Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia uudistuu



Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. - arviointi ja uudistaminen

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian päivittäminen. Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallisen sopeutumisstrategian päivitys ja paikallistason sopeutumisvalmiuden merkitys

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Miten Suomi sopeutuu?

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Helsingin ilmastonmuutoksen sopeutumisen linjaukset

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Savon ilmasto-ohjelma

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Ilmastotyöryhmän esitys

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Suunnitelmat tammi-huhti

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastolakiko? Kalevi Luoma

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Tilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Valtioneuvoston päätöksen

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

BaltCICA-työpaja: Pohjavesi ja ilmastonmuutos Hangossa

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Helsingin sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Suunnitelmat tammi-huhti

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; Väliarviointi ja PAF:n kehittämistarpeet

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 1

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Yleisten kartastotöiden strategia Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

Transkriptio:

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia uudistuu Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 10.4.2014 Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 2014

Esityksen sisältö 1) Kansallisen sopeutumisstrategian (2005) toimeenpano, onnistumiset ja keskeiset kehittämistarpeet 2) Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2022 (luonnos 7.3.2014) 3) Jatkotyöt

Sopeutumisstrategian 2005 toimeenpano 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Sopeutumisen tutkimusohj. jory Kansallinen sopeutumisstrategia 2022 EU:n sopeutumisstrategia (2013) Strategian arviointi 2013 MMM:n sopeutumisen toimintaohjelma (2011-15) Ilmasto-opas.fi sivusto (IL, SYKE, Aalto yo) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (2009, 2013) Ympäristöhallinnon sopeutumisen toimintaohjelma (2008, 2011) Väliarviointi (2009) Sopeutumisen koordinointiryhmä 2008-1012, 2012-2013 ISTO - Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimusohjelma (2006-2011) Kansallinen sopeutumisstrategia (2005) Maakuntien ja kaupunkiseutujen ilmasto- ja energiastrategiat (E&I strategia, 2008); Kuntien ilmastotyö

Sopeutumisstrategian 2005 toimeenpano 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 sähkömarkkinalainsäädännön Kansallinen sopeutumisstrategia uudistus (2013) 2022 Kehityspoliittinen EU:n sopeutumisstrategia toimenpideohjelma (2013) Ympäristöterveyden Strategian erityistilanteet -opas arviointi metsätuhoja koskevat Metsänjalostus 2050 -ohjelma 2013 varautumissuunnitelmat patoturvallisuuslaki MMM:n (2009), sopeutumisen laki tulvariskien hallinnasta (2010), vesilaki (2011), vesitalousstrategia toimintaohjelma (2011), (2011-15) HE vesihuoltolain muutokseksi (2013) Korjausrakentamisen Ilmasto-opas.fi Suomen luonnon sivusto monimuotoisuuden (IL, SYKE, Aalto yo) suojelun ja strategian kesta va n ka yto n strategia ja toimintaohjelma toimeenpanosuunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriön (2012) (2008) hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (2009, 2013) Ympäristöhallinnon vesienhoitosuunnitelmat sopeutumisen vuoteen toimintaohjelma (2008, 2011) 2015 Väliarviointi Valtakunnallisten (2009) alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistaminen (2008) Sopeutumisen Sopeutumisen koordinointiryhmä tutkimusohj. jory 2008-1012, 2012-2013 Ilmastonmuutos vaikutukset ja hallinta (FICCA, 2011 ISTO - Ilmastonmuutokseen sopeutumisen 2014) tutkimusohjelma (2006-2011) Kansallinen sopeutumisstrategia Luonnon (2005) tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon (VACCIA) 2009-2011 MIL / Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö Maakuntien ja muuttuvassa kaupunkiseutujen ilmastossa ilmasto- (MIL) ja energiastrategiat 2007 2012 (E&I strategia, 2008); Kuntien ilmastotyö

