avustusta Cultura-säätiöltä. Lisäksi venäjän kielen opiskelun edistämistä voidaan tukea järjestämällä koululaisille suunnattuja matkoja Pietariin ja muihin mielenkiintoisiin kohteisiin. Venäjän kielen ja tapakulttuurin uudet kurssit Jatketaan yhteistyötä Pietarin yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin keskuksen kanssa. Toteutetaan kaksi Pietarin yliopiston kesäkielikurssia (4.-17.6. ja 2.-15.7.). Tilauksesta kielikurssipaketteja järjestetään myös kurssiaikojen ulkopuolella ympäri vuoden. Järjestetään infotilaisuuksia kielikursseista esim. venäjän kielen viikkojen yhteydessä. Kielikursseja mainostetaan lehtiilmoituksilla mm. Aspekt- ja Rajavartija-lehdissä. VenäjänMatkat tuottaa kielikurssit. Suomi-Venäjä-Seura tuottaa vuoden 2017 aikana räätälöityjä venäjän kielen ja tapakulttuurin kursseja yrityksille, kansan- ja työväenopistoille sekä yksittäisille ryhmille eri puolilla Suomea.

10 3.4. Suomalais-ugrilainen yhteistyö Suomi-Venäjä-Seura jatkaa työtään myös VII Maailmankongressin jälkeen Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean päämajana. Seuraava VIII Maailmankongressi järjestetään vuonna 2020 Tartossa, Virossa. Konsultaatiokomitean tehtävänä on pitää yllä suomalais-ugrilaisten kansojen verkostoa, toimia Maailmankongressin päätösten toteutumiseksi sekä tukea tähän päämäärään tähtäävää toimintaa eri muodoissaan. Konsultaatiokomitea kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa ja sen työtä suunnittelevat Virosta, Unkarista ja Suomesta kustakin yksi koordinaattori ja Venäjältä 4-5 koordinaattoria. Konsultaatiokomitean työhön osallistuvat seuraavat kansat: unkarilaiset, suomalaiset, virolaiset, mordvalaiset, udmurtit, marilaiset, komit, komipermjakit, saamelaiset, karjalaiset, nenetsit, hantit, mansit, vepsäläiset, inkeriläiset, setukaiset, inkerikot ja kveenit Konsultaatiokomitean työ jatkuu haasteellisena tulevallakin toimintakaudella. Työssä on otettava erityisesti huomioon jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Seura jatkaa yhteistyötä suomalais-ugrilaisessa toiminnassa M. A. Castrénin seuran ja muiden sukukansayhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Seura kutsuu neuvotteluun sukukansayhteistyötä tekevät järjestöt 1-2 kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa voidaan seurata kansainvälisen suomalais-ugrilaisen toiminnan kehittymistä, pohtia uusia esityksiä toiminnoiksi ja vaihtaa kokemuksia. Venäjän puolella seura tulee tekemään laajasti yhteistyötä alueellisten suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Sen lisäksi toimimme yhteistyössä myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen assosiaation AFUN:in kanssa sekä Syktyvkarissa sijaitsevan Suomalais-ugrilaisen federaatiotason kulttuurikeskuksen ja Saranskissa toimivan Volgan alueen suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seura pitää yllä hyviä yhteistyösuhteita aluetason ja paikallishallinnon viranomaisten sekä Venäjän kulttuuriministeriön kanssa sekä pyrkii yhteistyöhön myös uuden Kansallisuuksien välisten suhteiden viraston kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran suomalais-ugrilaista toimintaa koordinoi seuran sukukansatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii seuran hallituksen jäsen Markku Turkia. Sukukansatyöryhmän kokoonpano: Markku Turkia, seuran hallitus, työryhmän puheenjohtaja Rita Kumpulainen, seuran valtuuston vpj., saamelaisedustaja Marja Lappalainen, M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Leena Joki, Tverin karjalaisten ystävät ry Ildikó Lehtinen, Suomalais-ugrilainen Seura, Kalevalaisten naisten puheenjohtaja Pekka Kauppala, erikoistutkija, Suomen kansallisarkisto Irmeli Kniivilä, kouluttaja, Suomi-Unkari Seuran varapuheenjohtaja Kirsi Hafeez Riku Savonen, toiminnanjohtaja, Suomi-Venäjä-Seuran Länsi-Suomen piirijärjestö Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Jouni Sirkiä, toiminnanjohtaja, Suomi-Venäjä-Seuran Etelä-Suomen piirijärjestö Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Olga Kauppinen, projektipäällikkö, Suomi-Venäjä-Seura

