2015 - Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuustokauden tavoitteet Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.12. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoo toimii Sivistystoimi tekee edelläkävijänä kunnallisten talousarvion mukaisen palvelujen tuottavuuden ja tuloksen vuosittain. vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Suurimmat syyt tavoitteesta jäämiseen ovat Sukon budjetoitua suuremmat sisäiset kustannukset, erityisesti vuokraja tietotekniikkakulut Tulostavoite ei toteudu Timo Ketonen Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Yksikköhinnat, palveluiden tuottamisen tehokkuus Tiedot saadaan tilinpäätöstilanteessa. Tavoite toteutuu osittain. Timo Ketonen Keskeiset TATU-ohjelmaan liittyvät sivistystoimen toimenpiteet ovat toteutuneet. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Toteutuneet toimenpiteet Tilakustannukset/asukas 1 Tulostavoite ei toteudu Sivistystoimen keskeiset Tatu-toimenpiteet ja projektit ovat toteutuneet vuoden loppuun mennessä. Sisäisten vuokrakustannusten muutos aiheutuu uusien tai uudelleen käyttöönotettujen toimitilojen aiheuttaman lisäyksen ja käytöstä poistuneiden toimitilojen Timo Ketonen Timo Ketonen / Juha Hovinen
kustannusten erotuksesta sekä tilakeskus-liikelaitoksen vuokrien tarkistuksista. Toimialan sisäiset vuokrat per asukas ovat vähentyneet 2014 0,2% edelliseen vuoteen verrattuna ja kasvaneet 2015 5,7% edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoite ei toteudu Palveluliikelaitoksen kanssa tehdään sopimukset sisäisistä palveluista ja yhteistoiminta vakiintuu. Sivistystoimella on palveluliiketoimen kanssa sopimukset sisäisistä palveluista. Sopimukset Kaupunki on 2015 päättänyt luopua tilaaja-tuottaja-mallista. Valtaosa palveluyksiköistä ei ole sovitusta tavoitteesta huolimatta halunnut tehdä sopimuksia. Timo Ketonen Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehitetään. Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan. Maahanmuuttajataustaiste n työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaiste n osuutta väestöstä. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2014 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11,5 päivää / htv (Vuoden 2012 lähtöarvo on 13,9 päivää / henkilötyövuosi) Maahanmuuttajataustaiste n työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaiste n osuutta väestöstä Työhyvinvointimatriisi Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % 2 Tavoite ei toteudu Työyvinvointimatriisin luvut ovat saatavilla maaliskuussa 2016. Luvut saadaan helmikuun 2016 alussa.. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus oli sivistystoimessa vuoden lopussa 3,3 % henkilöstöstä (249 henkilöä). Vuoden 2014 lopussa henkilöstömäärä oli 3,4 % (253 Timo Ketonen / Marjo Sotala-Solovjew Timo Ketonen / Marjo Sotala-Solovjew Timo Ketonen / Marjo Sotala-Solovjew
henkilöä). Suhteessa Espoon maahanmuuttajataustaise väestön määrään ero on kasvanut. Tavoite ei toteudu. Kaupungin henkilöstömäärä ei kasva v. 2015. Vakituinen henkilöstö ja määräaikainen henkilöstö yhteensä Sivistystoimen henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 7 442. Henkilöstömäärä on vähentynyt 27 vuoden 2014 lopusta, jolloin henkilöstöä oli 7469. Mikäli huomioidaan suomenkielisen aikuislukion ja työväenopiston siirtyminen pois sivistystoimesta (116 henkilöä), on henkilöstömäärä kasvanut. Absoluuttinen tavoite toteutuu; vertailukelpoinen tavoite ei toteudu. Timo Ketonen / Marjo Sotala-Solovjew Tavoite ei toteudu. 3
