Aasian ja Tyynenmeren alueen terveysja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys

Tartuntataudeista terveysturismiin Aasian ja Tyynenmeren alueen terveysja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys 2014 Aasiasta tulossa terveysinnovaatioiden eturintamaa

Contact information Mr. Teppo Turkki Senior lead, Sitra Fellow Sitra, the Finnish Innovation Fund Tekes the Finnish Funding Agency for Innovation Mobile: +886 9251 01958 (Taiwan) +358 500 506810 (Finland) Email: teppo.turkki@sitra.fi Tekes ja Sitra tekevät yhteistyötä Aasian ennakointityössä ja Team Finland Future Watch -palvelun toteutuksessa. Team Finland Future Watch -palvelu tuo yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista eri maissa 2 5 vuoden aikajänteellä. Future Watch Aasia seuraa vuosien 2014-2015 aikana erityisesti terveysalan ja digitaalisen hyvinvoinnin sekä aasialaisen terveystoimialan kehitystä. Tämän osaraportin tiedot on koottu 29.9.-2.10.2014 Singaporessa pidetyn Healthcare World Asia 2014 konferenssin tietojen ja keskustelujen pohjalta. Kannen kuva: Aasian johtavan kansainvälisen Bumrungrad International Hospitalin verkkosaitin etusivu. https://www.bumrungrad.com/ Sitra - The Finnish Innovation Fund The Finnish Innovation Fund Sitra is a future-oriented organisation that promotes Finland's competitiveness and the well-being of the Finnish people. We anticipate societal change, try out new operating models and accelerate business activities aimed at creating sustainable well-being. Tekes the Finnish Funding Agency for Innovation Tekes is the main public funding organisation for research, development and innovation in Finland. Tekes funds wide-ranging innovation activities in research communities, industry and service sectors and especially promotes cooperative and risk-intensive projects. Tekes current strategy puts strong emphasis on growth seeking SMEs.

Aasian terveyssektori on laajassa muutoksessa ja siirtymävaiheessa. Tekes ja Sitra aloittivat elokuussa 2014 yhteistyön Aasian kehityksen seurannassa ja ennakointityössä ja Tekesin kansallisesti koordinoiman Future Watch toteutuksessa. Future Watch -Aasia seuraa vuoden 2014-2015 aikana erityisesti terveysalan ja digitaalisen hyvinvoinnin sekä aasialaisen terveystoimialan kehitystä. Työhypoteesina tässä on, että terveys- ja hyvinvointiala yhdistettynä digitaaliseen kehitykseen sekä ICT:hen voi potentiaalisesti muodostua Suomelle uudeksi taloudellisen kasvun ja innovaatioiden moottoriksi sekä globaaliksi kilpailutekijäksi. Aasian terveysalan kehitys ja markkina voi olla Suomen kannalta merkittävä ja uutta kasvua rakentava. Yhtenä osa-alueena ennakointityötä osallistuin Singaporessa 29.9.-1.10.2014 Aasian terveysalan kehitystä hahmottavaan konferenssiin Healthcare World Asia 2014, jonka keskeistä sisältöä ja keskustelua analysoin tässä väliraportissa. Ensi vuonna tarkastellaan digitaalisia ja ehealth ratkaisuja sekä palvelukonsepteja Japanissa. Varsinainen Aasian terveyden- ja hyvinvoinnin tulevaisuutta kokonaisuudessaan kuvaava ja analysoiva raportti valmistuu ensi vuoden puolella. Raportti tullaan julkaisemaan tuolloin Tekesin Future Watch verkkosivulla. - - - - - - - - - - Eri puolilta Aasiaa Singaporeen tulleiden asiantuntijoiden arvioiden perustella Aasia elää nyt terveydenhuoltosektorin ja hyvinvointipalvelujen ekosysteemin nopeaa vaihetta. Perinteinen ajattelu terveyspalvelujen tuottamisesta on murroksessa. Menossa on siirtymävaihe, jossa terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista on tulossa yhä enemmässä määrin palveluteollisuutta ja palveluliiketoimintaa. Muutos tapahtuu mm. neljän eri tekijän kautta: Ihmisten, erityisesti keskiluokan kasvanut tietoisuus terveydestä uudet teknologiat ja laitteet digitaaliset palvelut, etäseuranta ja kotihoito älypuhelimien palveluohjelmat ja appsit, jotka ovat kehittymässä sofistikoituneiksi. Aasian terveysmarkkinoita vievät eteenpäin nopea väestönkasvu ja alueen väestön kiivas keskiluokkaistuminen. Tällä hetkellä Aasiassa elää jo 500 miljoonaa kulutusvoimaltaan keskiluokkaan kuuluvaa ihmistä. Heidän määränsä tulee nousemaan 1.75 miljardiin seuraavan seitsemän vuoden kuluessa. Keskiluokkaan kuuluvien ihmisten määrä siis 3.5 kertaistuu alle kymmenessä vuodessa. Toinen merkittävät terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän draiveri on nopeasti ikääntyvvät erityisesti itäaasialaiset yhteiskunnat ja vanhenevien ikäluokkien tarpeet. Keskiluokka ja ikääntyneet ihmiset ovat tänään paljon tietoisempia omaan terveyteensä ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja toiveista sekä palveluista mikä on johtanut korkeatasoisempien ja laadukkaiden terveyspalvelujen kysyntään alueella. Terveydenhoidon ja siihen liittyvien uusien palvelujen rahoitusmallit ovat Itä- ja Kaakkois-Aasissa myös muuttumassa: hallitukset panostavat julkisen ja universaalin sairausvakuutusjärjestelmän kattavuuteen. Terveyssektori alkaa olla yksityisille sijoittajille ja globaaleille terveysalan yrityksille kiinnostava. Nopeasti kehittyvien yksityisten sairaala- ja terveysverkostojen uskotaan nopeuttavan perusterveyshoidon 1

