Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto
Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden perusteiden tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa; Tieteellisten menetelmien tuntemus; Valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä Tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot. (Asetus 576/95)
Kaksiportaisen maisterintutkinnon kehittäminen pähkinänkuoressa Liikkuvuutta yliopistojen sisällä ja välillä helpotetaan Kandidaatti 180 pistettä, tavoiteaikataulu 3v. Maisteri 120 pistettä, tavoiteaikataulu 2 v. Siirtyminen ECTS opintopisteisiin ( yksi opintovuosi on 1600 tuntia eli 60pistettä ) Mahdollisuus erillisiin maisteriohjelmiin Työelämän tarpeet otetaan huomioon tutkintojen suunnittelussa Tutkinnoille (tai oppiaineille) opetussuunnitelmat HOPS käyttöön
Kandidaatin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito.
Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. (Asetus 2004,12 pykälä)
Mitä Opinto-oppaissa kirjoitetuista tavoitteista voi päätellä? Tutkijakoulutus tärkeää, tavoitetasoissa eroja Tavoitteiden kirjoittamistavoissa eroja: osa yliopistoista kuittaa tavoitteet asetuksen sanonnoilla Tavoitteena esim. perusvalmiudet tieteenalalla käytävään keskusteluun ja kirjoittamiseen korkeatasoinen akateeminen kompetenssi valmiudet hallinnon, kehittämisen ja neuvonnan tehtäviin
Kontaktiopetuksen puute? Monissa laitoksissa aineopintojen ja syventävien opintojen kontaktiopetustarjonta on melko vähäistä resurssipulan vuoksi Luettavaa kirjallisuutta on vaihtelevassa määrin ja se on pääasiassa angloamerikkalaista
Uuden maisterintutkinnon tavoite kasvatustiede pääaineena (Vokke- jaos 2004) Kasvatustieteen maisteriopintojen tarkoituksena on saavuttaa kasvatusalan akateeminen asiantuntijuus ja hankkia valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. Opintojen tavoitteena on omaksua hyvä kasvatustieteen tietoperusta ja metodologian hallinta, hankkia valmiudet itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään, ja perehtyä vähintään yhteen kasvatustieteen erityisalueeseen.
Maisterien erilliset koulutusohjelmat Yhden tai useamman tieteen tai yliopiston yhteisiä koulutusohjelmia Pääsyvaatimuksena kotimaassa tai ulkomailla suoritettu soveltuva kandidaatin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto täydennyksin Koulutus tuottaa jatko-opinto-kelpoisuuden Tarkoitettu lisäämään liikkuvuutta