38 39 5. M uut saamiset R aham arkkinoiden vakauttam islainojen m äärä ei m uuttunut vuoden 1995 aikana. Säästöpankkien K eskus-o sake-pankin haltuunottoon ja riskikeskittym ien siirtoon sitoutui 1991 92 Suomen Pankin rahoitusta yhteensä 15 582 milj. m arkkaa. T ästä m äärästä on saatu palautuksina takaisin 5 750 milj. m arkkaa, kirjattu tulosvaikutteisesti 3 900 milj. m arkkaa ja 1 400 milj. m arkkaa on edelleen aktivoituna taseessa. Lisäksi taseessa on om aisuudenhoitoyhtiöille m yönnettyjä raham arkkinoiden vakauttam islainoja 4 532 milj. m arkkaa. Siirtosaam iset sisältävät pääasiassa korkosaamisia. V uoden 1994 siirtosaam isiin sisältyy ulkom aisten arvopapereiden nim ellisarvon ja h ankintahinnan tai sitä alem m an m arkkinahinnan erotus silloin, kun nimellisarvo on näitä alempi. Tällaista erää ei m uuttuneen arvostuskäytännön vuoksi ole vuoden 1995 siirtosaamisissa. M uihin saamisiin sisältyy myös 109 milj. m arkkaa henkilökunnan asuntolainoja. A suntolainojen korko on vanhoissa lainoissa peruskoron suuruinen ja 16.2.1993 jälkeen m yönnetyissä lainoissa perusk orko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä. 6. A rvonjärjestelytili A rvonjärjestelytili koostuu taseeseen kirjatuista valuuttakurssieroista, 865 milj. m arkkaa, ja arvostuserosta, 222 milj. m arkkaa. A rvostusero jo h tu u E uroopan valuuttakurssijärjestelm ää (EM S) koskevan kullanvaihtosopim uksen ehdoista. 7. A ktivoidut m enot ja m enetykset raham arkk1- noiden vakauden turvaam isesta Suomen Pankille aiheutuneet menetykset Sk opin osakkeiden ja pääom atodistusten m yynnistä V altion vakuusrahastolle vuonna 1992 aktivoitiin taseeseen. V uonna 1995 tästä erästä ei tehty poistoja. Vielä poistam aton osuus on 1 400 milj. m arkkaa. 8. Liikkeessä oleva raha Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitosten hallussa oleva seteli- ja m etalliraha. 9. Sijoitustodistukset Suom en Pankin liikkeeseen laskem at sijoitustodistukset on arvostettu nim ellisarvoon. Nim ellisarvon ja em issiohinnan erotus on k irjattu siirtosaamisiin ja jaksotetaan korkom enoihin juoksuajan kuluessa. 10. Velat rahoituslaitoksille Päivätalletukset vuonna 1994 olivat keskuspankkirahoitukseen oikeutettujen rahalaitosten sekkitilien saldoja. Suom en Pankki m uutti vähimm äisvarantojärjestelm ää siten, että 2. päivästä lokakuuta 1995 alkaen ne varantovelvolliset, joilla on m aksuvalm iusluotto-oikeus ja sekkitili Suomen Pankissa, täyttävät vähim m äisvarantovelvoitteensa sekkitilin päivän lopun saldojen kuukausikeskiarvojen pohjalta. Suom en Pankki voi m aksaa vähim m äisvarantovelvoitteen ylittäville talletuksille korkoa. T äm ä korko oli vuoden 1995 joulukuun viimeisenä päivänä 2.25 %. 11. Velat julkiselle sektorille Tase-erään sisältyvät Valtion vakuusrahaston talletustili ja sekkitili Suom en Pankissa. 12. Velat yrityksille Investointi- ja alushankintatalletukset ovat investointi-ja alushankintavarauksen tehneiden yritysten lakisääteisiä talletuksia Suom en P ankissa. Talletukset ovat korollisia, ja korko m ääräytyy investointivarauslain m ukaan. 13. M uut velat Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jak so tu k sesta aiheutuneita eriä. M uut velat sisältävät mm. 9 milj. m arkkaa liikkeessä olevan vanhan rahayksikön m ääräisiä seteleitä. 14. V araukset Suomen Pankin eläkevastuun kokonaism äärä on 1772 milj. m arkkaa, ja tästä on varauksilla katettu 80.8 %. M uissa varauksissa oli vuonna 1994 Suomen Pankista annetun lain 30. :n m ukainen varaus, jo k a purettiin vuoden 1995 tilinpäätöksestä. 15. O m a pääom a Pankin kantarahasto ja vararahasto säilytettiin m uuttum attom ina. PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ ASIOITA Tilintarkastus V uoden 1994 valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, verojohtaja K auko H eikkinen, valtiotieteen kandidaatti Ä rja Alho, valtiotieteen maisteri Timo K orva, toim itusjohtaja M atti Lahtinen ja rakennusm estari Jarm o Laivoranta suorittivat 27. 30. m aaliskuuta Suom en Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tark astu k sen tilivuodelta 1994. Tilintarkastajien lausunnon m ukaisesti pankkivaltuusto m yönsi kokouksessaan 30. m aaliskuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin hoidosta vuodelta 1994. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusto on kertom usvuoden aikana toim ittanut johtosääntönsä 5 :n m äärääm än pankin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä p a n kin varojen m uiden sijoitusten tarkastuksen seuraavina päivinä: 16. helm ikuuta, 31. toukokuuta, 23. elokuuta, 19. lokakuu ta ja 14. joulukuuta. Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset Johtosääntönsä 6 :n m ukaisesti pankkivaltuutetu t ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kassaholvit, lain a-ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta m uistutuksiin. P ankkivaltuutetut ovat valvoneet, että h aa ra konttorien valvojat ovat inventoineet h a ara konttorien käsikassat ja holvit kerran ku u k au dessa sekä vekselit, velkakirjat ja p an tit vähintään kolm esti vuodessa. K aikissa haarakonttoreissa on toim itettu Suomen Pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. SUOM EN PANKKI Kertomus E. J. Längmanin rahastojen toiminnasta K okouksessaan 30. kesäkuuta pankkivaltuusto m erkitsi tiedoksi Suomen K ulttuurirahaston selostuksen E. J. L ängm anin rahastojen toim innasta 1.10.1993 30.9.1994. Peruskorko L okakuun 5. päivän kokouksessaan pankkivaltuusto päätti Suom en Pankin peruskoron alen tam isesta 0.25 prosenttiyksiköllä 5.25 prosentista 5.0 prosenttiin 1.11.1995. Johtokunnan esitys asiasta 5. lokaku uta kuului seuraavasti: "Jäljem pänä olevan perusteella johto k u n ta kunnioittavasti esittää, että pankkivaltuusto Suom en Pankista annetun lain 17 :n 1 m om entin 1 kohdan nojalla päättäisi, että Suom en Pankin peruskorko alennetaan 5.25 prosentista 5 prosenttiin 1.11.1995 alkaen. Perustelut Suomen Pankin arvion m ukaan pidem m än aikavälin inflaatiopaineet ovat selvästi vähentyneet. Sekä ulkom aank auppahinnoista tulevat inflaatiopaineet että kotim aiseen kustannuskehitykseen liittyvä epävarm uus ovat pienentyneet. N äkym ät inflaation säilymisestä maltillisena lähivuosina m ahdollistavat peruskoron alentamisen. V arovaisuus peruskoron alentam isessa on kuitenkin tarpeen, koska kuluvan vuoden palkkojen noususta ja EU -yyden vaikutuksen poistum isesta johtuen inflaation ennakoidaan kiihtyvän ensi vuoden aikana jon k in verran.
40 41 Peruskorko on pysynyt ennallaan vuoden 1994 tam m ikuusta alkaen huolim atta m arkkinakorkojen noususta. K oska peruskorko on edelleen selvästi h u u tokaupp a- ja m arkkinakorkoja alem pana, peruskorkoa ei tule tässä vaiheessa laskea neljännesprosenttia enem pää. M arraskuun 29. päivän kokouksessaan pankkivaltuusto päätti Suomen Pankin peruskoron alentam isesta 0.25 prosenttiyksiköllä 5.0 prosentista 4.75 prosenttiin 15.12.1995. Johtokunnan esitys asiasta 27. m arraskuu ta kuului seuraavasti: "Jäljem pänä olevan perusteella Suom en P ankin johto k u n ta kunnioittavasti esittää, että pankkivaltuusto Suomen Pankista annetun lain 17 :n 1 m om entin 1 kohdan nojalla päättäisi, että Suom en Pankin peruskorko alennetaan 5 prosentista 4.75 prosenttiin 15.12.1995 alkaen. Perustelut Pidem m än aikavälin inflaatiopaineet ovat syksyn aikana vähentyneet. T äm ä on sallinut m arkkinakorkojen ja ns. huutokauppakoron alenemisen. N äkym ät inflaation säilymisestä maltillisena lähivuosina m ahdollistavat nyt myös peruskoron alentam isen. Bilateraalinen valuuttatukisopimus Norges Bankin kanssa P ankkivaltuusto päätti 29. m arraskuuta ko kouksessaan, että N orges Bankin ja mm. Suomen Pankin 31.12.1995 asti voim assa oleva bilateraalinen valuuttatukisopim us (svvapsopimus) voidaan uudistaa entisin ehdoin vuoden ajaksi 1.1.1996 alkaen. Tilapäisluotto Sambialle P ankkivaltuusto hyväksyi om alta osaltaan kokouksessaan 29. m arraskuuta Suom en Pankista annetun lain 17 :n 1 m om entin 1 kohdan nojalla Suomen Pankin osallistumisen 50 milj. SDR:n (erityisnosto-oikeuksien) m äärällä usean m aan luottojärjestelyyn, jossa Sam bian keskuspankille m yönnetään yhteensä noin 830 milj. SD R:n suuruinen väliaikaisluotto. Rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen / Sponda-konsernin toiminta P ankkivaltuusto käsitteli kertom usvuoden aik a na Sponda Oy:n ja mm. sen tytäryhtiön Solidium Oy:n sekä Oy T am pella Ab:n toim intaa jo h to kunnan suullisten ja kirjallisten raporttien perusteella kokouksissaan 16. helm ikuuta, 20. kesäkuuta ja 2. m arraskuuta. Ylimääräisille talletuksille maksettava korko Syyskuun 14. päivän kokouksessaan pankkivaltuusto teki päätöksen siitä korosta, jo n k a Suomen Pankki m aksaa vähim m äisvarantojärjestelm än m uuttam isen jälkeen ns. ylimääräisille talletuksille, jos pankin sekkitilin päivittäisten saldojen kuukausikeskiarvo ylittää pankin vähim m äisvarantovelvoitteen. Johtokunnan esitys asiasta 7. syyskuuta kuului seuraavasti: "Suom en Pankin jo h to k u n ta on päättänyt m uuttaa vähim m äisvarantojärjestelm ää siten, että pankit täyttävät lokakuusta 1995 alkaen vähim m äisvarantovelvoitteensa kuukausikeskiarvon pohjalta. T äm ä tark o ittaa sitä, että pankki tallettaa vähim