LIITE (1/5) Kirja: 101 luontaistuotetta Tekijä: Anna-Liisa Enkovaara Kustantaja: Duodecim, 2005 ISBN: 951-656-148-9 sid Julkaisusarja: Hippokrates Duodecim -sarja Luontaistuotealan Keskusliiton tekemän selvitystyön perusteella esitämme seuraavanlaisen kannanoton 101-luontaistuotetta kirjasta. Pyydämme saada lisätietoja kannanotossa esiintuotuihin kohtiin. 1. Kirjassa (s.15). esitetään, että kasvien sisältämistä aineista onnistutaan vain harvoin kehittämään hyödyllinen, sairauksien hoitoon sopiva lääke. Lisäksi kirjassa kerrotaan (s.16), että 1960-luvun jälkeen kasveista erotetuista aineista on enää harvoin onnistuttu kehittämään toimivia lääkkeitä. Toivomme lisätietoja siitä mihin lähteisiin tai päätelmiin nämä tiedot perustuvat. Luontaistuotealan Keskusliitto haluaa tuoda tiedoksi, että kirjassa esitetty päätelmä/väite on ristiriidassa 29.8.-2.9.2006 The International Congress and 54th Annual Meeting of the Society for Medicinal Plant Research kongressissa esitetyn tiedon kanssa. Seminaarin järjestivät Society for Medical Plant Research (Gesellschaft für Arzneipflantzenforschung) ja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta. Seminaarin etukäteistietona esitettiin, että luonnonaineet ovat edelleen merkittävä uusien lääkkeiden lähde. Kehittyneissä maissa noin neljännes lääkäreiden määräämistä lääkkeistä on alkuperältään kasvikunnan kemiallisia yhdisteitä. Jos mukaan luetaan sienten, mikro-organismien ja eläinten tuottamat aineet, nousee biogeenistä alkuperää olevien lääkeaineiden osuus 40 %:iin. 2. Kirjaan kaivattaisiin asianmukaiset tieteelliset viitteet. Kun kyseessä on terveydenhoidon osa-alue, joka herättää tutkijoidenkin piirissä voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan, olisi tärkeää, että väitteiden alkuperän voisi tarkistaa alan kirjallisuudesta. Toivomme tarkempaa tietoa tutkimuslähteistä. Lisäksi tiedustelemme, onko tutkimuslähteitä pyydetty kirjassa esitettyjä ainesosia sisältävien tuotteiden maahantuojilta, markkinoijilta, valmistajilta tai edustajilta Suomesta. 3. Kirjassa luontaistuote-kategoriaan luokitellaan ravintolisiä, lääkekasveja, synteettisiä lääkeaineita, haitta-aineita, kasvirohdoksia, vitamiini/kivennäisaineita, eteerisiä öljyjä ja kosmetiikkaa. Kirjassa on käytetty luontaistuote-määritelmää hyvin laajasti ja epätäsmällisesti. Kirjassa esitetty luontaistuote-sanan epämääräisyys on sekoittanut alan muutoinkin vaikeasti rajattavia alan käsitteitä. On toivottavaa, että alan tietokirjoissa pitäydytään lainsäädännössä mainittuihin määritelmiin tai selkeästi perustellaan käytetyt määritelmät. Tiedustelemme, miten luontaistuote on käsitteenä määritelty.
LIITE (2/5) 4. Kirjan lähestymistapa on tiukasti koululääketieteellinen ja näkemyksemme mukaan se soveltuu lähinnä synteettisiin lääkkeisiin. Kirjassa laadukkaiksi tieteellisiksi tutkimuksiksi kelpuutetaan vain laajat ihmisillä tehdyt kaksoissokkoutetut kokeet ja usein vielä niistä tehdyt meta-analyysit. On selvää, että vain harvalla luontaistuotteella on tehty näin laajoja tutkimuksia. Lisäksi on todennäköistä, että jos vähimmäisvaatimukseksi ottaa näin vaativan näytön ei jäljelle jää monta luontaistuotetta, joista voisi sanoa, että niiden sairauksia parantavasta tai ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta on selkeää tieteellistä tuotetason näyttöä. On myös syytä huomioida, että elintarvikkeista kuten ravintolisistä tällaisen tiedon esittäminen on tuotetasolla kielletty. Lääketutkimuksessa käytettävät tutkimusmetodit mukaan lukien meta-analyysin soveltuvuus luontaistuotteiden ja ravinnon tutkimuksessa on asetettu kyseenalaiseksi useiden tutkijoiden toimesta. Pyydämme perusteluja, miksi kirjan lähestymistavaksi ja yleiseksi kriteeriksi on otettu lääketason tutkimukset ja sairauksien hoitaminen. Varsinkin kun jo etukäteen on tiedossa, ettei tuotekohtaisia lääketason tutkimuksia luontaistuotteista juurikaan ole saatavilla ja niiden esittäminen tuotetasolla Suomessa jopa kielletty. 5. Kirjassa esitettyjen tutkimusten ja päätelmien yhteenveto on joissain tapauksissa puutteellinen ja virheellinen. Esimerkiksi kirjan sivulla 28 esitetään taulukko lääkekasveista (alla), joilla on tehty laadukkaita tieteellisiä tutkimuksia. Taulukossa mainitaan yksittäiseksi lääkekasviksi Kiinalaiset rohdosvalmisteet, joista mainitaan Näyttö tehosta - sarakkeessa, että ei ole näyttöä atooppiseen ihottumaan. Toivomme tarkennusta, mitä lääkekasvia/-kasveja taulukon Kiinalaiset rohdosvalmisteet tarkoittavat.