infrastruktuurin rakentamista ja rahoittamista. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa toimii noin 100 julkisesti listattua terveysalan yritystä, joiden yhteenlaskettu pääoma on lähes 10 miljardia USD. Ehkä kaikkien tärkein terveysalaa muuttavista voimista on kuitenkin sairaus- ja terveysongelmien sisäinen muutos. Aasialaisten maiden kehittyminen ja köyhyyden merkittävä väheneminen ovat johtaneet alueen sairausprofiiliin, jossa tartunta- ja infektiotautien määrä on romahtanut ja sairaudet ovat yhä enemmän kroonisia sairauksia sekä terveysongelmia kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, mielenterveyden ongelmat tai erilaiset muut elintasotaudit. Krooniset sairaudet ovat kuolinsyinä sivuuttaneet tarttuvat- ja infektiotaudit. Sadassa vuodessa maailman sairastavuudessa on tapahtunut merkittävä muutos: krooniset sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja diabetes sekä Alzheimer ovat kuolinsyinä sivuuttaneet tarttuvat- ja indektiotaudit. Lähde: The New England Journal of Medicine, 2012. Aasian ja Tyynenmeren alueen terveyspalvelujen ja hyvinvointisektorin kasvu on nopeaa ja tulee jatkumaan pitkälle ensi vuosikymmenelle. Terveysalan kehitystä ohjaa vahva talouskasvu, väestön nopea ikääntyminen, nopea kaupungistumiskehitys ja uusien miljoonien ihmisten metropolialueiden rakentuminen, kaupungeissa asuvien aasialaisten uudet ruoka- ja kulutustottumukset sekä länsityylinen ruokavalio, joka aiheuttaa ihmisille elintasotauteja (diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, liikalihavuus, syöpä). Eteläisen Aasian sisällä ASEAN-maat rakentavat vapaakauppa-aluetta, jonne on syntymässä integroituvat terveysmarkkinat. Alueella asuu nyt jo 600 miljoonaa ihmistä. Alueen talous kasvaa noin kuuden prosenttia vuodessa ja väestö on nuorta: noin puolet väestöstä alle 30-vuotiaita. 2

Vuoteen 2020 mennessä iso osa väestöstä on muuttumassa kulutusvoimaiseksi ja nousemassa keskiluokkaan. Vuonna 2020 terveysmarkkinan koko arvo Itä- ja Kaakois- Aasiassa on nousemassa lähes kolmeen triljoonaan USD. Aasian ja Tyynen meren alueen terveysmarkkinat odotetaan kasvavan vuosien 2010-2020 aikana 151 prosenttia. Vuonna 2020 markkinan koko nousee 2927 miljardiin USD. Lähde: Frost & Sullivan 2012. (CAGR = kertyvä vuotuinen kasvuprosentti) 3