m äisvarannot erillisten vähimm äisvarantotilien sijasta sekkitililleen Suomen Pankissa ja että pankin sekkitilin päivittäisten saldojen kuukausikeskiarvon on oltava vähintään pankin vähim m äisvarantovelvoitteen suuruinen. V ähim m äisvarantovelvoitteen keskiarvoistaminen m uuttaa Suom en Pankin maksuvalm iusjärjestelm ää, koska pankkien päivätalletuksia Suom en Pankissa ei enää aikaisem m assa m erkityksessä ole eikä siten m yöskään päivätalletuskorko ole enää käytössä. Pankkien sekkitilitalletukset Suom en Pankissa ovat lokakuun alusta alkaen vähim m äisvarantotalletuksia, joille ei vähim m äisvarantovelvoitetta koskevan lain perusteella voi m aksaa korkoa. Päivätalletusten sijaan uudessa järjestelm ässä syntyy ylim ääräisiä talletuksia, jos pankin sekkitilin päivittäisten saldojen kuukausikeskiarvo ylittää pankin vähim m äisvarantovelvoitteen. Edellä sanottuun viitaten ja kun eduskunnan pankkivaltuuston asiana on m äärätä Suomen Pankin peruskorko sekä m uut Suomen Pankin soveltam at koro t tai niiden rajat, johtokunta kunnioittaen esittää, että pank kivaltuusto Suom en Pankista an netun lain 17 :n 1 m om entin 1 kohdan nojalla valtuuttaisi johtokunnan m äärääm ään pankkien ylim ääräisten talletusten korosta siten, että se voi olla enintään huutokauppakoron suuruinen. Ensi vaiheessa ylim ääräisten talletusten korko olisi sam a kuin nykyinen päivätalletuskorko. Ulkomainen asiamiespankki H elm ikuun 16. päivän kokouksessaan pankkivaltuusto päätti, että C entral Bank o f Ireland otetaan Suom en Pankin ulkomaiseksi asiamiespankiksi. Ehdotus rahalain muuttamisesta Syyskuun 29. päivän kokouksessaan pankkivaltuusto teki jo h to k u n n an esityksestä valtioneuvostolle ehdotuksen siitä, että hallitus ryhtyisi toim enpiteisiin rahalain (358/93) 3 :n k um o a m ista ja 4 :n m uuttam ista tarkoittavan lakiesityksen antam iseksi eduskunnalle. Pankkivaltuusto liitti ehdotuksensa oheen luonnoksen asiaa koskevaksi hallituksen esitykseksi perusteluineen. Esitysluonnoksen pääasiallinen sisältö kuului seuraavasti: "Esityksessä ehdotetaan rahalakia m u utettavaksi, jo tta Suom ella on lainsäädännölliset valm iudet liittyä aikanaan E uroopan v aluuttajärjestelm ään (EM S) kuuluvaan valuuttakurssijärjestelm ään tai m uuhun valuuttakurssijärjestelm ään sitten, kun edellytykset m arkan kurssin kiinnittäm iselle k atso taan olevan olem assa. L a kiesityksellä ei ole vaikutusta tällä hetkellä noudatettavaan kelluvan kurssin järjestelm ään, vaan sitä voidaan lainm uutoksesta huolim atta jatk aa toistaiseksi. Lakiesityksen m ukaan m arkan ulkoista arvoa koskevat päätökset tekee valtioneuvosto Suom en Pankin esityksestä. Säännös vastaa nykyistä valtioneuvoston ja Suom en Pankin välistä toim ivallan jakoa, jo n k a m ukaan ylin p äätösvalta m arkan ulkoisen arvon m äärääm i sessä on valtioneuvostolla..valtioneuvostolle tehtävän esityksen tekevät eduskunnan pankkivaltuutetut Suomen Pankin johtokunnan ehdotuksen perusteella. Samalla ehdotetaan luovuttavaksi valuuttakurssijärjestelm än m äärääm isestä laissa. Laki on tarkoitettu tulem aan voim aan m ahdollisim m an pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Suomen Pankin varojen sijoittaminen osakkeisiin P ankkivaltuusto päätti kokouksessaan 16. helm ikuuta Suomen Pankista annetun lain 12 :n 2 m om entin ja 17 :n 1 m om entin 5 kohdan nojalla antaa johtokunnalle valtuudet ostaa Toim iraha Oy:n koko osakekanta Suom en Pankin tytäryhtiöltä Setec Oy:ltä. O sana järjestelyä, jolla Suomen Pankki m yöhem m in sam ana vuonna myi T oim iraha Oy:n koko osakekannan M erita Oy:n, Postipankki Oy:n ja O suuspankkien K eskuspankki Oy:n perustam alle R ahakortit A utom atia Oy:lle, pankkivaltuusto 2. m arraskuuta pitäm ässään ko kouksessa an to i Suom en Pankista annetu n lain 12 :n 2 m om entin ja 17 :n 1m om entin 5 kohdan nojalla johtokunnalle valtuudet konvertoida T oim iraha Oy:lle m yönnetyt 30 milj. m arkan pääom alainat yhtiön om aksi pääom aksi. Kiinteistöjen myyntejä Helm ikuun 16. päivän kokouksessaan pankkivaltuusto oikeutti johtokunnan m yym ään Suomen Pankin V aasan konttorin kiinteistön H arry Schaum ans Stiftelse -nimiselle säätiölle perustetun yhtiön lukuun. Johtokunnan esitys asiasta 9. helm ikuuta kuului seuraavasti: "E duskunnan pankkivaltuusto oikeutti 25.10.1991 tekem ällään päätöksellä, sovittuaan asiasta valtioneuvoston kanssa, Suomen Pankin johtokunnan lakkauttam aan pankin Joensuun, Jyväskylän, K otkan, Lahden, M ikkelin, Porin, Rovaniem en ja V aasan haarakonttorit. L akkautetuista haarakonttoreista myydään V aasan konttorikiinteistö, jo k a on valm istunu t vuonna 1952. R akennuksen pinta-ala on 9 989 m 2. Kiinteistö m yydään H arry Schaum ans Stiftelse -nimiselle säätiölle perustetun, m u tta rekisteröim ättöm än yhtiön lukuun. K auppahinta on 20 milj. m arkkaa. Edellä olevaan ja Suomen Pankista annetun lain 17 :n 1 m om entin 5 kohtaan viitaten jo h to kunta kunnioittaen esittää, että eduskunnan pankkivaltuusto osaltaan hyväksyisi jäljem pänä m ainitun kiinteistökaupan ja oikeuttaisi johtokunnan myym ään V aasan kaupungin 2. kaupunginosan korttelissa 2 004 olevan tontin nro 36 rakennuksineen H arry Schaum ans Stiftelse -nimiselle säätiölle perustetun, m utta rekisteröim ättöm än yhtiön lukuun 6 360025C
