Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 109/2011/1 Dnro ISAVI/110/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2011 ASIA Ympäristölupa, joka koskee Kiteen kaupungin Sopensuon jätteenkäsittelyalueen ympäristöluvan muuttamista. HAKIJA Kiteen kaupunki PL 3 82501 Kitee LAITOS JA SEN SIJAINTI Sopensuon jätteenkäsittelyalue on tilalla Ritoniemi RN:o 7:41 Kiteen kaupungin Päätyen kylässä. Osoite on Puhoksentie 15. KIINTEISTÖN HALTIJA Kiinteistön omistaa Kiteen kaupunki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 3 momentti (toiminnan oleellinen muuttaminen). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 13 d kohdan mukaan kaatopaikkaa koskevan lupaasian ratkaisee aluehallintovirasto. ASIAN VIREILLE TULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 24.6.2009. Hakemusta on täydennetty 19.3.2010, 29.10.2010, 3.11.2010 ja 25.3.2011. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista anne-
2 tun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. TOIMINTAAN LIITTYVÄT MUUT LUVAT Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt toiminnoille ympäristöluvan 29.12.2006 (Dnro PKA-2004-Y-206). Luvan sisältämään toimintakokonaisuuteen kuuluvat yhdyskuntakaatopaikan jatkokäyttö, kaatopaikan sulkeminen, siirtokuormausaseman perustaminen, lietteen ja biojätteen kompostointilaitos, öljyisten jätteiden vastaanotto, hyödynnettävien jätteiden käsittely, ongelmajätteiden käsittely ja pysyvän jätteen kaatopaikka. Ympäristökeskus on valvontaviranomaisena hyväksynyt jätteenkäsittelypaikan varautumissuunnitelman 6.3.2000 ja kaatopaikan sulkemissuunnitelman sekä jätteenkäsittelypaikan seuranta- ja tarkkailuohjelman muutokset 29.5.2008. Elintarviketurvallisuusvirasto on päätöksessään 8.11.2006 antanut Sopensuon kompostointilaitokselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisen laitoshyväksynnän. Päätös koskee eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä kompostoinnissa. Ympäristökeskus on myöntänyt samalle alueelle ympäristöluvan BioKymppi Oy:n biokaasulaitokselle 29.2.2008 (Dnro PKA-2007-Y-98). Kiteen ympäristölautakunta on antanut 17.5.2011 Kuljetus J. Hirvonen Oy:lle ympäristöluvan, joka koskee yhdyskuntajätteiden siirtokuormausta, hyötyjätteiden (paperi, pahvi, metalli, lasi, puujäte) vastaanottoa ja varastointia, puujätteen käsittelyä, REFjätteen varastointia, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ja pilaantuneiden maiden vastaanottoa ja varastointia. Toiminnot ovat mukana ympäristökeskuksen 29.12.2006 myöntämässä ympäristöluvassa. Aluehallintovirastossa on samaan aikaan vireillä lähistöllä olevaa Matolammensuota koskeva turvetuotannon ympäristölupahakemus. Mm. Myllypuro, johon kaatopaikkaalueen vedet johdetaan, menee suunnitellun turvetuotantoalueen läpi. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vuonna 2008 vahvistetussa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Sopensuon alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (ej). Kaavassa edellytetään, että jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Sopensuon jätteenkäsittelyalueen itäpuolella, lähimmillään 150 metrin päässä, sijaitsee Sopensuon Natura 2000-kohde. Se on monipuolinen, laajahko suo- ja metsäalue, joka kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Lukuun ottamatta äskettäin käyttöön otettua biokaasulaitosta, lähialueiden maankäytössä ei ole tapahtunut muutoksia.
3 VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset Jätteenkäsittelyalueen toiminnassa sekä toiminnan tarkkailussa on noudatettava Suunnittelukeskus Oy:n laatimien, ympäristölupahakemuksen mukaisten suunnitelmien lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: 1) Yleisiä lupamääräyksiä 1. Jätteenkäsittelyalueelle saa tuoda jätteitä pääasiassa Kiteen kaupungin sekä Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien alueilta ja Parikkalan kunnan Uukuniemeltä. 2. Alueen erilaiset käsittelytoiminnot ja rakenteet on suunniteltava, perustettava, tehtävä ja hoidettava suunnitelmallisesti siten, ettei alueen käytöstä, sisäisestä liikenteestä tai muusta siihen liittyvistä toiminnoista aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle roskaantumisen, melun, pölyn, haittaeläinten, jätevesien tai muun niihin rinnastettavan haitan muodossa. Tämä koskee myös yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemista. Alueen portti on pidettävä lukittuna muina kuin aukioloaikoina. 3. Jätteenkäsittelyalueen eri toimintoja varten on nimettävä riittävän asiantunteva henkilö, joka valvoo ja vastaa siitä, että työt toteutetaan annetun ympäristölupapäätöksen ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti ja joka on yhteydessä viranomaisiin. Valvonnasta vastaavan henkilön ja hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle. Eri toimintoja varten tulee olla riittävästi henkilökuntaa, jonka asiantuntemuksen ylläpidosta tulee huolehtia muun muassa koulutuksen avulla. 4. Jätteenkäsittelyalueen ollessa avoinna tulee alueella olla valvoja. Valvojan on tarkastettava kuormat ja otettava tarvittaessa näytteet, tarkastettava kuormia koskevat asiakirjat ja osoitettava kuormille käsittely- tai sijoituspaikka. Valvojan on annettava jätteen tuojalle kirjallinen todistus vastaanotetuista kuormista. 5. Sellaiset käsittelyyn tulevat jätekuormat, jotka sisältävät merkittävissä määrin erilleen kerättäväksi määrättyjä jätejakeita tai joiden käsittely alueella tai läjittäminen kaatopaikoille on kielletty, tulee palauttaa jätteen haltijalle tai toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa jätteen vastaanotto ja käsittely on sallittu. Sama koskee kompostointialueella käsiteltäviä jätteitä ja myös perustettavan siirtokuormausaseman toimintaa. 6. Jätteenkäsittelyalueen pitäjän on pidettävä kirjaa vastaanotetun jätteen lajista, määrästä, alkuperästä, toimituspäivämäärästä, tuottajasta ja tuojasta. Kirjanpito on tehtävä ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta antaman asetuksen (1129/2001) käyttämällä luokitustarkkuudella. 7. Mikäli jätteenkäsittelyalueen ympäristö roskaantuu, on se säännöllisesti (vähintään keväisin ja syksyisin) siivottava.