Vaurastuvan keskiluokan odotukset ohjaavat valtioita ja hallituksia sitoutumaan terveyspalvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ihmisten varojen ja rahojen käyttö terveydenhoitoon on voimakkaassa kasvussa koko maailmassa. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014. Singaporessa käytetään rahaa terveyden- ja hyvinvoinnin palveluihin eniten, vähän yli 2000 USD/henkilö. Vähiten rahaa käyttää filippiiniläinen 89USD/henkilö. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014. Terveyspalvelujen tarjonnan kehittäminen esimerkiksi Kiinassa on edennyt nopeasti. Kun vielä vuonna 2008 vain 45 prosenttia kiinalaisista kuului johonkin Kiinan 4

kolmesta erillisestä sairasvakuutuksesta, niin vuoden lopussa 2012 lähes 96 prosentilla kiinalaisista oli ainakin jonkin perusasteen terveydenhoitoa tukeva sairasvakuutus. Kiina on noussut terveydenhoitokuluissa maailman kolmanneksi Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Kiinan terveydenhoitokulujen kasvu vuosina 2000-2012. Lähde: WHO. 2012 Kasvu Kiinassa on ollut hurjaa: kun terveydenhuollon kokonaiskulut Kiinassa olivat vielä vuonna 2008 209 miljardia USD, niin neljässä vuodessa ne kaksinkertaistuivat 444 miljardiin USD (2012). Vuonna 2019 Kiinan terveydenhoitokulujen odotetaan yltävän lähes tuhanteen miljardiin USD. Absoluuttisesti laskettuna Kiina on noussut terveydenhoitokulujen osalta jo vuonna 2012 maailman kolmanneksi Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Kiinan hallitus on lähtenyt avaamaan terveysmarkkinoita lisää yksityisille sijoittajille ja toimijoille. Vuonna 2012 Kiinassa toimi arviolta 23 170 sairaalaa. Näistä 60 prosenttia oli julkisia ja 40 yksityisiä. Yksityiset sairaalat vastaavat kuitenkin 9 prosenttia terveydenhuollon kokonaisvolyymista ja kymmenen prosenttia alan liikevaihdosta. Kiinan terveysministeriö haluaa nostaa yksityisten terveydenalan palveluyritysten ja sairaaloiden osuuden viidennekseen kokonaistarjonnasta vuoteen 2015 mennessä. Tätä varten ulkomaalaisten yritysten ja sijoittajien toimintaedellytyksiä on myös vapautettu: tammikuussa 2012 hallitus päätti sallia ulkomaisten yksityisten yritysten suorat investoinnit Kiinaan niiden tarvitsematta erikseen hakea kiinalaista partneria tai paikallista kumppaniyritystä. Aasian terveysalan kasvu näkyy myös esimerkiksi laskemalla yhteen Intian, Indonesian, Thaimaan, Malesian, Etelä-Korean ja Taiwanin terveyskulut, jotka olivat 247 miljardia USD (vuonna 2012). Vuoteen 2018 mennessä kulujen uskotaan lähes kaksinkertaistuvan 424 miljardia USD (Lähde: Serctoral Asset Management, 2014). 5