2015 - Sivistystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Valtuustokauden tavoitteet Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.12. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden.palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa.palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen.espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat suhteessa tarpeeseen. Yhteishaun tulosten perusteella lukioon pääsy tiukentui. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään kuitenkin tarjoamaan kaikille peruskoulun päättäville nuorille, jotka eivät saa muuta toisen asteen koulutuspaikkaa. Tulostavoite toteutuu Kaisu Toivonen, Barbro Högström, Tapio Siukonen 4
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee. OPH:n tulosrahoitusmittari Työllistyneiden ja jatko-opintoihin sijoittuneiden osuus (53,7%) parantui 54,3 prosenttiin. Tulostavoite toteutuu Tapio Siukonen Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskysely on tehty aikuislukiossa, työväen- ja aikuisopistossa. Tulosten vertailukelpoisuus vuosien 2015 ja 2014 välillä on ongelmallinen, koska työväenopisto on muuttanut asteikkoaan. (2015: 1-5 asteikolla ka 4,5; 2014: 4-10 asteikolla ka 9,1). Vuoden 2015 tulosta voi kuitenkin pitää vuoden 2014 tulosta hieman heikompana. (Katsottu kuinka suuri osa asteikosta jää tuloksen alapuolelle, 2015 alapuolelle jää suurempi osa.) Aikuisopiston asiakastyytyväisyys on noussut (2015: 1-5 asteikolla ka 4,5; 2014: 1-5 asteikolla ka 4,1) ja aikuislukion laskenut. (2015: 1-5 asteikolla ka 3,4; 2014: 1-5 asteikolla ka 3,6) Tapio Siukonen Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluje n piiriin pääsee 7 vuorokauden kuluessa Palvelun 7 vuorokauden kuluessa saaneet oppilasja opiskelijahuollon asiakkaat 5 Tulostavoite ei toteudu Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden piiriin pääsi Svebissä 100 prosenttisesti määräajan sisällä. Sukon psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin pääsi määräajassa 98,7 prosenttisesti. (Ylitys 1,3 prosenttia on 39 henkilöä.) Kaisu Toivonen, Barbro Högström, Titta Tossavainen, Tapio Siukonen Kyselytutkimuksen teko vasteaikojen toteutumisesta
Pääsääntöisesti ylitykset ovat johtuneet kuraattoreiden tai psykologien asiakasruuhkista ja akuuttien tapauksien priorisoinneista. Määräaika ei toteutunut ammattihenkilön sairauden vuoksi 0,1 prosentissa. Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollis uuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa. Harrastaja- ja osallistujamäärät (SITOn oma toiminta) Tulostavoite ei toteudu Matalan kynnyksen kerhotoimintaa on lisätty sivistystoimessa. Suomenkielinen opetustoimi Kerhoihin osallistuu alakouluissa noin 6000 ja 1500 oppilasta yläkouluissa yhteensä 500 kerhossa. Kerhotoiminnan koulukohtainen portaali on käytössä. Suomenkielinen varhaiskasvatus Joulukuussa 2015 kerhotoimintaan osallistui 391 lasta, mikä on 130 lasta enemmän kuin vuoden 2014 joulukuussa. Liikunta- ja nuorisopalvelut Toteutunut sekä kevät- että syyskauden tarjonnassa. Kevätkauden tarjonnassa järjestettiin 58 liikuntaryhmää ja syyskauden tarjonnassa 71 liikuntaryhmää, joissa ohjattua liikuntatarjontaa tarjottiin omatoimisen liikkumisen tueksi ilman ennakkoilmoittautumista. Lisätty vuodesta 2014 yhteensä Martti Merra, Susanna Tommila, Kaisu Toivonen, Barbro Högström 6
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuodelle 2015 asetetut tavoitteet toteutetaan yhteistyössä SOTET:n kanssa. Hyvinvointisuunnitelman v. 2015 tavoitteet 13 ryhmää. Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurineuvola-tilaisuuksia järjestettiin 42 kpl, tilaisuuksiin osallistui n. 735 henkilöä. Kulttuurineuvolan toimintamallin kehittämistyö jatkuu. Myös KULPS!-toiminta jatkuu, KULPS!