Onnistumiset ja Edistytty kaikilla strategian 15 toimialalla. Tutkimus tuottanut käytäntöä palvelevaa tietoa Vesivarojen hallinnassa sopeutuminen osaksi keskeisiä säädöksiä ja muuta ohjausta Tunnistettu toimialojen erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja määrittää tarvittavia sopeutumistoimenpiteitä,mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset ja toimenpidetarpeet ajoittuvat eri aikajaksoille Monia asioita viedään eteenpäin ilman erityistä kytkentää ilmastonmuutokseen ( varautuminen ) Uusia, muun muassa paikallisen tason, toimijoita mukana Vahvistettu poikkisektoraalista tutkimusta ja osallistavaa päätöksentekokulttuuria Lähde: Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi, 2013

keskeiset kehittämistarpeet Toimenpiteissä liikkeelle nykyisen suunnittelun ja ohjauksen kautta; toimialakohtaisten sekä alueellisten erityispiirteiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen Tehokkaiden ohjauskeinojen kehittäminen, joustavuus eri tilanteisiin sekä no-regret ja win-win toimet Riskinarviointi- ja riskinhallintamenetelmien kehittäminen, käytännön työkalut Alueellisen ja paikallisen tason toimenpiteiden edistäminen Yhteistyö toimialojen ja hallinnon tasojen välillä Ilmastonmuutoksen kansainvälisten heijastevaikutuksien huomioiminen Mahdollisuuksien hyödyntäminen, liiketoimintamahdollisuudet Tutkimustarpeet: sopeutuminen yhteiskunnallisena muutostekijänä, ilmastoriskien arviointi ja hallinta, taloudelliset arviot, tiedon soveltuvuus ja hyödyntäminen päätöksenteossa Viestintä, esim. omaehtoisen sopeutumisen tukemiseksi Lähde: Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi, 2013

Strategian uudistamisen lähtökohdat Sopeutumisstrategian arvioinnin tulokset ja suositukset (2009 väliarviointi sekä laajempi arviointi 2013) Uusin tutkimustieto (Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? MMM:n julkaisuja 6/2011) ja käytännön kokemukset Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksen (2013) linjaukset EU:n sopeutumisstrategia (2013); Neuvoston päätelmät kesäkuussa 2013 Kannanottokyselyn (huhti-kesäkuu 2013) vastaukset; kyselyssä kysyttiin hallinnon, tutkimuksen ja muiden sidosryhmien edustajilta sopeutumisen strategian päämääristä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, riskeistä ja haavoittuvuuksista toimialoille ja alueille Uudistamistyötä on ohjannut Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä (ministeriöt, tutkimuslaitokset, kuntasektori)

ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLINEN SOPEUTUMISSTRATEGIA 2022 luonnos 7.3.2014

Sopeutumisstrategia 2022 Strategian ulottuvuudet: tasot: kansainvälinen, EU, kansallinen, alueellinen ja paikallinen, Suomen rajat ylittävä yhteistyö (esim. rajavedet) aikajänne: toimenpiteet suunnattu lyhyehkölle aikajänteelle katse suunnattuna keskipitkälle ja pitkälle aikajänteelle toimijat: toimenpiteet pääosin julkiselle sektorille, mutta suunnittelussa ja toimeenpanossa osallistetaan alueellisia ja paikallisia toimijoita, tutkimuslaitoksia, sidosryhmiä ja muita toimijoita Strategiset päämäärät on määritetty vuoteen 2022 Toimenpiteet käynnistettäväksi vuoteen 2017/2018; välitarkastelu ja tarvittaessa lisätoimenpiteiden määrittely HUOM: Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja energiapolitiikkaa koskevat strategiat noin 4 vuoden välein; sopeutumisstrategian aikajänne pidempi: 8-10 vuotta

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2022 Muutokset ekosysteemeissä ja luonnonvaroissa Taloudelliset sekä yhteiskunnalliset muutokset Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset Ilmastonmuutos ml. ilmaston vaihtelu Ilmastonmuutoksen HILLINTÄ SOPEUTUMINEN Päätöksenteko/politiikat