Terveydenhoidon kehitys ja uusi ekosysteemi Australia National University Centre for Health Stewardshipin johtaja Paul Dugdale puhui konferenssissa siirtymisestä uusien terveysinnovaatioiden ekosysteemiseen aikaan, joka näkyy jo esimerkiksi Australian terveysmarkkinoilla. Kun haetaan ratkaisuja alan keskeiseen ongelmaan, joita ovat terveydenhoidon jatkuvasti kasvavat kustannukset ja ihmisten ja potilaiden, asiakkaiden kasvavat odotukset sairauden- ja terveydenhoidolle, tulee katsoa kokonaisuutta. Mitkä resurssit ihmisillä ja yhteiskunnilla on käytössä? Mitä voidaan rakenteellisesti muuttaa? Paineet kohdistuvat neljään P :hen: Patient, Provider, Policy ja Payment Muutokset yhdessäkin näistä eri osa-alueista vaikuttaa suoraan jokaiseen osatekijään. Aasian ja Tyynenmeren alueen kehittyvissä maissa erityisesti vaurastuvan keskiluokan odotukset ohjaavat valtioita ja hallituksia sitoutumaan terveyspalvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen: mm. Indonesia, Filippiinit, Kiina, Intia ja Vietnam ovat ajaneet kansallista sairasvakuutusjärjestelmäänsä uudistamista siten, että ainakin perustason vakuutuksen piiriin voidaan tuoda koko väestö. Evoluutio ja innovaatiokehitys terveydenhoidon rakenteissa näyttäisi tämän vuosikymmenen lopulla johtavan terveysmarkkinoiden uudentyyppisiin toimintamalleihin. Samalla eri valtioissa on käynnistetty laajoja ja perustavaa laatuisia terveyssektorin rakenteellisia uudistuksia. Päämäärinä ovat luoda pitkäkestoiset ja kestävät edellytykset terveysjärjestelmien uudistamiseksi sekä luoda terveydenhuolto, joka on kykenevä hoitamaan kroonisia sairauksia erilaisten kulku- ja tarttuvien tautien vähentyessä. Keskeinen muutostekijä on myös internetin kautta saatava terveys- ja medisiinitiedon laaja leviäminen Kiina julkaisi vuonna 2009 kunnianhimoisen ja historiallisen terveyssektorinsa uudistusohjelman, johon hallitus päätti investoida 125 miljardia (USD). Uudistus perustuu neljään pilariin: sairasvakuutuksen ulottaminen mahdollisimman laajalle ja sen rahoituksen varmistaminen, paikallisen ja perusterveydenhoitojärjestelmän vahvistaminen uusilla rahoitusmalleilla ja tarjontaa lisäämällä, lääkkeiden ja lääkehuollon tukeminen viranomaisten laatiman tarvittavien peruslääkkeiden luettelon ja saatavuuden varmistamisella, sekä käynnistämällä sairaalajärjestelmän uudistuksen päämääränä kustannustehokkuus sekä sairaaloiden omistusrakenteiden ja sairaalan johtamisen erottamisella toisistaan. Kehitysmaissa ajatellaan edelleen, että terveydenhoidon painopiste tulee olla ensisijaisesti uusien sairaaloiden ja klinikoiden rakentamisessa ja hoitovälineissä. Mutta tarvitseeko aina olla näin? Pitäisikö nykykehityksessä tunnistaa paljon tarkemmin ihmisten erilaiset tarpeet ja nähdä sekä kehittää uusia, erilaisia toimintamalleja erilaisille ihmistenryhmille ja segmenteille? Pitäisikö analysoida tarkemmin miten ja kehen kohdistetaan hoitotoimenpiteet? Ja millä välineillä? Singaporelainen sairaalaympäristöihin erikoistunut arkkitehti Michael Leow esitti, että ensisijaisesti sairaalahoitoon keskittyneet hoitokäytännöt ovat oikeasti vanhanaikaisia. Sairaaloita rakennetaan viisikymmentä-sata vuotta vanhoilla arkkitehtonisilla konsepteilla ja suunnitelmilla vastaamaan aikaan, jota medisiinisesti ei ehkä enää ole. Ikääntyvissä yhteiskunnissa, joissa sairauden kuva on muuttunut, ja jossa nykysairaudet ovat ensisijaisesti kroonisia: hoitomallit ja -muodot, joissa keskitytään perinteisten laitosten arkkitehtuuriin ja muotoihin eivät enää välttämättä vastaa ihmisten todellisia tarpeisiin. Eivätkä ne ole kustannustehokkaita. 6