4 2) Kaatopaikka Kaatopaikkaluokka 8. Käytössä oleva yhdyskuntajätteen kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet 9. Kaatopaikalle saa sijoittaa vain kaatopaikkaluokan mukaista yhdyskuntajätettä vuoden 2007 alusta alkaen 31.10.2007 saakka. Kaatopaikalle sijoitettava jätemäärä tulee pyrkiä minimoimaan ottamalla mahdollisimman suuri osa kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä hyötykäyttöön. Näin ollen kaatopaikan jätetäyttöön ei saa loppusijoittaa merkittäviä määriä erilliskerättäviä jätejakeita, kuten paperia, pahvia, metllia ja puu-jätettä. 10. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa jätettä, joka ei täytä kaatopaikkajätteelle asetettavia kelpoisuusvaatimuksia. Kaatopaikkakelpoisuus on todennettava kaatopaikalle sijoitettavasta muusta kuin yhdyskuntajätteestä. Jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa muuhun jätteeseen tai aineeseen kaatopaikkakelpoisuuden saavuttamiseksi. Ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä ei saa sijoittaa jätetäyttöön. 11. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa pilaantuneita maa-aineksia. 12. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa jätettä, jonka biohajoavasta jätteestä suurinta osaa ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä tai toimitettu muulla tavoin hyödyntämistä tai muuta käsittelyä varten. 13. Kaatopaikalle saa sijoittaa sellaisia kuolleita eläimiä tai niiden osia, joiden hautaaminen on sallittu Euroopan parlamentin ja neuvoston antamassa asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Kaatopaikan hoito 14. Jätetäyttöaluetta ei saa laajentaa ympäristölupahakemuksen liitteenä olevasta asemapiirustuksesta esitetystä laajuudesta (pinta-ala 3,2 hehtaaria). Jätetäytön suurin korkeus saa olla +102 metriä pintarakenteet mukaan lukien. 15. Kaatopaikan jätealuetta on hoidettava niin, että korkeintaan kahden metrin paksuista jätetäyttöä on kerrallaan avoinna enintään 4 000 neliömetriä. Jäte on vähintään kaksi tai kolme kertaa viikossa murskattava ja tiivistettävä kaatopaikkakoneella siten, että yliajokertojen määrä on neljästä kuuteen. Täyttökerroksen päälle on ajettava 10 20 senttimetrin paksuinen peittomaakerros aina tiivistystyön ja murskauksen jälkeen. 3) Kaatopaikan sulkeminen 16. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen jätealue on välittömästi muotoiltava ja esipeitettävä. Kaatopaikan sulkemiseksi tehtävien pintarakenteiden tulee olla valmiina 30.9.2012 mennessä.
5 17. Kaatopaikan kunnostustyölle on nimettävä ulkopuolinen laadunvalvoja, joka valvoo rakennustyön suunnitellun laatutason noudattamista. Hänen yhteystietonsa on toimitettava ympäristökeskukselle ennen rakentamisen aloittamista. Suoritetusta laadunvalvonnasta on laadittava raportti, joka on toimitettava ympäristökeskukselle ja Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa pintarakenteiden valmistumisesta. 18. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista hyvissä ajoin ennen kun sulkemistoimet aloitetaan, kuitenkin viimeistään 31.5.2007. Siihen tulee sisällyttää myös laadunvalvontasuunnitelma. 19. Jos hakija aikoo hyödyntää pintarakenteissa jätteeksi luokiteltavia aineksia, on sen yksilöitävä ainekset ja toimitettava suunnitelma tästä ympäristökeskukselle edellä kohdassa 18 mainitussa suunnitelmassa. 20. Rakennettavien pintakerrosten ja kaasunkeräysrakenteiden tulee vastata valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa päätöksessä mainittuja, tavanomaisen jätteen kaato-paikalle tarkoitettuja rakenne- ja tiiveysvaatimuksia. Pintakerroksessa on oltava seuraavat rakennekerrokset: - kaasunkeräyskerros, joka on rakennettu niin huokoisesta materiaalista, että kaatopaikkakaasun virtaus on esteetöntä (vedenläpäisevyys- eli k-arvo suurempi kuin 1 x 10-3 m/s) - tiivistyskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja jonka materiaalin k-arvo on pienempi kuin 1 x 10-8 m/s - kuivatuskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja jonka materiaalin k-arvo on suurempi kuin 1 x 10-3 m/s - pintakerros, jonka paksuus on vähintään 1,0 metriä ja jonka materiaali mahdollistaa viherrakentamisen 21. Kaatopaikkakaasu on toiminnan loputtua kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Mikäli kaasua ei hyödynnetä, on se hävitettävä polttamalla tai muulla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tästä tulee esittää tarkennettu suunnitelma määräyksen 18 mukaan tehtävässä lopettamissuunnitelmassa. 22. Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta vähintään 30 vuotta kaatopaikan käytöstä poistamisen jälkeen. Tänä aikana kaatopaikanpitäjän on huolehdittava siitä, ettei kaatopaikan poistamisesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 4) Siirtokuormausaseman toiminta 23. Jätteenkäsittelyalueella saa harjoittaa tavanomaisen jätteen siirtokuormausta 1.9.2007 alkaen. 24. Siirtokuormattavaa yhdyskuntajätettä saa tuoda alueelle vuosittain enintään 5 000 tonnia. 25. Alue, jonne siirtokuormausasema rakennetaan ja joka on merkitty hakemuksessa olevaan asemapiirustukseen numerolla 8, on asfaltoitava ennen käyttöönottoa ja sinne on rakennettava sellaiset rakennelmat toimintaa varten kuin mitä edellä sivulla 9 on selvitetty. Myös autovaaka on rakennettava. Siirtokuormausasemalta kertyvät vedet on johdettava jätevedenpuhdistamolle.
6 26. Siirtokuormausasemalla pakatut jätteet on toimitettava edelleen asianmukaiseen jätteenkäsittelypaikkaan niin usein, että hajuhaittaa ei pääse muodostumaan. 5) Kompostointitoiminta 27. Kompostointilaitoksella saadaan ottaa vastaan ja käsitellä jätevesien käsittelyssä syntynyttä lietettä ja erilliskerättyä biojätettä yhteensä enintään 3 000 tonnia vuodessa. 28. Kompostoitavat jätteet, samoin kuin käytetyt tukiaineet, eivät saa sisältää metalleja tai muita kompostoimisen kannalta haitallisia aineita sellaisia määriä, että ne voisivat haitata kompostointiprosessia tai vaikeuttaa valmiin kompostointituotteen hyötykäyttöä. Ne eivät myöskään saa sisältää tartuntavaarallisia aineksia. 29. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja jätteen soveltuvuudesta prosessiin. 30. Jos kompostoitavia massoja joudutaan varastoimaan kentällä ennen varsinaista kompostointia, tulee ne väliaikaisesti suojata siten, että niistä ei aiheudu ympäristöhäiriöitä esimerkiksi hajujen tai haittaeläinten muodossa. 31. Kirjanpito lämpötilamittauksista ja käännöistä tulee liittää kaatopaikan vuosiraporttiin (määräys 70) tai se voidaan toimittaa vuosittain erillisenä ympäristökeskukselle ja Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle kunkin vuoden osalta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Jälkikompostointivaiheessa aumat on muotoiltava ja suojattava siten, että sadevedet mahdollisimman vähäisessä määrin pääsevät kulkeutumaan kompostimassaan. 32. Jos hakija haluaa muuntaa biojätettä myytäväksi lannoitevalmisteeksi, on sen noudatettava kompostointiprosessissa edellä mainittua Elintarviketurvallisuusviraston 8.11.2006 antamaa päätöstä. 33. Rakennettavaksi suunniteltu kompostin jälkikypsytysalue, joka on merkitty hakemuksessa olevaan asemapiirustukseen numerolla 16, on asfaltoitava ja varustettava sadevesiviemäreillä ennen sen käyttöönottoa. Alueella syntyvät vedet on johdettava jätevedenpuhdistamolle. 34. Asemapiirustukseen numerolla 17 merkittyä aluetta saadaan käyttää kompostituotteen valmistukseen ja välivarastointiin. 6) Hyödynnettävien jätteiden käsittely 35. Alueella saa ottaa vastaan ja välivarastoida hyötyjätteitä. Kertavaraston määrä tulee olla sellainen, että siitä ei aiheudu ympäristöhaittaa. 36. Lajitellut hyötyjätejakeet, kuten paperi, pahvi, lasi, metalli sekä muovi, tulee välivarastoida alueella kukin omassa keräilyvälineessään. Hyötykäyttöön menevät jätteet tulee ohjata hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka voimassa olevassa ympäristöluvassa jätteen käsittely on sallittu. Kunkin jätejakeen edelleen toimittaminen tulee tapahtua varastotiloihin nähden riittävän usein. 37. Päällystämättömällä kentällä, joka on merkitty hakemuksessa olevaan asemapiirrokseen numerolla 9, saa ottaa vastaan vain puhdasta käsittelemätöntä puuainesta ja