42 43 20 000 000 m ark an k a u p p a h in n a sta ja m u u to in jo h to k u n n a n sopiviksi k a tso m illa eh d o illa. K esäkuun 12. päivätyssä kirjelm ässään n ro 9 edu sk u n n an pan k k iv altu u sto lle jo h to k u n ta esitti seuraavaa: "S uom en P ankin Jyväskylän k o n tto rikiinteistön jak am in en ja to n tin osan m yynti E dusk u n n an p an k k iv altu u sto oik eu tti 25.10. 1991 tekem ällään päätöksellä, so v ittu aan asiasta valtioneuvoston kanssa, Suom en P an k in jo h to k u n n an la k k a u tta m a a n p an k in Joensuun, Jyväs kylän, K o tk a n, L ahden, M ikkelin, P orin, R o v a niem en ja V aasan h a a ra k o n tto rit. Jyväskylän h a a ra k o n tto rin to n tilla sijaitsee 7-kerroksinen liike- ja to im isto rak en n u s (5 185 b rm 2) ja 5-kerroksinen asu in rak en n u s (2 515 b rm 2). R ak en n u k set o vat valm istuneet v u o n n a 1950. N äistä liik e -ja to im isto rak en n u s on ollut noin vuoden melkein k o k o n a a n tyhjillään. Ei ole nähtävissä, että ty h jät to im isto tilat saataisiin v u o k ra ttu a tai kiinteistö k o k o n aisu u d essaan m yytyä. Sen vuoksi liike- ja to im isto rak en n u s m u u tetaan asuinrakennukseksi, jo n k a h uoneis to t m yydään. H an k e m m. edellyttää, että to n tti ja e ta a n kahteen osaan siten, e ttä kum m allekin rakennukselle tulee o m a to n tti. H ankkeen to teuttam iseksi on käyty n eu v o tte luja Jyväskylän kaupu n g in ja eri rakennusliikkei den kanssa. N äistä L em m inkäinen-konserniin kuuluva R ak en n u s-o tav a O y on teh n y t k o r keim m an, 8 milj. m ark an m ääräisen tarjouksen. H uoneistojen ostajista saad aan varm uus vasta m arkkinointivaiheen jälkeen. H an k e to teu tetaan jo k o siten, e ttä to n tti rekisteriin m erkitty to n tin osa m yydään rak en nusyhtiön perustam alle yhtiölle, tai Suom en P ankki ensi vaiheessa p eru staa asunto-osakeyhtiön, jo n k a o sak ek an ta m yydään rak en n u sy h tiölle edelleen m yytäväksi. T ässä vaiheessa jo h to k u n ta p y y tää m yös val tu u d et saada m yydä Suom en P ankin om istuk seen jä ä v ä n, jo rak en n etu n, asuinrak en n u k sen tontteineen. Jälkim m äisen kiinteistön m yynnistä py ritään järjestäm ään tarjousk ilp ailu. O n kui tenkin m ahdollista, ettei kilpailun järjestäm iselle löydy edellytyksiä kiinnostuksen p u u tteen takia. Edellä olevaan ja Suom en P a n k ista a n n e ttu n a lain 12 :ään ja 17 :n 1 m om entin 5 k o h ta a n viitaten jo h to k u n ta ku n n io ittaen esittää, että eduskun n an p an k k iv altu u sto o sa lta a n hyväksyi si to n tin ja o n ja to n tin osan m yym isen sekä oi keuttaisi jo h to k u n n a n m yym ään Jyväskylän kaupungin 1. kaup u n g in osan korttelissa n ro 17 to ntilla nro 3 sijaitsevan liike- ja to im isto rak en n u k sen 8 milj. m ark an k a u p p ah in n asta pe rustettavalle yhtiölle tai p erustam aan san o tu n osakeyhtiön, m issä tapauksessa to n tin osa voidaan lu o v u ttaa yhtiölle ap p o rttin a, m erkitsem ään yhtiön osake k a n n an ja m yym ään m yöhem m in yhtiön koko osak ek an n an R akennus-o tava Oy:lle 8 milj. m ark an k au p p ah in n asta sekä p eru stam aan nykyisestä asu in rak en nuksesta tontteineen asunto-osakeyhtiön, m erkitsem ään yhtiön osakekannan ja m yym ään m yöhem m in yhtiön koko osak ek an n an jo h to k u n n a n m äärääm in eh d o in. K esäkuun 20. p ä iv än ä pitäm ässään k o k o u k sessa eduskunnan p a n k k iv altu u sto hyväksyi jo h to k u n n an esityksen. Suomen Pankin eläkesäännön ja perhe-eläkesäännön muutoksia Pankkivaltuustolle 20. h u h tik u u ta läh ettäm äs sään kirjelm ässä jo h to k u n ta totesi seuraavaa: Suom en P ankin e lä k e -ja perhe-eläke säännösten viivästysseuraam us V altion eläkelain 14 :n m uuttam isesta on an n et tu laki (315/95) ja valtion perhe-eläkelain 9 :n m uuttam isesta laki (325/95), jo tk a tulevat voi m aan 1.5.1995 (hallituksen esitys 292/94). M olem m at sam ansisältöiset