Esimerkiksi Singaporessa on kehitetty uudentyyppinen virtuaaliklinikka malli, jossa yhdistetään sairaanhoidollista sekä sosiaalista että vapaaehtoistukea kotonaan asuville kroonisia sairauksia poteville ihmisille. Virtuaaliklinikan avulla vanhusten sairaalakäyntejä pystyttiin vähentämään kolmen kuukauden aikana yli kolmanneksella. Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin trendit Aasiassa Seuraavassa listaan keskeisiä terveydenhoidon ja hyvinvointipalvelujen kehitystrendejä, joita aasialaiset asiantuntijat nostivat esiin konferenssissa omissa puheenvuoroissaan ja joihin törmäsin omissa keskusteluissani. Havaintojen toimintaympäristönä on Aasia-Tyynenmeren alue, mutta useimmat trendeistä ovat globaaleja ja myös Suomen kannalta relevantteja: Ihmisten terveydenhoitoon ja terveyteen liittyvä kulutus on kasvamassa Aasiassa ajanjaksolla 2012-2015 lähes 75 prosenttia Yli puolet maailman keskiluokasta asuu vuonna 2020 Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueella. 35 prosenttia maailman terveysmarkkinoista syntyy Aasiassa. Terveydenhoito ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on muuttumassa tuottavaksi ja tärkeäksi palveluteollisuudeksi. Potilailla ja asiakkailla on uusi asenne palveluihin. Lähtökohtana on, että lähes kaikki, joilla on käytössään internet, googlettavat ja tulevat hakemaan itselleen relevanttia terveys- ja sairaustietoa, Hoitoa ja terveyspalveluja kehitetään kohti ihmis- ja yksilökeskeisyyttä (People centric care and service). Palvelujen laadun ja tuloksellisuuden rinnalle nousee mittariksi potilaan oma kokemus hoidosta, (shift to improving patient experience). Sairaaloiden ja klinikoiden tulee omassa toiminnassaan ottaa tarkasti huomioon hoitamiensa ihmisten tyytymättömyys. Ihmiset haluavat kokonaisvaltaista hyvinvointia (holistic well-being). Ikääntyvän väestön hoitaminen lisääntyy. Jotkut tulevat sairastamaan jopa kolme syöpää elämänsä aikana. Terveydenhoidon- ja erikoissairaanhoidon keskusten sisään otetaan mukaan ikääntyvien ihmisten tukeminen ja hoito, kliininen tutkimus ja terveyden hoitamisen innovaatiokehitys sekä hyvinvoinnin ylläpitäminen. Aasiassa perinteistä lääketiedettä ja klassisia hoitomenetelmiä aletaan arvostetaan länsimaisen hoidon rinnalla enemmän, ja niillä hoidetaan lisää asiakkaita. Ei liikaa eri lääkäreitä, ei eri tulkintoja. Potilas odottaa selkeää hoitolähestymistä ja hoitofilosofiaa. Perusterveydenhuollon ja vaativampien terveyspalvelujen toiminnat yhdistyvät hyödyntäen sähköisiä potilastieto- ja rekisterijärjestelmiä. Valtaosa Itä-Aasian ja Tyynen meren maista (APAC-maat) ottavat käyttöönsä seuraavien vuosien aikana sähköiset terveystietojärjestelmät (EMR). 7

Kiinasta on tulossa Tyynenmeren ja Itä-Aasian merkittävin lääkkeiden ja terveydenhoidon teknologioiden käytön maa ja markkina. Erilaiset terveyden ja hyvinvoinnin palvelut ja tarjoomat sulautuvat syvemmälle toisiinsa. Sairaaloiden sisään ja ympärille otetaan mukaan wellbeing palveluja ja vaihtoehtoisia hoitoja. Kaakkois-Aasian terveysmarkkinat ennakoidaan kasvavan vuositasolla lähes seitsemän prosenttia 2010-2020 aikana. Markkinan arvon arvioidaan yltävän yli 134 miljardiin USD. Yksityisillä palveluilla ja yrityksillä on kehityksessä merkittävä rooli. Etä- ja telehoito sekä etämonitirointi ovat uusi terveyspalveluiden markkina sekä perinteisten toimintamallien haastaja. Yli puolet terveys- ja sairaalapalveluista Kaakkois-Aasiassa on yksityisten yritysten ja toimijoiden tuottamaa. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014. Terveydenhoito ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on muuttumassa palveluteollisuudeksi. Esimerkiksi sloaganilla: You are sick.. we are quick Kasvua ja kehitystä tapahtuu uusien mobiilien terveys- ja hyvinvointipalvelujen kautta. Etä- ja telehoito sekä monitorointi ovat uusi terveyspalveluiden markkina sekä perinteisten toimintamallien haastaja. Mobiilipalveluiden kehitys on merkittävää Aasian kehittyvillä markkinoilla. Aasiassa terveys- ja hyvinvointimarkkinoiden ja tarjonnan kasvua vetävät yksityiset yritykset ja terveyspalvelujen tuottajat. Markkinoille siirtyy aiemmin muilla toimialoilla toimineita isoja yrityksiä ja uusia investoijia. Diagnostiikkapalveluista ja terveyden etäseurannasta (monitoring) on tulossa liiketoiminnallisesti yksi liiketaloudellisesti tuottavimpia palveluja. Kodista tulee hoitoympäristö, jossa terveyttä ja hyvinvointia pidetään yllä. Yhä enemmän hoitotoimenpiteitä tehdään ihmisten kotona. 8