7 haketettavaa puurankaa. Jälkimmäiset jätteet saa käyttää kompostointiprosessissa, kun taas muu puuaines tulee toimittaa alueen ulkopuolelle hyötykäyttöön. 38. Alueella saadaan ottaa vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua. Kontti, johon nämä jäte-esineet varastoidaan, tulee pitää päällystetyllä alueella. Kertavaraston suuruus on enintään 10 tonnia. 7) Ongelmajätteiden käsittely 39. Alueella saa ottaa vastaan ongelmajätettä enintään 60 tonnia vuodessa. 40. Jätteenkäsittelyalueella olevaan öljyisten maiden katastrofialtaaseen saa tuoda ainoastaan öljyonnettomuuksista syntynyttä, öljyllä pilaantunutta maa-ainesta. Lievästi pilaantuneet ainekset (öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus alle 1 000 milligrammaa kilogrammassa), saadaan siirtää altaasta yhdyskuntajätteen kaatopaikalle ajalla 1.1.2007 31.10.2007. Tätä pilaantuneemmat ainekset tulee toimittaa altaasta riittävän usein asianmukaiseen käsittelyyn. 41. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa lukittavassa varastotilassa, jonka lattia on viemäröity siten, että varastotilan lattialle joutuneet ongelmajätteet saadaan talteen. Jäteöljysäiliöt ja vastaavien aineiden säiliöt voidaan kuitenkin säilyttää avokatoksessa. Mikäli ongelmajätteitä joudutaan tilapäisesti varastoimaan ulkotiloissa, on varmistuttava siitä, etteivät sivulliset pääse käsiksi ongelmajätteisiin. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään ja viemäriin on estettävä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä sekä merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. 42. Hyötykäyttökelpoinen ongelmajätteiden pakkausmateriaali tulee toimittaa hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamaton ja likaantunut pakkausmateriaali voidaan toimittaa jätetäyttöön kaatopaikalle. Astiat ja pakkaukset, joissa on jäämiä ongelmajätteistä, on toimitettava ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty. 43. Ongelmajätteiden vastaanotto, varastointi ja kuormaus tulee tapahtua asfaltti- tai betonipäällysteisellä tiiviillä alustalla siten, että mahdollisissa vahinkotilanteissa ei aiheudu maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. 44. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee ongelmajätepisteessä olla aina riittävä määrä imeyttämismateriaalia sekä alkusammutusvälineet. 45. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty. Jätteiden kuljettamisessa tulee käyttää asianmukaista kuljettajaa. 46. Ongelmajätteiden edelleen toimittaminen tulee tapahtua toiminnan laajuuteen verrattuna riittävän usein, vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätepisteeseen ei saa muodostua suhteettoman suuria jätevarastoja. 47. Toimitettaessa ongelmajätteitä vastaanottoasemalta hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteiden kuljettajalla oltava ongelmajätteitä koskeva siirtoasiakirja, jonka ongelmajätteen vastaanottaja allekirjoittaa ottaessaan vastaan ongelmajät-
8 teen. Tarkemmin siirtoasiakirjasta ja ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä määrätään valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). 48. Ongelmajätevarastolla vastaanotettujen sekä käsittelyyn toimitettujen ongelmajätteiden määrästä, laadusta ja ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Se on säilytettävä vähintään kolme vuotta. 8) Lumenkaatopaikka 49. Asemapiirustuksessa numerolla 21 merkittyä aluetta saadaan käyttää lumenkaatopaikkana. Se on tarkistettava keväällä lumien sulettua mahdollisen roskaantumisen vuoksi ja siivottava. 9) Pysyvän jätteen kaatopaikka 50. Asemapiirustuksessa numerolla 10 merkittyä aluetta saadaan käyttää pysyvän jätteen kaatopaikkana. Sinne saadaan sijoittaa aineksia enintään 220 000 kuutiometriä. Suurin täyttökorkeus saa olla +95 metriä. Paikalle tuotavat ainekset on tasattava riittävän usein, että maiseman rumentumista ei tapahdu. 51. Pysyvän jätteen kaatopaikan pohjarakenteen on täytettävä sellaiset veden kyllästämän maan vedenläpäisevyys- (k) ja paksuusvaatimukset, että niiden yhdistetty vaikutus on vähintään 1,0 x 10-7 m/s kerrospaksuuden ollessa vähintään metrin. Rakennekerrosten alhaalta ylöspäin on oltava vähintään seuraavat: a) riittävän kantava perusmaa b) jos luonnon pohjamaa ei luonnostaan täytä määräyksen 51 vaatimuksia, on rakennettavan mineraalisen tiivistyskerroksen oltava vähintään 0,5 metriä ja k-arvon alle 6,7 x 10-8 m/s c) tarvittaessa kuitukangas d) mahdollinen pintakerros kuten murskesora 52. Ennen alueen käyttöönottoa alueelta on poistettava turve. 53. Alueelle saadaan tuoda vain puhdasta ylijäämämaata sekä kiviperäistä rakennusjätettä, kuten betonia ja tiiltä. Muunlaista jätettä, kuten sekajätettä, tälle alueelle ei saa tuoda, ei myöskään pilaantuneita maa-aineksia. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte toimitettava yleiseen jätteiden käsittelypaikkaan tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty. 54. Ainekset on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa, pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. 55. Osalla alueesta voi olla ainesten välivarastoja ja käsittelyalueita, jotka tulee erikseen merkitä. 56. Kaatopaikalle vastaanotetun aineksen hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaessa erikseen selvitettävä ennen sen loppusijoitusta tai hyötykäyttöön toimit-
9 tamista, mikäli sen puhtaudesta ei ole varmuutta. Kaatopaikalta on tätä tarkoitusta varten varattava alue, jossa hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä vaativat maa- ja kiviaineserät voidaan ympäristöhaittaa aiheuttamatta lyhytaikaisesti välivarastoida selvityksen ajaksi. 57. Kaatopaikalle pysyvästi sijoitettavan aineksen määrää on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Hyödynnettävissä olevat ainekset on pidettävä erillään ja käyttökelpoiset ainekset eroteltava toisistaan ja lajiteltava sekä käytettävä uudelleen tai toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Maa- ja kiviainesjätteistä tulee erotella uusio- tai hyötykäyttöön kelpaavat kannot ja muu aines. 58. Maankaatopaikalle johtavan tien varrelle on pystytettävä opastustaulu, josta ilmenee, millaista ainesta tälle alueelle saadaan tuoda. 10) Melu, haju ja pöly 59. Jätteenkäsittelyalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää klo 7.00 22.00 lähimmän asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuksen tontilla yli 55 db (A) ekvivalenttista tasoa. 60. Jätteiden käsittely tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristölle haittaa pölyn tai hajun vuoksi. Mikäli toiminta-alueella ja sen lähiympäristössä ilmenee merkittäviä hajupäästöjä toimintojen muutosten johdosta, hakijan tulee järjestää hajujen seuranta valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hajujen syyt tulee selvittää ja tehdä tarvittavat muutokset toimintoihin hajupäästöjen minimoimiseksi. 61. Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja sinne läjitettäviä aineksia sekä alueelle johtavia teitä on kasteltava tarvittaessa. Täytön päätyttyä kullakin kohtaa alue on tarvittaessa peitettävä aineksella, joka estää pölyn leviämisen ympäristöön. Näin on meneteltävä myös silloin, kun yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa suljetetaan ja sinne tuodaan erilaisia aineksia pintarakenteiden tekemiseksi. 11) Kaatopaikkavesien käsittely 62. Jätteenkäsittelyalueen rakenteisiin, mukaan lukien pysyvän jätteen kaatopaikan vielä rakentamaton osa, ei saa johtaa kaatopaikkavesiä. 63. Hakijan on toimitettava ympäristökeskuksen tarkastettavaksi 31.12.2007 mennessä selvitys kaatopaikkavesien hallinnasta. Selvitykseen on liitettävä suunnitelma siitä, miten jätevedet puhdistetaan edellä olevan määräyksen 62 jälkeisessä tilanteessa. 12) Poikkeus- ja vahinkotilanteet 64. Toimintaan liittyviin riskeihin ja alueella tapahtuviin onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin sekä niiden torjuntaan on varauduttava suunnitelmallisesti. Ympäristövahingot tulee torjua heti vahingon tapahduttua. Vahinkotilanteista, poikkeuksellisista ympäristöpäästöistä ja niihin vaikuttavista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaisille. Häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa.