LIITE (3/5) Kirjan sivulla 32 olevassa kuvassa väitetään, että jos luonnontuotteella ei ole vaikutusta, se voi jatkaa luontaistuotteeksi. Taulukon kuvatekstissä mainitaan, että perinteisistä, lääkekasveja sisältävistä luonnontuotteista vain tuotteet, joilla ei ole sairautta parantavia vaikutuksia eikä myrkyllisiä vaikutuksia, voivat olla edelleen käytössä luontaistuotteina. Sivun 32 kuva (alla) on mielestämme harhaanjohtava ja ristiriidassa kirjassa muualla esitetyn tiedon kanssa. Esimerkiksi kirjan sivulla 28 listataan lääkekasveja, joilla on jonkin verran näyttöä positiivisesta vaikutuksesta eri sairauksien hoidossa. Lisäksi kirjassa esitellään useita kansallisessa lääkeluettelossa olevia rohdoksia mm. aaloe, arnikki, ginseng, hevoskastanja, kurpitsansiemen, maarianohdake, neidonhiuspuu, orapihlaja, punahattu ja valeriaana. Näitä lääkeluettelon rohdoksia sisältäville valmisteille kirjailija Enkovaara on itse ollut Lääkelaitoksen virkamiehenä myöntämässä myyntilupia ja hyväksynyt niille myös lääkkeellisiä käyttöindikaatioita. Tiedustelemme, mihin tutkimuksiin tai päätelmiin perustuu taulukossa esitetty väite, ettei luontaistuotteella ole vaikutusta. 6. Kirjassa esitetään useassa kohdassa (s 30, 57, 78 ja 80), että ravintolisät on tarkoitettu vain täydentämään ravintoa. Kirjan luontaistuotteita vähättelevän sävyn perusteella on epäilys, että kirjassa halutaan tarkoituksellisesti jättää mainitsematta, että ravintolisällä voi EU-normiston (direktiivi 2002/46/EY) mukaan olla myös fysiologisia vaikutuksia. Kirjassa esitetty tieto ravintolisien käyttöalueesta on harhaanjohtava ja antaa niiden käyttöalueesta liian suppean kuvan. Tiedustelemme, miksi kirjasta on useista kohdista jätetty mainitsematta tämä ravintolisien keskeinen fysiologinen ominaisuus. 7. Luontaistuotealan tietokirjailijalla pitäisi olla perusteellinen alan tuntemus. Hänen olisi hyvä tuntea alan historia, valmistus (joka tapahtuu pääsääntöisesti lääketehtaissa), järjestäytyminen, koulutusjärjestelmät, tavoitteet, markkinat, lainsäädäntö, valvonta, tutkimukset, käyttäjät ja elinkeinonharjoittajat. Alan liitot ovat halukkaita yhteistyöhön ja tarvittaessa kertomaan järjestäytyneen alan taustoista, tavoitteista ja markkinoista.
LIITE (4/5) Muita yksittäisistä ainesosista tai kirjan tiedoista esitettyjä huomioita. - Kirjan sivulla 19 esitetään, että osa lääkekasveja sisältävistä nykyaikaisista luontaistuotteista muistuttaakin sekä valmistusmenetelmältään että koostumukseltaan enemmän synteettisiä lääkkeitä, kuin raaka-aineena käytettyjä lääkekasveja tai perinteisiä kasvilääkkeitä. Pyydämme lisätietoja, mihin tutkimukseen tai tietoon kirjassa esitetty päätelmä perustuu. Kirjassa esitetty päätelmä on mielestämme harhaanjohtava, sillä luontaistuotteiden sisältämät aineet ovat lähes aina rakenteeltaan luontaisia tai luontaisperäisiä, toisin kuin synteettiset lääkkeet, jotka ovat täysin uusia molekyylejä ja siten myös niiden vaikutus elimistössä on erilainen kuin evoluution läpikäymien luontaisten molekyylien. - Kirjan sivulla 48 väitetään, että Suomalaisen selvityksen mukaan luontaistuotekaupan asiakkaista puolet käyttää lääkkeitä ja luontaistuotteita samanaikaisesti. Toivomme lisätietoja ja lähdettä ko. Suomalaisesta selvityksestä. - Kirjan sivulla 77 kehotetaan jättämään kaikki luontaistuotteet pois raskauden aikana. Kuitenkin esimerkiksi USA:ssa käytössä olevissa virallisissa tietokannoissa suositellaan raskauden aikana ainakin seuraavia luontaistuotteita : foolihappo, kalaöljyt, biotiini, sinkki, kalsium, B6-vitamiini ja tarvittaessa rauta. Pyydämme perustelua kirjan väitteille, että kaikki luontaistuotteet (esim. vitamiini- ja kivennäisainelisät, maitohappobakteerit ja kalaöljyt) ovat kiellettyjä raskauden aikana. Tiedustelemme, onko tämän Suomen viranomaisilta saatu tieto, vai kirjailijan oma päätelmä. - Kirjan sivulla 100-101 on oletettavasti tulkittu Setti-tutkimusta. Jos kyse on Settitutkimuksesta, on sitä kirjassa tulkittu virheellisesti ja lisäksi jätetty mainitsematta merkittäviä tietoja antioksidanteista. Kirjan tekstin mukaan E-vitamiinin ja betakaroteenin todettiin aiheuttavan syöpää tupakoivilla miehillä, vaikka Settitutkimuksen mukaan syöpäkuolleisuuden lievää lisääntymistä tapahtui vain betakaroteeni-ryhmässä. Haluamme muistuttaa, että Setti-tutkimus on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä juuri sen takia, että sen tutkimusasetelmat on otettu suoraan lääketutkimuksesta. Asetelma ei välttämättä sovellu vitamiini- ja ravitsemustutkimuksiin. Aiheesta kirjoittaa esim Walter Willet (professor of medicine, Harvard Medical School), http://www.sciencewatch.com/interviews/walter_c_willett.htm.