Aasian kehittyneissä mutta ikääntyneissä yhteiskunnassa ihmisille on tärkeää saada ja voida elää arvokasta sekä hyvää elämää sairaalan ja hoitolaitosten ulkopuolella. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan paljon muutakin palvelua kuin hoitajia ja lääkäreitä. Siviiliyhteiskunnan tuki ja kansalaisjärjestöt tukemaan niitä, jotka eivät pysty pitämään huolta itsestään ollessaan vanhoja tai sairaita. Aasian johtavassa kansainvälisessä Bumungrandin sairaalassa käy 1.1 miljoona potilaista vuodessa 210 eri maasta. Sairaalassa on 581 vuodepaikkaa, työskentelee 1300 lääkäriä ja 55 osa-aikaista erikoislääkäriä. Terveysammattilaisten, lääkärien ja hoitajien liikkuvuus globaalisti lisääntyy. Sairaalat muuttuvat miellyttäviksi ympäristöiksi: hongkongilaisessa Matilda Hospitalissa poistettiin "sairaalan haju"; sairaalatekniikka, happipullot, tippatelineet, letkut piiloitettin kiinteistön rakenteisiin ja pois silmistä. Tämä muodostui tärkeäksi kilpailutekijäksi potilaista. Terveysmatkailu ja turismi Terveysturismin merkitys toisaalta globaalilla tasolla ja toisaalta Aasiassa on kasvanut niin merkittäväksi, että lienee tärkeää ottaa ala mukaan tähän raporttiin. Valtiossa, jotka tarjoavat palveluja terveysmatkailijoille (Singapore, Thaimaa, Intia, Malesia, Taiwan), on havaittu, että terveysturismi on alkanut myös kehittää valtioiden omaa terveystarjontaa sekä niiden kykyä hoitaa erilaisia ja vaativampia sairauksia. Terveysturismi on vahvistamassa ja monipuolistamassa ylipäätään terveydenhoidon ja sairaaloiden tarjontaa sekä hoidon laatua. Myös terveysturismin luomien markkinoiden taloudelliset ja liiketoiminnalliset arvot ovat kasvaneet merkittäviksi: maailmantasolla vuonna 2014 terveysmatkailun kokonaisarvon arvioidaan olevan jo yli kymmenen miljardia USD. Seuraavan viiden vuoden markkinan uskotaan yli kolminkertaistuvan ja kasvavan 32.5 miljardiin USD (KPMG, 2014). Thaimaa on terveysturismin pioneerimaa Aasiassa. 1980- ja 1990 luvuilla Thaimaassa investoitiin laajasti terveysmatkailun infratruktuuriin sekä yksityisten sairaaloiden teknologiaan että sairaalaympäristöihin (jotka tänään näyttävät enemmän 5 tähden hotelleilta). Thaimaaseen on matkustanut yli viisi miljoonia ulkomaalaista vuosittain eri puolilta maailmaa hankkiakseen hoitoa erityisesti vaativampiin leikkauksiin kuten sydän- ja keinonivelleikkaukset sekä saamaan syöpähoitoja, teettämään silmäleikkauksia tai esteettistä kirurgiaa. Aasian johtava terveysturismikeskus ja tunnetuin thaimaalainen kansainvälinen sairaala on Bumungrand, jossa käy vuosittain 1.1 miljoona potilaista vuodessa 210 eri maasta. Sairaalassa on 581 vuodepaikkaa, ja siellä työskentelee 1300 lääkäriä sekä 55 osa-aikaista erikoislääkäriä. Singaporessa on tarjolla terveysturisteille ehkä maailman korkeatasoisimmat hoitopalvelut. Singaporen hallitus on tänään vahvasti sitoutunut kehittämään markkinaa ja promotoimaan Singaporea globaalina terveyshubina. 9

Indonesiasta liikkuu vuosittain ulkomaille jopa viisi miljardia dollaria yksityisille kansainvälisille sairaaloille suoritettuina hoitomaksuina. Aasian maat ovat luoneet erilaisia palvelutarjouksia ja markkinastrategioita houkutellakseen asiakkaita ja potilaita eri puolilta maailmaan. (JCI http://www.jointcommissioninternational.org/) Lähde: KPMG 2014. Terveysturismin ydintä ovat korkea hoidon laatu mielyttävässä ympäristössä ja kilpailukykyinen hoidon hinta. Laadukkaat yksityiset terveyspalvelut myös muuttavat aasialaisten käyttäytymistä yli rajojen. Viime vuonna 40 000 burmalaista haki hoitoa Thaimaasta. Vietnamilaiset käyttävät kaksi miljardia USD ostaessaan terveyspalveluja lähinaapureiltaan. Indonesiassa arvioidaan, että maasta liikkuu ulos ulkomaille jopa viisi miljardia dollaria yksityisille kansainvälisille sairaaloille suoritettuina hoitomaksuina. Jakartassa halutaankin indonesialaisten hoitavan itseään enemmän omissa sairaaloissa ja päästä kehittämään omaa terveydenhuoltoa muuten ulos liikkuvalla rahalla. Yksityiset kansainväliset sairaalat ovat oppineet myös markkinoimaan itseään. Sairaaloilla on tätä nykyä omia yhteystoimistoja ja agentteja eri puolilla, jotka myyvät palveluja. Joidenkin aasialaisten kansainvälisten sairaaloiden potilaista 40 prosenttia tulee ulkomailta Kts. https://www.bumrungrad.com/ 10