10 65. Vahinkotilanteista on muuten voimassa se, mitä Suunnittelukeskus Oy:n 3.12.1999 laatimassa Sopensuon jätteenkäsittelypaikan vahinkotilanteiden varautumissuunnitelmassa on sanottu. 13) Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu sekä kirjanpito ja vuosiraportti 66. Koko toimintakokonaisuutta koskeva seuranta- ja tarkkailuohjelma tulee toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 31.10.2007. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon edellä annetut lupamääräykset. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota kaatopaikan sulkemisen jälkeiseen aikaan. Sitä toiminnan ja ympäristövaikutusten seuranta- ja tarkkailuohjelmaa, jonka ympäristökeskus on hyväksynyt 27.6.2000, noudatetaan kuitenkin siihen saakka, kunnes tässä määräyksessä mainittu päätös on tehty. 67. Alueella olevan öljynerottimen toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivä, todettu kaivon kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset. 68. Vesienkäsittelyaltaiden toimivuutta on tarkkailtava ja niiden suodatusmateriaalit on vaihdettava riittävän usein. 69. Pohjavesiputki, joka on merkitty jätteenkäsittelypaikan vesien ja kaatopaikkakaasun 3.12.1998 tehtyyn tarkkailuohjelmaan kirjaimella B, on siirrettävä 30.6.2007 mennessä uuteen paikkaan. Luvan saajan on oltava yhteydessä ympäristökeskukseen sopivan paikan valitsemiseksi. 70. Jätteenkäsittelyalueen toiminnasta on pidettävä kirjaa ja sen perusteella tehty raportti on toimitettava ympäristökeskukselle sekä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportissa on esitettävä ainakin: - tiedot vastaanotetun jätteen laadusta, määrästä ja käsittelystä, varastoinnista tai hyödyntämisestä sekä muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi toimitetusta jätteestä jätejakeittain - yhteenveto jätejakeille tehdyistä kaatopaikkakelpoisuuden testauksista - tiedot kaatopaikan täytön etenemisestä ja maisemoinnista - selvitys jätteenkäsittelyalueen aiheuttamien haittojen torjunnasta ja poikkeuksellisista tapahtumista sekä poikkeamisesta hyväksytyistä suunnitelmista - yhteenveto ja johtopäätökset seuranta- ja tarkkailuohjelman sekä muiden selvitysten tuloksista Seuranta- ja tilastotiedot on ilmoitettava ympäristöhallinnossa käytettävin luokitteluperustein (lähinnä ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001) ja ympäristökeskuksen antamia erillisiä ohjeita noudattaen. 14) Asetuksen noudattaminen 71. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
11 Vakuus Lupaan sisältyviä toimintoja koskevan vakuuden suuruudeksi on määrätty 200 000 euroa. HAETTAVAT MUUTOKSET Alkuperäinen hakemus koskee 29.12.2006 myönnetyn ympäristöluvan muuttamista siten, että vuonna 2007 suljettua noin 3,2 hehtaarin laajuista kaatopaikkaa koskevia määräyksiä muutettaisiin pintarakenteiden osalta. Lisäksi haetaan lupaa sijoittaa tiivistyskerroksen alapuolelle pienehkö määrä pilaantuneita maita sekä toimintaalueella varastossa olevat voimalaitostuhkat ja sadevesikaivojen pohjalietteitä. Hakemuksessa on mukana alueelle rakennettava uusi öljyisten maitten vastaanottoallas ja ongelmajätteiden varasto sekä päivitetty seuranta- ja tarkkailuohjelma. Lisäksi useita voimassa olevaan lupaan sisältyviä osatoimintoja koskien on tuotu esille, että näissä todellisina toimijoina on kaksi yksityistä yhtiötä. Yhdyskuntajätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on lopetettu luvan mukaisesti lokakuussa 2007. Käytöstä poistetun kaatopaikan pintarakenteet Esipeittokerros Tasattu jätetäyttö peitetään vähintään 0,3 metrin paksuisella esipeittokerroksella, johon käytetään ylijäämämaita tai muuta luonnonmaa-ainesta sekä työstämiskelpoisia kivennäismaa-aineksia kuten pilaantuneita maita. Kaatopaikalla on varastoituna tarkoitusta varten mm. vanhalta saha-alueelta poistettuja pilaantuneita maita 900 tonnia. Maat sisältävät dioksiineja ja furaaneja pitoisuuksina, jotka ovat alle ylemmän ohjearvon (ns. PIMA-asetus). Tämän erän käytöstä on saatu voimassa olevan ympäristöluvan edellyttämä valvontaviranomaisen hyväksyntä (ympäristökeskuksen lausunto 22.5.2009). Esipeitto- ja muotoilukerrokseen on tarkoitus sijoittaa myös jätekeskusalueella altaissa olevat tuhkat ja sadevesikaivojen tyhjennyksistä kertyneet pohjalietteet/hiekat. Edellisten lisäksi esipeittokerroksessa käytettäisiin viereiselle pysyvän jätteen kaatopaikalle varastoitua murskattua betonia ja kalkkihiekkakiveä. Nykyisessä luvassa pilaantuneiden maiden sijoittaminen kaatopaikalle on kielletty (määräys 11). Kaasun keräys ja käsittely Kaatopaikalle rakennetaan kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä, jossa kaatopaikkakaasut kerätään kaasunkeräyskaivoista (7 kpl) pumppaamolle, jonka jälkeen kaasu hyödynnetään viereisessä BioKymppi Oy:n biokaasulaitoksessa. Erillistä nykyisessä luvassa edellytettyä kaasunkeräyskerrosta ei rakenneta. Kerroksen sijaan rakennetaan kaasunkeräyskanavat, joihin sijoitetaan kaasusalaojat kaasun keräämiseksi. Kanavan materiaalina käytetään seulottua purkubetoni- ja kalkkikivimursketta, lasimursketta tai seulottuja pilaantuneita maa-aineksia. Materiaalin on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit.