m u u to k set perus tu v at lakiin k o rkolain m uuttam isesta (284/95) siten, että k iinteästä 16 prosentin viivästys k o ro sta on siirrytty m ark k in ak o rk o jen m ukaan vaihtuvaan viivästyskorkoon. E läkkeen viivästyessä su o ritetaan sille vii västyskorkoa, jo k a y littää seitsem ällä p ro sentti yksiköllä kulloinkin voim assa olevan Suom en Pankin vahvistam an viitekoron. K orkeim m an hallinto-oikeuden sijaan on vuoden 1995 alusta lukien tu llu t vakuutusoikeus eläkeasioiden ylim m äksi m uutok sen h ak u asteek si. K oska Suom en P ankin eläkejärjestelm ä Suo men P an kista a n n etu n lain 24 :n m ukaisesti n o u d a tta a soveltuvin osin kulloinkin voim assa olevaa valtion eläkejärjestelm ää, jo h to k u n ta pi tää asianm ukaisena, että jäljem p än ä selostetut m u utokset teh d ään m yös eduskunnan pankkivaltuuston 13.12.1966 vahvistam aan Suom en P ankin eläkesääntöön ja 3.6.1969 vahvistam aan perh e-eläk esään tö ö n. Suom en P ankin eläkesäännön m uutos Edellä esitettyyn viitaten ja Suom en P ankista an netun lain 17 :n 1 m om entin 22 k o h d an n o jalla jo h to k u n ta k u nnioittavasti esittää, että pan k k iv altu u sto m uuttaisi eläkesäännön 16b :n 1 ja 2 m om entin sellaisina kuin ne on viimeksi m u u tettu 19.11.1985. E läkesäännön 16b :n 1 ja 2 m om entti (nykyiset) T äm än eläkesäännön m ukaisen eläkkeen viiväs tyessä m aksetaan se viivästysajalta k o ro tettu n a. Eläkkeen k o ro tu s on v u o tta kohden laskettuna 16%. Velvollisuus m aksaa eläke k o ro te ttu n a ei k u itenkaan koske sitä osaa eläkkeestä, jo k a su oritetaan lakisääteistä vak u u tu sta h arjo it tavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle taikka sosiaalivakuutustoim ikunnalle tai työttöm yys kassalle. Eläkkeen k o ro tu s lasketaan viivästysajan jo kaiselta päivältä, ei k u itenkaan ajalta ennen kuin kolm e k u u k a u tta on k u lu n u t sen kalenteri k u ukauden päättym isestä, jo n a edunsaaja on esittänyt Suom en Pankille vaatim uksensa sekä eläkkeen p eru stetta ja m ää rää koskevan sellaisen selvityksen kuin häneltä k o htuudella voidaan vaatia ottaen huom ioon m yös Suom en P ankin m ahdollisuudet h an kkia selvitys. Sam an p ä ä tö k sen perusteella m yöhem m in suoritettavalle elä ke-erälle ko ro tu s kuitenkin lasketaan eräpäiväs tä. M illoin Suom en P ankin a n tam a an p ä ä tö k seen on haettu m uutosta, voi korkein hallintooikeus m äärätä, että ko ro tu s lasketaan m yöhem m ästä ajan k o h d asta, jos Suom en P ankki osoit taa m uu to k sen h au n aikana tap ah tu n een oleelli sen m uutoksen edunsaajan olosuhteissa. E läkesäännön 16b :n 1 ja 2 m om entti (m uutos) T äm än eläkesäännön m ukaisen eläkkeen viiväs tyessä m aksetaan se viivästysajalta k o ro tettu n a. Eläkkeen k o ro tu s v u o tta kohden laskettuna on korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korko kannan mukainen. Velvollisuus m aksaa eläke k o ro te ttu n a ei k u iten k aan koske sitä osaa eläk keestä, jo k a su oritetaan lakisääteistä v ak u u tu sta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle ta ik k a sosiaalivakuutustoim ikunnalle tai ty ö ttö m yyskassalle. E läkkeen k o ro tu s lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä, ei kuiten k aan ajalta ennen kuin kolm e k u u k a u tta on k u lu n u t sen kalenteri k u ukauden päättym isestä, jo n a edunsaaja on esittänyt Suom en Pankille vaatim uksensa sekä eläkkeen peru stetta ja m ä ärää koskevan sellaisen selvityksen kuin h än eltä k o htuudella voidaan v aatia ottaen h u om ioon m yös Suom en P ankin m ahdollisuudet h an k k ia selvitys. Sam an p ä ä tö k sen perusteella m yöhem m in suoritettavalle eläke-erälle k o ro tu s kuitenkin lasketaan eräpäiväs tä. M illoin Suom en P ankin a n ta m a an p ä ä tö k seen on haettu m uu to sta, voi vakuutusoikeus m ä ärätä, että k o ro tu s lasketaan m yöhem m ästä ajan k o h d asta, jo s Suom en P ankki osoittaa m uutoksenhaun aik an a tap ah tu n een oleellisen m uutoksen edunsaajan olosuhteissa. Suom en P ankin perhe-eläkesäännön m uutos Edelleen jo h to k u n ta esittää, e ttä p an k k iv altu u s to m uuttaisi perhe-eläkesäännön 8a :n 1 ja 2 m om entin sellaisina kuin ne on m u u tettu 19.11.1985. P erhe-eläkesäännön 8a :n 1 ja 2 m om entti (nykyiset) T äm än perhe-eläkesäännön m ukaisen perheeläkkeen viivästyessä m aksetaan se viivästysajal ta k o ro tettu n a. Perhe-eläkkeen k o ro tu s on v u o t ta kohden laskettuna 16 %. Velvollisuus m aksaa perhe-eläke k o ro te ttu n a ei ku iten k aan koske sitä o saa eläkkeestä, jo k a su o ritetaan lakisääteistä v ak u u tu sta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelai tokselle. Perhe-eläkkeen k o ro tu s lasketaan viivästysajan jo kaiselta p äivältä, ei k u iten k aan ajalta ennen kuin kolm e k u u k a u tta on k u lu n u t sen k alenterikuukauden päättym isestä, jo n a ed u n saajat ovat esittäneet Suom en Pankille v a ati m uksensa sekä perhe-eläkkeen p eru stetta ja m ää rä ä koskevan sellaisen selvityksen kuin heil tä k o htuudella voidaan vaatia ottaen huom ioon m yös Suom en P ankin m ahdollisuudet h ankkia selvitys. Sam an päätö k sen perusteella m yöhem m in suoritettavalle perhe-eläke-erälle ko ro tu s