11 Suomalais-ugrilaiset projektit Seura on toteuttanut pitkään kahta laajaa yhteistyöhanketta sukukansojen kanssa: Suomalais-ugrilaiset kansalaisjärjestöt kieliä ja kulttuureja säilyttämässä hanke 2012 2016, hanketta on rahoitettu OKM:n sukukansamäärärahasta ja Koneen Säätiön kieliohjelmasta (toteuttaa Länsi-Suomen piirijärjestö). Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa hanke 2013-2016, jota on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto (toteuttaa Etelä-Suomen piirijärjestö). Hankkeet päättyvät vuoden 2016 lopussa. Niiden työ on koettu merkitykselliseksi ja Venäjän yhteistyökumppaneilta on tullut toive hankeyhteistyön jatkumisesta. Valmisteilla on aiempia projekteja yhdistelevä uusi hankekokonaisuus Välitämme! Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit lapsille, nuorille ja perheille 2017 2020, johon rahoitusta haetaan mm. Koneen Säätiöltä. Hanke edistää suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien välittymistä nouseville sukupolville. Kohderyhminä ovat lapset, nuoret ja perheet. Eri kansat jakavat parhaita kokemuksiaan naapureiden edelleen sovellettavaksi. Hankkeessa yhdistyvät kansalaistoiminnan, yhteisöjen, koulutuksen, kulttuurin ja tutkimuksen näkökulmat. Hankkeen toiminnot ovat kohtaamisia kasvokkain tai verkon välityksellä, joissa syntyy konkreettista toimintaa. Hanke on rohkeasti isoa ja laajavaikutteista Venäjä yhteistyötä, joka kattaa yhteistyön ruohonjuurelta viranomaistaholle. Suomi-Venäjä-Seura hyötyy hankkeesta siten, että sen kautta vahvistuu jo ennestään laaja yhteistyöverkosto suomalais-ugrilaisille alueille. Projektissa on paljon venäläisiä toimijoita, joiden kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä kulttuurin tai matkailun alalla. Yksi yhteistyön konkreettisista hyödyistä seuratoiminnassa ovat lokakuiset SugriFestit, jotka esittelevät suomalaisugrilaisten kansojen elämää eri paikkakunnilla sukukansapäivien merkeissä. Toisena suomalais-ugrilaisena hankkeena on suunnitteilla Pohjois-Suomen piirijärjestön toimesta Euregio Karelian CBC rajanylittävä kieli- ja mediakeskus hanke, jonka päämäärä on parantaa karjalan, vepsän, suomen ja venäjän kielten käyttö- ja kehitysedellytyksiä Euregio Karelian alueella. Sukukansapäivän vietto Sukukansapäiviä on järjestetty vuodesta 1928 lähtien. Tapahtumaa on vietetty säännöllisesti jo 30 vuoden ajan kuitenkin pääosin Helsingissä. Suomalais-ugrilaisten kansojen III Maailmankongressi vuonna 2000 vetosi, jotta Suomessa, Virossa Unkarissa ja Venäjällä järjestettäisiin joka vuosi lokakuun kolmantena viikonloppuna tai sen läheisyydessä sukukansapäivän tapahtumia. Sukukansapäivillä kehitetään aktiivisesti suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyötä ja -toimintaa. Seura on osallistunut vuodesta 2014 sukukansapäivän tapahtumien järjestämiseen. Toiminta on laajentunut eri puolille Suomea ja useilla paikkakunnilla on toteutettu erilaisia tapahtumakokonaisuuksia yhdessä muiden sukukansatyötä tekevien yhdistysten kanssa. Tampereella ja Oulussa vuonna 2015 lanseerattiin sukukansapäivän viettoon SugriFest-tapahtuma, joka koostuu yleisölle avoimista konserteista, elokuva- ja teatteriesityksistä, luentotapahtumista, näyttelyistä ja paneelikeskusteluista. Mukana on suuri joukko sukukansatoimijoita ja aiheen parissa toimivia järjestöjä, minkä ansiosta tapahtumat ovat moni-ilmeisiä ja laajasti yleisöä koskettavia. Jatkoa näille tapahtumille oli viime vuonna ja SugriFest-formaattia hyödynnetään ensi vuonna niin, että sukukansapäivän viettoa laajennetaan edelleen useampiin suurempiin kaupunkeihin. Sukukansapäivistä tiedotettaessa seura tekee yhteistyötä muiden suomalais-ugrilaisten kentässä toimivien tahojen kanssa.