12 Kaasunkeräyskaivoista säteittäin lähtevien kaasusalaojien pituudet ovat 20 40 metriä. Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen tarkoituksena on estää vesien imeytyminen jätetäyttöön ja ohjata muodostuvaa kaatopaikkakaasua kaasunpoistokaivoihin. Mineraalisen tiivistyskerroksen sijaan esitetään käytettäväksi bentoniittimattoa, jonka bentoniitin määrä on 4 000 g/m 2 ja vedenläpäisevyys k 2 x 10-11 m/s. Tiiveysominaisuuksiltaan matto vastaa vähintään 0,5 metrin mineraalista tiivistyskerrosta, jonka k-arvo on k 1 x 10-8 m/s. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen tehtävänä on alentaa tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa hydraulista gradienttia (vesipainetta) ja johtaa pintarakenteessa kasvukerroksen läpi suotautuva vesi pois rakenteesta. Vesi poistuu kerroksesta painovoimaisesti, mikäli sen kaltevuus on riittävä. Luvassa edellytetyn mineraalisen kuivatuskerroksen sijaan esitetään käytettäväksi salaojamattoa, jonka vedenläpäisyarvon vastaavuus on k 1 x 10-3 m/s 0,5 metrin kiviaineskerroksella. Pintakerros Yhden metrin paksuinen pintakerros koostuu 0,7 metrin perusmaakerroksesta ja 0,3 metrin kasvukerroksesta. Kasvukerroksen materiaalina käytetään esimerkiksi maaainesta, johon sekoitetaan turverouhetta tai kompostia. Pintakerroksen valmistumisen jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten heinä- ja varpukasveja tai nurmikkoa. Kylvön jälkeen alue tarvittaessa metsitetään. Vesien johtaminen ja käsittely Kaatopaikan ympärille rakennetaan huoltotienä toimiva tiivis patopenger. Penger erottaa kaatopaikan suotovedet puhtaista vesistä. Viimeistellyt pintarakenteet ulotetaan ympärysojan yli, jolloin viimeistellyltä alueelta tulevat puhtaat pintavedet voidaan johtaa kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Ympärysojaan rakennetaan salaoja, jolla kerätään jätetäytön suotovesi. Viimeistellyn kaatopaikan suotovedet käsitellään nykyisissä vesienkäsittelyaltaissa, joista vettä voidaan johtaa takaisin kaatopaikan alueella olevalle suodatuskentälle tai suo-ojaan ja edelleen Myllypuroon. Altaissa puhdistus perustuu tasaukseen, selkeytykseen ja suodatukseen. Lisänä tasausaltaassa on ilmastus. Kaatopaikka-alueella oleva suotovesien imeytyskenttä jää pois käytöstä, mutta sen sijaan alueelle esitettiin alkuperäisessä hakemuksessa rakennettavaksi suotovesien kierrätysjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli tehostaa kaatopaikkakaasun tuotantoa. Tämän toteuttamiseksi kaatopaikan laen päälle olisi rakennettu kierrätysvesien jakokaivo, josta lähtee seitsemän kappaletta noin 40 metrin mittaista veden jakojohtoa. Sittemmin hakemuksen täydennyksen yhteydessä hakija luopui vesien kierrätysjärjestelmästä. Nykyisen luvan määräyksellä 62 vesien johtaminen kaatopaikan rakenteisiin on kiellettyä. Valvontaviranomaisen kaatopaikan lopettamis- ja tarkkailusuunnitelmia koskevassa päätöksessä on edellytetty, että pintarakenteiden toteutuksen yhteydessä pois-
13 tettava suotovesien imeytyskenttä on korvattava vastaavalla rakenteella. Nyt hakija esittää tästä luopumista. YMPÄRISTÖKUORMITUS Haetut muutokset eivät hakijan mukaan lisää ympäristökuormitusta. Kaatopaikan sulkeminen ja kaasunkeräyksen järjestäminen vähentävät ympäristöpäästöjä ja vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen. TARKKAILU Voimassa olevassa ympäristöluvassa edellytetyn koko jätteenkäsittelyaluetta koskevan tarkkailuohjelman on valvontaviranomainen hyväksynyt 29.5.2009. Hakemuksen liitteenä olevassa päivitetyssä ohjelmassa on huomioitu em. päätöksessä edellytetyt muutokset sekä haettavat muutokset lupaan. Kaatopaikan sulkemisen ja muun rakennustoiminnan aikainen tarkkailu Lopetetun kaatopaikan pintakerrosten rakennustyön aikaista laadunvalvontaa suorittavat tilaajan puolelta valvoja ja riippumaton laadunvalvoja sekä urakoitsija. Pintakerroksessa käytettävistä jätemateriaaleista kirjataan niiden määrät, alkuperä ja tiedot siitä, miten niiden soveltuminen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi on osoitettu. Jätteenkäsittelypaikan vuosiraportissa raportoidaan tiedot sulkemistöiden edistymisestä ja sulkemisessa vuosittain käytetyistä materiaaleista. Yhteenveto materiaaleista esitetään sulkemistöiden loppuraportissa. Öljyisten maiden ja tuhkan vastaanottoaltaiden tyhjennyksen yhteydessä poistettavien massojen sekä altaista poistettavien rakenteiden haitta-ainepitoisuudet selvitetään ja materiaalit toimitetaan jätteen laadun edellyttämään käsittelypaikkaan. Tuhkat siirretään viereiselle viimeisteltävälle kaatopaikalle, mikäli ne laadultaan soveltuvat sinne. Purkutöiden yhteydessä tehdään tarvittaessa ilmoitus pilaantuneen maan kunnostuksesta. Suljetun kaatopaikan jälkitarkkailu Suljetulle kaatopaikalle asennetaan jätetäytön painumien ja siirtymien seuraamista varten kolme painumamittauslevyä. Mittaukset tehdään kerran vuodessa. Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta ja lämpötilaa tarkkaillaan kolmesta putkesta. Ilmapäästöjä mitataan em. putkista sekä kunkin mittauskerran yhteydessä asennettavista huokosilmaputkista neljässä pisteessä kahdelta eri syvyydeltä. Kaasusta mitataan metaani, hiilidioksidi ja happi. Kaasunkeräysjärjestelmän valmistuttua kaatopaikkakaasun määrä ja laatutiedot saadaan kaasupumppaamolta. Edellisten lisäksi alueelle tehdään säännöllisesti tarkastuskäyntejä, joiden yhteydessä mm. tutkitaan pintarakenteiden ja muiden viimeistelyrakenteiden kunto ja järjestetään tarvittaessa niiden korjaus.