44 45 kuitenkin lasketaan eräpäivästä. M illoin Suomen Pankin antam aan päätökseen on haettu m uutosta, voi korkein hallinto-oikeus m äärätä, että korotus lasketaan m yöhem m ästä ajankohdasta, jo s Suom en Pankki osoittaa m u u to k senhaun aikana tapahtuneen oleellisen m u u to k sen edunsaajan olosuhteissa. Perhe-eläkesäännön 8a :n 1ja 2 m om entti (m uutos) T äm än perhe-eläkesäännön m ukaisen perheeläkkeen viivästyessä m aksetaan se viivästysajalta korotettuna. Perhe-eläkkeen korotus vuotta kohden laskettuna on korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen. Velvollisuus m aksaa perhe-eläke korotettuna ei kuitenkaan koske sitä osaa eläkkeestä, jo k a suoritetaan lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutustai eläkelaitokselle. Perhe-eläkkeen korotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalenterikuukauden päättym isestä, jo n a ed unsaajat ovat esittäneet Suom en Pankille vaatim uksensa sekä perhe-eläkkeen perustetta ja m äärää koskevan sellaisen selvityksen kuin heiltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huom ioon myös Suomen Pankin m ahdollisuudet hankkia selvitys. Sam an päätöksen perusteella m yöhem min suoritettavalle perhe-eläke-erälle korotus kuitenkin lasketaan eräpäivästä. M illoin Suomen Pankin antam aan päätökseen on haettu m uutosta, voi vakuutusoikeus m äärätä, että k o rotus lasketaan m yöhem m ästä ajankohdasta, jos Suomen Pankki osoittaa m uutoksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen m uutoksen edunsaajan olosuhteissa. V oim aantulo Samalla johto k u n ta esittää, että edellä m ainitut eläkesäännön ja perhe-eläkesäännön m uutokset tulevat voim aan 1.6.1995. Säännöksiä ei sovelleta asiaan, jo k a ennen sääntöm uutosten voim aantuloa on tullut vireille Suom en Pankissa. Säännöksiä sovelletaan kuitenkin sellaiseen eläke-erään, jo n k a eräpäivä on 1.6.1995 tai sen jälkeen. Pankkivaltuusto päätti hyväksyä kokouksessaan 31. toukokuuta johto k u n n an esittäm ät m uutokset Suomen Pankin eläke-ja perhe-eläkesääntöön. Eläkevarauksen korko 1996 E duskunnan pankkivaltuustolle 30. m arraskuuta lähettäm ässään kirjelm ässä jo h to k u n ta totesi seuraavaa: "Suom en Pankin eläkesääntöjen m ukainen henkilöstön eläkevastuu on vakuutusm atem aattisesti laskettu viiden prosentin korkokantaan perustuen. V astuun katteeksi tehty eläkevaraus k attaa vastaiset eläkkeet, m ikäli varaus on vastuun suuruinen ja varaukselle saadaan viiden prosentin reaalikorko. Pankkivaltuusto on eläkevarauksen kattam ista koskevassa säännöstössä (1992) hyväksynyt, että varausta k artutetaan tavoitteena kattaa 80 % eläkevastuusta ja että varaukselle suoritetaan vähintään peruskoron suuruinen korko. V uonna 1993 varaukselle on suoritettu peruskorko ja vuosina 1994 ja 1995 peruskorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Eläkevaraukseen lisätään myös henkilöstöltä peritty lakisääteinen työntekijäin eläkem aksu. Suomen Pankin asettam an inflaatiotavoitteen, arvioidun inflaatiokehityksen ja nykyisen peruskorkotason huom ioon ottaen jo htokunta pitää asianm ukaisena, että po. eläkevaraukselle suoritettaisiin vuonna 1996 noin 5 6% :n suuruinen korko. Edellä sanotun johdosta ja viitaten Suomen Pankista annetun lain 17 :n 1 m om entin 1 kohtaan ja pankkivaltuuston 17.12.1992 hyväksym ään Suomen Pankin henkilöstön eläkevastuun kattam ista koskevaan säännöstöön jo htokunta kunnioittaen esittää, että eläkevaraukselle suoritetaan 1996 k o r ko, jonka m äärä on Suomen Pankin peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Pankkivaltuusto p äätti hyväksyä kokouksessaan 14. jo ulukuuta jo h tokunnan esityksen. Tasa-arvoselvitys P ankkivaltuusto m erkitsi tiedoksi kokouksessaan 20. kesäkuuta jo h tokunnan selvityksen tasa-arvolain toteutum isesta Suom en Pankissa. Suomen Pankin palkkaratkaisu M aaliskuun 30. päivän kokouksessaan pankkivaltuusto om asta puolestaan ja Suom en Pankista annetun lain 17 :n 1 m om entin 20 kohdan nojal la päätti hyväksyä Suomen