12 IV Avaamme aktiivisesti Suomen ja Venäjän rajat ylittäviä kumppanuuksia ja vuoropuhelua 4.1. Ystävyyskuntatoiminta ja V Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 22.-24.5.2017 Turku Suomalais-venäläisten suhteiden yksi taso on ollut laajamittainen ystävyyskuntatoiminta. Ystävyyskuntatoimintakin hakee tällä hetkellä uusia muotoja ja Suomi-Venäjä-Seura haluaa olla kehittämässä toimintaa yhdessä kuntien, alueiden ja muiden toimijoiden kanssa. Haluamme myös tarjota omaa osaamistamme kuntien ja alueiden käyttöön. Seuraava Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi järjestetään 22.-24.5.2017 Turussa. Kaupunki esitti kutsu jo vuonna 2012 Pietarissa järjestetyssä edellisessä kongressissa. Seura on mukana yhdessä Turun ja Kuntaliiton kanssa valmisteluissa, jotka käynnistettiin vuoden 2016 alkupuolella. Tavoitteemme on järjestää mahdollisimman paljon ystävyyskuntia rajan molemmin puolin kokoava tapahtuma ja tavoitteena on, että myös monet alueet osallistuisivat kongressiin. Kongressiin odotetaan 250 300 osallistujaa. Teemat liittyvät nuorten yrittäjyyteen, talousyhteistyön edistämiseen ja turismiin, ympäristöteknologioiden hyödyntämiseen kunnallistekniikassa ja kunnallishallintojen kehitykseen, unohtamatta myöskään kulttuuri- ja kansalaisyhteyksiä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut kongressin suojelijaksi. Lisäksi suojelijaksi pyydetään Venäjän presidentti Vladimir Putinia. 4.2. Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto (Baltic Sea NGO Network) on toiminut vuodesta 2001 saakka, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi. Suomi-Venäjä-Seura on ollut mukana alusta asti ja toiminut koko ajan myös Suomen maakoordinaattorina (Focal point) ja pitänyt yhteyttä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin. Kansalaisjärjestöverkoston tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Vuodelle 2017 valmistellaan suomalaisten järjestöjen osallistumista XV Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin, joka järjestetään todennäköisesti Reykjavikissa, Islannissa. Kansalaisjärjestöfoorumin kansainvälinen konsultaatiokomitea valmistelee foorumin ohjelman. Kansainväliseen konsultaatiokomiteaan kuuluvat eri Itämeren alueen maiden kansalliset koordinaattorijärjestöt (Focal points). Innovatiivisen ympäristökasvatuksen malli Itämeren alueelle Suomi-Venäjä-Seura sai vuonna 2016 Itämeristrategian sihteeristön Seed money -rahoitusta yhteisen ympäristökasvatusaiheisen projektin valmistelulle, jonka tavoitteena on vahvistaa ympäristökasvatusta tekevien Itämeren alueen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä nostaa yleistä tietoisuutta Itämeren puhtauden merkityksestä. Projektissa painotetaan erityisesti Venäjän pitämistä mukana yhteistyössä EU:n Horizontal Action Neighbours -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ohjelma kokoaa yhteen eri osapuolia EU-maista ja Luoteis-Venäjältä ratkomaan yhteisiä alueellisia haasteita.

13 Projekti vahvistaa Itämeren alueen ympäristökasvattajien rajat ylittävää osaamista jakamalla hyviä käytänteitä, vertailemalla niitä sekä luomalla uusia ympäristökasvatuksen ja yleisen tietoisuuden vahvistamisen menetelmiä. Kehittämistyössä huomioidaan kunkin mukana olevan maan vahvuudet. Olennaista on luoda uudenlaisia, vuorovaikutuksellisia ja innovatiivisia ympäristökasvatuksen menetelmiä, joilla puhutellaan eri väestöryhmiä. Yksi keskeinen kohderyhmä projektissa ovat nuoret, jotka nähdään aktiivisina, rajat ylittävinä toimijoina. Projektin tuloksena syntyy pysyvä yhteistyön verkosto Itämeren alueelle. Etenkin Suomenlahden alueella hyväksi havaittuja yhteistyön malleja jaetaan muille Itämeren alueen maille yhteisen portaalin ja sosiaalisen median eri kanavien kautta. Projektin suomalainen kumppani on Suomen ympäristökeskus, venäläinen yhteistyökumppani kansalaisjärjestö Itämeren ystävät Pietarista ja Tallinnan kaupungin ympäristötoimi. Projektille haetaan rahoitusta EU:n eri rahoitusohjelmista, esim. Erasmus+, Central Baltic ja Interreg Baltic Sea Region-ohjelmista. Projektille kartoitetaan lisää yhteistyökumppaneita vuoden 2016 loppuvuodesta ja 2017 alkuvuodesta. Hanketta toteuttavat seuran Turun ja Etelä-Suomen piirijärjestöt. 4.3. Arktinen yhteistyö Suomi valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteensa 2017 2019. Suomi painottaa tutkimusta, innovaatioita ja pohjoisten alueiden infrastruktuurin parantamista. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ovat asialistalla. Kestävä kehitys on teema, jossa kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia ja arktiseen yhteistyöhön tarvitaan entistä enemmän mukaan kansalaisjärjestöjä ja tietysti alueen alkuperäiskansoja. Myös Suomi-Venäjä-Seura selvittää mahdollisuuksia järjestää laajempi kansalaistapahtuma Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Tähän kutsumme mukaan aiheesta kiinnostuneita tahoja ja lähestymme myös Pohjola-Norden -järjestöä yhteistyöesityksen merkeissä. 