14 Jätteenkäsittelypaikalla pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään aukiolopäivittäin jätemääriin, jätteiden sijoitukseen, käsittelypaikan käyttöön, jatkuvaan seurantaan ja ympäristötarkkailuun sekä muuhun käsittelytoimintaan liittyvät tiedot. Pysyvän jätteen kaatopaikalle tuotavat jätekuormat tarkastetaan niitä vastaanottaessa ja tarvittaessa myös tyhjennettäessä. Jätemäärät muutetaan painoperustaisiksi jätteiden tilavuuspainokertoimilla. Täyttöalue vaaitaan kerran vuodessa. Jätteenkäsittelypaikan vesienkäsittelyjärjestelmän kunto- ja toimintatarkastus tehdään puolivuosittain. Ympäristövaikutusten tarkkailu Jätetäytön sisäisen veden lisäksi tarkkaillaan käsiteltäviä ja käsiteltyjä vesiä sekä pintavesiä että pohjavesiä. Näytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa, huhti toukokuussa ja elo syyskuussa. Joka kolmas vuosi tehdään ns. laaja tarkkailu, jolloin vesistä määritetään hapenkulutuksen, typpi- ja fosforiyhdisteiden yms. tavanomaisten parametrien lisäksi mm. raskasmetallit ja orgaaniset halogeeniyhdisteet sekä mineraaliöljyt. Pintavesien tarkkailupisteet ovat laskuojassa, Myllypurossa laskuojan ala- ja yläpuolella sekä Ätäsköön laskevassa Sirkka-/Lepikonjoessa noin kahdeksan kilometrin päässä. Pohjavesipisteet ovat yksi virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella ja kaksi alapuolella. Virtaaman mittaamiseksi laskuojassa välittömästi viimeisen altaan jälkeen on kolmiomittauspato. Kaatopaikkavesinäytteiden avulla arvioidaan kaatopaikkavesien käsittelyjärjestelmän tehokkuutta. Lisäksi arvioidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 166/2006 mukaiseen eurooppalaiseen päästörekisteriin liittyen raportoitava kaatopaikalta jäteveden mukana lähtevä vuosikuormitus niiden haitta-aineiden osalta, joita on säännöllisesti tarkkailtu. Kuormitus lasketaan analyysitulosten ja virtaamamittaustulosten perusteella. Sähkönjohtavuusmittausten avulla arvioidaan kaatopaikkaveden laadunvaihteluita koko vuoden ajalla. Purkuojan tarkkailutulosten perusteella arvioidaan kaatopaikan vaikutusta ja koko vuoden kuormaa purkuvesistöön. Pohjavesinäytteiden perusteella tarkastellaan kaatopaikan mahdollisia pohjavesivaikutuksia. Toimintaa koskeva seuranta- ja tarkkailuraportti toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kiteen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kummankin tarkkailukerran tulokset toimitetaan em. tahoille kuukauden kuluessa. Edellisen lisäksi raportoidaan erikseen EY:n asetuksen 166/2006 mukaisesti metaanipäästöt ja vesikuormitus. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Kiteen kaupungin ilmoitustaululla 20.4. 21.5.2010 sekä sanomalehti Karjalaisessa 20.4.2010. Lähikiinteistön haltijoita on kuultu 16.4.2010 lähetetyllä kirjeellä.
15 Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Kiteen ympäristölautakunnalta ja Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (myöhemmin ELY-keskus). Ympäristölautakunta (27.5.2010) Maisemoitavan kaatopaikan esipeittokerroksessa käytettävät materiaalit Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että esipeittokerroksessa käytetään esimerkiksi Kiteen vanhan saha-alueen lievästi pilaantuneita maita, lukiorakennuksen purkamisesta syntynyttä betoni- ja tiilimurskaa, kaatopaikalle aikaisemmin tuotua tuhkaa sekä sadevesikaivojen pohjalietettä. Mikäli edellä mainittuja materiaaleja aiotaan käyttää esipeittokerroksessa, on niiden kaatopaikkakelpoisuus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle selvitettävä. Suljetun ja pysyvän jätteen kaatopaikan suotovesien käsitely Hakemuksen mukaan vanhan kaatopaikan pintarakenteiden valmistumisen jälkeen kaatopaikkavesien käsittelyn tehostamista ei tarvita, vaan nykyiset ilmastus-, selkeytys- ja suodatusaltaat riittävät vesien käsittelyyn. Nykyinen suodatuskenttä hakemuksen mukaan kuitenkin poistetaan ja jäljelle jäävät ainoastaan ilmastus- ja selkeytysaltaat. Ilmastuksella ja selkeytyksellä poistetaan melko hyvin kiintoaineita, mutta ravinteita hyvin vähän. Mikäli tarkkailutulosten perusteella todetaan, että jätteenkäsittelypaikalta lähtevän veden laatu huononee ja kuormitus kasvaa aikaisemmasta, on vesienkäsittelyä tehostettava. Öljyisten maiden allas ja ongelmajätevarasto Öljyisten maiden vastaanottoon tarkoitetun altaan tulee olla vesi- ja öljytiivis. Hakemuksen mukaan allas viemäröidään öljynerotuskaivon kautta alueen jätevesiverkkoon. Hakemuksessa ei käy selvästi ilmi johdetaanko öljyisten maiden altaan vedet kaatopaikkavesien käsittelyyn vai yleiseen viemäriin. Mikäli ko. vedet aiotaan johtaa yleiseen viemäriin, on siihen saatava viemärilaitoksen hyväksyntä. Öljynerotin on varustettava hälyttimellä ja pidettävä sellaisessa kunnossa, että se mahdollisimman hyvin erottaa käytetyt öljyn vedestä. Hälytys on ohjattava sellaiseen paikkaan, jossa on riittävä valvonta hälytyksen toteamiseksi. Öljynerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Öljyisten maiden altaan, ongelmajätevaraston, öljynerottimien ja muiden toimintaan liittyvien rakenteiden ja laitteiden kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti ja vuotavat tai rikkoontuneet osat ja rakenteet on korjattava välittömästi. SER -vastaanottopiste Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteen on oltava nestetiivis ja katettu. Lupahakemusta on tarkennettava tiedoin miten tämä uusi SE-romun vastaanottopiste kytkeytyy jo olemassa oleviin SER -kontteihin. Lumenkaatopaikka pysyvän jätteen kaatopaikan alueella Lupahakemuksessa alueen toimintoja esittävässä kartassa on lumenkaatopaikka sijoitettu myös pysyvän jätteen kaatopaikalle. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan erikseen selvitetty miten nämä kaksi toimintoa kytkeytyvät toisiinsa. Kaikki ylimääräinen vesi myös pysyvän jätteen kaatopaikalta tulee saada pois ja sen vuoksi lumenkaatopaikkaa ei tule sijoittaa pysyvän jätteen kaatopaikalle.