-käyntejä kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopolulla 87 223, joista ruotsinkielisiä käyntejä oli 8 766. Palvelualueet järjestivät lapsille/nuorille/perheille yhteensä 6 941 tilaisuutta, joissa oli yhteensä 289 351 osallistujaa. Lasten ja nuorten alueelliset hyvinvointiryhmät toimivat. Toisen asteen hyvinvointiryhmä on perustettu. Toiminnan vuosisuunnitelma on tehty. Toimintamallia on arvioitu elokuussa 2015 ja toimintaa on kehitetty. Kaisu Toivonen, Barbro Högström, Titta Tossavainen Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, työväenopiston ruotsinkielinen toiminta sekä ruotsinkieliset nuorisopalvelut ja kulttuuripalvelut muodostavat yhden toimivan kokonaisuuden. Uuden tulosyksikön tarina ja verkostomainen toimintamalli Tulosyksikön tarina on valmistunut ja verkostomainen toimintamalli on käynnistetty. Barbro Högström 7
Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Espoon Yrityskylälle luodaan seurantajärjestelmä sekä tukitoimintaa yrityskylätoiminnan monipuolistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Yrityskylän seurantajärjestelmä on luotu ja kehittämistoiminnat aloitettu. Suunnitelma Yrityskylän seurantajärjestelmäksi sekä sen kehittämistoiminnaksi on käsitelty ja hyväksytty SITOn joryssä 8.12.2015. Kristiina Erkkilä 2015 - Sivistystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoitteet Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.12. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy.osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi.palvelukeskitty mien saavutettavuutta Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Perusopetuksen kansalliset oppimistulosten seuranta- arvioinnit (KARVI), ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet. Espoolaisten koululaisten oppimistulokset matematiikan valtakunnallisissa kokeissa olivat kansallista keskiarvoa paremmat sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet olivat myös kansallista keskiarvoa paremmat. Tulostavoite toteutuu Kaisu Toivonen, Barbro Högström 8
joukkoliikenneyhteyksin parannetaan.kaupunkikes kuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi.torjuta an segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle.yrittäjyyte en ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Taiteen ja kulttuurin rooli Innovation Gardenissa on kasvanut. Imagollisesti tärkeiden taiteen ja kulttuurin tapahtumien määrä ja kävijämäärä Kv:n hyväksymä KulttuuriEspoo 2030 ohjelma ja sen linjaukset esiteltiin Eurocities-kulttuuriverkoston kokouksessa n. 80 eurooppalaisen kaupungin edustajalle. Kansainvälinen Gladiaattorit-näyttely on avattu KAMUssa. Palvelualueet vierailivat ulkomailla ja niillä oli useita ulkomaisia vierailijoita, mm. Tapiola Sinfoniettan Etelä-Korean vierailu ja ulkomaiset musiikkivieraat. Myös kaupungin avustusta saavilla ammattimaisesti johdetuilla yhteisöillä on ollut kans. väl. näyttelyitä ja esiintyjäryhmiä Susanna Tommila / Juha Vilja 9
sekä yksittäisiä esiintyjiä mm. festivaaleilla Espoossa. Sivistystoimen kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita kehitetään. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Espoonlahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Sivistystoimen lautakuntien tekemät päätökset Meri-Matin lukion tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 18.11.2015. Kulttuurin tulosyksikkö Ison Omenan palvelutorin rakentaminen on edennyt aikataulun mukaisesti. Espoonlahden kirjaston tarveselvitys on hyväksytty ja Lippulaivaan sijoittuvaan vaihtoehtoon pohjautuva hankesuunnitelma on ollut lausunnolla kulttuurilautakunnassa 15.12.2015. Teatteritilan, Tapiolan kirjaston ja Espoon kulttuurikeskuksen tilojen suunnittelu jatkuu Timo Ketonen / Juha Hovinen, Susanna Tommila, Martti Merra Seurataan Opinmäen palvelujen sujuvuutta ja käyttäjien tyytyväisyyttä SITOn palveluihin. Varmistetaan, että SITOn palvelut ovat mukana Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisuudessa. SITO osallistuu Espoonlahden tilojen suunnitteluun. 10