Visio: Suomalaisella yhteiskunnalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Strategiset päämäärät 2022: A. Sopeutuminen on sisällytetty osaksi eri toimialojen sekä toimijoiden suunnittelua ja toimintaa. Toimenpidekokonaisuudet: 1. Toteutetaan ilmastokestävyyden (altistuminen + riskit) tarkasteluja valtakunnallisella tasolla 2. Laaditaan ja toteutetaan toimialakohtaisia sopeutumisen toimintaohjelmia 3. Edistetään alueellisten ja paikallisten sopeutumistarkastelujen laatimista 4. Edistetään sopeutumista kansainvälisessä yhteistyössä 5. Sopeutuminen sisällytetään EU:n politiikkoihin ja alueellisiin kv - yhteistyöhankkeisiin B. Toimijoilla käytössään tarvittavat ilmastoriskien arviointi- ja hallintamenetelmät Toimenpidekokonaisuudet: 6. Parannetaan ilmastoriskien arviointia ja hallintaa 7. Kehitetään ilmastonmuutoksen aiheuttamien taloudellisten riskien hallintaan soveltuvia välineitä C. Tutkimus- ja kehitystyöllä sekä viestinnällä on lisätty yhteiskunnan sopeutumiskykyä ja kehitetty innovatiivisia ratkaisuja Toimenpidekokonaisuudet: 8. Vahvistetaan sopeutumistutkimusta 9. Kehitetään sopeutumiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia 10. Tuotetaan työvälineitä alueellisen sopeutumistyön tueksi 11. Lisätään sopeutumisen viestintää 12. Kehitetään koulutuksen sisältöjä sopeutumisessa D. Strategian toimeenpanon koordinointi, seuranta ja arviointi 13. Perustetaan sopeutumisen kansallinen seurantaryhmä 14. Varmistetaan strategian jatkuva seuranta ja arvioidaan toimenpiteiden toteutuksen taso ja vaikuttavuus

Lausuntokierros 17.4.2014 asti Jatkotyöt Valtionhallinnon Ota kantaa sivustolla 1.4.2014 alkaen Lausuntojen ja muun palautteen käsittely Strategian vaikutuksien arvioinnin (SOVA) viimeistely Saatujen lausuntojen ja muun palautteen pohjalta viimeistely => valtioneuvoston periaatepäätös Toimeenpanon käynnistäminen

Sopeutumisstrategiassa (luonnos 7.3.2014) ehdotetut toimenpiteet

A. Sopeutuminen on sisällytetty osaksi eri toimialojen sekä toimijoiden suunnittelua ja toimintaa 1.TOTEUTETAAN ILMASTOKESTÄVYYDEN (altistuminen + riskit) TARKASTELUJA VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA; a. VNK:n ennakointijärjestelmä b. Säädösvalmistelu ja säädösten toimeenpano c. Toimialakohtaiset strategiat, ohjelmat ja ohjauskeinot d. Kuntien valmiussuunnittelu, huoltovarmuuden suunnittelu 2. LAADITAAN JA TOTEUTETAAN TOIMIALAKOHTAISIA TOIMINTAOHJELMIA a. Tehdään ilmastokestävyyden tarkastelujen pohjalta tarvittaessa toimialakohtaiset toimintaohjelmat/sopeutumissuunnitelmat 3. EDISTETÄÄN ALUEELLISIA JA PAIKALLISIA SOPEUTUMISTARKASTELUJA a. ELY-keskusten tulosohjaus b. Edistetään alueellisia kokeiluhankkeita ja selvitys- ja kehityshankkeita

A. Sopeutuminen on sisällytetty osaksi eri toimialojen sekä toimijoiden suunnittelua ja toimintaa 4. EDISTETÄÄN SOPEUTUMISTA KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ. a. Sopeutumisen huomioon ottaminen YK:n ilmastosopimusneuvotteluissa b. Sopeutumisen sisällyttäminen kansallisiin kehityssuunnitelmiin, joilla parannataan mm. ruokaturvaa, luonnonvarojen kestävää käyttöä b. Ilmastokestävyys läpileikkaavaksi teemaksi Suomen kehitysyhteistyöhön 5. SOPEUTUMINEN SISÄLLYTETÄÄN EU:N POLITIIKKOIHIN JA ALUEELLISIIN KV- YHTEISTYÖHANKKEISIIN a. Sopeutuminen läpileikkaavaksi näkökulmaksi EU:n politiikkoihin b. alueelliset kansainväliset yhteistyöhankkeet (Barents, Arktinen, Pohjoismainen, Itämeri) c. Suomen, Norjan, Venäjän välisen suojeluyhteistyön kehittäminen ja tietoisuuden lisääminen (haitalliset vieraslajit, tuholaisten leviäminen)