16 Tarkkailu Jätteenkäsittelypaikan seuranta- ja tarkkailuohjemaan tulee lisätä siirtokuormausaseman jätevesisäiliön kunnon ja täyttymisen tarkkailu sekä kompostointilaitoksen rakenteiden kunnon tarkkailu. Vanhan kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistumisen jälkeen on virtaamaa ja sähkönjohtavuutta syytä tarkkailla alkuvuosina (esimerkiksi 2 3 vuoden ajan) useammin kuin puolivuosittain (esimerkiksi kerran kuukaudessa) etenkin virtaamamuutosten seuraamiseksi. Eri toimijat jätteenkäsittelyalueella Sopensuon jätteenkäsittelyalueella toimivat Kiteen kaupungin lisäksi myös kaksi yrittäjää Kuljetus J Hirvonen Oy ja BioKymppi Oy. Hakemuksen mukaan Kuljetus J Hirvonen Oy vastaa mm. siirtokuormausasemasta, hyötyjätesiiloista, öljyisen maan altaasta, uudesta ongelmajätevarastosta, SER-vastaanottopisteestä, energiajätteen varastoalueesta ja tulevasta romuautojen vastaanotosta ja esikäsittelystä. Hakemuksesta ei käy kovin hyvin selville mille edellä mainituista toiminnoista haetaan nyt lupaa tämän Kiteen kaupungin toimittaman hakemuksen yhteydessä ja mille toiminnoille taas Kuljetus J Hirvonen Oy hakee lupaa myöhemmin. Tältä osin lupahakemusta on syytä tarkentaa, sillä vastuu ympäristöluvasta ja asetettujen lupamääräysten noudattamisesta on luvan hakijalla. Kompostointilaitos ja jälkikypsytyskenttä on ilmoitettu siirtyvän BioKymppi Oy:n hoidettavaksi ja vastuulle kesäkuun alussa 2010. Mikäli kompostointilaitosta käytetään kompostointiin myös 1.6.2010 jälkeen, vaatii se BioKymppi Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan tarkistamista, jotta myös lupavelvoitteet kompostoinnin osalta siirtyvät Biokymppi Oy:lle. Pelkkä maininta siitä tässä lupahakemuksessa ei velvoitteita siirrä, vaan päävastuu on luvan hakijalla. Autovaaka Viimeistään siinä vaiheessa kun biokaasulaitoksen toiminta on vakiintunut ja se alkaa toimia maksimikapasiteetilla, on laitosalueelle hankittava oma vaaka käsittelyyn tulevien jätteiden määrän seuraamiseksi ja ylimääräisen ajoneuvoliikenteen vähentämiseksi. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (21.5.2010) Pohjois-Karjalan ELY-keskus katsoo, että lupapäätöksessä tulee soveltuvin osin ottaa huomioon Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen Kiteen kaupungin Sopensuon yhdyskuntakaatopaikan sulkemissuunnitelmasta sekä jätteenkäsittelypaikan seuranta- ja tarkkailuohjelman muutoksista 29.5.2008 annettu päätös Dnro PKA-2007-Y-75. Lupapäätöksessä tulee lisäksi antaa valvovalle viranomaiselle tarpeen vaatiessa valtuudet seuranta- ja tarkkailuohjelman muuttamiseen. Pintarakenteet Tiivistyskerros tullaan hakemuksen mukaan korvaamaan bentoniittimatolla. Hakemuksen mukaan urakoitsija yksilöi materiaalit. Lupamääräyksessä tulisi vaatia, että bentoniittimaton tulee täyttää ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2008; Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito esitetyt laatuvaatimukset. Rakenteet kaasun keräilyä varten Hakemuksen mukaan kaasunkeräyskerrosta ei rakenneta, vaan se korvataan kaasunkeräyskanavilla, joihin asennetaan kaasusalaojat (pituus 20 40 m). Salaojista kaasu ohjataan kaasunkeräyskaivoihin (6 kpl) ja edelleen imuputkien ja kaasupumppaamon kautta hyötykäyttöön. Kaasunkeräyskanavat täytettäisiin sepelillä, seulotulla purkubetoni- ja kalkkihiekkakivimurskeella, lasimurskeella tai pilaantuneilla maaaineksilla (6 150 mm). ELY-keskus katsoo, että kalkkihiekkakivimurske ei sovellu ma-
17 teriaaliksi kaasunkeräyskanaviin rapautumisherkkyytensä vuoksi. Kaasunpoistokanavien täyttömateriaalilta tulee luvassa vaatia korroosiokestävyyttä ja hyvää kaasunjohtokykyä. Materiaali ei saa sisältää hienoainesta, joka voisi tukkia kanavia. Lisäksi pilaantuneiden maiden käytössä tulee noudattaa samoja periaatteita mitä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 29.5.2008 antamassa päätöksessä on esitetty pilaantuneiden maiden käytölle kaatopaikan pintarakenteissa. Luvassa tulee edellyttää, että valvovalle viranomaiselle toimitetaan ennen rakentamisen aloittamista kaasunkeräilyn toteuttamista koskeva yksityiskohtainen suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää mm. tiedot kaasukaivojen ja imuputkistojen sijoittamisesta ottaen huomioon jätetäytön rakenne ja purkautuvan kaasun määrä ja laatu. Lisäksi hakijalta tulee edellyttää, että suunnittelussa huomioidaan kaatopaikan sisäisen veden korkeus sekä kondenssiveden jäätymisongelmat. Suunnitelmassa tulee esittää myös mm. laskelmat pumppaamon mitoitusta varten sekä turvallisuusseikkojen huomioon ottaminen. Luvassa tulee lisäksi edellyttää, että hakija esittää suunnitelman siitä, miten kaatopaikkakaasu käsitellään, mikäli sen ohjaamisessa jatkokäyttäjälle ilmenee ongelmia. Vesien käsittely Hakemuksen mukaan kaatopaikan suotoveden määrä tulee oleellisesti vähenemään, joten käsittelyn tehostamiselle ei ole tarvetta. Hakemuksessa esitetään jätetäytön päälle rakennetun suodatusaltaan poistamista käytöstä ja todetaan, että nykyiset ilmastus-, selkeytys- ja suodatusaltaat riittävät vesien käsittelyyn. Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen 10.4.2008 toimitetun selvityksen mukaan käytöstä poistettavaksi esitetty suodatusallas on rakennettu vuonna 1995 osana vesienkäsittelyn tehostamistoimia. Vesienkäsittelyjärjestelmään ei sisälly muita suodatusaltaita, ainoastaan ilmastusaltaan ja tasausaltaan välinen sorasuodin. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on 29.5.2008 Sopensuon jätteenkäsittelypaikan yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemista ja jälkitarkkailua koskevassa päätöksessään katsonut, että suodatusallas on oleellinen osa jäteveden käsittelyjärjestelmää ja edellyttänyt kaatopaikan jätetäytön päälle rakennetun altaan korvaamista vastaavalla rakenteella siinä vaiheessa, kun allas on purettava pois kaatopaikan lopullisten pintakerrosten rakentamisen tieltä. ELY-keskus katsoo, että suodatusaltaan poistamista käytöstä ilman korvaavaa käsittelyvaihetta ei ole lupahakemuksessa riittävästi perusteltu. Kompostointilaitoksen ja jäteaseman toiminta Kompostointilaitoksen toiminnan osalta ELY-keskus katsoo, että koska BioKymppi Oy:n tulee sisällyttää kompostointilaitoksen toiminta omaan lupaansa ja hakea ympäristölupansa muuttamista siltä osin, tulee Kiteen kaupungin sitoutua vastaamaan kompostointilaitoksen ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta kunnes BioKymppi Oy:n ympäristölupa myös kompostoinnin osalta on lainvoimainen. Autojen purkutoiminnasta sekä energiajätteen murskaustoiminnasta hakemuksessa todetaan, että toiminnasta vastaava yrittäjä hakee toiminnoille erikseen tarvittavat luvat. Lupia olisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pitänyt hakea ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti samanaikaisesti nyt käsiteltävänä olevan jätteenkäsittelypaikan ympäristöluvan kanssa. Lupahakemuksessa ei kuitenkaan kummankaan toiminnan osalta ole tarpeellisia tietoja niiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja tarvittavien haittoja ehkäisevien lupamääräysten antamiseksi. Hakemuksessa todetaan lisäksi siirtokuormausaseman, öljyisten maiden, hyötyjätteiden ja sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanoton sekä energiajätteen varastoinnin osalta, että ko. toiminnoista vastaa yksityinen yrittäjä. ELY-keskus haluaa tuoda esiin, että lupapäätöksestä on selvästi käytävä ilmi, että mikäli luvan hakijana on yksin Ki-
18 teen kaupunki, vastaa se viime kädessä ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta kaikkien lupaan sisältyvien toimintojen osalta niin pitkään kuin lupa on voimassa tai luvassa erikseen jonkin toiminnon osalta annettu määräaika umpeutuu. Luvassa tulee edellyttää, että öljyisten maiden vastaanottoaltaan hulevesien öljynerotin varustetaan hälytyslaittein. Hakemuksesta ei käy ilmi, miten muiden vastaanottosiilojen tai jätteenkäsittelypaikan muiden alueiden kuin siirtokuormausaseman hule- ja sulamisvedet hallitaan. ELYkeskus esittää, että hakijan tulisi liittää lupahakemukseen kaaviokuva, jossa olisi esitetty koko alueen viemäröinti sekä jäte- ja hulevesien johtamisjärjestelyt. Energiajätteen varastoinnin osalta luvassa tulee antaa tarpeelliset määräykset roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä asettaa rajoitus varastoitavalle jätemäärälle. Luvassa tulee edellyttää 3.12.1999 laaditun Sopensuon jätteenkäsittelypaikan vahinkotilanteiden varautumissuunnitelman päivittämistä vastaamaan oleellisesti muuttunutta toimintaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai kirjallisia mielipiteenilmaisuja. Hakijan kuuleminen ja vastine Kiteen kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Takaisin pumppaus selkeytysaltaan jälkeen suodatuskenttään on määrätty lopetettavaksi ja pumppaamo poistettu käytöstä 30.9.2008 perusteena ympäristökeskuksen päätös 29.5.2008. Tarpeettomaksi jäänyt suodatuskenttä puretaan jätetäyttöalueen sulkemisurakkaan kuuluvana. Vaikutus lähtevän veden laadussa on ollut todettavissa tarkkailutuloksissa. Vesienkäsittely on siten huomioitu hakemuksessa riittävästi. Toiminnasta vastaava yrittäjä hakee ympäristöluvan siinä laajuudessa kuin on tarpeellista. Kiteen kaupunki ei osallistu tähän toimintaan. Toiminnalla jatketaan nykyistä SER -vastaanottotoimintaa. Nykyiset vastaanottokontit sijoitetaan lupahakemuksessa esitettyyn paikkaan. Toiminnasta vastaava yrittäjä huolehtii tarvittavien lupien hakemisesta. Lumenkaatopaikkaa ei ole esitetty pysyvän jätteen kaatopaikalle vaan biokaasulaitoksen ja jätepolttoaineen varastoalueen itäpuolelle. Hakija ei katso tarpeelliseksi autovaa'an rakentamista siirtokuormausasemaa varten, mutta ei ota kantaa biokaasulaitoksen toimintaa varten mahdollisesti vaadittavasta autovaa'asta. Edellä mainituissa kohdissa esiin tuotu yksityinen yhtiö hakee ympäristöluvan erikseen omaa liiketoimintaansa varten ja vastaa itse tulevan lupansa velvoitteista. Hakija vastaa kompostointilaitoksen toiminnasta siihen saakka, kun biokaasulaitoksessa käynnistetään jätevesilietteen mädätystoiminta (vastinetta annettaessa arvioitu ajankohta elokuu 2010). Tällöin kompostointilaitoksen toiminta lakkaa ja laitos siirtyy osaksi biokaasulaitosta. Rakennusta tullaan käyttämään tulevan biomassan varasto-
19 na häiriötilanteissa. Tästä toiminnasta vastaa biokaasuyhtiö oman ympäristölupansa mukaisesti. Hakija vastaa kompostoimansa massan jälkikypsytyksestä vaaditulla tavalla nykyisellä jälkikypsytyskentällä aumassa vuoden ajan, jonka jälkeen kompostointitoiminta päättyy lopullisesti. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto Kaasunkeräyskanaviin ei käytetä kalkkihiekkakivimursketta. Ko. murske käytetään jätetäytön muotoilumassoina, mutta sitä ei sijoiteta kaasunkeräyskanaviin. Suodatusaltaan käyttö on lopetettu ympäristökeskuksen 29.5.2008 antaman päätöksen mukaisesti. Kompostointilaitoksen toiminta loppuu edellä esitetyllä tavalla (vastine ympäristölautakunnan lausuntoon). Alueen siirtokuormausasemasta yms. vastaava yrittäjä on ilmaissut kiinnostuksensa kehittää energiajätteen murskausta ja aloittaa jossain vaiheessa autojen purkutoiminta. Yrittäjän tulee itse tehdä suunnitelmat ja hakea niille tarvittavat luvat. ASIAN MYÖHEMMÄT VAIHEET Muutoshakemus lokakuu 2010 Hakija toimitti aluehallintovirastolle 29.10.2010 kirjelmän ja 3.11.2010 siihen täydennyksen, joissa haetaan luvan muuttamista siten, että lopetetun kaatopaikan pintakerroksissa voitaisiin käyttää laajamittaisesti pilaantuneita maita ja teollisuuden "mineraalisia lopputuotteita". Lisäksi haetaan myöhennystä maisemointitöiden loppuun saattamiselle. Lopetetun kaatopaikan rakennekerrokset ja materiaalit Kaatopaikan muotoilu- ja tasauskerroksessa esitetään käytettäväksi yhteensä noin 61 000 m 3 muualta tuotavia jätemateriaaleja, joita olisivat pilaantuneet maamassat ja niiden kaltaiset mineraalijätteet sekä voimalaitostuhkat. Kelpoisuuskriteereiksi esitetään tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvoja. Käytettävien materiaalien kaatopaikkakelpoisuus tutkitaan yhdestä näytteestä alkavaa 3 000 tonnia kohden. Tiedot käytetyistä aineksista raportoidaan ympäristöviranomaisille kaatopaikan sulkemista koskevan loppuraportoinnin yhteydessä. Edellä mainituista materiaaleista rakennettavaa kerrosta kutsutaan hakemuksessa kantavaksi kerrokseksi, jonka tarkoitus on muodostaa kantava kerros yläpuolelle tuleville kerroksille. Kerroksen rakentamista perustellaan sillä, ettei jätetäyttö ole kantavaa. Tiivistyskerros rakennetaan bentoniittimatosta, jonka tulee vastata nykyisessä luvassa vaadittua tiivistyskerrosta. Kuivatuskerros toteutetaan salaojamatolla, joka vastaa nykyisessä olevia vaatimuksia tälle kerrokselle. Kuivatuskerroksen päälle rakenne-