4.4. Suunnitellut CBC hankkeet Itä-Suomen piirijärjestön Euregio Karelia CBC hanke Hankkeen tarkoituksena on nuorten venäläisten ja ulkomaisten kulttuuri- ja taidealan asiantuntijoiden uudentyyppisen viestinnän rakentaminen luovien tapaamisten ja kulttuurivaihdon kautta, nuorten teatterialan ammattilaisten löytäminen sekä uusien näyttelykeinojen kehittäminen ja niiden esittäminen. Tavoitteet ja kohderyhmä: Hankkeen tavoitteena on dynaamisen yhteistoiminnan rakentaminen Karjalan ja Suomen teatteriyhteisöjen välille, uuden sukupolven ohjaajien, koreografien, lavastajien, muusikkojen ja näyttelijöiden ammatillisen kasvun tukeminen; ilmaisukeinojen laajentaminen uusien tekniikkojen sekä rinnakkaisalojen keinojen (näytteleminen, äänitekniikka ja visuaaliset laitteet) käytön omaksumisen myötä. Hankkeen kautta nuoret alan ammattilaiset saavat mahdollisuuden täydentää osaamistaan toimiessaan rinnan kokeneiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa, toisaalta teatteriyleisö saa tuntuman molemmin puolin rajaa olevista teatteritaiteen trendeistä. Kohderyhmänä ovat teatteri- ja taidealojen edustajat, mm. ohjaajat, näyttelijät, muusikot, taidemaalarit yms. Karjalasta ja Suomesta sekä katsojat molemmista maista.

14 Toteutuksen aikataulu: Hankkeen valmisteluvaihe on suunniteltu vuoden 2016 loppupuoliskolle ja se edellyttää neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa. Loppuvuoden kuluessa kehitetään tarkempi hankesuunnitelma sekä mahdolliset rahoitusmuodot. Hanke toteutetaan vuosina 2017-2018. Nuorten teatterialan ammattilaisten välille luodaan yhteistyösuhteet. Kilpailutetaan hankkeeseen mahdollisia osallistujia. Kilpailun voittaneet ja asiantuntijoilla hyväksytetyn hankkeen osanottajat ryhtyvät vaihtamaan kokemuksia. Taiteellisia tapaamisia ja työpajoja järjestetään Karjalan ja Suomen puolella teattereiden tiloissa sekä käynnistetään valmisteleva toiminta yhteisesityksen parissa. Näytelmän kantaesityksiä Karjalassa ja Suomessa sekä Kiertuekalenterin suunnittelua. Euregio Karelian rajan ylittävä kieli- ja mediakeskus, Karelia CBC -hanke Pohjois-Suomen piirijärjestö valmistelee hanketta, jonka päämäärä on parantaa karjalan, vepsän, suomen ja venäjän kielten käyttö- ja kehitysedellytyksiä Euregio Karelian alueella. Rahoitusta on tarkoitus hakea Karelia CBC-ohjelmasta. Partnereina Karjalan puolella ovat Karjalan tasavallan omistama kustantamo Periodika sekä Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriö. Suomessa mukaan hankkeeseen on tarkoitus saada kuntia, kouluja ja oppilaitoksia, joissa luetaan venäjää sekä lehtitaloja. Liitännäiskumppaneina ovat Petroskoin valtionyliopisto, Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Karjalan Sivistysseura (Helsinki). Hankkeessa rakennetaan kustantamojen, lehtien toimitusten, kansalaisjärjestöjen, yliopistojen ja ICT-yritysten yhteistyöverkosto. Partneriverkoston keskuspiste on Petroskoissa sijaitseva Periodika-kustantamo. Hankkeen aikana partnerit keskittyvät mobiiliapplikaatioiden, kielikurssien ja Internet-pelien laatimiseen oppilaitosten ja ICT-yritysten yhteistyön tuloksena sekä itämerensuomalaiseen Internet-radion perustamiseen. Hankkeen aikana järjestetään journalistien ja opettajien vaihtoa ja koulutusta. Koulutustilaisuuksia pidetään sekä Karjalan tasavallassa, että Suomen alueella. Vaihto tapahtuu molempiin suuntaan. Hankkeen kesto 36 kuukautta. Barentsin alueen kansalaislähtöinen hyvinvointiteknologian palvelu- ja kehittämisverkosto, Kolarctic CBC -hanke Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirijärjestö, Lapin ammattikorkeakoulu ja seuran Kemin osasto valmistelevat eterveys-hanketta, jolle on tarkoitus hakea rahoitusta Kolarctic-ohjelmasta. Tavoitteena on tehdä malli tai luoda toimintatapa eterveyden edistämiseksi. Hankkeessa kansalaisjärjestöt toteuttavat yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa pilottikokeiluja ja tukevat uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönotossa. Korkeakoulujen rooli on tukea toimintaa koulutuksella ja tutkimuksella. Pilottikokeilut olisivat yrityslähtöisiä. Palvelujen järjestäjät, tuottajat ja viranomaiset ovat mukana toiminnassa. Kokemuksia vaihdetaan yhteisissä seminaareissa eri maissa sekä perustetaan tätä varten oma virtuaalinen alusta. Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi. Etelä-Suomen piirijärjestön hanke Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelmaan Piiri valmistelee hakemuksen ohjelman ensimmäiselle hakukaudelle keväällä 2017. Ensisijaisesti suunnitellaan mikrohanketta, joka mahdollisesti linkitetään johonkin laajempaan hankkeeseen. Teema ja yhteistyökumppanit vahvistuvat syksyn 2016 aikana.