B. Toimijoilla käytössään tarvittavat ilmastoriskien arviointi- ja hallintamenetelmät 6. PARANNETAAN ILMASTORISKIEN ARVIONTIA JA HALLINTAA a. Vahvistetaan nykyisiä riskien arviointi- ja hallintamenettelyjä hyödyntäen uusimpia ilmastonmuutosarvioita b. Täydennetään tietopohjaa ilmastoriskeistä ja haavoittuvuuksista c. Kehitetään toimijoiden kanssa toimialojen, paikallisten ja alueellisten toimijoiden ja yritysten käyttöön soveltuvia riski- ja haavoittuvuustarkastelun sekä vaikuttavuusarvioinnin menetelmiä (ml. taloudelliset vaikutukset, hyödyt, kustannustehokkuus). c. riskinarviointiin ja hallintaan liittyvä osaaminen ja koulutus 7. KEHITETÄÄN TALOUDELLISIA ILMASTONMUUTOKSEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN HALLINTAAN SOVELTUVIA VÄLINEITÄ a. Selvitetään taloudellisten riskinhallintainstrumenttien (esim. vakuutukset) riittävyys ja kehittämistarpeet

C. Tutkimus- ja kehitystyöllä sekä viestinnällä on lisätty yhteiskunnan sopeutumiskykyä ja kehitetty innovatiivisia ratkaisuja 8. VAHVISTETAAN SOPEUTUMISTUTKIMUSTA a. Käynnistetään tutkimusohjelma, jossa tuotetaan tietoa sopeutumisstrategian toimeenpanoa varten, ml. sopeutumisen taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä kustannuksista ja hyödyistä b. Hyödynnetään kansainvälistä ja EU:n tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä kansallisia tutkimushankkeita sopeutumistutkimuksen käynnistämiseksi 9. KEHITETÄÄN SOPEUTUMISEEN LIITTYVIÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA a. Kartoitetaan sopeutumisen liiketoimintamahdollisuuksia ja edistetään kokeiluhankkeita b. Kartoitetaan sopeutumiseen liittyvän teknologian vientimahdollisuudet 10. TUOTETAAN TYÖVÄLINEITÄ ALUEELLISEN SOPEUTUMISTYÖN TUEKSI a. Tuotetaan alueelliset ilmastoparametrien muutosarviot b. Kehitetään työvälineitä suunnittelukäytäntöjen ja prosessien kehittämiseen alueellisille ja paikallisille toimijoille sekä parannetaan niiden käytettävyyttä (ml. neuvonta ja koulutus)

C. Tutkimus- ja kehitystyöllä sekä viestinnällä edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista 11. LISÄTÄÄN SOPEUTUMISEN VIESTINTÄÄ a. Laaditaan ja toteutetaan viestintäsuunnitelma b. Kehitetään, ylläpidetään ja markkinoidaan Ilmasto-opas.fi palvelua sopeutumistiedon ja hyvien käytäntöjen viestintäkanavana 12. KEHITETÄÄN KOULUTUKSEN SISÄLTÖJÄ SOPEUTUMISESSA a. Täydennetään opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumisesta

D. Strategian toimeenpanon koordinointi, seuranta ja arviointi 13. NIMETÄÄN KANSALLINEN SOPEUTUMISEN SEURANTARYHMÄ MMM koordinoi; ministeriöt, tutkimuslaitokset, alue- ja paikallistaso seuranta, arviointi, edistää toimeenpanoa ml. viestintää, yleinen tietoisuus 14. VARMISTETAAN STRATEGIAN JATKUVA SEURANTA JA ARVIOIDAAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUKSEN TASO JA VAIKUTTAVUUS