Terveysturismi tulee voimakkaasti kasvamaan ja on lukratiivinen kohde sijoittajille niin kansainvälisesti kuin paikallisesti. Esimerkiksi Kiinan valtava terveydenhoidon markkina on sijoittajien seuraavana kohteena. Ja kun ihmiset eri puolilla maailmaa tulevat yhä tietoisemmiksi terveyden- ja hyvinvoinnin palvelujen saatavuudesta rajoista riippumatta, ja kun ikääntyvissä yhteiskunnissa vaikeampien ja kalliimpien toimenpiteiden saaminen laadukkaasti ja siedettävällä hintatasolla lisääntyy, tulemme näkemään terveysturismin buumin jatkuvan. Terveysturismi voi olla positiivinen voima joka haastaa perinteisiä julkisia terveyspalveluja muuttumaan, ja linjaa miten terveydenhoitosektori kehittyy. Keskeisten leikkausten hintavertailua Yhdysvaltojen ja tärkeimpien Aasian terveysturismimaiden välillä. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014. Useat Aasian maista ovat alkanut pitää terveysturismia potentiaalisesti merkittävänä uutena talouskasvun segmenttinä. Samoin kansainväliset terveysalan isot yritykset sekä sijoittajat näkevät terveysturismissa liiketaloudellisesti ja strategisesti tulevaisuuden toimialan, johon kannattaa sijoittaa. Konferenssissa puhuttiin myös siitä kuinka terveysturismi haastaa muutosta julkiseen terveydenhoitoon. Terveysturismi voi olla positiivinen voima joka muuttaa perinteisiä julkisia terveyspalveluja, ja linjaa miten perinteinen terveydenhoitosektori voi seuraavan sukupolven aikana kehittyä. Toisaalta on hyvä muistaa, että terveysturismi kuorii kermaa päältä ja on mahdollista ensisijaisesti vain vauraammalle yhteiskuntaluokalle ja uudelle keskiluokalle Loppuhavaintoja Kaakkois-Aasian terveysmarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli kaksinkertaisiksi. Vuosikasvu on lähes seitsemän prosenttia. 11

Kaakkois-Aasian terveysmarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli kaksinkertaisiksi. Kaakkois-Aasian maat ovat kehityksessään eri vaiheessa. Kun Filippiineillä, Vietnamissa ja Indonesiassa rakennetaan edelleen terveydenhoidon infrastruktuuria ja kapasiteettiä, niin Singaporessa ja osittain Thaimaassa sekä Malesiassa saatavilla on jo maailmanluokan terveyspalvleuja. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014. Kaakkois-Aasiassa terveyssektori on selvästi jakaantunut kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä. Kehittyvissä alueen maissa kuljetaan nopeasti kohti universaalia sairasvakuutusjärjestelmää. Keskustelussa on keille korvataan ja mitä, ja mikä on terveyspalvelujen kokonaiskustannus, johon on varaa ja miten palvelut rakennetaan kustannustehokkaasti. Indonesia toteutti tammikuussa 2014 laajan universaalin sairasvakuutus- ja terveysuudistuksen, jonka sisään on otettu tämän vuoden aikana noin puolet, 122 miljoonaa indonesialaista. Tavoitteena on terveysvakuutusjärjestelmän ulottaminen koskemaan kaikkia kansalaisia vuoteen 2019 mennessä. Odotettavissa oleva muutos kotitalouksien käytössä olevista tuloista (10 000USD/vuosi) Intiassa, Indonesiassa, Thaimaassa ja Malesiassa. Lähde: The Economist Intelligence Unit, 2013. 12