15 4.5. Muut hankkeet Nuoret vaikuttajat Euroopassa Hanke on seuran Turun piirijärjestön suunnittelema ja toteuttama. Monien kansalaisjärjestöjen haaste Suomessa on saada toimintaan mukaan entistä enemmän nuoria toimijoita. Järjestötoimintaa ei ehkä koeta kiinnostavana tai monille järjestötoiminta ei ole tuttua, ja siksi sitä vierastetaan. Myös Suomi-Venäjä-Seuralla on omat haasteensa saada nuoria toimijoita mukaan yhdistystyöhön. Turun piirin uusi nuorten koulutusprojekti käsittelee näitä haasteita ja etsii niihin ratkaisuja. Samalla se tukee Suomi-Venäjä-Seuran strategian 2016 2019 tavoitteita nuorisotoiminnan osalta. Turun piirijärjestön koulutusprojekti pyrkii aktivoimaan eurooppalaisia nuoria mukaan kansalaisjärjestöjen toimintaan erityisesti sosiaalisen median näkyvyyttä ja mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Projektin tavoite on tuoda yhteisten työpajojen, kurssien ja kansainvälisten tapaamisten avulla yhdistystoiminta lähemmäksi nuoria. Projektissa käytetään erityisesti hyväksi nuoria lähellä olevien sosiaalisten medioiden eri kanavia (Twitter, Facebook ja Instagram). Samalla projektissa mukana olevia järjestöjä ja yhdistyksiä koulutetaan sosiaalisen median ammattilaisiksi yhdistystoiminnassa. Turun piirijärjestön koulutusprojekti on kohdistettu 18 30-vuotiaille vapaaehtoistoimijoille ja siitä kiinnostuneille eurooppalaisille nuorille. Nuoria rohkaistaan projektin kautta sosiaaliseen vaikuttamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen kansalaisjärjestötyön ja vapaaehtoistyön kautta. Nuoret toimijat osallistuvat projektiin ennen kaikkea kohderyhmänä ja sisällöntuottajina, nuoret saavat itse vaikuttaa koulutusten ja koko projektin sisältöön heti suunnitteluvaiheessa. Projekti rohkaisee eurooppalaisia nuoria verkostoitumaan rajoja ylittävään toimintaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Projektiin haetaan rahoitusta Euroopan Unionin Erasmus+ ohjelmasta. Kansalaisjärjestöt ja isyys -hanke Etelä-Suomen piirijärjestö toteuttaa Kansalaisjärjestöt ja isyys hanketta, jonka tavoitteena on isyyden ja koko perheen vahvistaminen sekä kansalaisjärjestöjen yhteistyön tiivistäminen. Hankkeen puitteissa järjestetään koulutusta ja tapaamisia perheiden kanssa työskenteleville kansalaisjärjestöille Pietarissa. Hanke, joka on viralliselta nimeltään NGO's and Fatherhood: Strengthening the Capacity of NGO s Working with Fathers and Families in Different Life Situations, alkoi keväällä 2016 ja jatkuu vuoden 2017 ajan. Hankkeeseen on myönnetty rahoitus seuralle Pohjoismaiden ministerineuvon kansalaisjärjestörahoista. Hankkeen pietarilainen päätoteuttaja on Centre Radomira. Muut kumppanit ovat Väestöliitto, Men for Gender Equality Ruotsista ja Latvia's Parent Forum Latviasta. 4.6. Eduskunnan kanssa tehtävä yhteistyö Suomi-Venäjä-Seura on tehnyt pitkään yhteistyötä eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän kanssa ja haluaa jatkaa tätä hyödylliseksi osoittautunutta toimintaa. Tavoitteemme on järjestää vuoden aikana 1-2 keskustelutilaisuutta ajankohtaisista Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin ja yhteistyöhön liittyvistä aiheista liittyen Suomi 100 vuotta juhlavuoteen. Kutsumme myös kansanedustajia osallistumaan mm. Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin Pietariin sekä toukokuussa järjestettävään V Suomalais-venäläiseen ystävyyskuntakongressiin Turussa. Seuran piirijärjestöt pitävät myös aktiivisesti yhteyttä Venäjä-yhteistyöhön liittyvissä asioissa alueensa kansanedustajiin.