Pankin ja Suomen Pankin H enkilöstöyhdistys ry:n välisen palk k a ratkaisua koskevan PES-sopimuksen, jo k a noudatti valtiovarainm inisteriön ja valtion virkam iehiä edustavan keskusjärjestön välillä helm ikuussa sovitun virkaehtosopim uksen m ukaisten palkankorotusten kustannusvaikutusta. Lisäksi pankkivaltuusto päätti, että myös jo h tokunnan palkkausta tarkistetaan vastaavalla tavalla. Edelleen pankkivaltuusto päätti 19. lokaku u ta kokouksessaan om asta puolestaan hyväksyä Suom en Pankin ja Suom en Pankin H enkilöstöyhdistys ry:n tekem än palkkausta koskevan PES-sopim uksen. Sopimuskausi on 1.11.1995 31.1.1998. Suom en Pankissa neuvotellun sopim uksen mukaisesti 1.11.1995 yleiskorotus on 180 m k tai 1.8% kuukaudessa. 1.10.1996 k o ro tus on 110 mk tai 1.3% kuukaudessa. Täm än lisäksi käytetään ns. naispalkka- ja m atalapalkkaratkaisuun sekä rakenteellisiin korotuksiin 0.4 %. A siantuntijoiden ja esimiesten palkk a luokkiin tuleva korotus on 1 % 1.10.1996 sekä 0.7 % suoritusarvioihin perustuviin p alkan korotuksiin. Lisäksi pankkivaltuusto päätti, että myös jo h tokunnan palkkausta tarkistetaan vastaavalla tavalla. Johtokunta K ertom usvuoden päättyessä johtokunnan illä oli mm. seuraavat luottam ustoim et: Johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen K ansainvälinen valuuttarahasto, hallintoneuvoston Jo h tokunnan Harri Holkeri E läkevakuutusyhtiö Ilm arinen, hallintoneuvoston Finnair Oy, hallintoneuvoston puheenjohtaja Helsingin Puhelinyhdistys, hallituksen puheenjohtaja H enkivakuutusyhtiö Salama, hallintoneuvoston Sponda Oy, hallituksen puheenjohtaja Johtokunnan Esko Ollila Baltic Investm ent Fund, Advisory Board, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, hallituksen V altiontakuukeskus, hallintoneuvoston Jo h tokunnan Kalevi Sorsa F innair Oy, hallituksen puheenjohtaja Johtokunnan M atti Vanhala K ansainvälinen v aluuttarahasto, hallintoneuvoston vara Haarakonttoreiden valvojat Pankkivaltuuston 14. joulukuuta tekem än päätöksen perusteella Suomen Pankin h aarakontto reiden valvojina ja heidän varahenkilöinään vuonna 1996 toim ivat seuraavat henkilöt: Kuopion konttori: valvojat agronom i Pauli U olevi Uva ja m aaoikeustuom ari, varatuom ari Juha A ntero V outilainen sekä varam ies poliisimestari, oikeustieteen kandidaatti M artti Tapani K unnasvuori; Oulun konttori: valvojat lääninpoliisineuvos, varatuom ari E rkki Eino H aikola ja käräjäoikeuden porm estari, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Jorm a Tirinen sekä varam iehet kenraaliluutnantti Lasse Erik W ächter ja toim itusjohtaja Jouko A ntero Simonen; Tampereen konttori: valvojat valtiotieteen k andidaatti Veikko A r m as Seppänen ja insinööri Pertti Päiviö Sorm u nen sekä varam iehet hallintojohtaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Seppo Tapio Loimio ja hallintopäällikkö, hallintotieteiden maisteri M arkku Veikko Tapani Uusitalo; Turun konttori: valvojat kansleri Jaakko Ilm ari N ousiainen ja kansliapäällikkö Paavo A arne Sakari Heinonen sekä varam ies T urun kauppakam arin asiamies, varatuom ari Jari Eerik L ähteenm äki. Pankkivaltuusto P ankkivaltuutettuina toim ivat vuoden 1995 alkaessa seuraavat eduskunnan valitsijamiesten valitsem at henkilöt:
46 47 Mäki-Hakola, Pentti, diplom i-insinööri Ranta, Jussi, insinööri Väyrynen, Paavo, valtiotieteen tohtori Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri Hämäläinen, Tuulikki, ekonom i Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti Miettinen, Mauri, m aaherra Donner, Jörn, filosofian maisteri Renko, Tellervo, filosofian maisteri. N äistä kolme ensin m ainittua m uodostivat suppean pankkivaltuuston. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuutettu Pentti M äki-h akola ja varapuheenjohtajana p ankkivaltuutettu Jussi R anta. M aaliskuussa toim itettujen valtiollisten vaalien jälkeen eduskunta valitsi yksimielisesti 5. h uhtikuuta pankkivaltuutetuiksi seuraavat henkilöt: Puhakka, M atti, m aakuntajohtaja Hämäläinen, Tuulikki, ekonom i Koskinen, Johannes, varatuom ari Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri Vanhanen, M atti, valtiotieteen maisteri Väyrynen, Paavo, valtiotieteen tohtori Niinistö, Sauli, varatuom ari Sasi, Kimmo, varatuom ari. Suppeam paan pankkivaltuustoon m äärättiin kuulum aan M atti Puhakka, Olavi Ala-Nissilä ja Sauli N iinistö. H uhtikuun 5. päivänä pitäm ässään kokouksessa pan kkivaltuutetut p äättiv ät valita puheenjohtajaksi Sauli N iinistön ja varapuheenjohtajaksi M atti Puhakan sekä o ttaa sihteerikseen Heikki T. Hämäläisen. Eduskunta myönsi vapautuksen eduskunnan pankkivaltuuston