Esimerkiksi Intiassa terveydenhuollon ongelmat ja haasteet ovat kaksinkertaiset: toisaalla maaseudulla ja kehittymättömillä alueilla akuutteja ongelmia ovat edelleen kulku- ja tarttuvat taudit, kun toisaalla Intian kaupungeissa ja metropoleissa haasteiksi ovat tulleet elintapa- ja krooniset taudit kuten diabetes, syöpä, sydän- ja verisuonitaudit. Intiassa on käytössä myös puolet vähemmän sairaalapaikkoja kuin maailmassa keskimäärin. Uusia vuodepaikkoja tarvittaisiin yli miljoona lisää. Intiassa tarvittavista sairaalalaitteistosta ja sairaalateknologiasta tuodaan 87% ulkomailta. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut 26 % neljässä vuodessa suhteessa Intian valuuttaan. Sairaaloiden henkilöstön minimipalkka noussut neljässä vuodessa 200 prosenttia. Lääkärien palkat 50 %. Intiaan tarvitaan miljoona uutta lääkäriä, Mutta Intiassa valmistuu yliopistoista vain 40 000 lääkäriä vuodessa. Filippiineillä vain joka viidennellä on sairasvakuutus. Niistä joilla on, suurin osa asuu maan pääkaupungissa Manilassa. Köyhyys on muualla suurta. Maan hallitus pyrkii luomaan universaalia terveydenhoitojärjestelmää mutta julkinen palvelu on kyennyt kattamaan vain pienen osan maasta. Isot ja laadukasta hoitoa tarjoavat yksityiset sairaalat sijaitsevat kaupungeissa. Filippiinit investoivat lähitulevaisuudessa telemedisiiniin ja etäpalveluihin, joilla kyetään yhdistämään laadukas sairaanhoito pienien maaseudulla ja saarilla toimivien klinikoiden kanssa. - - - - - - - - - Seurattuani viime keväästä Aasian terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen kehitystä lienee keskeisin havainto se, että alasta on tulossa selkeästi yksi palveluteollisuuden haara. Seuraavaksi uudistuvat terveydenhoidon rahoitusjärjestelmät, jossa julkisen sairasvakuutusten ja yksityisten vakuutusyhtiöiden roolit ovat keskeisiä. Konferenssissa puhuttiin myös co-payment -malleista, joissa hoidon rahoitus tulee useista eri lähteistä. Myös asiakas/potilas maksaa osan yhdessä julkisen sairausvakuutuksen ja yksityinen vakuutus korvatessa osan. Kysymykseen mikä on keskeisin haaste terveydenhoidon ekosysteemin aasialaisessa kehityksessa esiin nousi erityisesti miten vakuutusmaksut sekä sairasvakuutukset ja vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikat kehittyvät. Kustannusten tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä ja maksajien tulee nähdä miten eri hoitomuotojen kustannukset rakentuvat. Tärkeää on myös kriittisesti tarkastella tekevätkö lääkärit liikadiagnooseja, tai määräävät turhia hoitoja. (Overdiagsed, overtratment). Eräässä keskustelussa todettiin, että korkealle kehittyneissä terveyden- ja hyvinvoinnin maissa kuten Singaporessa ihmisten odotukset kasvavat koko ajan: enää ei riitä, että on lääkäri hoitamassa vaan lääkärin pitää pystyä vastaamaan mitä erilaisimpiin kysymyksiin liittyen hyvinvointiin ja terveyteen, istua asiakkaan vieressä samalla puolella pöytää, jossa katsotaan yhdessä tietokoneen päätettä. Lääkärin tulee olla työssään kohtelias ja ottaa huomioon erilaiset sosiaaliset taustat ja tilanteet. Joidenkin keskiluokan potilaiden/asiakkaiden kerrottiin odottavan, että lääkäri on myös ulkoisesti komea (handsome). Keskeisenä haasteena nousi esiin mistä saada tulevaisuuden hyvin koulutettu terveydenhoidon alan työvoima. Väestöt vanhenevat Itä-Aasiassa ja nuoremmat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Terveysalan henkilöstö on oppimassa liikkumaan globaalisti, tuntee yhä paremmin työnsä taloudellisen arvon sekä vaatii työnantajilta enemmän. Esimerkiksi Intiassa on lääkäreitä väestömäärään verrattuna vain puolet 13

maailman keskitasosta. Nykyarvion mukaan Intiaan tarvitaan miljoona uutta lääkäriä, mutta Intiassa valmistuu yliopistoista vain 40 000 lääkäriä vuodessa. 14