16 V Edesautamme venäjänkielisten maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista Suomen venäjänkieliset mukaan Suomi-Venäjä-Seuran toimintaan Suomi-Venäjä-Seuran strategiassa vuosille 2016 2020 painotetaan Suomen venäjänkielisten mukaan saamista seuran toimintaan. Tarkoitus on tukea venäjänkielisten ja suomalaisten kohtaamisia, tehdä yhteistyötä venäjänkielisten omien järjestöjen ja verkostojen kanssa sekä kehittää maahanmuuttajatyöhön uusia toimintatapoja ja hankkeita. Suomessa on laskutavasta riippuen 30 000-70 000 venäjänkielistä maahanmuuttajaa. Suomi- Venäjä-Seuran jäsenistä 459 (tieto 08/2016) on ilmoittanut äidinkielekseen venäjän. Seura pyrkii saamaan monenkirjavasta venäjänkielisestä ryhmästä jäsenikseen lisää venäjänkielisiä maahanmuuttajia. Heillä on venäjän kieleen ja kulttuuriin liittyvää tietoa ja taitoa, joita haluamme seuratyössä viedä eteenpäin kaikkien suomalaisten keskuuteen. Heidän saaminen mukaan seuratyöhön onkin todella tärkeää. Suomi-Venäjä-Seura on tehnyt aiemmin ja koordinoi tälläkin hetkellä useita maahanmuuttajiin liittyviä hankkeita niin piiri- kuin osastotasolla. Oulun osastolla on vuosina 2015 2017 RAY:n rahoittama Valjakko-hanke, jossa venäjänkieliset pääsevät tekemään mielekkäitä asioita yhdessä suomalaisen kantaväestön kanssa ja samalla oppivat suomen kieltä ja tutustuvat paikalliseen väestöön. Hankkeen tavoitteena on myös tarjota suomalaisille väylä oppia venäjän kieltä ja tutustua venäläiseen kulttuuriin mm. tandem-kieliparien avulla. Itä-Suomen piirijärjestö vastaa Mosaiikki ry:n ja Kuopion kaupungin rahoittaman Mosaiikki Savo -lehden toimittamisesta. Lehdessä kaikki materiaali julkaistaan sekä suomeksi että venäjäksi. Jutut käsittelevät suomalaista yhteiskuntaa ja niissä tutustutaan lisäksi paikallisiin tapahtumiin, historiaan sekä ihmisiin. Lehtiä ilmestyy Savon lisäksi Helsingissä, Jyväskylässä, Vaasassa, Tampereella ja Etelä-Karjalassa. Tulevina vuosina Suomi-Venäjä-Seuran tapahtumamarkkinointia tehostetaan myös Mosaiikki-lehden ja muiden Suomen venäjänkielisten lehtien, kuten Spektr-lehden ja venäjänkielisten sähköisten medioiden kautta, koska ne tavoittavat Suomen venäjänkielisiä. Vuosi 2017 aloitetaan kartoittamalla Suomessa toimivat venäjänkielisten järjestöt ja luodaan yhteyksiä niihin. Moni venäjänkielinen ei ole tietoinen seuran toiminnasta, mutta tilannetta voidaan parantaa tekemällä seuraa tunnetuksi heidän omissa verkostoissaan. Seuraavassa vaiheessa luodaan projekti, jonka puitteissa järjestetään yhteisiä seminaareja eri puolilla Suomea. Seminaareihin kutsutaan myös alueen Suomi-Venäjä-Seuran osastot tutustumaan venäjänkielisten järjestöjen paikalliseen toimintaan. Vuoden 2017 aikana tuotamme myös muita maahanmuuttajaprojekteja, joille haetaan projektirahoitusta eri lähteistä.