yydestä 21.4. Sauli N iinistölle valtioneuvoston eksi nim ittäm isen johdosta ja 25.4. pyynnöstä M atti Vanhaselle sekä Paavo Väyryselle. H uhtikuun 28. päivänä eduskunta toim itti pankkivaltuutettujen täydennysvaalin, jossa tu livat valituksi seuraavat henkilöt: valtiotieteen maisteri Ilkka Kanerva Sauli Niinistön sijaan, yhteiskuntatieteiden maisteri Mauri Pekkarinen M atti V anhasen sijaan ja varatuom ari Anneli Jäätteenmäki Paavo Väyrysen sijaan. Ilkka K a nerva m äärättiin kuulum aan suppeam paan pankkivaltuustoon ja M auri Pekkarinen ja A n neli Jäätteenm äki m äärättiin m ainitussa järjestyksessä toim im aan suppeam paan pankkivaltuustoon aiem m in m äärätyn Olavi Ala-Nissilän varam iehinä. H uhtikuun 28. päivänä pitäm ässään kokouksessa p ankkivaltuutetut valitsivat puheenjohtajakseen Ilkka K anervan vapautuksen saaneen Sauli N iinistön sijaan. Tilintarkastajat Eduskunta toim itti 5. huhtikuuta Suomen P ankin tilintarkastajien ja heidän varatensä vaalin ja valitsi tilintarkastajiksi vuoden 1995 tilejä tark astam aan seuraavat henkilöt: Alho, Arja, valtiotieteen kandidaatti Polvi, Iivo, hallintotieteiden maisteri Heikkinen, Kauko, verojohtaja Leppänen, Johannes, agrologi Tiuri, M artti, professori. T ilintarkastajien varaet: Mikkola, Jukka, varatuom ari Saarinen, M atti, sosionomi Koski, M arkku, maanviljelijä Saario, Väinö, toim itusjohtaja Kantalainen, Kari, hallintotieteiden maisteri. A rja Alholle m yönnettiin pyynnöstä 28. huhtik uuta vapautus tilintarkastajan tehtävästä ja hänen tilalleen valittiin varatilintarkastaja M atti Saarinen. V aratilintarkastajaksi Saarisen tilalle valittiin pastori Jorma Kukkonen. T ilintarkastajat valitsivat 9. kesäkuuta puheenjohtajakseen verojohtaja K auko Heikkisen ja ottivat sihteerikseen professori Kalervo Virtasen. E duskunnan päätöksellä 8. syyskuuta m yönnettiin ero varatilintarkastaja Jukka M ikkolalle ja 15. syyskuuta tehdyllä päätöksellä valittiin M ikkolan tilalle varatilintarkastajaksi valtiotieteen m aisteri Leena Luhtanen. RAHOITUSTARKASTUS L okakuun 1. päivänä 1993 voim aan tulleen ra hoitustarkastuslain (503/93) m ukaan pankkivaltuustolla on Suom en Pankin yhteydessä toim i vassa rahoitustarkastuksessa vain hallintoon kuuluvia tehtäviä. Suomen Pankin johtokunnan sen jo h tokunnan varaeksi 1.6.1995 alkaen osastopäällikkö Kaarlo V. Jännärin 30.9.1996 päättyvän toim ikauden loppuun. K okouksessaan 23. elokuuta pankkivaltuu sto m erkitsi tiedoksi ja toim itti edelleen valtioneuvostolle päätösvalta rajoittuu rahoitustarkastuksen rahoitustarkastuksen johtajan johtokunnassa olevaa johtokunnan tä lukuun o ttam atta myös pelkästään resurssihallintoon. P ankkivaltuusto toistaa sen, m itä se totesi kertom uksessaan vuodelta 1994 rahoitustarkastuslakiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön tarvittavista m uutoksista, jo tta rahoitustarkastuksen toim innan ja hallinnon valvontaan liittyvät o n gelmat sekä pankkivaltuuston ja Suomen Pankin Jorma Arangon sam ana päivänä päivätyn eronpyynnön, jossa A ranko pyytää eroa rah o itu starkastuksen jo h tajan virasta 1.2.1996 lukien. K okouksessaan 19. lokakuuta pankkivaltuusto sai katsauksen rahoitusm arkkinoiden sääntelyn ja valvonnan kehityssuuntiin eräissä m aissa, rahoitustarkastuksen sisäisiin k ehittäm isprojekteihin ja vaihtoehtoisiin rah o itu starkastuksen kehittäm ism alleihin. tilintarkastajien asema rahoitustarkastuksen Pankkivaltuusto toteaa, että eduskunnan tasuhteen saataisiin selkeytetyksi. Pankkivaltuusto kiirehtii asiaan liittyviä välttäm ättöm iä lainsäädännön m uutoksia. P ankkivaltuusto käsitteli kertom usvuoden aik an a rahoitustarkastukseen liittyviä asioita seuraavasti: lousvaliokunta on m ietinnössään (13/1995 vp) eduskunnan pankkivaltuuston kertom uksesta 1994 todennut seuraavaa: "V aliokunta yhtyy siihen, m itä pankkivaltuusto lausuu lähinnä rahoitustarkastuksen sisäisistä asioista. V aliokunta pitää tärkeänä, että rahoitustarkastuksella on K okouksessaan 31. toukokuuta pankkivaltuusto m yös riittävät voim avarat ja toim ivaltuudet varsinaisen päätti m yöntää eron rah o itustarkastuk sen johtokunnan varaelle, Suomen Pankin jo h to k u n n an neuvonantajalle Peter Nybergille 31.5.1995 lukien ja nim ittää rah oitustark astukkinoiden tehtävän toteuttam iseen rahoitusm arksen ja niillä toimivien valvontaan yleisen luottam uksen palauttam iseksi rahoitusm arkkinoilla. Helsingissä 26. päivänä m aaliskuuta 1996 MATTI PUHAKKA TUULIKKI HÄMÄLÄINEN ANNELI JÄÄTTEENMÄKI M AURI PEKKARINEN ILKKA KANERVA OLAVI ALA-NISSILÄ ESKO SEPPÄNEN JO H ANNES KOSKINEN KIMMO SASI Heikki T. Hämäläinen