LIITE (5/5) Samassa oletettavasti Setti-tutkimusta käsittelevässä kirjan kohdassa on jätetty mainitsematta, että ko. tutkimuksen mukaan E-vitamiinin anto vähensi eturauhassyövän riskin puoleen. Lisäksi haluamme todeta, että Ranskan valtion tutkimuslaitoksen INSERImin suuressa tutkimuksessa, antioksidantteja sisältävän tabletin käyttö vähensi 13 000 koehenkilön 8 vuoden seurannassa noin 30 % syöpäsairauksista ja 30 % syöpäkuolemista. Tiedustelemme, onko kirjan sivuilla viitattu 100-101 Setti-tutkimukseen ja miksi sen tuloksista on jätetty mainitsematta käsiteltävän aiheen kannalta merkittävää tietoa? - Kirjan sivulla 106 esitetään, että ihmisellä tehdyissä tutkimuksissa konjugoidun linolihapon (CLA:n) vaikutukset ovat olleet olemattomia. Pyydämme lisätietoja, mihin tutkimukseen tai päätelmään perustuu tämä kirjan sivulla 106 esitetty väite CLA:sta? Haluamme muistuttaa, että FDA:n alaisen National Institute of Healthin työryhmä arvioi vuonna 2004 julkaistut ravintolisätutkimukset. Työryhmän arviossa CLA:lla suoritettu tutkimus valittiin tuhansista ko. vuonna julkaistuista tutkimuksista 25 parhaimman joukkoon. Kyseinen CLA tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition tiedelehdessä ja tutkimus oli 1-vuoden placebokontrolloitu tehoja turvallisuustutkimus. Ko. CLA tutkimus osoitti CLA:n kehon rasvaprosenttia alentavan, ravitsemuksesta ja liikunnasta riippumattoman vaikutuksen. - Kirjan sivulla 201 mainitaan, että piparminttuöljyllä saattaa olla vähäistä ärtyvän suolen oireita lievittävää vaikutusta, mutta sen todellinen merkitys vaihtelevan sairauden kulussa lienee merkityksetön. Medlinesta saatujen tietojen perusteella enterokapseloidulla piparminttuöljyllä on tehty 16 kliinistä tutkimusta, joista 12 on kaksoissokkotutkimuksia. Näiden 12 joukosta 8 tutkimusta puoltaa piparminttuöljyn käyttöä ärtyneen paksunsuolen oireyhtymän hoidossa. Tiedustelemme, miksi kirjassa ei ole huomioitu näitä piparminttuöljyllä tehtyjä myönteisiä tutkimuksia ja pyydämme lisätietoja, mihin tutkimukseen perustuu kirjan väite, että piparminttuöljyn todellinen merkitys vaihtelevan sairauden kulussa lienee merkityksetön. - Kirjan sivulla 214 kerrotaan, että Rannikkomäntyä tutkittiin runsaasti 1980-luvulla etenkin Ranskassa. Kiinnostus tutkimukseen väheni, kun todettiin, että viinirypäleen siemenuute sisältää enemmän näitä oligomeerisia prosyanidiinejä kuin männynkuoriuute. Pyydämme lisätietoja, mihin perustuu väite tai päätelmä, että kiinnostus rannikkomännyn (esim. pycnogenolin) tutkimukseen väheni 1980-luvun jälkeen. Tietojemme mukaan suurin osa merkittävistä tutkimuksista on tehty 1990- ja 2000-luvulla. Arvovaltaisissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa julkaistuja tutkimuksia Pycnogenolista on n. 180, joista n. 60 kliinisiä tutkimuksia. Näissä kliinisissä tutkimuksissa on ollut tuhansia koehenkilöitä. Lisäksi MedLinetietokannasta löytyy 117 Pycnogenolilla tehtyä tutkimusta (elokuu 2006).