17 VI Tuotamme elämyksiä VenäjänMatkat 6.1. Matkatuotanto Matkailutoiminta koostuu ohjelmallisista kulttuuri- ja tapahtumamatkoista sekä kielikursseista. Vuoden 2017 Venäjän matkoista valmistellaan suunnitelma loka-marraskuussa 2016. Loppuvuoden 2017 matkatuotanto laaditaan huhti-toukokuussa. Tuotantoon valitaan yhteensä 15-20 erikoiskulttuurimatkaa, jotka koostuvat omasta tuotannosta, piirien tuottamista sekä alihankintana tuotetuista matkoista. Osa matkoista suuntautuu entisiin neuvostotasavaltoihin. Tuotetaan ja toteutetaan 5-10 ryhmämatkaa tarjouspyyntöjen pohjalta. Laajennetaan matkojen määrää ja kirjoa muiden Venäjän matkoja järjestävien matkatoimistojen tuotteiden välitysmyynnillä. Toimitaan piirien tuottamien kulttuuri- ja erikoismatkojen koordinoijana, markkinoijana, myyjänä sekä vastuullisena matkanjärjestäjänä. Järjestetään kaksi ryhmäkielikurssimatkaa Pietariin. Markkinointi Lähetetään 5-6 kertaa vuodessa uutiskirje Ankkuri-jäsenrekisterin kautta. Laaditaan matkaesite ja loppuvuoden matkoista esite tai sähköinen esite ja/tai erillisiä flaijereita. Flaijerien tilaaminen mahdollistaa matkojen tuotannon ja niiden markkinoinnin jakautumisen tasaisemmin ympäri vuoden. Markkinoinnissa hyödynnetään Kontakt-jäsenlehteä. Uudet matkat tulevat aina ensin myyntiin www.venajanmatkat.com sivustolle. Nettisivujen selkeyttä ja informatiivisuutta lisätään seuran nettisivu-uudistuksen yhteydessä. Nostetaan myyntituotteet näkyviksi ja helposti ostettaviksi. Lähetetään uutiskirjeitä sidosryhmille ja asiakasrekisterille. Ylläpidetään säännöllisesti sosiaalisen median tilejä markkinoinnissa: Facebook fb.com/venajanmatkat ja Instagram @venajanmatkat (#venäjänmatkat) ja luodaan niihin hyviä sisältöjä. VenäjänMatkat osallistuu Matkamessuille 19.-22.1.2017 omalla osastollaan. Lisäksi kielikursseja suoramarkkinoidaan lähettämällä kurssiesitettä mm. venäjän kielen opettajille, keskiasteen oppilaitoksiin, yliopistoihin, työväen- ja kansalaisopistoihin (noin 200 eri oppilaitosta), kirjastoihin, tullille, rajavartiolaitokselle ja venäjänkauppaa käyville yrityksille. Hankitaan ja otetaan käyttöön varaus- ja hallintajärjestelmä (Comgate/Winres), jonka avulla systematisoidaan ja automatisoidaan markkinoinnin, varauksenhallinnan, laskutuksen ja kirjanpidon työvaiheita. Matkatoimistopäällikkö kouluttaa piirit järjestelmän käyttöön. VenäjänMatkoille laaditaan oma ensimmäinen strategiansa. Strategiatyö käynnistettiin loppuvuonna 2016. Uudistetaan piirijärjestöjen kanssa voimassa oleva yhteistyösopimus huomioiden toimintaympäristön muutokset. Matkailutyöryhmä toimii VenäjänMatkojen tukena. Työryhmä koostuu keskusseuran ja piirien edustajista sekä työryhmän valmistelijana toimivasta matkatoimistopäälliköstä, ja se kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ideoimaan VenäjänMatkojen tuotantoa ja keskustelemaan matkatarjonnan strategisista valinnoista.

18 VII Mahdollistamme osallistumisen ja jatkuvan oppimisen eri puolilla Suomea 7.1. Järjestötoiminnan kehittäminen 2017 Suomi-Venäjä-Seuran haaste on olla valtakunnallinen toimija, jolla on laaja ja toimiva koko maata kattava piirijärjestö- ja osastoverkko sekä aktiivinen jäsenistö, joka toteuttaa seuran strategiaa ja sääntöjen mukaista toimintaa. Seuralla on myös hyvät suorat yhteydet Venäjälle paikallisiin Suomen ystävyysseuroihin, muihin kansalaisjärjestöihin ja eri viranomaistahoihin niin keskusjärjestö-, piirijärjestö- kuin osastotasollakin. Seuran uusi strategia vaatii jatkuvaa järjestöllistä kehittämistä ja uusien innovatiivisten toimintojen ja toimintamuotojen kokeilua ja hyvien käytänteiden siirtämistä organisaatiossa kaikilla tasoilla. Järjestötoiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2017 Luottamushenkilökoulutusta toteutetaan piirijärjestöjen yhteisissä koulutustapahtumissa. Toteutetaan seuran kotisivu-uudistus. Viestinnän sähköinen kehittäminen järjestön kaikilla tasoilla jäsenistöön ja yhteistyötahoille ja some-viestintä: Ankkuri-jäsenrekisterin uutiskirjeet, osastotiedotteet, kotisivut, seuran Facebook, blogit, seuran työntekijöiden kanssakäymispalvelut. Ankkuri-jäsenrekisterin palvelujen kehittäminen. Seuran strategian mukaisesti henkilöstön työnjaon selkeyttäminen ja erikoistuminen eri toiminta-alueille piirijärjestöjen kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Seuran projektitoiminta ja alueellisten ENI CBC hankkeiden valmistelu ja hakemukset. Osana järjestötoiminnan kehittämistä Suomi-Venäjä-Seurassa toimii seuraavat seuran hallituksen nimeämät jaostot / työryhmät valtuustokauden 2014-2017 hallituksen alaisuudessa. Kulttuuriareena Ruotsalaisjaosto Nuorisojaosto Venäjän kielen työryhmä Suomalais-ugrilainen työryhmä 7.2. Luottamushenkilökoulutus ja osaamisen kehittäminen Seuran vuoden 2017 toiminnassa tärkeänä osana on osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen (koulutus ja toiminnassa oppiminen) kohdentuu perusosastotasolle ja osastoaktiiveihin ja muihin sidosryhmiin. Seuran luottamushenkilökoulutukseen on budjetoitu 10 000 euroa vuodelle 2017 edellyttäen, että piirijärjestöt panostavat koulutukseen kiintiönsä puitteissa saman summan. Jäsenhankinta ja uusien aktiivien mukaan saaminen ovat lähivuosien tärkeimmät tavoitteet. Koulutusta on rakennettava uudella tavalla, jotta se olisi kiinnostavaa ja eri piireissä tehtävä päällekkäinen suunnittelutyö vähenisi. Koko seuran yhteiset koulutustilaisuudet lisäävät eri alueiden kokemustenvaihtoa. Vuoden 2017 koulutuksen pääteemoina ovat jäsenhankinta ja seuran viestintä. Tähän koulutukseen luodaan valmis paketti, jota voidaan hyödyntää myös paikallisissa koulutustilaisuuksissa.

19 Valtakunnallinen jäsenviikonloppu järjestetään 28.-29.1. Jyväskylässä. Aiheina ovat: Jäsenhankinta ja seuraviestintä Suomi-Venäjä-Seurasta privet! Missä, miten ja millä jäseniä hankitaan? Mars markkinoille: Seuran visuaalinen ilme Jäsenet liikkeeseen: mitä niillä uusilla jäsenillä tehdään? Miksi olisimme somessa? Meistäkö some-hitti? Seuran some-etiketti? Hups, nyt kävi somemoka! Osaston apuvälineet: Hyvän nettisivun perusteet. Jäsenrekisteri hyötykäyttöön. Sähköinen osasto. Myöhemmin vuoden aikana tilaisuus voidaan toisintaa esimerkiksi Oulussa ja Helsingissä. Lisäksi koulutusmateriaali on käytettävissä paikallisiin tilaisuuksiin. Minustako matkanjohtaja? Vuoden 2017 aikana järjestetään yhteistyössä VenäjänMatkojen kanssa kolmivaiheinen matkailukoulutus, jonka tavoitteena on kouluttaa uusia matkantuottajia ja johtajia seuran eri tasojen (osastot, piirit, keskusseura, VenäjänMatkat) käyttöön. Koulutus sisältää matkanjärjestämisen teorian lisäksi paljon käytännön tehtäviä. Koulutukseen sisältyy mukanaolo Helsingin Matkamessuilla (1 pv välillä 19.-22.1.), Matkanjärjestämisen teoriaa webinaari toukokuussa sekä huipennuksena koulutusristeily Pietariin, jolla jokainen osallistuja pääsee pieneltä osin kokeilemaan matkanjohtajuutta käytännössä. 7.3. Osastojen kehittämistuki Osastojen kehittämisavustuksiin vuodelle 2017 budjetoidaan yhteensä 5000 euroa. Lisäksi piirijärjestöille esitetään, että he tukevat mahdollisuuksiensa mukaan myös kehittämishankkeita. Avustukset kohdennetaan 100 vuotta itsenäisyyttä Venäjän naapurissa -teemaan sopiviin tilaisuuksiin, esimerkiksi seminaareihin tai luentoihin. Tilaisuudet voivat käsitellä itsenäisyyden ajan historiallisia näkökulmia, mutta erityisesti toivotaan naapuruuden tilaa nykypäivässä ja tulevaisuudessa pohdiskelevia tilaisuuksia. Eri puolella Suomea järjestettävät tilaisuudet kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi Suomi-Areenassa ja piirikokouksissa järjestettävien tilaisuuksien kanssa. 7.4. Jäsenhankinta Suomi-Venäjä-Seura kansalaisjärjestönä tarvitsee uusia aktiivisia, toimivia jäseniä ja heille valmiuksia kehittää edelleen osastojensa järjestö- ja palvelutoimintaa. Jäsenhankinta on kansalaisjärjestöissä jokapäiväistä työtä, joka vaatii välillä erillistä aktivointia seuran kaikilla tasoilla. Pääpaino jäsenhankinnassa perinteisen jäsenhankkijoiden tekemän työn lisäksi on sähköisen viestinnän kehittäminen ja sähköinen viestintä ja some-markkinointi eri kohderyhmille. Esitteiden lisäksi tuotetaan sähköistä tiedotusmateriaalia tukemaan jäsenhankintaa. Kytketään jäsenhankinta niin osastojen kuin piirijärjestöjenkin tapahtumiin ja teematilaisuuksiin. Tapahtumien ympärillä toteutetaan projektiluontoisesti tehostettua jäsenhankintaa, jolloin uudet jäsenet saavat heti kontaktin toimintaan ja toimijoihin.